Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2015-08-30T13:24:53Z

Holppi:

{{ObsTEMP
|Date=2014/05/24
|TEMPval=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/05/31
|TEMPval=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/04
|TEMPval=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/07
|TEMPval=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/09
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/11
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/14
|TEMPval=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/20
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/21
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/28
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/06/29
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/02
|TEMPval=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/05
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/07
|TEMPval=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/11
|TEMPval=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/12
|TEMPval=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/14
|TEMPval=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/19
|TEMPval=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/21
|TEMPval=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/23
|TEMPval=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/26
|TEMPval=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/28
|TEMPval=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/07/30
|TEMPval=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/01
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/11
|TEMPval=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/13
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/16
|TEMPval=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/20
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/23
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2014/08/27
|TEMPval=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/06/28
|TEMPval=19
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/03
|TEMPval=21
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/04
|TEMPval=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/05
|TEMPval=21
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/06
|TEMPval=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/11
|TEMPval=19
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/07/18
|TEMPval=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/08/08
|TEMPval=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/08/10
|TEMPval=21
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2015/08/22
|TEMPval=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Order=
|toArchive=
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/05
|ALGval=1
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/07
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/12
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/14
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/19
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/21
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/23
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/26
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/07/28
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/08/13
|ALGval=0
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/08/16
|ALGval=1
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/08/23
|ALGval=1
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{ObsALG
|Date=2014/08/27
|ALGval=1
|ALGtype=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Zoom=18
|Base=
|WKT=
|Kunta=Hattula
|AreaVal=
|AreaUnit=
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Alajärvi (35.892.1.004)

2014-08-30T10:21:38Z

Holppi: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Kanta-Hämeen keskussairaalaan on matkaa noin 3km ja kaupungin keskustaan vajaa 5km. Järvi on kooltaan 626ha ja maksimisyvyys lähes 18m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kuntaan, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.

Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan joen kautta Iso-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalan kautta aina Vanajaveteen.

==Nykytila ja suojelu==

Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa.

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä kaikkiaan 246 kertaa vuosina 1966-2013. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 117kpl suoritettiin noin 400m '''Tervaniemestä länteen'''. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966-2013. Mittauspaikalla on 17,5m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,42m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84% ja alusvedessä 17%. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrän on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat ylistyneet 2000-luvulle tultaessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,1µg/l ja alusvedessä 17µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä ei ole tulosten perusteella sisäinen kuormitus käynnistynyt. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 564µg/l ja alusvedessä 738µg/l. Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta. Pitoisuuksien kasvu voi johtua siitä, että varsinkin Loimalahden rantojen ympäristöön on rakennettu haja-asutusta viime vuosina.

Mittauksista 112kpl suoritettiin järven länsiosassa noin 200m '''Vohlisaaresta luoteeseen'''. Mittaukset suoritettiin vuosina 1976-2013. Mittauspaikalla on 11,7m syvää ja näytteet otettiin 0,2-11m syvyydeltä. Näkösyvyys on ollut mittauspaikalla keskimäärin 1,9m.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84% ja alusvedessä 7,7%. Tervaniemen mittauksiin verrattuna tällä mittauspaikalla oli alusveden hapen määrä heikompi. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 16µg/l ja alusvedessä 40µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta yli 100µg/l pitoisuuksia ei ollut kuin 2 kertaa ja yli 50µg/l pitoisuuksiakin 8kpl. Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 642µg/l ja alusvedessä 998µg/l. Myös tässä osassa järveä olivat typen pitoisuudet lievässä kasvussa koko vesimassassa. Pitoisuuksien nousu oli selkeämpää alusvedessä kuin päällysvedessä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä elää mm. ahvenia, haukia ja täpärapuja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta.

Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotasaaren ympäri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152888&lan=fi Alajärvi] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Alaj%C3%A4rvi_(H%C3%A4meenlinna)] (Wikipedia.fi)

Alajärvi (35.892.1.004)

2014-08-30T09:36:33Z

Holppi: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Kanta-Hämeen keskussairaalaan on matkaa noin 3km ja kaupungin keskustaan vajaa 5km. Järvi on kooltaan 626ha ja maksimisyvyys lähes 18m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kuntaan, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.

Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan joen kautta Iso-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalan kautta aina Vanajaveteen.

==Nykytila ja suojelu==

Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa.

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä kaikkiaan 246 kertaa vuosina 1966-2013. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 117kpl suoritettiin noin 400m Tervaniemestä länteen. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966-2013. Mittauspaikalla on 17,5m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,42m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84% ja alusvedessä 17%. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrän on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat ylistyneet 2000-luvulle tultaessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,1µg/l ja alusvedessä 17µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä ei ole tulosten perusteella sisäinen kuormitus käynnistynyt. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 564µg/l ja alusvedessä 738µg/l. Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta. Pitoisuuksien kasvu voi johtua siitä, että varsinkin Loimalahden rantojen ympäristöön on rakennettu haja-asutusta viime vuosina.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä elää mm. ahvenia, haukia ja täpärapuja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta.

Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotasaaren ympäri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152888&lan=fi Alajärvi] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Alaj%C3%A4rvi_(H%C3%A4meenlinna)] (Wikipedia.fi)

Haapajärvi (35.882.1.001)

2014-08-29T16:11:29Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Haapajärvi on iso järvi Janakkalassa Kanta-Hämeessä. Järven kautta virtaavat usean muun järven ja lammen vedet Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järvellä on kokoa noin 373ha ja syvyyttä 5m. Järven valuma-alue on erittäin laaja ja sen vesi vaihtuu keskimäärin 17 vuorokaudessa. Tästä syystä järveä voidaankin pitää läpivirtausaltaana.

Järvi on rehevämpi kuin eteläpuolinen Rehekka, johtuen järveen laskevien jokien varsilla olevan maatalouden kuormituksesta. Järven vedenlaatu vaihtelee välillä huomattavastikin, joka on näkynyt veden värin ja humusmäärän vaihteluina. Joskus vesi on voinut olla lievän ruskeaa ja pian ruskeaa. Tämä on tyypillistä järville, joissa veden viipymä on lyhyt.

==Nykytila ja suojelu==

Järven vedenkorkeuden säännöstely aloitettiin 1954 padon avulla ja säännöstely jatkuu edelleen.

Järven vedenlaatua on tutkittu usein viime vuosikymmenien aikana. Talvisin järvi on vain vähän rehevöitynyt, mutta kesäisin voi ylittyä erittäin rehevän järven raja-arvo.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven happitilanne on pääosin hyvä mataluuden ja nopean veden vaihtuvuuden ansiosta. Talvisin voi syvimmissä kohdissa esiintyä happivajetta.

Rehevyyden seurauksena järvellä on runsas vesikasvillisuus, joka heikentää virkistyskäyttöä. Järven mataluuden vuoksi jopa järven selillä on vesikasvillisuusvyöhykkeitä.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Virkistykäyttöön järvi soveltyy tyydyttävästi tai välttävästi, johtuen järven rehevyystasosta ja kesäisistä voimakkaista leväkukinnoista.

Haapajärven ja Rehakan kannaksella sijaitsee Irjalan kartano.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kurjenjärvi (42.076.1.002)

2014-08-29T15:50:40Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kurjenjärvi sijaitsee Virtain kunnassa noin 24km länteen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,44km² ja syvyyttä vain noin 2m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 16 kertaa vuosina 1970-2003. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittaukset on suoritettu järven keskiosassa Keskinenniemestä 500m etelään. Mittaukset suoritettiin 0,2-2m syvyydeltä.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli keskimäärin 62,4%. Kahdessa mittauksessa esiintyi happivajetta. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 62µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 929µg/l. Yhdessä mittauksesta saatiin tulokseksi yli 100µg/l kokonaisfosforipitoisuus. Näkösyvyys oli keskimäärin 0,68m.

Länsi-Suomen ympäristökeskus sai kunnostussuunnitelman valmiiksi vuonna 2009, jossa tarkoituksena on nostaa järven alinta vedenkorkeutta. Vedenkorkeuden nosto lisäisi järven pohjoisen lahden arvokkaan lintuvesialueen vesialuetta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven pohjoisosa, Joutsenjärvi, on arvokas lintuvesi. Alue on luokiteltu Natura-2000 alueeksi ja se on suojeltu luonnonsuojelulailla ja vesilailla. Alueella voi tavata lukuisia eri lintulajeja sekä useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten ampuhaukka, luhtahuitti, uivelo, heinätavi ja pikkulokki. Järvellä on myös tavattu ainakin kaksi nimeltä mainitsematonta uhanalaista lajia. Lintuja voi tarkkailla lahden rannalle pystytetystä lintutornista. [http://www.sslty.fi/lintupaikat/virrat.html Virtain kunnan lintupaikat]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Joutsenjarvi(6113) Joutsenjärven Natura-2000 alue (ymparisto.fi)]

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-29T15:12:20Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/27
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/27
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-29T15:11:37Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/27
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vehkajärvi (35.947.1.001)

2014-08-29T15:09:59Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Vehkajärvi sijaitsee Punkalaitumella lähellä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien rajojen yhteyskohtaa. Järvellä on pinta-alaa 1,93km² ja syvyyttä enimmillään 9,6m. Järven keskisyvyys on 3,4m. Järvi laskee Myllyojan kautta Punkalaitumenjokeen ja sitä kautta Kokemäenjokeen.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 39 kertaa vuosina 1969-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Pirkanmaan- ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Suurin osa mittauksista on suoritettu järven itäisen rannan tuntumassa Levonnokasta kaakkoon. Mittauspaikalla on syvyyttä 7,9m ja näytteet otettiin 0,2-7m syvyydestä.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86% ja alusvedessä 36%. Päällysvedessä esiintyi ylikyllästyneisyyttä 12% mittauksista. Alusvedessä puolestaan esiintyi happivajetta joka kolmannessa mittauksessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 37,6µg/l ja alusvedessä 91,3µg/l. Päällysvedessä esiintyi kuudessä mittauksessa yli 50µg/l pitoisuus ja alusvedestä puolestaan mitattiin yli 100µg/l pitoisuus seitsemän kertaa. Korkein alusveden kokonaisfosforipitoisuus mitattiin vuonna 2005, jolloin tulokseksi saatin 300µg/l.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 708µg/l ja alusvedessä 944µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne alusveden typen pitoisuuksissa.

Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 1,7m.

Vehkäjärven suojeluyhdistys perustettiin 27.5.1994. [http://vehkajarvi.net/index.php Vehkajärven suojeluyhdistyksen kotisivut]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Punkalaitumen kunta pitää yllä kahta uimarantaa:

Kivirannan uimaranta: Itäinen Rantatie 24
Järvelän uimaranta: Läntinen Rantatie 18

Kivijärven uimarannalla on varattavissa oleva kokoustila. [http://www.punkalaidun.fi/punkalaidun_netti/sivu.tmpl?sivu_id=7450 Punkalaitumen kunnan sivut uimarannoista]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Oriselkä (35.741.1.001)

2014-08-28T14:20:04Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Oriselkä sijaitsee Oriveden kaupungin itäpuolella. Järvellä on pinta-alaa 2,58km² ja syvyyttä enimmillään 25m. Järven valuma-alue on kooltaan 227km². Lähivaluma alue koostuu lähinnä pelloista ja haja-asutuksesta. Järvi laskee Längelmäveden Pappilanselkään.

Järven vesi on väriltään ruskeaa. Järvi on rehevöitynyt ja sen vesi on humuksista.

Lähivaluma-alueesta järveen kohdistuvaa kuormitusta lisää Oriveden kaupungin jätevedet, jotka johdetaan järveen. Jätevesien myötä varsinkin talvisin veden sähkönjohtavuus nousee yli luonnontason. Järven happiongelmat rajoittuvat pääosin syvimpään vesimassaan.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu näytteitä kahdesta kohtaa, joskin toisessa kohdassa on otettu huomattavasti enemmän näytteitä ja jäljelle jäävässä kohdasta näytteitä ei ole otettu vuoden 1975 jälkeen. Kaikkiaan 247kpl näytteitä on otettu Kannuksenniemen tuntumassa järven eteläosassa. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauspaikalla on 23,9m syvää ja näytteet otettiin 1-24m syvyydeltä. Mittauspaikalta otetuista näytteistä 160kpl on otettu '''ennen''' 2000-lukua vuosina 1963-1999. Näytteitä otettiin noin 4-6kpl vuosittain, joskin joinakin vuosina näytteitä otettiin jopa 11kpl. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,46m mittausaikana.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 86% ja alusvedessä 23%. Alusvedestä hapen kylläisyyttä ei ole mitattu tasaisesti ja mittauksien välillä saattaa olla jopa kuusi vuotta. Tulokset osoittavat kuitenkin melko säännöllistä happivajetta tai -katoa varsinkin ennen 1990-lukua. Päällysvedessä esiintyi 12 kertaa hapen ylikyllästyneisyyttä ja useasti alle 80% kyllästyneisyyttä. Kuitenkaan alle 50% kyllästyneisyyttä ei päällysvedestä ole mitattu.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 29,3µg/l ja alusvedessä 53,6µg/l. Päällysveden fosforin pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina mittausaikana, mutta alusvedestä mitattiin 9 kertaa yli 100µg/l pitoisuuksia. Korkein yksittäin pitoisuus oli 160µg/l, joka saatiin tulokseksi alkutalvesta vuonna 1989. Lähes kaikki korkeat pitoisuudet mitattiin 1980-luvulla.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 722µg/l ja alusvedessä 1555µg/l. Päällysvedessä esiintyi muutaman kerran yli 1000µg/l pitoisuuksia, mutta toisaalta alusvedessä esiintyi vain 8 kertaa alle 1000µg/l pitoisuuksia. Korkein alusveden kokonaistyppipitoisuus oli 3400µg/l vuonna 1996.

