https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=IsoKiskoVhy 2026-05-12T04:47:51Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1112287 2025-06-08T15:45:10Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on 682,8 ha kokoinen karu järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,9 metrin korkeudella merenpinnasta. Järvi kuuluu Saloon lukuun ottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan (nyk. Raasepori) alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> Iso-Kisko koostuu syvästä pääaltaasta (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen 540 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin joen loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan välisessä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen jokiuoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä.<br /> <br /> ----<br /> ''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry'' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskolle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta ''Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu'' -hankkeelle (1.3.2023–1.12.2024).<br /> <br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen ja Galina Kallio.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> '''Vuosittainen jäsenmaksu''' on ''yksityisiltä 30 €'' ja ''yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 €'' ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille. Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' oli '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025''' alkaen klo 12 ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). Kokousta seurasi asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoi ''Pasi Salmi'' (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esitteli ''Tobias Henriksson'' (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry).<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) klo 10:00–14:00. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskon vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11–13 Kiskohallissa. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskon kyselytutkimukset:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.–23.6.2024). Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> Lauantaina 29.6.2024 Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''Vesienhoitosuunnitelman neuvontatilaisuus''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> ----<br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| 27.7.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37 &amp;deg;C, 18 h)<br /> |pmy/100 ml<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022&quot;&gt;<br /> IsoKisko va 166.jpg<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalastoon kuuluu muun muassa ahven, hauki, lahna, made, muikku ja siika. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa muun muassa hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän ”lakin” seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1112286 2025-06-08T15:41:40Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on 682,8 ha kokoinen karu järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,9 metrin korkeudella merenpinnasta. Järvi kuuluu Saloon lukuun ottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan (nyk. Raasepori) alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> Iso-Kisko koostuu syvästä pääaltaasta (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen 540 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin joen loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan välisessä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen jokiuoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä.<br /> <br /> ----<br /> ''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry'' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskolle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta ''Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu'' -hankkeelle (1.3.2023–1.12.2024).<br /> <br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen ja Galina Kallio.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille. Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' oli '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025''' alkaen klo 12 ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). Kokousta seurasi asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoi ''Pasi Salmi'' (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esitteli ''Tobias Henriksson'' (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry).<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) klo 10:00–14:00. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskon vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11–13 Kiskohallissa. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskon kyselytutkimukset:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.–23.6.2024). Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> Lauantaina 29.6.2024 Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''Vesienhoitosuunnitelman neuvontatilaisuus''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> ----<br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| 27.7.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37 &amp;deg;C, 18 h)<br /> |pmy/100 ml<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022&quot;&gt;<br /> IsoKisko va 166.jpg<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalastoon kuuluu muun muassa ahven, hauki, lahna, made, muikku ja siika. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa muun muassa hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän ”lakin” seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1112285 2025-06-08T15:34:32Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on 682,8 ha kokoinen karu järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,9 metrin korkeudella merenpinnasta. Järvi kuuluu Saloon lukuun ottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan (nyk. Raasepori) alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> Iso-Kisko koostuu syvästä pääaltaasta (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen 540 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin joen loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan välisessä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen jokiuoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä.<br /> <br /> ----<br /> ''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry'' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskolle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta ''Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu'' -hankkeelle (1.3.2023–1.12.2024).<br /> <br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen ja Galina Kallio.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille. Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' oli '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). Kokousta seurasi asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoi Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esitteli Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry).<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) klo 10:00–14:00. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskon vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11–13 Kiskohallissa. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskon kyselytutkimukset:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.–23.6.2024). Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> Lauantaina 29.6.2024 Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''Vesienhoitosuunnitelman neuvontatilaisuus''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> ----<br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| 27.7.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37 &amp;deg;C, 18 h)<br /> |pmy/100 ml<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022&quot;&gt;<br /> IsoKisko va 166.jpg<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalastoon kuuluu muun muassa ahven, hauki, lahna, made, muikku ja siika. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa muun muassa hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän ”lakin” seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1105557 2025-05-27T09:15:38Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta '''Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeelle (1.3.2023 - 21.12.2024).<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1105555 2025-05-27T09:11:29Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta '''Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeelle (1.3.2023 - 21.12.2024).<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1105551 2025-05-27T08:59:10Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> +++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1105550 2025-05-27T08:57:36Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1104726 2025-05-17T16:14:22Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com <br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1104725 2025-05-17T16:10:45Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' [isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com]<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: [isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com]<br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1104724 2025-05-17T16:07:11Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' [isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com]<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1104723 2025-05-17T15:50:41Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.<br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1104722 2025-05-17T15:46:49Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> -------------------------------------------------------------<br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). <br /> Kokousta seuraa asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoo Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esittelee Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry). <br /> <br /> Kahvitarjoilun takia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään keskiviikkona 4. kesäkuuta sähköpostilla osoitteeseen: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä Teamsin kautta. Mikäli haluat Teams-linkin, pyydä sitä erikseen em. sähköpostissa ilmoittautumisen yhteydessä.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1102671 2025-05-04T17:06:58Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025''' on '''lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko), jossa aiheina mm.  Iso-Kisko järven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelma / Pasi Salmi LSVSY sekä Salon järvet hanke / Tobias Henriksson LSVSY.