Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Iso-Kamponen (14.911.1.002)

2013-08-16T10:19:30Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Iso-Kamponen on pintavesityypiltään: hyvin lyhytviipymäiset järvet (OIVA 2013). Järven vedet laskevat Kymijokeen.

==Nykytila ja suojelu==
Järven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, järven kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Kymijoen varrella Iso-Kamposen alueella on Verlan tehdasmuseo. Verlan tehdasmuseo on yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista. Puuhiomon ja pahvitehtaan muodostama ruukki lakkautettiin 1964. Tehdasmuseo on toiminut vuodesta 1972 alkaen ja vuonna 1996 tehdas hyväksyttiin UNESCON:n maailmanperintöluetteloon. (Verlan tehdasmuseo 2013.)

Verlan tehtaan läheisyydessä on vanha kalliomaalausten sarja. Maalaukset ovat Verlankosken niskassa ja parhaiten maalaukset näkee katselutasanteelta, kartta Verlan tehdasalueesta ja kalliomaalausten katselutasanteen sijainti: http://www.verla.fi/fi/info/alueenkartta. (Verlan tehdasmuseo 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=281039&lan=fi&clan=fi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86797&lan=fi Kuva Kymijoen ekologisesta tilasta] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.verla.fi/fi/info/verlankalliomaalaus Verlan kalliomaalaus] (Verlan tehdasmuseo)

==Lähteet==
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 27.6.2013.

Verlan tehdasmuseo 2013. WWW-dokumentti. http://www.verla.fi/fi/etusivu. Ei päivitystietoja. Luettu 27.6.2013.

Sompanen (14.121.1.001)

2013-08-16T10:18:41Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sompanen on pintavesityypiltään: pienet humusjärvet (OIVA 2013). Sompanen on melko pieni järvi ja sen pinta-ala Kouvolan vesistöjen kokonaispinta-alasta on vain noin 0,4 %.

==Nykytila ja suojelu==
Sompasen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Asiantuntija-arvion mukaan järven tila on tyydyttävä. Järven kemiallinen tila sen sijaan on hyvä. Sompasen tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Sompasella on pieni yleinen uimaranta. Uimarannan varusteluun kuuluu mm. ilmoitustaulu, pukusuoja, WC ja grillipaikka. (Kouvolan kaupunki 2013.) Sompasen uimaranta on pitkältä matkalta hyvin matalaa ja rannan vesi on sameaa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://kartta.kouvola.fi/ims/ Kouvolan uimarannat, kartta] (Kouvolan kaupunki)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22616&lan=fi Pintavesien tyypittely] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
Kouvolan kaupunki 2013. Uimarannat- ja paikat. http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html. Ei päivitystietoja. Luettu 17.6.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 17.6.2013.

Urajärvi (14.123.1.001)

2013-08-16T10:18:08Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)

==Nykytila ja suojelu==
Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.

Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta (Valtion ympäristöhallinto 2008).

Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)

Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)

Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:
[http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)

==Lähteet==
Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.

Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013

Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.

Pyhäselkä (Saimaa) (04.321.1.001)

2013-08-16T10:17:23Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäselkä on [[Suur-Saimaa|Suur-Saimaan]] pohjoisin osa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Järven ala on 361,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 12. Keskisyvyys on 8,8 metriä ja suurin syvyys 67 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 24 338 km², josta vettä 14,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Pielisen reitti, 21 628 km². [[Höytiäisen_alue_(04.82)|Höytiäisen alue]] on 1491 km², Onkamojärven alue 281 km².

Pyhäselän avoveden katkaisevat Rääkkylän Vuoniemen jatkeena oleva kaakosta luoteeseen suuntautuvat Tikansaaret (146 ha ja 90 ha). Myös Suursaari (324 ha), Pesolansaari (289 ha) ja Matinsaari (146 ha) kuuluvat tähän järveä halkovaan saarivyöhykkeeseen, jonka pohjoispuolinen suuri selkä on varsinainen Pyhäselkä ja eteläpuolella on Jänisselkä. Varsinaiselle Pyhäselälle voidaan piirtää Saimaan alueen pisin suora esteetön linja: peräti 29 kilometriä.

