<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Hirvikorpi</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Hirvikorpi"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Hirvikorpi"/>
	<updated>2026-05-04T10:14:03Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Niinij%C3%A4rvi_(19.002.1.001)&amp;diff=280419</id>
		<title>Niinijärvi (19.002.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Niinij%C3%A4rvi_(19.002.1.001)&amp;diff=280419"/>
		<updated>2011-03-27T09:47:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Hirvikorpi: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Niinijärvi sijaitsee Pornaisissa Laukkosken kylässä Itä-Uudellamaalla. Vesi on savista mutta puhdasta. Niinijärven järvitoimikunta perustettiin huolehtimaan järvestä 1990-luvun puolivälin jälkeen.&lt;br /&gt;
Rannoilla on vakituista asutusta ja kesämökkejä. Talkoilla on niitetty järven päistä runsasta ruovikkoa joka kesä ja järjestetty roskakalan nuottausta neljä kertaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uudenmaan ympäristökeskuksen tuella on tehty selvitys järven tilasta vunna 2004, koska järvi oli kärsinyt rehevöitymisestä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Niinijärven ranta-asukkaat haluavat suojella haavoittuvaa pientä järveä. Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta, johon useimmat ranta-asukkaat liittyivät, järjesti käyttöveden vesijohtojen lisäksi samalla myös järjestelmällisen viemäröinnin. Järveen ei pitäisi mennä likavesiä. Mattojen pesu ja moottoriveneillä ajo on järvellä kielletty.&lt;br /&gt;
2000-luvun alussa järvi jäätyi jo lokakuussa ja matala vesi aiheutti happikadon. Kalat kuolivat, myös monnit, joita oli monien ranta-asukkaiden mielestä aivan liikaa.&lt;br /&gt;
Kalastuskunnan tuella istutettiin kahteen kertaan uudet kalat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Järven molemmissa päädyissä on tiheästi kasvavaa järviruokoa. Ulpukka on lummekasveista hallitseva laji. Rannoilta löytyy mm. ranta-alpia ja rentukkaa. &lt;br /&gt;
Vesilinnut pesivät keväällä, usein myös joutsenet laskeutuvat lepäämään matkallaan. Tavallisimpia ovat sorsat, sotkat ja silkkiuikut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on melko kalaisa. Kuhaa ja haukea, mutta paljon myös särkeä ja ruutanaa. Ahven on uusi tulokas istutusten jälkeen. Järveen vuosikymmeniä sitten tuotu piikkimonni on nuottakalastuksessa hävinnyt.&lt;br /&gt;
Rannan ryteikössä asustaa myös saukko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Asutus sijoittuuu järven itä- ja länsirannoille. Vakituisten asukkaiden taloja on puolen tusinaa, vapaa-ajan asuntoja kymmeniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesi on ollut toistaiseksi uintikelposita, joskus loppukesällä on ilmaantunut levää. Järvessä kalastetaan jonkin verran verkoilla ja vedetään uistinta. Käytössä ovat soutuveneet.&lt;br /&gt;
Jos joku uusi rannan asukas ruoppaa omaa rantaansa, irtoaa pohjasta maatunut kerros liikkeelle ja saattaa ajautua toisten rannoille. Vesi on silloin uintikelvotonta. Valuma-alueelta valuu ravinteita ja maa-ainesta jonkin verran veteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&amp;quot;Vieras mies oli astunut vanhuuttaan kallistuvaa siltaa pitkin kapean joen poikki. Sinertävä jääpinta mutkitteli rantatöyräiden välissä poikki tienoon ja sen molemmin puolin ylenivät loivasti peltoaukeat piikkilanka-aitojen jakamina...&amp;quot;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mika Waltarin romaanissa ´Vieraas mies tuli taloon` päähenkilö astelee Mustijoen sillan yli. Teoksessa on synkkä lampi, Mustalampi jolla on varsin dramaattinen merkitys, mutta se ei ole yhteydessä Niinijärveen. Mustijoki luikertelee peltomaisemassa edelleen ja Mika Waltarin muisto elää rannoilla. Hän kirjoitti useita teoksiaan Laukkosken kesäasunnollaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Hirvikorpi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Uudenmaan_maakunta/Kotoj%C3%A4rvi&amp;diff=279550</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Uudenmaan maakunta/Kotojärvi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Uudenmaan_maakunta/Kotoj%C3%A4rvi&amp;diff=279550"/>
		<updated>2011-03-24T06:09:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Hirvikorpi: Uusi ketju: Kotojärvi&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kotojärvi sijaitsee itäisellä Uudellamaalla Pornaisissa. Järveä ympäröi vehmas luonto peltomaisemineen ja elävä kyläyhteisö. Kotojärvi ei ole korvessa, vaan ihmisten saatavilla ja keskellä. Hiekkarannalle on tehty erikseen mainio uimaranta, kalastajat kokevat verkkojaan, soutuveneet lipuvat pitkin järvenselkää. Rauhaisa järvimaisema 45 kilometrin päässä Helsingistä.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Hirvikorpi</name></author>
	</entry>
</feed>