https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hannu+Karisto 2026-04-30T22:56:50Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1163090 2026-02-01T08:53:24Z

<p>Hannu Karisto: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Särkijärvi on melko syvä, syvin kohta on noin 9,5 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Särkijärven vedenlaatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn, muun muassa Särkisuon, ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään muun muassa risupadoin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Särkijärven kalalajeihin kuuluvat muun muassa ahven, hauki, särki ja siika.<br /> <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Särkijärvi on suosittu mökkijärvi. Polttomoottoreiden käyttö on kokonaan kielletty. Kesäisin järvellä näkyy niin verkko- kuin muitakin kalastajia. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Mökkiläinen Hannu Karisto (1.2.2026):<br /> <br /> Olen tähän asti luullut että nimi Ruupenssintie ja Ruupenssinsaari, kartoissa Ruuperssinsaari tulee saaressa ennen muinoin asuneesta erakoituneesta taiteilijasta, jota paikalliset kutsuivat Ruubenssiksi. Tämä sinänsä viehättävä tarina ei sitten pidäkään paikkansa. Vuonna 1879 insinööri, aikaisemmin teknikko DAVI WILHELM AF GRUBBENS lahjoitti Mustialan oppilaskunnan KUMPPANUUSKUNNALLE Särkijärven kalamajan, joka oli saaressa vuoteen 1908. <br /> <br /> Kumppanuuskunta hoiti epävirallista ja virallista toverielämää v. 1875-1908. Sen jälkeen tuli opiston Toverikunta ja Instituutti.<br /> <br /> Saaren ja tien nimi tule Grubbenssin nimestä, joka vääntyi paikalliseen muotoon Ruupens ja Ruupers. Kalamajaa kutsuttiin myös kosteikoksi. Siellä vietetttin aika railakasta ja kosteaa toverielämää.<br /> <br /> ”D.W. af Grubbens oli mustialiittisukupolvien yhdistävä sielu. Vuodesta 1879 on Kumppanuuskunnan oma kosteikko palvellut sen jäseniä heidän erämaaretkillään tarjoten sekä tyyntä että myrskyä. Silloin tällöin vuosien varrella majaa korjailtiin. Opisto antoi aineet ilmaiseksi. Maaliskuun alussa 1903 monien mustialiittisukupolvien herttainen ystävä insinööri D.W. af Grubbens kuolee. Kumppanuuskunta saattaa häntä ja laskee seppeleen hänen haudalleen, suree kuten oman jäsenen kohdalla.” <br /> Lähde 1: Mustiala 1840-1908. Muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston sekä sen oppilaiden Kumppanuuskunnan vaiheista<br /> Lähde 2: Mustialan henki - Kustaa Ruhasen (1864-1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina. Tiina Rekolan pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2021<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Hannu Karisto https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1163089 2026-02-01T08:53:06Z

<p>Hannu Karisto: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Särkijärvi on melko syvä, syvin kohta on noin 9,5 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Särkijärven vedenlaatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn, muun muassa Särkisuon, ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään muun muassa risupadoin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Särkijärven kalalajeihin kuuluvat muun muassa ahven, hauki, särki ja siika.<br /> <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Särkijärvi on suosittu mökkijärvi. Polttomoottoreiden käyttö on kokonaan kielletty. Kesäisin järvellä näkyy niin verkko- kuin muitakin kalastajia. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Mökkiläinen Hannu Karisto (1.2.2026):<br /> Olen tähän asti luullut että nimi Ruupenssintie ja Ruupenssinsaari, kartoissa Ruuperssinsaari tulee saaressa ennen muinoin asuneesta erakoituneesta taiteilijasta, jota paikalliset kutsuivat Ruubenssiksi. Tämä sinänsä viehättävä tarina ei sitten pidäkään paikkansa. Vuonna 1879 insinööri, aikaisemmin teknikko DAVI WILHELM AF GRUBBENS lahjoitti Mustialan oppilaskunnan KUMPPANUUSKUNNALLE Särkijärven kalamajan, joka oli saaressa vuoteen 1908. <br /> <br /> Kumppanuuskunta hoiti epävirallista ja virallista toverielämää v. 1875-1908. Sen jälkeen tuli opiston Toverikunta ja Instituutti.<br /> <br /> Saaren ja tien nimi tule Grubbenssin nimestä, joka vääntyi paikalliseen muotoon Ruupens ja Ruupers. Kalamajaa kutsuttiin myös kosteikoksi. Siellä vietetttin aika railakasta ja kosteaa toverielämää.<br /> <br /> ”D.W. af Grubbens oli mustialiittisukupolvien yhdistävä sielu. Vuodesta 1879 on Kumppanuuskunnan oma kosteikko palvellut sen jäseniä heidän erämaaretkillään tarjoten sekä tyyntä että myrskyä. Silloin tällöin vuosien varrella majaa korjailtiin. Opisto antoi aineet ilmaiseksi. Maaliskuun alussa 1903 monien mustialiittisukupolvien herttainen ystävä insinööri D.W. af Grubbens kuolee. Kumppanuuskunta saattaa häntä ja laskee seppeleen hänen haudalleen, suree kuten oman jäsenen kohdalla.” <br /> Lähde 1: Mustiala 1840-1908. Muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston sekä sen oppilaiden Kumppanuuskunnan vaiheista<br /> Lähde 2: Mustialan henki - Kustaa Ruhasen (1864-1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina. Tiina Rekolan pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2021<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Hannu Karisto https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1162270 2026-01-22T09:44:30Z

<p>Hannu Karisto: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Järvi on melko syvä, syvin kohta 9,5 m. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Veden laatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn mm. Särkisuon ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään mm. risupadoin. <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalalajeihin kuuluvat mm. siika, särki ja hauki. <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> Jos<br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi on suosittu mökkijärvi. Kesäisin järvellä näkyy niin verkko- kuin muitakin kalastajia. Polttomoottoreiden käyttö on kokonaan kielletty.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Hannu Karisto https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1162269 2026-01-22T09:43:00Z

<p>Hannu Karisto: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Järvi on melko syvä, syvin kohta 9,5 m. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Veden laatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn mm. Särkisuon ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään mm. risupadoin. <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalalajeihin kuuluvat mm. siika, särki ja hauki. <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> Jos<br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi on suosittu mökkijärvi.<br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Hannu Karisto https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1162268 2026-01-22T09:40:56Z

<p>Hannu Karisto: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Järvi on melko syvä, syvin kohta 9,5 m. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen. Polttomoottoreiden käyttö järvellä on kokonaan kielletty.<br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Veden laatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn mm. Särkisuon ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään mm. risupadoin. <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalalajeihin kuuluvat mm. siika, särki ja hauki. <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> Jos<br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi on suosittu mökkijärvi.<br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Hannu Karisto