Pyhäselkä on pintavesityypiltään: suuret humusjärvet (OIVA 2013).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäselän vedenkorkeutta on mitattu Joensuun ala-asteikolla Pielisjokisuulla vuodesta 1877. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 76,07 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,93 m (elokuussa 1899) ja alin N60+ 74,62 m (toukokuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 331 cm.

Pyhäselän vedet virtaavat Oravisalon molemmin puolin Oriveteen, pohjoispuolelta Arvinsalmen ja eteläpuolelta Kivisalmen kautta. Laskennallinen keskivirtaama näissä salmissa on yhteensä noin 280 m3/s.

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Joensuun ala-asteikon tuntumassa vuodesta 1944 lähtien, mutta havaintoja puuttuu vuosilta 1951–1960. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 14,7, heinäkuussa 18,2 ja elokuussa 17,0 astetta.

Pyhäselän jäänpaksuushavaintoja Roukanlahdesta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 60 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 1994.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärven ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013).

Hautalampi: ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan Hautalammen tila on hyvä ja myös sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013).

Pyhäselän alueella on kaksi Natura-aluetta: Oriveden-Pyhäselän saaristot ja Joki-Hautalampi. Oriveden-Pyhäselän alue on saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Alueeseen kuuluu myös Tikansaari-Vuosaaren harjualue ja Kirkkovuoren lehto Rääkkylässä. Joki-Hautalammen alue on Pohjois-Karjalan läänin neljänneksi arvokkain lintuvesi. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

Joki-Hautalammen alue on rehevöitynyt juuri sopivasti linnuston tarpeisiin. Alueen tila pyritään pitämään ennallaan ja rehevöitymistä ei ehkäistä juuri Natura-alueen takia. Hautalampea kuormittavat maatalouden hajakuormitus sekä sisäinen kuormitus. (Valtion ympäristöhallinto 2012.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Saimaannorppa pesii Oriveden-Pyhäselän saariston alueella, joka on Natura-aluetta. Alueella elää myös monia muita luonto- ja lintudirektiivin lajeja (kuten susi, karhu ja ilves). Joki-Hautalammen Natura-alueella on taas monia lintudirektiivin lajeja esim. kalatiira, kapustarinta, kaulushaikara ja kurki. (Valtion ympäristöhallinto 2012.)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Joensuun liikuntapalvelujen ylläpitämiä uimarantoja Pyhäselällä ovat: Niittylahti (Vallesmannintie 9, 82220 Niittylahti), Niva (Nivantie 52, 82000 Hammaslahti) ja Reijola (Haapaniementie 53, 80330 Reijola). Joensuun keskustan läheisyydessä on Koivuniemen uimaranta (Sulkuniemenkuja 2). (Joensuu 2013.)

Paksuniemen venesatama Rääkkylässä Pyhäselän rannalla, kotisivu: http://paksuniemi.com/.

Joensuun kaupunki ottaa tarvitsemansa talousveden pohjavedestä (Joensuun vesi 2013) ja kaupungin puhdistetut jätevedet (myös Liperin kunnan jätevedet) johdetaan Pyhäselkään (Joensuun vesi 2013).

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=854 Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992L0043:FI:HTML Luontodirektiivi] (EUR-LEX)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=389122&lan=fi&clan=fi Luontodirektiivin lajien esittelyt] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
Joensuu 2013. Pyhäselän uimarannat. WWW-dokumentti. http://www.joensuu.fi/pyhaselka5. Ei päivitystietoja. Luettu 10.6.2013.