2000-luvun aikana näytteitä on otettu tähän mennessä 87kpl (28.8.2014). Mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1,56m, joten näkösyvyys oli parantunut 10cm.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84% ja alusvedessä 33%. Hapen kyllästysastetta ei mitattu yhtä säännöllisesti, mutta ylikyllästyneisyyttä tai happikatoa ei mittausaikana esiintynyt. Happivajetta kuitenkin esiintyi muutamassa mittauksessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 25,5µg/l ja alusvedessä 34,4µg/l. Alusvedessä ei ole enää esiintynyt korkeita, yli 100µg/l, pitoisuuksia 2000-luvulla ja päällysvedenkin fosforin määrä on laskenut hieman aiemmasta.

Kokonaistypen pitoisuus on ollut päällysvedessä 823µg/l ja alusvedessä 1903µg/l. Toisin kuin osforin pitoisuudet, näyttävät typen pitoisuudet alusvedessä olevan kasvussa. Korkein yksittäinen pitoisuus alusvedestä on 3300µg/l ja yli 2000µg/l pitoisuuksia on esiintynyt enemmän kuin ennen 2000-lukua tehdyissä mittauksissa suhteutettuna mittausten lukumäärään. Päällysvedessä pitoisuudet ovat pysyneet pääosin alle 1000µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalastoon kuuluvat ainakin särki, ahven, hauki ja järvitaimen.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Virkistykäyttöarvoa heikentävät ajoittaiset voimakkaat leväkukinnot, tieto jätevesien johtamisesta järveen ja järven rehevyys.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Keljonjärvi (35.728.1.001)

2014-08-27T17:18:45Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Keljonjärvi sijaitsee Kangasalan kunnassa Sahalahden taajaman pohjoispuolella. Järvellä on pinta-alaa 5,10km² ja sen suurin syvyys on 10,3m. Järven valuma-alue on kooltaan 72,32km². Lähivaluma-alue koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta, kun kauempana valuma-alueella alue on metsäistä ja soista. Järvi laskee Längelmäveteen Saksalanselän alueelle.

Järven vesi on väriltään ruskeaa. Vesi on runsashumuksista, johtuen valuma-alueella olevista soista, ja hapanta talvisin, mutta kesäisin jopa emäksistä. Järvellä on usein sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Vedestä on myös toisinaan mitattu ulosteperäisiä bakteereja. Järven rehevyystaso on korkea.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 163 kertaa vuosina 1967-2014. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 109kpl suoritettiin järven Röyttänveden ja Längelmäveden välisessä salmessa noin 150m Suoniemensillantien sillasta itään. Näytteet otettiin 0,1-1,0m syvyydestä ja 2-4 kertaa vuodessa. Mittauksissa ei tutkittu veden hapen kyllästysastetta vuoden 1986 jälkeen. Myöskään näkösyvyyttä ei mitattu säännöllisesti.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 42,6µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 927,3µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne fosforin pitoisuuksissa, kun taas typen osalta pitoisuudet ovat olleet nousussa. 2000-luvun mittauksista hieman yli 50% on saatu tulokseksi yli 1000µg/l, kun ennen vuosituhannen vaihtumista yhtä korkeita pitoisuuksia mitattiin noin 27% mittauksista. Kokonaisfosforin osalta pitoisuudet olivat ennen 1990-lukua 40-60µg/l, kun viimeaikoina pitoisuudet ovat olleet 30-50µg/l.

Mittauksista 50kpl suoritettiin noin 100m Keljonsaaresta etelään. Mittauskohdassa on 9,7m syvää ja näytteet otettiin 1-9m syvyydeltä. Näytteitä on otettu yleensä kerran vuodessa. Näkösyvyys mittauspaikalla on ollut keskimäärin 0,95m.

Päällysveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 80% ja alusveden hapenkylläisyys oli 13%. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja, jotka vaikuttavat alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin. Päällysvedessä esiintyi kaksi kertaa ylikyllästyneisyyttä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 46,2µg/l ja alusvedessä 147µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40-60µg/l välillä. Alusvedessä esiintyi hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60% mittauksista saatiin alusvedestä tulokseksi yli 100µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 849µg/l. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1653µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat hyvin lieväsä nousussa, joka näkyi lähinnä korkeiden pitoisuuksien esiintymisen tihentymisenä viime aikoina. Alusvedessä sen sijaan esiintyi '''alle''' 1000µg/l pitoisuuksia vain joka viidennessä näytteessä. Korkein alusvedestä mitattu kokonaistypen määrä oli 2900µg/l vuonna 1999. Yli 2000µg/l pitoisuuksia mitattiin kaikkiaan 13 kertaa eli noin joka kolmannessa näytteessä.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on tyydyttävä, jos kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l ja välttävä pitoisuuden ollessa 50-100µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Keljonjärvi (35.728.1.001)

2014-08-27T17:09:22Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Keljonjärvi sijaitsee Kangasalan kunnassa Sahalahden taajaman pohjoispuolella. Järvellä on pinta-alaa 5,10km² ja sen suurin syvyys on 10,3m. Järven valuma-alue on kooltaan 72,32km² ja se koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 163 kertaa vuosina 1967-2014. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 109kpl suoritettiin järven Röyttänveden ja Längelmäveden välisessä salmessa noin 150m Suoniemensillantien sillasta itään. Näytteet otettiin 0,1-1,0m syvyydestä ja 2-4 kertaa vuodessa. Mittauksissa ei tutkittu veden hapen kyllästysastetta vuoden 1986 jälkeen. Myöskään näkösyvyyttä ei mitattu säännöllisesti.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 42,6µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 927,3µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne fosforin pitoisuuksissa, kun taas typen osalta pitoisuudet ovat olleet nousussa. 2000-luvun mittauksista hieman yli 50% on saatu tulokseksi yli 1000µg/l, kun ennen vuosituhannen vaihtumista yhtä korkeita pitoisuuksia mitattiin noin 27% mittauksista. Kokonaisfosforin osalta pitoisuudet olivat ennen 1990-lukua 40-60µg/l, kun viimeaikoina pitoisuudet ovat olleet 30-50µg/l.

Mittauksista 50kpl suoritettiin noin 100m Keljonsaaresta etelään. Mittauskohdassa on 9,7m syvää ja näytteet otettiin 1-9m syvyydeltä. Näytteitä on otettu yleensä kerran vuodessa. Näkösyvyys mittauspaikalla on ollut keskimäärin 0,95m.

Päällysveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 80% ja alusveden hapenkylläisyys oli 13%. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja, jotka vaikuttavat alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin. Päällysvedessä esiintyi kaksi kertaa ylikyllästyneisyyttä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 46,2µg/l ja alusvedessä 147µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40-60µg/l välillä. Alusvedessä esiintyi hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60% mittauksista saatiin alusvedestä tulokseksi yli 100µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 849µg/l. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1653µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat hyvin lieväsä nousussa, joka näkyi lähinnä korkeiden pitoisuuksien esiintymisen tihentymisenä viime aikoina. Alusvedessä sen sijaan esiintyi '''alle''' 1000µg/l pitoisuuksia vain joka viidennessä näytteessä. Korkein alusvedestä mitattu kokonaistypen määrä oli 2900µg/l vuonna 1999. Yli 2000µg/l pitoisuuksia mitattiin kaikkiaan 13 kertaa eli noin joka kolmannessa näytteessä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Eräjärvi (35.726.1.001)

2014-08-25T18:32:22Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Eräjärvi sijaitsee Oriveden kaupungista 14km kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,35km² ja syvyyttä enimmillään noin 16m. Järvne keskisyvyys on 2,12m. Keskimääräinen veden viipymä järvessä on 2,8 vuotta. Järven valuma-alue on kooltaan 62km² ja se koostuu suurimmaksi osaksi metsästä. Lähivaluma-alueella harjoitetaan voimaperäsitä maataloutta, joka vaikuttaa järven tilaan. Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20%.

Oriveden kaupungin jätevedet laskevat järveen, kuljettuaan ensin puhdistamon läpi. Vuoteen 1990 asti paikallinen Osuusmeijeri johti jätevetensä järveen. Puhdistetut jätevedet laskevat Kaupinsaaren eteläpuolelle.

Järven vesi on väriltään lievän ruskeaa. Veden humuksen määrä on pieni. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt ja sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Happikadot ovat järven syvänteissä lähes säännöllisiä. Rehevyyden arvellaan olevan peräisin voimakkaasta hajakuormituksesta.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta-tietokannan) mukaan järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 169 kertaa vuosina 1964-2014. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

===Kauppilanselkä===

Mittauksista 72kpl tehtiin Kauppilanselällä noin 250m Eerolansaaresta pohjoiseen. Mittauspaikalla on 15,5m syvää. Tietokannan mukaan tässä järven osassa on toteutettu tai on vielä käynnissä seuraavat hankkeet:
Alueellinen vesienseuranta S A
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seuranta S A
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta S V

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 78,6% ja alusvedessä 11,8%. Päällysvedessä on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä ainakin kahdeksassa mittauksessa. Alusvedessä puolestaan on usein hapettomuutta ja vakavaa happivajetta. Noin 23% mittauksista on alusvedestä mitattu yli 10% hapen kyllästyneisyyttä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 26µg/l ja alusvedessä 70µg/l. Johtuen em. alusveden hapettomuuksista on kokonaisfosforipitoisuus noussut usein hyvinkin korkeisiin pitoisuuksiin. Kaikkiaan 11 kertaa on mitattu yli yli 100µg/l pitoisuuksia alusvedestä ja korkein mitattu pitoisuus oli 420µg/l vuoden 2009 alkutalvesta.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä 739µg/l ja alusvedessä 1451µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys oli mittauksissa 1,7m.

===Pappilansaaret===

Mittauksista 42kpl tehtiin noin 300m Pappilansaarista koilliseen. Tällä mittauspaikalla on 9,7m syvää.

Tämän mittauspisteen mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 72% ja alusvedessä 32%. Alusveden hapettomuus on yleistynyt viime vuosina. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 28,2µg/l. Alusvedessä fosforia oli keskimäärin 51,8µg/l ja vaikka hapettomuutta ilmeni useaan otteeseen, ei edellisen mittauspaikan mukaisesti yli 100µg/l pitoisuuksia esiintynyt kuin vain kaksi kertaa vuosina 1991 ja 2000. Voi olla, että avoveden alueella vesi sekoittuu pohjaa myöden niin ettei korkeita pitoisuuksia kertynyt yhteen kohtaan vaan ne leviävät laajemmalle ja lahdelmiin.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 810µg/l ja alusvedessä 1369µg/l. Alusvedestä mitattiin muutaman kerran erittäin korkeita typen pitoisuuksia, kuten 4800µg/l vuonna 2011. Keksimääräinen näkösyvyys oli tällä paikalla 1,76m.

===Kaupinsaari===

Mittauksista 37kpl tehtiin Kaupinsaaresta 370m lounaaseen lahdelmassa. Mittauspaikalla on 4,8m syvää. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,5m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 63% ja alusvedessä 27%. Päällysvedessä ei esiintynyt ylikyllästyneisyyttä, mutta toisaalta alle 60% kyllästyneisyyttä mitattiin 15 mittauksessa. Lähes puolet mittauksista osoitti alusveden olleen hapetonta.