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1102670 2025-05-04T17:04:37Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025 on lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen on tiedotustilaisuus Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko), jossa aiheina mm.  Iso-Kisko järven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelma / Pasi Salmi LSVSY sekä Salon järvet hanke / Tobias Henriksson LSVSY.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1102666 2025-05-04T17:00:59Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025 on lauantaina 7.6.2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen on tiedotustilaisuus Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko), jossa aiheina mm.  Iso-Kisko järven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelma / Pasi Salmi LSVSY sekä Salon järvet hanke / Tobias Henriksson LSVSY.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1102665 2025-05-04T16:58:00Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025 on lauantaina 7.6.2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen on tiedotus-/ koulutustilaisuus Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko), jossa aiheina mm.  Iso-Kisko järven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelma / Pasi Salmi LSVSY sekä Salon järvet hanke / Tobias Henriksson LSVSY.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1102661 2025-05-04T15:57:45Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025 on lauantaina 7.6.2025 alkaen klo 12''' ja sen jälkeen on tiedotus-/ koulutustilaisuus Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko), jossa aiheina mm.  Iso-Kisko järven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelma / Pasi Salmi LSVSY sekä Salon järvet hanke / Tobias Henriksson LSVSY.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1099648 2025-02-27T17:31:06Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1099647 2025-02-27T17:30:06Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeita näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1099646 2025-02-27T17:26:27Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. <br /> Iso-Kiskon järvelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille.<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeita näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). <br /> Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1099643 2025-02-27T17:02:02Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita <br /> (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1099642 2025-02-27T17:01:25Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Arto Heikkinen.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita <br /> (vastausaika oli 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 14.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061336 2024-07-26T17:09:02Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa! <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita <br /> (vastausaika 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061335 2024-07-26T16:57:30Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa! <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita <br /> (vastausaika 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061334 2024-07-26T16:51:58Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa! <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. <br /> (Vastausaika 27.5.-23.6.2024). Ko. kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> Lauantaina '''29.6.2024''' Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061333 2024-07-26T16:44:39Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutustua Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa! <br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry ja <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. <br /> '''Vastausaika on 27.5.-23.6.2024'''. <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA '''29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA''' (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061332 2024-07-26T16:41:11Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutusta Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa!<br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry<br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. <br /> '''Vastausaika on 27.5.-23.6.2024'''. <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA '''29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA''' (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1061330 2024-07-26T16:35:10Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> '''Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024'''<br /> <br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestävät oman vesistön seurantakurssin '''lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla''' (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) '''klo 10:00-14:00'''.<br /> <br /> Tilaisuudessa on mahdollista tutusta Iso-Kiskojärven vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet.<br /> <br /> Tervetuloa!<br /> Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry<br /> Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. <br /> '''Vastausaika on 27.5.-23.6.2024'''. <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA '''29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA''' (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli<br /> yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen '''VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS ''' (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1049688 2024-06-05T21:42:59Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''! Iso-Kiskon KYSELYTUTKIMUKSET:''' Selvitetään Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita. <br /> '''Vastausaika on 27.5.-23.6.2024'''. <br /> Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA '''29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA''' (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko)<br /> <br /> - ISO-KISKON JÄRVENVESIENHOITOYHDISTYS RY:N '''VUOSIKOKOUS KLO 11'''<br /> <br /> - VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS '''KLO 12.30''' (Salon kaupunki)<br /> <br /> Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään keskiviikkona 26.6.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1049687 2024-06-05T21:27:17Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa'''. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA '''29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA''' (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko)<br /> <br /> ISO-KISKON JÄRVENVESIENHOITOYHDISTYS RY:N '''VUOSIKOKOUS KLO 11'''<br /> <br /> VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS '''KLO 12.30''' (Salon kaupunki)<br /> <br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään keskiviikkona 26.6.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1049686 2024-06-05T21:18:21Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa''', osoitteessa Kiskontie 2260a, 25460 Kisko. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA 29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA <br /> <br /> ISO-KISKON JÄRVENVESIENHOITOYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUS KLO 11<br /> <br /> VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS KLO 12.30<br /> <br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään keskiviikkona 26.6.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1049685 2024-06-05T21:14:10Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa''', osoitteessa Kiskontie 2260a, 25460 Kisko.<br /> - Tilaisuudessa esitellään Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> LAUANTAINA 29.6.2024 TOIJAN KISKOHALLISSA <br /> <br /> ISO-KISKON JÄRVENVESIENHOITOYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUS KLO 11<br /> <br /> VESIENHOITOSUUNNITELMAN NEUVONTATILAISUUS KLO 12.30<br /> <br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään keskiviikkona 26.6.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1042003 2024-04-24T19:29:05Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' [https://www.facebook.com/groups/797774975584770 Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys]<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa''', osoitteessa Kiskontie 2260a, 25460 Kisko.<br /> - Tilaisuudessa esitellään Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta.<br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään torstaina 23.5.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1042002 2024-04-24T18:55:34Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++<br /> <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa''', osoitteessa Kiskontie 2260a, 25460 Kisko.<br /> - Tilaisuudessa esitellään Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta.<br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään torstaina 23.5.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1042001 2024-04-24T18:53:10Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> '''Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry''' tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> '''Hallituksen jäsenet:''' puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää.<br /> <br /> '''Yhdistyksen sähköposti:''' isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com<br /> <br /> '''Yhdistyksen Facebook-sivut:''' Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys<br /> <br /> Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun. Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € ('''Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry.''' -pankkitili: '''FI94 5152 0920 0163 96'''). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> '''Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu''' -hankkeesta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus '''lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11 - 13 Kiskohallissa''', osoitteessa Kiskontie 2260a, 25460 Kisko.<br /> - Tilaisuudessa esitellään Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta.<br /> - Kahvitarjoilun mitoittamiseksi tilaisuuteen toivotaan ''ennakkoilmoittautumista viimeistään torstaina 23.5.2024 sähköpostitse'': isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com.<br /> ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ <br /> <br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015178 2023-07-09T07:44:08Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1009984 2023-06-21T16:09:59Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1009983 2023-06-21T16:07:28Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n vesistökokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1004844 2023-05-29T20:57:14Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n vesistökokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko. Hallitus kokoontuu tuntia aiemmin. *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=994482 2023-02-13T07:30:02Z