Joensuun vesi 2012. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo. WWW-dokumentti. http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-joensuun-vesi/kuhasalo/kuhasalo.htx. Päi-vitetty 2.3.2012. Luettu 12.6.2013.

Joensuun vesi 2013. Vedenlaadun valvonta. WWW-dokumentti. http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-joensuun-vesi/vesihuolto/vedenlaatu.htx. Päivitetty 30.1.2013. Luettu 12.6.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 7.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2011. Oriveden-Pyhäveden saaristot. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=65925&lan=fi. Päivitetty 29.11.2011. Luettu 6.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2012. Joki-Hautalampi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=403343&lan=FI. Päivitetty 12.1.2012. Luettu 7.6.2013.

Lappalanjärvi (14.181.1.001)

2013-08-16T10:16:36Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Lappalanjärvi (pinta-ala 12,857 km²) on Kymenlaakson 8. suurin järvi ja Kouvolan 6. suurin järvi pinta-alan perusteella (Järviwikin tilastot). Lisäksi Lappalanjärvi on Kouvolan 11. syvin järvi.

Lappalanjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan keskikokoiset humusjärvet. Lappalanjärveen kuuluu 11 saarta, joiden yhteispinta-ala on neljä hehtaaria. Järvestä on yhteys Kymijokeen sekä Käyrälampeen. (OIVA 2013.)

==Nykytila ja suojelu==
Lappalanjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Asiantuntija-arvion mukaan järven tila on hyvä ja myös järven kemiallinen tila on hyvä. Lappalanjärven tilaa heikentää metsätalouden hajakuormitus. (OIVA 2013.)

Lappalanjärvellä on Natura-alue, johon kuuluu Lappalanjärven lahdet ja Kytölänlampi. Alueet ovat matalia ja niillä kasvaa vesikasveja. Alueilla elää luontodirektiivissä suojeltavaksi luokiteltu täplälampikorento. Lisäksi Kytölänlammen ja Hovinlahden alueilla elää myös sirolampikorento. Nisoksen ja Käyräjoen alueilla kasvaa uhanalaista hentonäkinruohoa. (Valtion ympäristöhallinto 2008.). Kaikkia näitä lajeja ja niiden elinympäristöjä tulee luontodirektiivin mukaan suojella (Valtion ympäristöhallinto 2011).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Lappalanjärvestä löytyy ainakin seuraavia kalalajeja:
Hauki, Kuha, Ahven, Made, Muikku, Lahna, Suutari, Särki, Kiiski

Harjusta ja ankeriasta on istutettu ainakin joskus kauan aikaa sitten. Niitä tuskin kovin paljoa löytyy.

Natura-alueen lajeja ja niiden esittelyt:

*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119735&lan=fi Täplälampikorento] (ymparisto.fi)

*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119734&lan=fi Sirolampikorento] (ymparisto.fi)

*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=112382&lan=fi Hentonäkinruoho] (ymparisto.fi)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Lappalanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa: Särkkien uimaranta ja Valkealan kirkonkylän uimaranta, joiden uimaveden laatua Kouvolan kaupunki tarkkailee (Kouvolan kaupunki 2013).

==Tarut ja tositarinat==

Järven länsipuolella oleva murhasaari on saanut nimensä 16.7.1938 siellä tapahtuneesta nuoren naisen murhasta. (Saarento ja Jokela kylät kuin veljekset, Saarento-Jokelan perinnepiiri II, 2008)

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=854 Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=389122&lan=fi&clan=fi Luontodirektiivin lajit] (ymparisto.fi)
*[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992L0043:FI:HTML Luontodirektiivi] (EUR-LEX)
*[http://kartta.kouvola.fi/IMS/fi?REQUEST=search,Uimarannat Kouvolan uimarantojen sijainti] (Kouvolan kaupunki)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat/uimarantavedenlaatu.html Uimavedenlaatu] (Kouvolan kaupunki)

==Lähteet==
Kouvolan kaupunki 2013. Uimarannat- ja paikat. http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html. Ei päivitystietoja. Luettu 4.6.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Lappalanjärven lahdet ja Kytölampi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=25517&lan=fi. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2011. Lajien suojelu. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364704&lan=fi&clan=fi. Päivitetty 24.11.2013. Luettu 4.6.2013.