Alusveden hapettomuus vastaavasti nosti fosforin pitoisuuksia, koska fosfori pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä hapettomissa olosuhteissa. Alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 129µg/l ja korkein mitattu pitoisuus oli 420µg/l vuoden 2003 lopputalvesta. Yli 100µg/l pitoisuuksia mitattiin alusvedestä 13 kertaa eli 35% mittauksista. Päällysveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli maltillisempi 27µg/l.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 854µg/l ja alusvedessä 1443µg/l. Alusvedessä esiintyi huomattavankin korkeita typen pitoisuuksia ja yli 1000µg/l pitoisuuksia mitattiinkin 18 kertaa, joista 11kpl oli yli 2000µg/l.

Edellä mainittuihin tuloksiin verrattuna sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on tyydyttävä, jos kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l, välttävä pitoisuuden ollessa 50-100µg/l ja huono pitoisuuden ylittäessä 100µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä toteutettiin kesällä 2007 koekalastus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Koekalastuksen tulosten perusteella järvi on särkivoittoinen, joskin ahvenen ja kuhan kannat ovat kohtuulliset. Paikallisten mukaan järven haukikanta on vahva, mutta kuhan kanta taantumassa. Muita kalalajeja koekalastuksessa saatiin olivat kiiski, salakka, pasuri, lahna ja sorva.

Järvelle on istutettu ainakin kuhaa ja siikaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi soveltuu virkistykäyttöö tyydyttävästi. Virkistyskäyttöarvoa heikentävät mm. ajoittain esiintyvät voimakkaat leväkukinnot.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Eräjärvi (35.726.1.001)

2014-08-25T17:55:08Z

Holppi:

Iso-Löytäne (35.725.1.001)

2014-08-25T15:22:31Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Iso-Löytäne sijaitsee Oriveden kunnassa noin 20km Oriveden kaupungista kaakkoon. Järvellä on pinta-alaa 8,91km² ja syvyyttä enimmillään 31,4m. Järvi laskee Längelmäveteen Västilänjoen kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 41km², joka koostuu suurimmaksi osaksi metsistä ja soista. Peltoja ja haja-asutusta alueella on vähän.

Järven vesi on erittäin kirkasta ja lähes väritöntä. Humusta on vähän. Veden happamuustaso on normaali eikä happamoitumisen vaaraa ole. Veden sähkönjohtavuuskyky on alhainen. Järvi on ravinnepitoisuuksien mukaan erittäin karu vesistö eikä rehevöitymisestä ole merkkejä.

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 59 kertaa vuosina 1964-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset.

Mittauksista 49kpl tehtiin Selkäkarien tuntumassa paikalla, jossa on syvyyttä noin 30m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 90% ja alusvedessä 53%. Päällysvedessä hapen määrä on pysynyt tasaisena ja ainoastaan kerran on mitattu 105% kyllästyneisyys. Kertaakaan ei ole mitattu alle 80% kyllästyneisyyttä. Alusvedessä vaihtelu on ollut suurempaa, mutta kuitenkaan alle 20% kyllästyneisyyden ei olla menty kuin kerran.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut erittäin alhainen alusvedessäkin. Pitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 6,03µg/l ja alusvedessä 7,66µg/l. Alusvedestä on mitattu yli 10µg/l pitoisuuksia vain neljä kertaa. Suurin pitoisuus, 13µg/l, mitattiin syksyllä 2009. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomaisella tasolla, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on myöskin pysynyt hyvin alhaisena. Tulosten mukaan näyttää siltä, että typen pitoisuudet ovat olleet jopa hienoisessa laskussa viime vuosina. Päällysvedessä typpeä on ollut keskimäärin 299µg/l ja alusvedessä 341µg/l. Alhaiset typen pitoisuudet viittaavat siihen, ettei järveen kohdistu merkittävää ulkoista kuormitusta.

Mittauksissa näkösyvyys on ollut eräässä mittauksessa jopa 10m. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 5m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järveen on istutettu ainakin siikaa ja järvitaimenta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Äväntäjärvi (35.724.1.001)

2014-08-25T14:21:10Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Äväntäjärvi sijaitsee Orivedeltä 17km koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 3,45km² ja syvyyttä enimmillään 47m. Järvi laskee Längelmäveteen Lopenselän kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 70,56km², joka koostuu pääosin metsistä ja soista. Jonkin verran on lisäksi peltoja ja haja-asutusta.

Järven vesi on lievän ruskeaa ja humuksista. Järvi on tutkimusten mukaan karun ja lievästi rehevän vesistön välimaastossa ravinnepitoisuuksissa. Järven happitilanne on pysynyt jopa erinomaisena. Järvi on virkistyskäyttöarvoltaan erinomaisen tasolla.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 15 kertaa vuosina 1967-2012. Mittauksista ainoastaan yksi on tehty 2000-luvulla. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Kuusi mittausta tehtiin Köllinsaaresta noin 300m itään. Mittauskohdassa on noin 47m syvää. Tällä paikalla myös otettiin vuoden 2012 mittaus. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 92% ja alusvedessä 50%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 14µg/l ja alusvedessä 16,2µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 375µg/l ja 400µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 2,7m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kirkkojärvi (35.729.1.004)

2014-08-23T16:32:45Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kirkkojärvi sijaitsee Kangasalan kaupungista 13km itään Sahalahden taajaman eteläpuolella. Järvellä on pinta-alaa 2,5km² ja syvyyttä 20m. Järvi laskee Längelmäveteen Myllyojan kautta. Järven valuma-alue on kooltaan 36,5km² ja koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta.

Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 62 kertaa vuosina 1962-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 39 tehtiin Hullonkärjestä 400m luoteeseen ikavälillä 1962-2012. Ensimmäisiltä mittausvuosilta ei ole esimerkiksi kokonaisfosforia mitattu. Syvyyttä mittauskohdassa on 20m. Näkösyvyys tällä mittauspaikalla on ollut keskimäärin 2,1m.

Tuloksien mukaan keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 81,7% ja 19m syvyydessä 18,5%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 28µg/l ja alusvedessä 36µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 944µg/l ja alusvedessä 1331µg/l.

Mittauksista 19 tehtiin järven eteläosassa kapeimmassa kohtaa noin 850m järven kaakkoispäädystä luoteeseen. Mittaukset suoritettiin aikavälillä 1964-2001. Mittauspaikalla on noin 11m syvää. Näkösyvyys oli mittauksissa noin 1,7m.

Tässä järven osassa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 84% ja alusvedessä 24%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 29µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 1010µg/l ja 1397µg/l.

Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut.

Järveen joutui aiemmin haja-asutuksen, Saarioisten paikallisen tehtaan sekä Pakkalan Osuusmeijerin jätevesiä. Nykyään vedet johdetaan Sahalahden jätevedenpuhdistamon kautta Myllyojaan ja Längelmäveteen.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvessä on todettu lähes säännöllisesti ulosteperäisiä bakteereja, jotka heikentävät veden hygieenistä laatua. Uimisen kannalta vesi on kuitenkin hyvää. Yleisesti järvi soveltuu virkityskäyttöön hyvin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-23T08:54:38Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Hieman levää rannassa.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-23T08:53:29Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/23
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tykölänjärvi (35.711.1.002)

2014-08-21T10:43:57Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi sijaitsee Valkeakoskelta 8km itään. Järvellä on pinta-alaa 1,44km² ja syvyyttä 1,6m. Järvi laskee kahden ojan kautta Mallasveteen. Järven vesi on ruskeaa ja sameaa, mutta melko vähähumuksista. Järvi on arvioitu reheväksi.

Järven valuma-alue on kooltaan 6,49km². Peltojen osuus alueesta on noin 20%, metsien osuus 56% ja vesistöjen osuus 24%.

==Nykytila ja suojelu==
Järvi kuuluu [[Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma|valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan]], jota hallinnoi [[Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]].

[http://suurtampere.fi/2014/06/25/tykolanjarven-vedenlaatua-parannetaan-alumiiinikloridilla/ Suurtampere.fi] uutisoi 25.6.2014, että Tykölänjärven vedenlaatua aiotaan parantaa alumiinikloridilla. Tarkoituksena on vähentää veden fosforin määrää ja siten järven rehevyyttä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä havaittiin runsaasti kuolleita kaloja 20.5.2014. Syytä kalojen kuolemalle ei ole tiedossa (21.8.2014). Pirkanmaan ELY-keskus on ottanut vedestä näytteitä ja pikatestin mukaan happiongelmat voidaan sulkea pois. Kalanäytteitä lähetettiin elintarviketurvallisuusvirastolle tutkittavaksi. [http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/valkeakosken-ja-palkaneen-rajalla-tykolanjarvella-havaittu-kalakuolema-pirkanmaan-ely-keskus-#.U_XFvvl_tP4 ELY-keskuksen tiedote kalakuolemasta]

Järvellä tavattavia lintulajeja ovat mm. jättisukeltaja, kaakkuri, kalatiira, luhtahuitti ja mustakurkku-uikku.

Järvellä on tavattu Sammakonkelloa, joka on hyvin harvinainen laji Suomessa. Lajia on tavattu vain kahdessa paikassa koko maassa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[[Luokka:valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma]]
[[Luokka:Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]]

[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tykolanjarvi(6102) Tykölänjärven Natura-2000 alue (ymparisto.fi)]

Karhejärvi (35.593.1.001)

2014-08-21T10:16:15Z

Holppi: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Karhejärvi sijaitsee Ylöjärveltä noin 17km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 3,02km² ja syvyyttä 13,7m. Karhejärvi laskee lounaaseen Mahnalanselkään. Järven valuma-alueella on runsaasti viljeltyjä maita. Järven vesi on väriltään ruskeaa ja runsashumuksista.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa vuosina 1965-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksista 11 tehtiin Nikinsaaresta 400m etelään kohdassa, jossa on syvyyttä 12,6m.

Edellä mainitussa kohdassa tehdyissä mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 80,5% ja alusvedessä 22%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 25,2µg/l ja alusvedessä 31,5µg/l. Vastaavasti kokonaistyppipitoisuus oli 770µg/l ja 851µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,91m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu voidaan luokitella hyväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on ale 30µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Hauki, kuha, ahven, siika, särki, lahna, pasuri, sulkava, salakka, made, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, järvitaimen, purotaimen, ankerias, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, telkkä, kuikka, heinäsorsa, silkkiuikku, kalatiira, joutsen, saukko, täplärapu, simpukka, jokihelmisimpukka

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Karhejärven jäidenlähdöstä järjestetään veikkaus joka kevät. Tänäkin keväänä jännitetään kuka veikkaa tarkimmin, käy katsomassa [http://www.karhe.fi]www.karhe.fi >Ajankohtaista, myös aikaisemmilta vuosilta.

==Aiheesta muualla==

Karhejärvi (35.593.1.001)

2014-08-21T10:08:15Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Karhejärvi sijaitsee Ylöjärveltä noin 17km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 3,02km² ja syvyyttä 13,7m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa vuosina 1965-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksista 11 tehtiin Nikinsaaresta 400m etelään kohdassa, jossa on syvyyttä 12,6m.

Edellä mainitussa kohdassa tehdyissä mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 80,5% ja alusvedessä 22%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 25,2µg/l ja alusvedessä 31,5µg/l. Vastaavasti kokonaistyppipitoisuus oli 770µg/l ja 851µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,91m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu voidaan luokitella hyväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on ale 30µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Hauki, kuha, ahven, siika, särki, lahna, pasuri, sulkava, salakka, made, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, järvitaimen, purotaimen, ankerias, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, telkkä, kuikka, heinäsorsa, silkkiuikku, kalatiira, joutsen, saukko, täplärapu, simpukka, jokihelmisimpukka

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Karhejärven jäidenlähdöstä järjestetään veikkaus joka kevät. Tänäkin keväänä jännitetään kuka veikkaa tarkimmin, käy katsomassa [http://www.karhe.fi]www.karhe.fi >Ajankohtaista, myös aikaisemmilta vuosilta.

==Aiheesta muualla==

Leppäsjärvi (35.571.1.002)

2014-08-21T09:48:24Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Leppäsjärvi sijaitsee Ikaalisten kaupungista 15km pohjoiseen. Järvellä on pinta-alaa 2,08km² ja sen suurin syvyys on 21m. Leppäsjärveen laskee koillisesta Leppäskoski. Leppäsjärvi puolestaan laskee etelään Kyrösjärveen.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan viisi kertaa vuosina 1973-2007. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittaukset suoritettiin Janakansaaresta noin 100m koilliseen kohdassa, jossa on syvyyttä 15,9m.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 91% ja 13m syvyydessä 39%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 23,6µg/l ja alusvedessä 49,2µg/l. Vastaavasti kokonaistyppipitoisuus oli 535µg/l ja 708µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,5m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu voidaan luokitella hyväksi, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l ja tyydyttäväksi pitoisuuden ollessa 30-50µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä on saatu saaliiksi ainakin haukea, joten muitakin kalalajeja järvessä on.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-21T09:22:04Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kuivasjärvi (35.561.1.004)

2014-08-20T11:04:40Z

Holppi: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kuivasjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 11km verran. Järvellä on pinta-alaa 6,37km² ja sen suurin syvyys on 15,7m. Keskisyvyys on noin 3,5m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 56 kertaa vuosina 1963-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset ''YmTK'', ''Pohjanmaan Tutkimuspalvelut'' ja ''PSV Maa ja Vesi'').