<p>IsoKiskoVhy: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=988677 2022-10-18T11:10:41Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=986049 2022-09-25T07:25:06Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköpostinne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=952582 2021-11-03T20:53:37Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Anitta Heinonen, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. Varainhoitajana toimii Aimo Laanti. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=946701 2021-09-29T13:35:37Z

<p>IsoKiskoVhy: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato. Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Veikko Myyrä, Tuure Aalto, Anitta Heinonen, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. Varainhoitajana toimii Aimo Laanti. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=942426 2021-09-02T19:24:25Z

<p>IsoKiskoVhy: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato. Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Anitta Heinonen, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. Varainhoitajana toimii Aimo Laanti. <br /> <br /> Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> <br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=922163 2021-06-12T13:57:58Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato. Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Harri Honkanen, sihteeri Tuula Ilmorinne, toiminnantarkastaja Aimo Laanti (varalla Jarmo Pirhonen). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen ja Jouni Haanpää. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> <br /> Seuraava yleinen vuosikokous on lauantaina 21.8.2021 klo 10 Kiskon Toijan liikenneaseman (Neste Oil) kabinetissa (Toijantie 1, 25460 Kisko).<br /> <br /> Sihteerin sähköpostiosoite on tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=907225 2021-05-28T16:21:25Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato. Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Harri Honkanen, sihteeri Tuula Ilmorinne, toiminnantarkastaja Aimo Laanti (varalla Jarmo Pirhonen). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen ja Jouni Haanpää. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Sihteerin sähköpostiosoite on tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=907224 2021-05-28T16:07:13Z

<p>IsoKiskoVhy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato. Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (pohjapadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2021: puheenjohtaja Harri Honkanen, sihteeri Tuula Ilmorinne, toiminnantarkastaja Aimo Laanti (varalla Jarmo Pirhonen). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen ja Jouni Haanpää. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Sihteerin sähköpostiosoite on tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Kisko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: isokisko_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

IsoKiskoVhy