Pitkäjärvi (04.152.1.002)

2013-08-16T10:15:38Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärvi on Mikkelin suosituimpia uimarantoja. Mikkelin kaupungin uimavesiprofiilin mukaan Pitkäjärven pituus on lähes viisi kilometriä (Mikkelin kaupunki 2013). Pitkäjärvi on yleisimpiä järvien nimiä Suomessa ja Pitkäjärviä on jopa 172.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Järven tilasta on asiantuntija-arvio, joka luokittelee järven tilan hyväksi. Pitkäjärven kemiallinen tila on myös hyvä. Pitkäjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet. (OIVA 2013).

Mikkelin kaupunki seuraa säännöllisin väliajoin järven uimaveden laatua näytteenotoilla (Mikkelin kaupunki 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärvellä on yleinen uimaranta, josta Mikkelin kaupunki on tehnyt uimavesiprofiilin. Vuonna 2011 uimaveden laatuluokka oli erinomainen. Aikaisempina vuosina Pitkäjärvellä on havaittu pieniä määriä sinilevää. Uimavesiprofiilin mukaan Pitkäjärvellä ei ole riskiä saastua jätevesistä, mutta lyhytaikaista saastumista voi kuitenkin aiheuttaa lähi asutuksesta ajautuvat hulevedet rankkasateiden aikaan sekä järvellä viihtyvät vesilinnut (haittoina voivat olla ulosteet ja järvisyyhy). (Mikkelin kaupunki 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/01b_asuminen_rakentaminen_ja_liikenne/13_puistot_ja_virkistysalueet/08_uimarannat/pitkajarvi Pitkäjärven uimaranta] (Mikkelin kaupunki)

==Lähteet==
Mikkelin kaupunki 2013. Uimavesiprofiilit, Pitkäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.mikkeli.fi/en/sisalto/02_palvelut/09_ymparisto/16_terveysvalvonta/06_talous_ja_uimavesi. Ei päivitystietoja. Luettu 3.6.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 31.5.2013.

Iso-Ruhmas (14.944.1.007)

2013-08-16T10:14:55Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Järviwikin tilastojen mukaan Iso-Ruhmas on Kymenlaakson 16. suurin järvi pinta-alan perusteella. Iso-Ruhmas on Kouvolan 12. suurin järvi.

==Nykytila ja suojelu==
Iso-Ruhmaan ekologista tilaa ei ole luokiteltu ja sen kemiallinen tila on luokkaa: hyvä. Iso-Ruhmas kuuluu pintavesityypiltään luokkaan pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet. Iso-Ruhmaaseen kuuluu 10 saarta, joiden yhteispinta-ala on noin 16,6 hehtaaria. Saarista kolme suurinta kuuluu kokoluokkaan 1 ha - 1 km². (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Iso-Ruhmaalla on kaksi pientä yleistä uimarantaa: Jaalan kirkonkylän uimaranta ja Siikavan uimapaikka (Kouvolan kaupunki 2013).

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=281039&lan=fi&clan=fi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat/uimarantavedenlaatu.html Uimarantaveden laatu] (Kouvolan kaupunki)

==Lähteet==
Kouvolan kaupunki 2013. Uimarannat ja –paikat. WWW-dokumentti. http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html. Ei päivitystietoja. Luettu 27.5.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 27.5.2013.

Saarijärvi (04.163.1.001)

2013-08-16T10:11:55Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Saarijärvi on neljänneksi yleisin järven nimi, Saarijärviä on 198. Saarijärvi on Mikkelin 16. suurin järvi (Järviwikin tilastot). Saarijärvi kuuluu pintavesityypiltään keskikokoisiin humusjärviin (OIVA 2013).

Saarijärvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään rusehtavaa. Saarijärvi kuuluu sekä Mikkelin kaupungin että Juvan kunnan alueeseen. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

==Nykytila ja suojelu==
Säärijärven tila on arvioitu hyväksi kemiallisen tilan ja asiantuntija-arvion perusteella. Saarijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. (OIVA 2013.) Seurantatietojen mukaan järven happitilanne on hyvä ja järvi on lievästi rehevä. Järvi kuuluu vanhan virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokkaan hyvä (Valtion ympäristöhallinto 2011.) Nykyisin järviä ei kuitenkaan enää luokitella yleisen käyttökelpoisuusluokituksen vaan ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan (ks. aiheesta muualla otsikon linkit).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=377957&lan=FI Saarijärvi] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 23.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2011. Saarijärvi/Juva-Mikkeli. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=377957&lan=FI. Päivitetty 28.2.2011. Luettu 23.5.2013.

Orijärvi (04.152.1.003)

2013-08-16T10:10:51Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Orijärvi on pieni, virkistyskäytössä tärkeä järvi. Asutuksen läheisyys sekä siitä johtuvat toiminnot ovat riskitekijöitä järven veden laadulle, esim. rehevöityminen. Pienen kokonsa vuoksi pienetkin haittatekijät voivat vaikuttaa järven tilaan.

Orijärven pintavesityyppi: lammet (OIVA 2013).

==Nykytila ja suojelu==
Orijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Ekologisen luokittelun sijaan järven tilasta on asiantuntija-arvio, joka luokittelee järven tilan hyväksi. Myös Orijärven kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. (OIVA 2013.)

Mikkelin kaupunki on tehnyt uimavesiprofiilin Orijärvestä. Uimavesiprofiilissa on mm. uimarannan omistajan ja hoitajan yhteystiedot, kuvaus uimarannasta, kuvattu uimaveden laatu sekä esitetty riskitekijöitä uimaveden laadulle. Vedenlaatu oli vuonna 2011 erinomainen. Järvessä on kuitenkin ollut pieniä sinileväkasvustoja aikaisempina vuosina. (Mikkelin kaupunki 2012.)

Uimavesiprofiilissa erityiseksi riskiksi mainitaan läheinen jätevedenpumppaamo, josta voi pumppurikkojen, ylivuotojen sekä mahdollisten putkirikkojen takia kulkeutua jätevettä järveen. Orivettä kuormittaviksi tekijöiksi mainitaan asutusalueen hulevedet, lähialueen peltoviljelyn ravinteet sekä vesilinnut. (Mikkelin kaupunki 2012.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Uimavesiprofiilin mukaan linnut viihtyvät järven rannoilla, joten järvellä voi esiintyä järvisyyhyä. (Mikkelin kaupunki 2012.)

Kesällä 2013 Orijärvellä havaittu useita järvisyyhyyn viittaavia oireita!

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Orijärvellä on yleinen uimaranta (ns. EU-uimaranta). Mikkelin kaupungin laatiman uimavesiprofiilin mukaan Orijärvi on tärkeä virkistyskäyttöjärvi läheisen Rantakylän asukkaille. Järven rannalla on asutusta sekä peltoja, peltoja on järven lounais- ja pohjoispuolella. (Mikkelin kaupunki 2012.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.vesiensuojelu.fi/jarvisyyhy.html Järvisyyhy] (Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/01b_asuminen_rakentaminen_ja_liikenne/13_puistot_ja_virkistysalueet/08_uimarannat/orijarvi Uimarannan sivu] (Mikkelin kaupunki)

==Lähteet==
Mikkelin kaupunki 2012. Uimavesiprofiilit, Orijärvi. WWW-dokumentti.
http://www.mikkeli.fi/en/sisalto/02_palvelut/09_ymparisto/16_terveysvalvonta/06_talous_ja_uimavesi. Ei päivitystietoja. Luettu 29.5.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 29.5.2013.