Mittaukset suoritettiin noin 500m Saarelansaaresta koilliseen paikalla, jossa on 14,1m syvää. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 78% ja 12-13,5m syvyydessä 40,4%. Alusveden hapen kyllästysaste on pysynyt pääosin hyvänä eikä alle 10% kyllästyneisyyttä ole esiintynyt 2000-luvulla kuin kaksi kertaa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 40µg/l ja alusvedessä 56µg/l. 2000-luvulla ei ole esiintynyt yli 100µg/l pitoisuuksia alusvedessä ja 1990-luvulla niitä mitattiin kolme kertaa vuosina 1995, 1996 ja 1999. Korkeat pitoisuudet on saatu alkutalvesta tehdyissä mittauksissa. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l ja tyydyttävä pitoisuuden ollessa 30-50µg/l. Huonoksi veden laatu luokitellaan, jos pitoisuus nousee yli 100µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 812µg/l ja alusvedessä 904µg/l. Alusveden typen pitoisuuksia ei ole mitattu säännöllisesti vuoden 1999 jälkeen, joskin ajoittaisia mittaustuloksia löytyy vuoteen 2013 asti. Tässä mittauspisteessä näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,06m.

===Kuivasjärven kansanliike===

Yle uutisoi 18.6.2014 Kuivasjärven kansanliikkeestä, jonka tarkoituksena on parantaa järven ja sen valuma-alueen kuntoa. Kunnostustoimet pitävät sisällään mm. kosteikkojen ja patojen rakentamisen sekä pintavalumisiin vaikuttavat toimet. [http://yle.fi/uutiset/kansanliike_pani_topinaksi__parkanon_kuivasjarvesta_perimatietoa_jo_150_vuoden_ajalta/7304697 Linkki uutiseen]

[http://www.lumi.fi/kuivasjarven-kansanliike-parkanossa-pirkanmaalla/ Kuivasjärven kansanliikkeen sivut]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Kuivasjärven ja Linnanjärven välisellä jokialueella on kaksi koskea, joilla voi kalastaa taimenta. Luontaisen lisääntymisen lisäksi kantaa pidetään yllä istutuksin. Koskilla kalastamiseen tarvitsee ostaa lupa, joka maksaa 15€/24h ja luvalla saa kalastaa 2 taimenta. Luvan voi ostaa Parkanon ST1-huoltoasemalta

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuivasjärvi (35.561.1.004)

2014-08-20T10:58:26Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kuivasjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 11km verran. Järvellä on pinta-alaa 6,37km² ja sen suurin syvyys on 15,7m. Keskisyvyys on noin 3,5m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 56 kertaa vuosina 1963-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset ''YmTK'', ''Pohjanmaan Tutkimuspalvelut'' ja ''PSV Maa ja Vesi'').

Mittaukset suoritettiin noin 500m Saarelansaaresta koilliseen paikalla, jossa on 14,1m syvää. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 78% ja 12-13,5m syvyydessä 40,4%. Alusveden hapen kyllästysaste on pysynyt pääosin hyvänä eikä alle 10% kyllästyneisyyttä ole esiintynyt 2000-luvulla kuin kaksi kertaa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 40µg/l ja alusvedessä 56µg/l. 2000-luvulla ei ole esiintynyt yli 100µg/l pitoisuuksia alusvedessä ja 1990-luvulla niitä mitattiin kolme kertaa vuosina 1995, 1996 ja 1999. Korkeat pitoisuudet on saatu alkutalvesta tehdyissä mittauksissa. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l ja tyydyttävä pitoisuuden ollessa 30-50µg/l. Huonoksi veden laatu luokitellaan, jos pitoisuus nousee yli 100µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 812µg/l ja alusvedessä 904µg/l. Alusveden typen pitoisuuksia ei ole mitattu säännöllisesti vuoden 1999 jälkeen, joskin ajoittaisia mittaustuloksia löytyy vuoteen 2013 asti. Tässä mittauspisteessä näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,06m.

===Kuivasjärven kansanliike===

Yle uutisoi 18.6.2014 Kuivasjärven kansanliikkeestä, jonka tarkoituksena on parantaa järven ja sen valuma-alueen kuntoa. Kunnostustoimet pitävät sisällään mm. kosteikkojen ja patojen rakentamisen sekä pintavalumisiin vaikuttavat toimet. [http://yle.fi/uutiset/kansanliike_pani_topinaksi__parkanon_kuivasjarvesta_perimatietoa_jo_150_vuoden_ajalta/7304697 Linkki uutiseen]

[http://www.lumi.fi/kuivasjarven-kansanliike-parkanossa-pirkanmaalla/ Kuivasjärven kansanliikkeen sivut]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kovesjärvi (35.554.1.001)

2014-08-20T09:59:53Z

Holppi: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista 10km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25km² ja syvyyttä sillä on noin 3m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvelle on perustettu Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan viisi kertaa vuosina 1973-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus ja kunnallinen ympäristöviranomainen. Mittaukset suotitettiin noin 250m Selkäsaaresta etelään. Paikalla on syvyyttä noin 3m ja näytteet otettiin pääosin 1m ja 2m syvyyksistä.

Mittauksissa veden hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä keskimäärin 91% ja 2 metrissä 80%. Kokonaisfosforipitoisuus oli vastaavasti 19,7µg/l ja 18,8µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 523µg/l ja 535µg/l. Näkösyvyys mitattiin vain kaksi kertaa, joiden tulosten keskiarvoksi saadaan 1,7m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Järvi vaikuttaisi olevan hyvässä kunnossa, joskin näytteitä on liian vähän kattavan arvion tekemiseksi. Järveen voi kohdistua veden laatua heikentävä kuormitus läheisiltä turvetuotantoalueilta. Eräät tahot ovat arvioineet järven veden herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattoman turvetuotanto alueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kovesjärvi (35.554.1.001)

2014-08-20T09:57:54Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista 10km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25km² ja syvyyttä sillä on noin 3m.

==Nykytila ja suojelu==

Järvelle on perustettu Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.

Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan viisi kertaa vuosina 1973-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus ja kunnallinen ympäristöviranomainen. Mittaukset suotitettiin noin 250m Selkäsaaresta etelään. Paikalla on syvyyttä noin 3m ja näytteet otettiin pääosin 1m ja 2m syvyyksistä.

Mittauksissa veden hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä keskimäärin 91% ja 2 metrissä 80%. Kokonaisfosforipitoisuus oli vastaavasti 19,7µg/l ja 18,8µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 523µg/l ja 535µg/l. Näkösyvyys mitattiin vain kaksi kertaa, joiden tulosten keskiarvoksi saadaan 1,7m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Järvi vaikuttaisi olevan hyvässä kunnossa, joskin näytteitä on liian vähän kattavan arvion tekemiseksi. Järveen voi kohdistua veden laatua heikentävä kuormitus läheisiltä turvetuotantoalueilta. Eräät tahot ovat arvioineet järven veden herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattoman turvetuotanto alueilta tuleville valumavesille.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vuorijärvi (35.535.1.002)

2014-08-20T09:34:49Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Vuorijärvi sijaitsee noin 5,5km luoteeseen Parkanon kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 2,4km² ja syvyyttä noin 6m. Järveen laskevat Hanhijärvi, Majajärvi ja Kuuhimojärvi. Vuorijärvi puolestaan laskee Parkanon kaupungin keskustassa olevaan Kirkkojärveen.

Vuorijärven veden laatuun vaikuttaa läheisten turvetuotantoalueiden valumavedet, jotka päätyvät järveen laskeviin jokiin ja ojiin.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu 57 vedenlaatu näytettä vuosina 1973-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys sekä Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset ''YmTK'', ''Pohjanmaan Tutkimuspalvelu'' ja ''PSV Maa ja Vesi'').

Kaikki mittaukset suoritettiin pisteessä, joka on noin 200m Petäjäsaaresta kaakkoon. Paikalla on syvyyttä 6m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 53% ja alusvedessä 33,8%. Alusvedessä esiintyi melko säännöllisesti happikatoa alkutalvesta tehdyissä mittauksissa. Myös päällysvedessä esiintyi happivajetta ja muutaman kerran happikatoakin talviajan mittauksissa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 39µg/l ja alusvedessä 84µg/l. Tyypillisesti alusveden fosforin määrä kasvoi suureksi silloin, kun alusvedessä oli hapetonta. Fosforin on todettu vapautuvan pohjasedimenteistä ja liukenevan veteen vähähappisissa ja hapettomissa olosuhteissa. Vertailuna sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on tyydyttävä, kun kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l ja huono pitoisuuden ollessa 50-100µg/l. Tulostne perusteella fosforin pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa 2000-luvun alusta lähtien. Vielä 1990-luvulla esiintyi alkutalvisin jopa 200µg/l pitoisuuksia, mutta vuoden 2007 jälkeen ei pitoisuudet ole menneet yli 100µg/l.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 698µg/l ja alusvedessä 1170µg/l. Alusvedestä ei ole tosin mitattu typn pitoisuuksia vuoden 2002 jälkeen. Pitoisuudet näyttävät kuitenkin olleen kasvussa alusvedessä 1990-luvun alun jälkeen, jolloin yli 1000µg/l pitoisuudet alkoivat yleistymään. Päällysveden typen pitoisuuksissa ei tulosten perusteella näkynyt kasvua, joten näin ollen ulkoinen typpikuormitus ei ole kasvanut.

Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m tässä pisteessä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Parkanon kaupungin vedenottamo sijaitsee Vuorijärven lähellä ja jaettavan veden laatu voi muuttua läheisen turvetuonannon päästöjen suuruuden mukaan samaan tapaan kuin ne vaikuttavat järven veden laatuun.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Linnanjärvi (35.533.1.005)

2014-08-20T08:39:42Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Linnanjärvi sjaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 9km verran. Järvellä on pinta-alaa 4,34km² ja syvyyttä enimmillään 12m.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 10 kertaa vuosina 1966-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty kahdessa eri pisteessä, mutta tuloksia on vain toisesta.

Mittauksista 8kpl tehtiin noin 300m Isosaaresta itään paikalla, jossa on syvyyttä 11,8m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 82% ja alusvedessä 34%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 29µg/l ja alusvedessä 34µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 734µg/l ja 792µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,25m. 17.9.2013 suoritetussa mittauksessa on ilmoitettu lisätietona alhainen vedenkorkeus. Veden korkeus oli ilmoittu 80-100cm normaalia alhaisemmaksi.

Mittauksien lukumäärä on pieni, mutta vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä kun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Linnanjärven ja Kuivasjärven välissä on kaksi koskea, jotka ovat kalastuskohteita. Molemmissa koskissa kasvaa luontaisena lajina taimen, jonka kantaa pidetään lisäksi yllä istutuksilla. Kalatamiseen koskilla edellyttää lupaa, jonka voi ostaa Parkanon ST1 huoltoasemalta hintaan 15€/24h. Kalastuskiintiö on 2 taimenta/lupa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vermasjärvi (35.452.1.001)

2014-08-17T18:53:04Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Vermasjärvi sijaitsee Virtain kaupungista länteen noin 6km verran. Järvellä on pinta-alaa 3,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m. Järven pohjoisosa on voimakkaasti rehevöitynyt näytteenotto tulosten perusteella. Tämän epäillään johtuvan Pohjoisselälle laskevan Uskalinjoen kuormituksesta, joka puolestaan johtuu joen varrella tapahtuvasta turvetuotannosta. Järven eteläosaan turvetuotannon kuormitus ei vaikuta, joka näkyy parempana vedenlaatuna.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta-tietokannan mukaan järven veden laatua on tutkittu näytteenotoilla yhteensä 207 kertaa vuosina 1967-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys sekä Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset YmTK, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu ja PSV Maa ja Vesi).

Näkösyvyys on Viinaselällä ollut keskimäärin 1,1m. Pohjoisselällä näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m. Kallioniemen mittauksissa keskimäärinen näkösyvyys oli 2,06m. Palolammintien sillan pohjoispuolen mittauksissa näkösyvyys oli 1m.

===Viinaselkä===

Mittauksista 77kpl suoritettiin '''Viinaselällä''' 300m Kaurasaaresta lounaaseen. Mittauspaikalla on syvyyttä 14m ja suurin syvyys, jolta näytteitä otettiin, oli 13m. Mittaustuloksissa in nähtävissä veden laadun heikkenemistä jo 1980-luvun alulla. Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 61,8%. Saadut tulokset ovat vaihdelleet voimakkaasti ja useasti on päällysvedessäkin esiintynyt happivajetta. Yhteensä neljä kertaa on mitattu alle 10% kyllästysaste 1m syvyydestä. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 8,4%. Todellisuudessa keskiarvo on alhaisempi, koska muutamassa mittauksessa on saatu korkeita tuloksia, joka puolestaan nostaa keskiarvoa ylöspäin. Mittauksissa yhteensä 40:ssä on saatu tulokseksi 0% eli happikato 13m syvyydessä. Useassa mittauksessa oli vakavia happiongelmia jo korkeammalla vesimassassa 5-10m syvyydessä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 49µg/l ja alusvedessä 86µg/l. Huolimatta siitä että alusvedessä oli lähes jatkuvasti happiongelmia, ei alusvedessä fosforin pitoisuudet ylittäneet 100µg/l rajan kuin 16 kertaa eli noin 20% näytteistä. Suurin osa tuloksista on alle 70µg/l ja edellä mainitut korkeat pitoisuudet nostivat keskiarvoa. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuvat 1980- ja 1990-luvuille. 2000-luvulla yli 100µg/l ylityksiä on esiintynyt kolme kertaa.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 824µg/l ja alusvedessä 1365µg/l. Typen pitoisuudet näyttävät tulosten perusteella olevan kasvussa. Päällysvedessä ei ennen 2000-lukua näkynyt yli 1000µg/l tuloksia kuin kolme kertaa, mutta vuosituhannen taitteen jälkeen niitä on esiintynyt jo kymmenisen kertaa. Tällä mittauspaikalla ei alusvedestä mitattu kokonaistyppeä vuoden 2002 jälkeen, mutta siinäkin esiintyi viimeisinä mittausvuosina yli 2000µg/l tuloksia, kun vielä 1980-luvulla saatiin useamman kerran alle 1000µg/l tuloksia.

===Pohjoisselkä===

Mittauksista 62kpl tehtiin '''Pohjoisselällä''' Äijänsaaren luoteispuolella noin 130m päässä saaresta. Kyseisellä paikalla on syvyyttä 7,9m. Hapen kyllästysaste oli tuloksista lasketun keskiarvon mukaan 53,9% päällysvedessä ja 18,4% alusvedessä. Päällysveden suhteen on tuloksista nähtävillä selkeää heikkenemistä 1990-luvun lopulta lähtien. Lopputalven/kevään näytteissä oli vakavia happiongelmia jopa päällysvedessä ja kesänäytteissä taas happea oli karkeasti arvioituna 60% verran. Alusvedessä happikatoja esiintyi usein ja varsinkin talvisin hapen kyllästysaste oli 0% tienoilla jo 3-5m tietämillä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 78µg/l päällysvedessä ja 198µg/l alusvedessä. Verrattuna Viinaselän tuloksiin (ks. ylempää) tässä järven osassa on voimakasta sisäistä kuormitusta eli rehevöitymistä sisältä päin. Sisäinen kuormitus tarkoittaa fosforin liukenemista veteen hapettomissa olosuhteissa. 7m syvyydestä mitattiin ajoittain jopa lähelle 500µg/l tuloksia.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 959µg/l ja alusvedessä 1465µg/l. Alusvedestä ei mitattu typen pitoisuuksia vuoden 2002 jälkeen. Jonkin asteista nousua on typen pitoisuuksien suhteen nähtävissä, joskin päällysveden pitoisuudet ovat olleet melko tasaisia mutta silti lievästi nousussa. Alusvedessä korkeimmat pitoisuudet mitattiin 1980-luvulla, jonka jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet 700-1800µg/l tienoilla.

===Kallioniemi===

Järven etelän puoleisessa altaassa '''Kallioniemen''' luoteispuolella tehtiin tietokannan mukaan 28 mittausta. Syvyyttä kyseisellä paikalla on 10,1m. Mittaukset ajoittuvat aikavälille 1979-1996. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 83% ja alusvedessä 36%. Päällysvedessä esiintyi yhden kerran lievää ylikyllästyneisyyttä ja vain kolme kertaa alle 70% kyllästyneisyyttä. Alusvedessä esiintyi puolestaan yhden kerran 0% kyllästyneisyyttä vuoden 1979 kesämittauksessa. Viidessä muussa mittauksessa saatiin tulokseksi alle 10% happikyllästyneisyys. Alusvedestä saadut tulokset vaihtelivat huomattavasti ja esimerkiksi vuoden 1990 kesänäytteessä oli kyllästyneisyysaste 89%, kun vuotta myöhemmin se oli vain 6%.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 19,7µg/l ja alusvedessä 27,6µg/l. Päällysvedessä esiintyi yksi suuri poikkeama yhdessä vuoden 1989 mittauksessa (49µg/l). Alusvedessä oli saman ajankohdan mittauksessa myöskin poikkeama ja toinen poikkeama saatiin vuoden 1980 kesämittauksessa (61µg/l, 58µg/l). Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 488µg/l ja alusvedessä 559µg/l. Tulokset järven tämän puoleisessa altaassa poikkesivat huomattavasti pohjoispuolen näytteistä.

===Kotasalmi===

Järven kapeimmasta kohdasta ylittävän '''Palolammintien''' pohjoispuolelta on otettu yhteensä 22 näytettä. Etäisyyttä siltaan on noin 200m ja syvyyttä paikalla on noin 7,9m. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 61,5% ja alusvedessä 24% keskimäärin. Alusvedessä esiintyi lähes puolessa mittauksista happikatoa, joka tukee arviota järven pohjoisosan huonommasta tilasta. Vaikka etäisyyttä edellä mainittuun Kallioniemen mittauspaikkaan on alle 1km, niin veden laatu on aivan eri tasolla.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 55,1µg/l ja alusvedessä 145µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat melko tasaisesti 50-60µg/l tienoilla, mutta alusvedessä esiintyi useasta yli 100µg/l pitoisuuksia. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järven veden laatu on huono, jos kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100µg/l. Kokonaistyppipitoisuuden vaihtelu päällysvedessä oli tasaista keskiarvoltaan 768µg/l, mutta alusvedessä heittoa tapahtui hieman enemmän. Alusveden pitoisuuksien keskiarvo oli 1088µg/l.

Vermasjärvelle rakennettiin pohjapato Makkaraojan suulle. Padon tarkoituksena on nostaa alinta vedenkorkeutta 50cm ja keskimääräistä korkeutta 25cm. Pato valmistui keväällä 2013.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järveen on istutettu ainakin kuhaa ja siikaa.

Järven pohjoisin osa, Mäntylänlahti, on lintujen kevätmuuton aikaan hyvä lintujenbongaus kohde. Alueella pesii ainakin nokikana, lapasorsa, pikkulokki, kurki ja laulujoutsen. Muuttoaikaan järvelle pysähtyy levähtään runsaasti sorsia ja kahlaajia. Harvinaisempia ohikulkijoita ovat mm. pikkujoutsen, uivelo ja eri hanhilajit.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.pily.fi/lintupaikat/virrat/vermasjarvi_mantylanlahti Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n sivut Vermasjärven Mäntylänlahdesta]

[http://www.virrat.fi/kaupunkipalvelut/ymparisto-ja-luonto/vesistot/vesistohankkeet/ Virtain kaupungin vesistöhankkeet]

Vermasjärvi (35.452.1.001)

2014-08-16T19:27:44Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Vermasjärvi sijaitsee Virtain kaupungista länteen noin 6km verran. Järvellä on pinta-alaa 3,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta-tietokannan mukaan järven veden laatua on tutkittu näytteenotoilla yhteensä 207 kertaa vuosina 1967-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys sekä Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset YmTK, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu ja PSV Maa ja Vesi).

Mittauksista 77kpl suoritettiin '''Viinaselällä''' 300m Kaurasaaresta lounaaseen. Mittauspaikalla on syvyyttä 14m ja suurin syvyys, jolta näytteitä otettiin, oli 13m. Mittaustuloksissa in nähtävissä veden laadun heikkenemistä jo 1980-luvun alulla. Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 61,8%. Saadut tulokset ovat vaihdelleet voimakkaasti ja useasti on päällysvedessäkin esiintynyt happivajetta. Yhteensä neljä kertaa on mitattu alle 10% kyllästysaste 1m syvyydestä. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 8,4%. Todellisuudessa keskiarvo on alhaisempi, koska muutamassa mittauksessa on saatu korkeita tuloksia, joka puolestaan nostaa keskiarvoa ylöspäin. Mittauksissa yhteensä 40:ssä on saatu tulokseksi 0% eli happikato 13m syvyydessä. Useassa mittauksessa oli vakavia happiongelmia jo korkeammalla vesimassassa 5-10m syvyydessä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 49µg/l ja alusvedessä 86µg/l. Huolimatta siitä että alusvedessä oli lähes jatkuvasti happiongelmia, ei alusvedessä fosforin pitoisuudet ylittäneet 100µg/l rajan kuin 16 kertaa eli noin 20% näytteistä. Suurin osa tuloksista on alle 70µg/l ja edellä mainitut korkeat pitoisuudet nostivat keskiarvoa. Korkeimmat pitoisuudet ajoittuvat 1980- ja 1990-luvuille. 2000-luvulla yli 100µg/l ylityksiä on esiintynyt kolme kertaa.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 824µg/l ja alusvedessä 1365µg/l. Typen pitoisuudet näyttävät tulosten perusteella olevan kasvussa. Päällysvedessä ei ennen 2000-lukua näkynyt yli 1000µg/l tuloksia kuin kolme kertaa, mutta vuosituhannen taitteen jälkeen niitä on esiintynyt jo kymmenisen kertaa. Tällä mittauspaikalla ei alusvedestä mitattu kokonaistyppeä vuoden 2002 jälkeen, mutta siinäkin esiintyi viimeisinä mittausvuosina yli 2000µg/l tuloksia, kun vielä 1980-luvulla saatiin useamman kerran alle 1000µg/l tuloksia.

Mittauksista 62kpl tehtiin '''Pohjoisselällä''' Äijänsaaren luoteispuolella noin 130m päässä saaresta. Kyseisellä paikalla on syvyyttä 7,9m. Hapen kyllästysaste oli tuloksista lasketun keskiarvon mukaan 53,9% päällysvedessä ja 18,4% alusvedessä. Päällysveden suhteen on tuloksista nähtävillä selkeää heikkenemistä 1990-luvun lopulta lähtien. Lopputalven/kevään näytteissä oli vakavia happiongelmia jopa päällysvedessä ja kesänäytteissä taas happea oli karkeasti arvioituna 60% verran. Alusvedessä happikatoja esiintyi usein ja varsinkin talvisin hapen kyllästysaste oli 0% tienoilla jo 3-5m tietämillä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 78µg/l päällysvedessä ja 198µg/l alusvedessä. Verrattuna Viinaselän tuloksiin (ks. ylempää) tässä järven osassa on voimakasta sisäistä kuormitusta eli rehevöitymistä sisältä päin. Sisäinen kuormitus tarkoittaa fosforin liukenemista veteen hapettomissa olosuhteissa. 7m syvyydestä mitattiin ajoittain jopa lähelle 500µg/l tuloksia.

Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 959µg/l ja alusvedessä 1465µg/l. Alusvedestä ei mitattu typen pitoisuuksia vuoden 2002 jälkeen. Jonkin asteista nousua on typen pitoisuuksien suhteen nähtävissä, joskin päällysveden pitoisuudet ovat olleet melko tasaisia mutta silti lievästi nousussa. Alusvedessä korkeimmat pitoisuudet mitattiin 1980-luvulla, jonka jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet 700-1800µg/l tienoilla.

Järven etelän puoleisessa altaassa '''Kallioniemen''' luoteispuolella tehtiin tietokannan mukaan 28 mittausta. Syvyyttä kyseisellä paikalla on 10,1m.

Näkösyvyys on Viinaselällä ollut keskimäärin 1,1m. Pohjoisselällä näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m. Kallioniemen mittauksissa keskimäärinen näkösyvyys oli 2,06m.

'''KESKEN'''

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-16T18:22:39Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaanlahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994, 24.2654
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-16T18:20:48Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Rannassa selkeästi levää, joskaan ei suurina lauttoina. Lasissa runsaasti hiutaleita, jotka alkoivat kerääntyä pintaan hetimiten. Kohtalainen aallokko sekä hajoitti, että keräsi levää rantaan.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaalahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994135643746, 24.265435338020325
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-16T18:17:41Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/16
|Pintaveden lämpötila=21,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaalahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994135643746, 24.265435338020325
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vermasjärvi (35.452.1.001)

2014-08-16T12:24:14Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Vermasjärvi sijaitsee Virtain kaupungista länteen noin 6km verran. Järvellä on pinta-alaa 3,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta-tietokannan mukaan järven veden laatua on tutkittu näytteenotoilla yhteensä 207 kertaa vuosina 1967-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys sekä Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset YmTK, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu ja PVS Maa ja Vesi).