Orivesi (Saimaa) (04.311.1.001)

2013-08-16T10:10:07Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Orivesi on [[Suur-Saimaa|Suur-Saimaan]] osa Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 601,3 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 7. Keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys 74 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 27 949 km², josta vettä 16,6 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostavat Pyhäselästä purkautuvat vedet, 24 338 km². Pyhäjärven reitin alue on 1019 km², Heposelkään purkautuva Viinijärven alue 1007 km².

Oriveden kolme pohjoisinta selkää ovat Heposelkä, Telmonselkä ja Savonselkä. Heposelkä mielletään harvoin Suur-Saimaan osaksi, niin oma järvensä tämä Onkisalmen kapeikon Orivedestä eristämä osa on. Aitoa Saimaata Heposelkä kuitenkin vedenkorkeudeltaan on. Sen pinta-ala on 53 km² ja suurin syvyys 34 metriä.

Eteläisiä selkiä ovat Samppaanselkä, Kuhakivenselkä ja Paasselkä eli Paasivesi. Oriveden eteläisin allas, Paasselkänäkin tunnettu Paasivesi, on yksi Suomen [[Kraatterijärvet|kraatterijärvistä]]. Sen halkaisija on noin 10 km; syvyyskäyrät muodostavat lähes ympyröitä ja saaria on vain rantojen tuntumassa. Ikää tällä kosmisen impaktin synnyttämällä altaalla on runsaat 200 miljoonaa vuotta.

Oriveden suurimmat saaret ovat Pyhäselän kanssa yhteinen Oravisalo (4900 ha, Suomen järvien saarista pinta-alaltaan sijalla 8) ja Varpasalo (2828 ha, sijalla 13). Sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät myös Siikasaari (974 ha, sijalla 55) ja Suoparsaari (840 ha, sijalla 70). Aika suuria ovat myös Telmo (402 ha), Turpeisensaari (290 ha) ja Ikolansaari (280 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Oriveden nykyinen vedenkorkeusasteikko on Arvinsalmessa, josta on havaintoja vuodesta 1976.
Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 76,00 m. Keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 76,85 m (joulukuussa 1981) ja alin N60+ 75,07 m (huhtikuussa 2003), joten äärivaihtelu on ollut 178 cm.

Orivesi laskee Paasivedestä Orivirran, Vuokalanvirran, Pukkivirran ja Vihtakannan kanavan kautta Pyyveteen. Laskennallinen keskivirtaama tässä nelikossa on 320 m3/s.

==Nykytila ja suojelu==
Orivesi kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila on luokiteltu. Ekologisen tilan luokkia ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitteluun käytetyt seurantatiedot ovat pääosin vuosilta 2000-2007. Oriveden pintavesien ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (kokonaisarvio). (Valtion ympäristöhallinto 2008.) Lue tarkemmin aiheesta valtion ympäristöhallinnon sivulta pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella: [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=285022&lan=fi&clan=fi ymparisto.fi].

Oriveden neljästä vesimuodostuma-alueesta vain Heposelän ekologinen tila on tyydyttävä, muiden tila on hyvä tai erinomainen (tosin Puhoslahden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan sen tila on hyvä). Heposelän vesistön tilaa heikentää maatalouden hajakuormitus. Oriveden kaikkien vesimuodostuma-alueiden kemiallinen tila on hyvä. (OIVA 2013.)

Oriveden pintavesien tilaa seurataan vedenlaatumittauksilla. Mittauksia on tehty mm. seuraavista kohteista: Heposelän Hepolahti (joka kuuluu Liperin kunnan alueeseen), Haukiluodot (Rääkkylä) ja Puhosselkä. (OIVA 2013).