Mittauksista 77kpl suoritettiin Viinaselällä 300m Kaurasaaresta lounaaseen. Mittauspaikalla on syvyyttä 14m ja suurin syvyys, jolta näytteitä otettiin, oli 13m. Mittaustuloksissa in nähtävissä veden laadun heikkenemistä jo 1980-luvun alulla. Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 61,8%. Saadut tulokset ovat vaihdelleet voimakkaasti ja useasti on päällysvedessäkin esiintynyt happivajetta. Yhteensä neljä kertaa on mitattu alle 10% kyllästysaste 1m syvyydestä. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 8,4%. Todellisuudessa keskiarvo on alhaisempi, koska muutamassa mittauksessa on saatu korkeita tuloksia, joka puolestaan nostaa keskiarvoa ylöspäin. Mittauksissa yhteensä 40:ssä on saatu tulokseksi 0% eli happikato 13m syvyydessä. Useassa mittauksessa oli happikato jo korkeammalla vesimassassa 5-10m syvyydessä.

'''KESKEN'''

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Uurasjärvi (35.481.1.003)

2014-08-14T19:07:33Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Uurasjärvi sijaitsee Virroilla lähellä Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajaa. Järvellä on pinta-alaa 8,51km² ja sen suurin syvyys on 33m.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatumittauksia neljä kertaa vuosina 1966-1996. Näytteenottajana on toiminut Hämeen ELY-keskus. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 90% ja 22m syvyydessä 41%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 18,6µg/l ja 22m syvyydessä 41µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 517µg/l ja 548µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,6m.

Järven tilan kehityksestä ei voida tehdä tarkkaa arviota pienen näytteenotto lukumäärän vuoksi. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l ja tyydyttävä, kun pitoisuus on 30-50µg/l.

Osa järvestä kuuluu Uurasjärven Natura-2000 alueeseen. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 5,12km². Alue kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on suojeltu luonnonsuojelulailla ja maa-aineslailla. Alueella olevat kalliot on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin arvokkaiksi alueiksi.

Uurasjärven alinta veden korkeutta nostettiin 70cm ja keskivedenkorkeutta 30cm vuonna 2009 valmistuneessa hankkeessa. Veden korkeuden nosto toteutettiin pohjapatojen rakentamisella.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Uurasjarvi(6114) Uurasjärven Natura-2000 alue]

[http://www.virrat.fi/kaupunkipalvelut/ymparisto-ja-luonto/vesistot/vesistohankkeet/ Virtain kaupungin vesistöhankkeet]

Keijärvi (35.313.1.002)

2014-08-14T15:15:18Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Keijärvi sijaitsee Ylöjärven keskustan tuntumassa. Järvellä on pinta-alaa 1,4km² ja syvyyttä 14,7m. Järvi laskee Näsijärveen Myllypuron kautta. Järven valuma-alue koostuu pääosin asutuksesta, joista osa on viemäröimättömiä. Valuma-alueella on myös Metsäkylän kaatopaikka, jonka aiheuttama kuormitus jatkui vuoteen 1989 jolloin jätevesiä alettiin johtaa viemäriin.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu näytteitä yli 100 kertaa vuosina 1962-2012. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja FCG Oy.

Mittauksista 92 tehtiin Suojastenlahden ja Runnunlahden välisellä alueella. Mittauspaikalla on syvyyttä 14,5m eli mittauspaikka sijaitsee järven syvimmällä kohdalla. Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 86% ja kaikkiaan 15 kertaa on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä (>100%). Alusveden kyllästysaste on ollut keskimäärin 11%. Noin 20 kertaa on ollut tilanne jossa kyllästysaste on ollut yli 10%. Täysin loppuun happi on kulunut kuusi kertaa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 19,5µg/l ja alusvedessä 35µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut 708µg/l päällysvedessä ja 1172µg/l alusvedessä. Näkösyvyys on ollut 2,33m keskimäärin. Vaikka happi on kulunut loppuun alusvedestä melko säännöllisesti varsinkin kesäisin, ei fosforin pitoisuudet ole päässeet kasvamaan suuriksi. Näin ollen sisäinen kuormitus ei ole alkanut. Osaltaan alhaisiin fosforipitoisuuksiin vaikuttavana tekijänä arvellaan olevan alusvesien hyvä nitraattivaranto.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Järvi on arvioitu tilaltaan hyväksi, joskin pienikin muutos esim. ravinnekuormituksessa voi heikentää huomattavasti järven tilaa.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalastoon kuuluvat hauki, ahven, muikku, lahna, särki ja siika. Järveen on lisäksi istutettu kuhaa, järvitaimenta, kirjolohta ja planktonsiikaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin, jota heikentää lievä rehevyys ja ajoittaiset happiongelmat.

Järvellä on kolme uimarantaa joita Ylöjärven kaupunki hoitaa.

'''Räikän uimaranta'''
Osoite: Räikäntien
Varustus: Pukusuojat, uimalaituri. Sauna/WC-tilat käytössä tilauksesta.

'''Aron uimaranta'''
Osoite: Loilantie
Varustus: Pukusermit, kuivakäymälä

'''Murron uimaranta'''
Osoite: Keijärventie
Varustus: Pukutilat, kuivakäymälä

Ylöjärvellä todettiin useita mahatautitapauksia uimareilla kesällä 2014.

[http://www.pirteva.fi/uimarantavesitulokset/ Uimarantavesituloksia mm. Ylöjärven alueelta]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Keij%C3%A4rvi Keijärven Wikipedia sivut]

Iso Arajärvi (35.290.1.008)

2014-08-14T13:05:46Z

Holppi: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Iso Arajärvi sijaitsee Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla noin 14km Lempäälästä lounaaseen. Järvellä on pinta-alaa 1,76km² ja syvyyttä noin 24m. Järven luoteen puoleinen allas käsitetään usein eri järveksi ja sitä kutsutaankin Kivijärveksi. Iso Arajärvi on erinomaisessa ja Kivijärvi hyvässä kunnossa. Kivijärvi saa vetensä Iso Arajärvestä.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu 59 näytettä, joista 51 on otettu Iso Arajärvellä ja 8 Kivijärvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Iso Arajärven näytteet on otettu aikavälillä 1973-2013, joista tosin vain kaksi on otettu ennen vuotta 2000. Tällä mittauspaikalla on syvyyttä 23,6m ja sijainti on Vuorenojansaaresta 500m itään. Mittauksien mukaan järven happitilanne on erittäin hyvä. Päällysvedessä happea on ollut keskimäärin 87% ja vielä 20m syvyydessäkin keskimäärin 47%. Ainoastaan kahdessa mittauksessa saatiin alle 20% arvo alusvedestä ja niistäkin heikoin oli 13%.

Hapen suuri määrä alusvedessä viestii osaltaan järven karuudesta. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 10µg/l ja alusvedessä 13,6µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 369µg/l ja alusvedessä 416µg/l. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomainen kun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l. Järven hyvästä tilasta kertoo osaltaan myös veden kirkkaus ja näkösyvyys olikin keskimäärin 3,1m.

Kivijärven veden laatu on hieman heikompi kuin Iso Arajärven, mutta tulsoten ero voi johtua Kivijärven mataluudesta. Siinä missä Iso Arajärvi on yli 20m syvä, on Kivijärven maksimi syvyys alle 3m. Mittaukset Kivijärvellä alkoivat vuonna 1973 ja viimeisin mittaus tehtiin vuonna 2013. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä 73%. Kokonaisfosforipitoisuus oli 21µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 611µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,4m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Molempien järvien rannoilla on runsaasti loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Iso Arajärvi (35.290.1.008)

2014-08-14T13:03:10Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Iso Arajärvi sijaitsee Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla noin 14km Lempäälästä lounaaseen. Järvellä on pinta-alaa 1,76km² ja syvyyttä noin 24m. Järven luoteen puoleinen allas käsitetään usein eri järveksi ja sitä kutsutaankin Kivijärveksi. Iso Arajärvi on erinomaisessa ja Kivijärvi hyvässä kunnossa. Kivijärvi saa vetensä Iso Arajärvestä.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu 59 näytettä, joista 51 on otettu Iso Arajärvellä ja 8 Kivijärvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Iso Arajärven näytteet on otettu aikavälillä 1973-2013, joista tosin vain kaksi on otettu ennen vuotta 2000. Tällä mittauspaikalla on syvyyttä 23,6m ja sijainti on Vuorenojansaaresta 500m itään. Mittauksien mukaan järven happitilanne on erittäin hyvä. Päällysvedessä happea on ollut keskimäärin 87% ja vielä 20m syvyydessäkin keskimäärin 47%. Ainoastaan kahdessa mittauksessa saatiin alle 20% arvo alusvedestä ja niistäkin heikoin oli 13%.

Hapen suuri määrä alusvedessä viestii osaltaan järven karuudesta. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 10µg/l ja alusvedessä 13,6µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 369µg/l ja alusvedessä 416µg/l. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on erinomainen kun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 12µg/l. Järven hyvästä tilasta kertoo osaltaan myös veden kirkkaus ja näkösyvyys olikin keskimäärin 3,1m.

Kivijärven veden laatu on hieman heikompi kuin Iso Arajärven, mutta tulsoten ero voi johtua Kivijärven mataluudesta. Siinä missä Iso Arajärvi on yli 20m syvä, on Kivijärven maksimi syvyys alle 3m. Mittaukset Kivijärvellä alkoivat vuonna 1973 ja viimeisin mittaus tehtiin vuonna 2013. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä 73%. Kokonaisfosforipitoisuus oli 21µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 611µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,4m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvien rannoilla on runsaasti loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ameenjärvi (35.289.1.010)

2014-08-14T11:59:37Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Ameenjärvi sijaitsee Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla noin 21km Lempäälästä lounaaseen. Järvellä on pinta-alaa noin 1,6km² ja syvyyttä 3,9m. Järven valuma-alue on kooltaan 11km² ja koostuu pääosin metsistä. Järven vedessä on korkea humusleima, se on sameaa ja hieman saven väristä. Järvi on myös rehevöitynyt.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä 23 kertaa vuosina 1966-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Pirkanmaan- ja Uudenmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 11 suoritettiin Katajiston saaresta 200m lounaaseen. Paikalla on 2,9m syvää. Veden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 74%. Talviajan mittauksissa oli havaittavissa happivajetta. Kokonaisfosforipitoisuus oli 50,5µg/l ja kokonaistyppipitoisuus oli 977µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 0,97m, joskin yli 1m tulos saatiin viimeksi vuonna 2010.

Myös Kuttusaaren ja Selkäsaaren välisellä alueella on otettu näytteitä 11 kertaa. Tässä mittauspisteessä on syvyyttä noin 3m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä keskimäärin 83% ja 3m syvydessä 40%. Vuonna 2009 alusvedessä vallitsi hapettomuus ja päällysvedessäkin oli happea vain 29%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli koko vesimassassa keskimäärin 56µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 873µg/l ja alusvedessä 914µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,15m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on välttävä, kun kokonaisfosforipitoisuus on 50-100µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvessä eivät menesty paljon happea tarvitsevat kalalajit, kuten made ja lohikalat.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi on virkistyskäyttöarvoltaan välttävällä-huonolla tasolla.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-14T10:35:13Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Silmämääräisesti rannassa ei levää. Vesi sekoittunutta sateiden ja tuulen seurauksena.
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaalahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994135643746, 24.265435338020325
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-14T10:33:33Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/13
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaalahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994135643746, 24.265435338020325
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Nuutajärvi (35.287.1.001)

2014-08-14T10:32:25Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Nuutajärvi sijaitsee Rutajärven eteläpuolella Urjalassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 1,91km² ja syvyyttä keskimäärin 1,8m. Suurin syvyys on 2,3m. Järven vesi on ruskeanväristä ja järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Yleisluokaltaan järvi on välttävässä kunnossa, joskin ravinteiden suuri määrä viittaa huonoon tilaan. Järveen kohdistuvasta kuormituksesta merkittävä osa tulee viljelystä, maataloudesta ja haja-asutuksesta.

Nuutajärveen laskevat Iso Mustajärvi, Matkunjärvi ja Särkijärvi. Järven valuma-alueella on myös luonnonsuojelualueita, kuten Kaakkosuo-Kivijärvi-luonnonsuojelualue.

==Nykytila ja suojelu==

Nuuta-,Ruta-ja Kortejärven suojeluyhdistys järjestää Nuutajärven tilaa koskevan tiedotustilaisuuden 16.11.2013 klo. 11.00 alkaen kahvila-ravintola aallossa.

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu mittauksia 41 kertaa vuosina 1966-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Pirkanmaan- ja Uuudenmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksista 28 on tehty järven itäosassa ja 13 länsiosassa.

Järven itäosan mittauksista tuloksia on 26 mittauksesta aikavälillä 1966-2013. Mittauspisteessä on syvyyttä enimmillään 2,3m ja suurin osa näytteistä otettiin 1m syvyydestä. Osassa mittauksista on lisätietona levähavainto ja veden sameus.

Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 72% ja jonkinasteista heikkenemistä on tuloksista nähtävissä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 125µg/l ja kokonaistyppipitoisuus taas keskimäärin 1676µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,42m.

Länsiosassa mittaukset aloitettiin vasta vuonna 2012 ja tuloksia on saatavilla yhdeksästä mittauksesta. Mittauspaikalla on syvyyttä enimmillään 1,4m. Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 77%. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 103µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1589µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,41m.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos veden kokonaisfosforipitoisuus on yli 100µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Aamulehti uutisoi 25.7.2014 Nuutajärvellä tapahtuneesta kalakuolemasta. Kalakuolemien syyksi todettiin hapen puute, joka johtui veden korkeasta lämpötilasta. Rehevässä järvessä hajotustoiminta on vilkasta ja tässä tapauksessa kulutti hapen loppuun. [http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194916882256/artikkeli/nuutajarven+kalakuolema+selvitettiin+rehevan+jarven+korkea+lampotila+johti+hapenpuutteeseen.html Linkki uutiseen].

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Nuutajärven taajaman jätevedet laskevat Nuutajokeen, josta vesi laskee Rutajärveen.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuutaj%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi) Nuutajärven Wikipedia sivut]

[http://www.airanne.net/ Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry]

Kortejärvi (35.286.1.002)

2014-08-14T09:37:56Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kortejärvi sijaitsee Urjalan kunnassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 3,3km² ja sen keskisyvyys on noin 1m. Järven vedenkorkeutta säädellään Honkolanjoella olevalla Nokorinkosken padolla. Järven veden korkeutta laskettiin 1940-luvulla noin 40cm verran. Järvi on monin paikoin umpeen kasvanut ja voimakkaasti rehevöitynyt. Umpeenkasvu on seurausta alueella harjoitetusta tehomaantaloudesta.

Kortejärvi on yhteydessä Rutajärveen Urjalanjoen kautta. Kortejärveen laskee useita ojia, joista suurin osa tulee läheisiltä pelloilta.

==Nykytila ja suojelu==

Järvi kuuluu [[Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma|valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan]], jota hallinnoi [[Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]].

Järvi on suojeltu vesilailla ja luonnonsuojelulailla. Metsästys ja kalastus on sallitu, ellei niitä kielletä erikseen. Linnustoon heikentävästi vaikuttavat toimet ovat kielletty.

Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 14 kertaa vuosina 1966-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Uudenmaan- ja Pirkanmaan ELY-keskukset. Kolmea varhaisinta mittausta lukuunottamatta muut mittaukset on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Näytteet on otettu järven keskiosassa 0,5m-1m syvyydestä.

Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 78%, jonka osalta heikkenemistä on nähtävissä. Heikkeneminen selittyy järven rehevöitymisellä, joka voimistui 1940-luvun jälkeen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 59µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1082µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 0,6m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvi on umpeenkasvun myötä muuttunut luontoarvoltaan arvokkaaksi kosteikkoalueeksi. Alueella pesii huomattava määrä eri lintulajistoa ja järvi toimii myös levähdyspaikkana muuttolinnuille. Linnustoa voi tarkkailla lintutornista, joka sijaitsee järven kaakkoiskulmassa Ahojentien päässä. Järvellä tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, pikkujoutsen, laulujoutsen, nuolihaukka ja metsähanhi.

Vesikasvillisuuteen kuuluvat ainakin järvikorte, järviruoko, järvikaisla ja isosorsimo.

Mataluudesta huolimatta järvellä elää ainakin hauki, ahven, lahna ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kortejarvi(6095) Kortejärven Natura-2000 alue (ymparisto.fi)]

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kortej%C3%A4rvi Kortejärvi Wikipediassa]

[http://www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/matkailu/luontomatkailu/kortejarvi Urjalan kunnan sivut Kortejärvestä (urjala.fi)]

Houhajärvi (35.184.1.002)

2014-08-12T12:49:09Z

Holppi: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Houhajärvi sijaitsee noin 5km kaakkoon Sastamalan kaupungin keskustaajamasta (ent. Vammala). Järvellä on pinta-alaa 3,73km² ja syvyyttä enimmillään 7,38m. Järven keskisyvyys on 2,33m. Järven valuma-alue on kooltaan 27,2km², josta järvien osuus on 13,7%.

Järven vedenkorkeutta laskettiin 1840-luvulla noin metrin verran. Vedenkorkeuden lasku toteutettiin perkaamalla järven lasku-uoma, jolloin veden virtaama järvestä kasvoi.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä kahdessa eri pisteessä yhteensä 79 kertaa. Näytteenotot ovat ajoittuneet aikavälille 1971-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 57kpl tehtiin Mäntyniemen itäpuolella luoteeseen Sikosaaresta. Kyseisellä paikalla sijaitsee järvin syvin kohta. Tietokannassa on tulokset 38 näytteenotosta. Mittauksista 6kpl on tehty aikavälillä 1983-1992 ja vuodesta 2000 lähtien näytteitä on otettu 3 kertaa vuodessa. Tuloksia tietokannassa on vuoteen 2009.

Mittauksissa päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 81,8%. Kolme kertaa on esiintynyt lievää ylikyllästyneisyyttä (max 104%) ja kolme kertaa on saatu alle 60% tulos. Heikoin tulos saatiin vuoden 2003 ensimmäisessä mittauksessa, jossa happea oli päällysvedessä vain 24%. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 52,4%. Happea on ollut ajoittain yhtä paljon kuin päällysvedessäkin ja alle 10% tuloksia on mitattu yhteensä 6 kertaa eli noin 16% näytteistä. Näin ollen järven happitilanne on pysynyt hyvänä aina pohjaan saakka.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 23µg/l ja alusvedessä 27µg/l. Jonkin asteista fosforin pitoisuuden noususuhdannetta on tuloksista nähtävissä. Kokonaistyppipitoisuus vastaavasti on ollut 693µg/l ja 713µg/l. Myös typen osalta on nähtävissä hienoinen pitoisuuksien nousu vuosien varrella. Mitään dramaattisia muutoksia ei fosforin ja typen suhteen ole tässä järven osassa näkynyt. Keskimääräinen veden näkösyvyys on ollut 1,93m.

Mittauspisteen tuloksissa on neljä kertaa ilmoitettu levähavainnoista vuoden 2005 jälkeen. Vuoden 2002 toisessa mittauksessa on mainittu lisätietona, että 0-2m syvyydestä on otettu DNA- ja myrkkynäytteet. Vuonna 1991 on taas maininta vesikirppujen runsaudesta.

Toisessa mittauspisteessä on otettu 22 näytettä, joista tuloksia on saatavilla vain viidestä. Nämä viisi mittausta tehtiin vuosina 1983-1995. Tämä mittauspiste sijaitsee Lervankarista luoteeseen ja kyseisessä paikassa on syvyyttä noin 3,3m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86,5% ja alusvedessä 66,8%. Alusvedessä ei mittauksissa esiintynyt happivajetta, joskin erikoisena poikkeuksena on vuoden 1990 toinen mittaus, jossa veden todettiin olevan ylikyllästynyttä (hapen kyllästysaste >100%) myös alusvedessä.

Yhden metrin syvyydessä kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 32µg/l ja yli 2m syvyydessä 39µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 1m syvyydessä 678µg/l. 2m syvyydestä typpeä mitattiin vain kaksi kertaa, joiden keskiarvo oli 715µg/l. Veden näkösyvyys oli tässä mittauspisteessä keskimäärin 1,2m.

Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l tyydyttävän rajan ollessa 50µg/l.

===Järvellä tehtävät toimenpiteet===

Aluehallintoviraston päätöksessä Nro 47/2013/2 on mainittu toimenpiteitä, joilla pyritään nostamaan järven alimpia vedenkorkeuksia. Näin estettäisiin järven pinnan liiallinen lasku kuivina kausina. Samalla järven virkistyskäyttömahdollisuudet parantuisivat ja veden happitilanne parantuisi. Myös ennestään runsasta vesikasvillisuutta on tarkoitus vähentää.

Vedenkorkeuden nostaminen toteutetaan rakentamalla pato järven länsiosassa olevaan lasku-uomaan. Padon on tarkoitus olla ylisyöksypato ja se rakennetaan kivistä ja moreenista. Uomasta alkavan Houhajärvenojan vesikasvillisuutta on tarkoitus perata aina Sammaljokeen asti. Perkaaminen pitää sisällään myös veden virtausta patoavien esteiden, kuten kivien ja puiden, poistamisen ja ojan ylittävien teiden rumpujen kunnostamisen ja tarvittaessa suurentamisen.

Muita suunniteltuja toimenpiteitä ovat Ahteensaaren muuttaminen nimensä mukaisesti saareksi kaivamalla veneen mentävä uoma pohjoisesta Puuskanlahteen. Uoman kaivaminen mahdollistaa Puuskanlahden veden vaihtumisen kesäisin. Uoman leveydeksi on suunniteltu 8m. Muodostuvaan saareen rakennetaan silta, jossa on kaksi siltarumpua joiden leveys mahdollistaa veneen läpikulun. Puuskanlahti on myös tarkoitus ruopata, jotta veden vaihtuminen parantuisi uoman kaivuun lisäksi. Tarkoitus on poistaa pohjasedimenttiä ja vesikasvillisuutta läheiselle pellolle. Ruopattava ala on noin 2ha ja massan määrä noin 1000m³.

Padon rakentaminen, vesikasvillisuuden niitot ja ruoppaukset saattavat heikentää veden laatua paikallisesti. Laadun on arvioitu palautuvan ennalleen toimenpiteiden valmistuttua. Vedenkorkeuden on arvioitu nousevan keskimäärin 0,13m. Alimpien veden korkeuksien arvioidaan nousevan 0,30m. Veden korkeuden nousun seurauksena järven vesiala kasvaa arviolta 11ha. Muita arvioituja vaikutuksia ovat kevätkutuisten kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteiden parantuminen, lahtien umpeenkasvamisen hidastuminen, vedenkorkeuden vaihteluiden pieneneminen ja vesilintujen pesintämahdollisuuksien paraneminen. Negatiiviseksi seuraukseksi toimille arvioidaan keväisin mahdolliset kuivatusongelmat alavilla pelto- ja metsäalueilla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä ja sen lähialueella pesii huomattava määrä eri lintulajeja. Järvellä on myös tavattu lintudirektiivin I liitteessä mainittu palokärki.

Järven kalastoa kartoitettiin vuonna 1998, jolloin järven todettiin olevan särkikalavoittoinen. Kalastoa tutkittiin uudestaan vuonna 2004, jolloin saaliiksi saatiin särki, ahven, lahna, kiiski, ruutana ja hauki. Järvellä tiedetään elävän myös muitakin kalalajeja. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta.