Oriveden alueella on Natura-alue: Oriveden-Pyhäselän saaristot. Natura-alue on sai-maannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Natura-alueeseen kuuluu myös Tikansaari-Vuosaaren harjualue ja Kirkkovuoren lehto Rääkkylässä. (Valtion ympäristöhallinto 2011). Lue lisää Natura-alueesta ymparisto.fi sivuilta (sivulla lueteltu mm. Natura-alueen lajeja, jotka kuuluvat EU:n luontodirektiiviin):[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=65925&lan=fi Luontodirektiivi]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Saimaannorpan esittely: [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120011&lan=fi ymparisto.fi]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Kunnat vastaavat yleisten uimarantojen veden laadun valvonnasta. Kunnista ainakin Liperissä on kunnan ylläpitämä uimaranta Oriveden rannalla: Liperin kirkonkylän uimaranta (Tohtorintie 11). Kuntien ylläpitämien uimarantojen lisäksi on useita muitakin uimarantoja esim. Liperin kunnan alueella [http://www.liperi.fi/fi/?ID=1990 Liperi.fi].

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/paasselka.html Paasselän törmäyskraatteri] (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
*[http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=131 Paasselän törmäyskraatteri] (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)

[[luokka:kraatterijärvet]]
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Orivesi_%28Saimaa%29 Orivesi Wikipediassa]
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 21.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=285022&lan=fi&clan=fi. Päivitetty 16.6.2008. Luettu 21.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2011. Oriveden-Pyhäselän saaristot. WWW-dokumentti.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=65925&lan=fi. Päivitetty 29.12.2011. Luettu 22.5.2013.

Pyhäjärvi (14.121.1.004)

2013-08-16T10:08:41Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärviä on Suomessa Järviwikin tilastojen mukaan 39.

Pyhäjärvi on Kymenlaakson toiseksi suurin järvi pinta-alan perusteella. Pyhäjärvi on myös Kouvolan toiseksi suurin järvi (vain siinä tapauksessa jos lasketaan myös Iitin puolelle jäävä osuus) ja Iitin suurin järvi. Järviwikin tilastojen mukaan Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesipinta-alaa on 97,28 km², josta Pyhäjärven osuus on 61,798 km². Pyhäjärven pinta-alan osuus on siis 63,5 % Iitin sisävesipinta-alasta.

Pyhäjärven alueeseen kuuluvat: Räyhynsalmi, Pyhäjärvi, Isoluhta, Pelinginselkä ja Leininselkä. Pyhäjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan suuret vähähumuksiset järvet. (OIVA 2013.) Pyhäjärvi on kahden kunnan alueella: Kouvolan ja Iitin. Karkeasti kuvattuna Kouvolalle kuuluva alue on järven pohjoisosa noin Salonsaaren "korkeudelta" ja loput järvialueesta on Iitin kunnan alueella.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Pyhäjärven ekologista tilaa heikentävät maatalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitus. Hajakuormitus aiheuttaa järvellä rehevöitymistä. Pyhäjärven kemiallisen tilan luokka on hyvä. (OIVA 2013.)

Pyhäjärvellä on Natura-alue. Natura-alueeseen kuuluvat: Suolalahti, Kyrönlahti, Jaalanlahti ja Tervonlahti sekä Urajärvellä oleva Mukulanlahti. (Valtion ympäristöhallinto 2008a.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pyhäjärven Natura-alueen lajeihin kuuluvat ilmaversokasveista järviruoko, järvikorte, järvikaisla ja sarat. Kelluslehtikasvustoissa valtalaji on ulpukka. Alueilla pesii kosteikkolintuja ja alueet ovat lisäksi vesilintujen ja kahlaajien levähdysalueita muuttoaikoina. Pyhäjärven Natura-alueen lajit eivät kuitenkaan ole uhanalaisia vaan alue on luokiteltu Natura-alueeksi lintudirektiivin tavoitteiden mukaisesti: luonnonvaraisten lintujen suojelu. (Valtion ympäristöhallinto 2008a.)