Järven lähialueella on tavattu mm. liito-orava. Ahteensaari on arvioitu luontoarvoltaan merkittäväksi alueeksi ja juurikin siellä on tehty liito-orava havaintoja. Myös järven itäpuoleinen Hyssänoja on arvioitu arvokkaaksi luontokohteeksi. Molemmat alueet ovat mahdollisia metsälain 10§:n kohteita, joiden luonnontilaisuus tulisi säilyttää.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[https://www.avi.fi/documents/10191/56888/lssavi_paatos_47_2013_2_2013_06_14.pdf/7729cdcc-b16b-4c78-bcc1-a1af05b0bb1e Aluehallintoviraston päätös järvellä toteutettavista toimenpiteistä (avi.fi)]

[http://www.houhajarvi.net/ Houhajärvi ry. kotisivut]

Houhajärvi (35.184.1.002)

2014-08-12T12:47:02Z

Holppi:

Houhajärvi (35.184.1.002)

2014-08-12T12:10:28Z

Holppi:

Vanajavesi (yhd.)/Tenhola, Hattula

2014-08-12T09:50:26Z

Holppi:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/24
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/05/31
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/04
|Pintaveden lämpötila=20,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/07
|Pintaveden lämpötila=17
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/09
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/11
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/14
|Pintaveden lämpötila=16,5
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/20
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/21
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/28
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/06/29
|Pintaveden lämpötila=16
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/02
|Pintaveden lämpötila=14
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aurinko porotti melkein peilityyneen rantaan, jolloin pintavesi lämpeni voimakkaasti.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/11
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Pintaveden lämpötila=18
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Pintaveden lämpötila=20
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Pintaveden lämpötila=28
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/07/30
|Pintaveden lämpötila=26
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Pintavesi oli 26asteista ennenkuin ukkosrintama kävi yllä. Lämpötila luultavasti putosi jonkin verran.
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/01
|Pintaveden lämpötila=22
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Parin päivän myrskyjen jälkeen vesi sekoittunut
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2014/08/11
|Pintaveden lämpötila=24
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/05
|Levätilanne=1
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Teetetty n. 45min lasitesti, jonka perusteella vedessä on hieman sinilevää. Lasissa nähtiin pieniä yksittäisiä hiutaleita. Rannoilla oli pieniä leväkerääntymiä.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/07
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=60min lasitesti, ei levää. Myöskään rannassa ei näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/12
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/14
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/19
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=Aiemmin päivällä näkyi silmämääräisesti levää, mutta illalla tehdyn lasitestin mukaan sinilevää ei ollut. Illalla ei myöskään rannassa näkynyt levää.
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/21
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/23
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/26
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Levähavainto
|Päivämäärä=2014/07/28
|Levätilanne=0
|Leväryhmä=Sinilevä
|Tiedosto=
|Lisätiedot=
|Arkistoon=N
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=20140526 191725.jpg
|Teksti=Sikosaarenkärjen tuntumasta näkymä Kauraan saaresta ja Hämeenlinnan Iittalan Jalavaniemestä.
}}
{{Paikka
|Nimi=Tenhola, Hattula
|Alue=Vanajavesi (yhd.)
|Kuvaus=Havaintopiste Laikkaalahdessa Sikosaarenkärjen tuntumassa.
|Kunta=Hattula
|KoordPohj=61.0994
|KoordIta=24.2654
|Koordinaatit=61.0994135643746, 24.265435338020325
|Zoom=18
|Tyyppi=Lomamökki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Suonojärvi (35.172.1.001)

2014-08-04T17:11:52Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Suonojärvi sijaitsee Vesilahden kunnassa noin 22km Lempäälästä länteen. Järvellä on pinta-alaa 4,75km² ja syvyyttä enimmillään 20,4m.

Suonojärven pohjoisosa on hieman paremmassa kunnossa, kuin eteläosa. Vesi virtaa kuitenkin etelästä päin Suonojärveen, joten pohjoisosan veden laatu riippuu paljolti eteläosan, Kivilahtijärven ja Saastojärven valumavesistä.

Suonojärven pohjoisosan veden laatu on hyvä, Kivilahtijärven huono ja Saastojärven välttävä. Kaikkien kolmen järven vedet ovat väriltään tummia, joskin Saastojärven vesi on erittäin tummaa. Suonojärvessä on hieman rehevöitymisen merkkejä, mutta em. kaksi yläjuoksun järveä ovat rehevöityneet siinä määrin, että esimerkiksi järviä yhdistävä salmi on niin umpeenkasvanut ettei siitä pääse soutamalla läpi. Sekä Kivilahtijärvessä että Saastojärvessä on esiintynyt vakavia happiongelmia ja mahdollisesti niiden aiheuttamia kalakuolemia, koska matalassa järvessä happi on kulunut loppuun pintaa myöden.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tutkittu veden laatua 38 kertaa vuosina 1973-2010. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemänejoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Näytteitä on otettu kolmelta eri pisteeltä järvellä, joiden lisäksi on tutkittu etelämpänä olevia Kivilahtijärveä ja Saastojärveä.

Mittauksista 8kpl tehtiin järven eteläosassa Myllyrannan tuntumassa. Tuloksia on kuudesta mittauksesta. Syvyys kyseisessä pisteessä on 9,3m. Näkösyvyys oli mittauksissa keskimäärin 1,1m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 66% ja vuoden 2008 jälkimmäisessä mittauksessa happea oli 110% eli vesi oli ylikyllästynyttä. Alusveden kyllästysaste oli vain 0,6% ja kolmena mittauskertana esiintyi happikatoa. Alusveden happivajeeseen liittyy alusveden korkeat kokonaisfosforipitoisuudet, joiden keskiarvo oli 192µg/l. Ainoastaan yhdessä mittauksessa pitoisuus oli alle 100µg/l ja siinäkin fosforia oli 93µg/l. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono jos kokonaisfosforipitoisuus on yli 100µg/l. Päällysvedessä fosforia oli maltillisemmat 38µg/l. Tässä järven osassa oli myös korkeat kokonaistypen pitoisuudet. Päällysvedessä oli keskimäärin 1343µg/l ja korkein pitoisuus oli 2600µg/l, joka mitattiin vuonna 2002. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1705µg/l.

Toinen mittauspiste sijaitsi järven pohjoisosassa Levonnokasta länteen. Kyseisestä kohdasta on otettu näytteitä 15 kertaa ja tuloksia tietokannassa on kymmenestä mittauksesta. Mittauskohdassa on syvyyttä noin 20m. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut 1,46m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 82% ja alusvedessä 19%. Merkittäviä happiongelmia ei esiintynyt paitsi vuonna 1989, jolloin happea oli 19m syvyydessä 1%. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 27µg/l ja alusvedessä 60µg/l. Korkeimmat fosforin pitoisuudet mitattiin vuonna 1989, jonka jälkeen pitoisuus on pysytellyt 40-60µg/l välillä. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 869µg/l ja alusvedessä typpeä on ollut 1135µg/l. Typen määrän on alusvedessä lievästi noussut mittausaikana.

Suonojärven kolmannessa mittauspisteessä oli otettu vain yksi näyte vuonna 2002. Kivilahtijärvellä oli otettu yhteensä kuusi näytettä kahdesta eri kohdasta. Saastojärvellä on otettu viisi näytettä yhdestä mittauspisteestä. Kivilahtijärven keskiosasta otetuissa näytteissä hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä keskimäärin 47% ja 2m syvyydessä 9%. Päällysveden alhaiseen keskiarvoon vaikutti vuoden 2003 tulos, jolloin happea oli vain 1%. Kokonaisfosforipitoisuus oli 1m syvyydessä 87µg/l ja 2m syvyydessä 168µg/l. Näissäkin keskiarvoissa vaikutti paljon vuosi 2003, jolloin mitattiin korkeat pitoisuudet (170 ja 350). Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 1970µg/l ja 2400µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 0,85m, kun syvyys mittauspisteessä oli 2,7m.

Saastojärven näytteissä hapen kyllästysaste oli 1m syvyydessä keskimäärin 42%, johon vaikutti vuoden 1985 tulos joka oli 0%. Kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 68µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1076µg/l. Näkösyvyys oli 0,7m. Kokonaissyvyys mittauspisteessä oli 1,3m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Suonojärven pohjoisosa soveltuu ainoana kolmesta järvestä hyvin virkistyskäyttöön. Järven rannoilla on jonkin verran vakituista- ja loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kourajärvi (35.155.1.016)

2014-08-04T12:12:54Z

Holppi:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62km² ja syvyyttä enimmillään 14m. Kouranjärveen kuuluu myös järven halkaisevan tien pohjoispuolella olevat Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 47kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981-2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13m.

Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76% ja vaihteluväli on ollut 40-101%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6%. Alusvedessä yli 10% tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0% tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5m syvyydestä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 94µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100µg/l pitoisuuksia 11kpl, joista 2kpl on yli 200µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888µg/l ja alusvedessä 1299µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.

Tietokannan mukaan 42 mittausta tehtiin järven läpi kulkevan Suodenniementien eteläpuolella olevan altaan keskiosassa. Tuloksia on 30 mittauksesta. Näytteitä on otettu joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa. Varhaisin näyte on vuodelta 1981 ja viimeisin vuodelta 2009. Suurin syvyys tässä kohtaa järveä on 9m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,1m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on olult keskimäärin 74% ja yhden kerran vuonna 1989 on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä (>100%). Alusvedessä happea on ollut keskimäärin 15% ja näytteistä 14 on ollut hapettomia. Selkeää suuntausta ei ole tuloksista nähtävissä.

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 42µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut jopa 410µg/l (kesä 2009) ja keskiarvo on 160µg/l. Suurin osa korkeimmista pitoisuuksista on esiintynyt samaan aikaan, kun alusvesi on ollut hapetonta. Poikkeuksena em. 2009 mittaus, jolloin alusvedessä oli happea 58%. Sisäinen kuormitus lienee kuitenkin niin voimakasta, ettei hapen määrä ole ainoa tekijä fosforin määrän kasvussa.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 856µg/l eikä sen suhteen ole nähtävissä selkeää suuntausta. Sen sijaan alusvedessä typpeä on ollut hyvin korkeita pitoisuuksia. Keskimäärin typpeä on ollut 3100µg/l ja suurin pitoisuus on mitattu vuonna 1999, jolloin typpeä oli 7700µg/l. Pitoisuus on vaihdellut vuosien varrella voimakkaasti, mutta jonkin asteinen noususuhdanne on tuloksista nähtävissä.

Näytteistä 46 otettiin Suodenniementien pohjoispuolelta Osmansaaren eteläpuolelta. Tuloksia tietokannassa on 34 näytteenotosta vuosilta 1981-2009. Paikalla syvyys on noin 7m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,05m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 75% ja yhden kerran vuonna 1989 esiintyi ylikyllästyneisyyttä. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 22% ja 6 kertaa on happi kulunut loppuun 6m syvyydestä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 48µg/l ja alusvedessä 54µg/l. Suurin poikkeama tapahtui vuoden 2003 jälkimmäisessä mittauksessa, kun päällysvedessä oli fosforia 120µg/l. Tuloksista on nähtävissä lievä noususuhdanne fosforin pitoisuudessa. Kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut päällysvedessä 886µg/l ja alusvedessä 909µg/l. Alusvedessä typen määrä on ollut hienoisessa nousussa, joskin yli 1000µg/l pitoisuuksia on mitattu vain 7 kertaa.

Neljäs tiheästi tutkittu näytteenottopiste sijaitsee Koivuniemenjärven osassa. Kyseisessä pisteessä on otettu näytteitä 40kpl ja tuloksia on 34:sta mittauksesta. Mittauspisteen kohdalla on syvyyttä noin 3m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 66%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 39% ja ainoastaan kaksi kertaa on mitattu 0% tulos. Tuloksista ei ole nähtävissä siitä, että onko happitilanne heikentymässä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 56µg/l ja alusvedessä 61µg/l. Suurimmat poikkeamat tapahtuivat vuonna 1996, jolloin pitoisuus oli päällysvedessä 110µg/l ja alusvedessä 100µg/l, sekä vuonna 1997, jolloin alusvedestä mitattiin 160µg/l pitoisuus. Myöskään fosforin suhteen ei ole nähtävissä miten tämän järven osan veden laatu on kehittynyt. Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 880µg/l ja alusvedessä 894µg/l. Typenkään osalta ei ole nähtävissä suurempaa muutosta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven pohjoisin osio Koivuniemenjärvi kasvaa kesäisin lähes umpeen ja on muuttolintujen suosima lepopaikka.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

[http://www.suodenniemi-seura.fi/@Bin/133098/Uusi%20Suometar%2016.5.1884.jpg Kourajärven sokea hauki] (Uusi Suometar 16.5.1884; [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallinen sanomalehtikirjasto], Kansalliskirjasto)

==Aiheesta muualla==

Kourajärvestä Pirkanmaan maakuntajärvi? Osallistu [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Keskustelu:Pirkanmaan_maakunta#Ehdotus:_.5B.5BKouraj.C3.A4rvi_.2835.155.1.016.29.5D.5D_73 keskusteluun].

Kuva Kourajärvestä [http://maps.google.fi/maps?hl=fi&q=Suodenniemi&ie=UTF8&hq=&hnear=Sastamala,+Suodenniemi&ll=61.552106,22.763035&spn=0.005714,0.022724&z=16&layer=c&cbll=61.552106,22.763035&panoid=1Ku_t6C2QmifvTTDlaEh0w&cbp=12,169.5,,0,9.16 Google Mapsissa].

Lisätietoa Kourajärvestä [http://www.kalapaikka.net/kourajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_sastamala___73218.asp Kalapaikka.netissä].

[http://www.kuhamaa.fi/veneluiskat/mouhijarvi.htm Mouhijärven veneenlaskupaikat (kuhamaa.fi)]

[http://www.pily.fi/lintupaikat/sastamala/suodenniemi_koivuniemenjarvi Järven pohjoisosan lintupaikka (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry)]