===Kuikka===
Pyhäjärvi on yksi parhaita kuikkalintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja Pohjois-Kymenlaaksossa, kirjoittaa Lassi Kujala Kouvolan Sanomissa. Pyhäjärven pesimälinnustosta kuikka on puuttunut kokonaan, koska veden pinnan vaihtelut eivät suosi lajin tapaa munia munansa aivan vesirajan tuntumaan. Kujalan mukaan lajille tyypillinen pesäpaikka ei siedä haudonta-aikana veden nousua juuri lainkaan. (Kujala 2013, 10.)

Viime vuosina kuikka on onnistunut pesinnöissään Pyhäjärvellä, ja Kollinlahden suulla on havaittu kuikilla poikasia kahtena viime vuotena, kirjoituksessa todetaan. Syynä voidaan pitää onnistunutta vesistön säännöstelyä. (Kujala 2013, 10.)

Ongelmat ovat johtuneet siitä että sulamisvedet ovat nostaneet veden pintoja pitkälle kesäkuulle asti, jolloin toukokuussa pesintänsä aloittanut kuikka on joutunut vaikeuksiin. Vedenpinnan säännöstely on ollut kuikan kannalta melko rajua, sillä keväällä maatalouden toivomuksesta alhaalla pidetyt pinnat on nostettu kerralla ylös, jolloin kuikan pesinnät on aina menetetty, Kujala kirjoittaa. (Kujala 2013, 10.)

Kuikan kuukauden mittaisen haudonnan onnistuminen on kuusi vuotta sitten aloitetun säännöstelyn ansiota, jossa järven pintaa nostetaan kahdessa vaiheessa. Näin pinnan korkeuden vaihtelut ovat vähäisempiä ja nostojen väliin jää suhteellisen vakaa ajanjakso. (Kujala 2013, 11.)

Kirjoituksen mukaan on luultavaa että pesintöjä havaitaan järvellä tulevaisuudessa enemmän. Myös kesäaikaisia pesimättömien kuikkien parvia on havaittu järvellä ja osa niistä jäänee pesimään nyt, kun olosuhteet alkavat olla suotuisat. (Kujala 2013, 11.)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pyhäjärven alueella on kaksi Iitin kunnan uimapaikkaa: Hiidensaarenkuja 15, Hiidensaari ja Uimarannantie 34, Lyöttilä (Iitin kunta 2013).

Kimolan kanava on Konniveden ja Pyhäjärven välinen tukkiuittoon käytetty kanava, johon on suunnitteilla uudistuksia vesiliikennettä varten (Joki 2013).

Pyhäjärveen laskevassa Kaurakoskessa on Mankalan voimalaitos. Voimalaitos on valmistunut vuonna 1950 ja sen omistaa Helsingin Energia. (Helsingin energia 2013.)

==Kymijoki==
Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki (Valtion ympäristöhallinto 2012a). Alkunsa varsinainen Kymijoki saa Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta. Kalkkisesta Kymijoki virtaa monihaaraisena Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärveen Lintukymistä, joka on Pyhäjärven koillisosassa. Pyhäjärvestä Kymijoki virtaa kohti Voikkaata ja Kuusankoskea. (Valtion ympäristöhallinto 2008c.)

Kymijoen suojelutilanne: koskiensuojelulain nojalla Kymijoesta on suojeltu 10 % ja maa-aineslain nojalla suojeltuja harju- tai kallioalueita 2 %. Kymijoesta 88 % ei ole suojeltu. (Valtion ympäristöhallinto 2008b.)

Kymijoen sedimentteihin on kerääntynyt dioksiinia sekä elohopeaa alueen paperiteollisuuden käyttämistä kemikaaleista. Vuonna 1996 tehdyn selvityksen mukaan suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat Kuusankoski-Keltti –välin sedimenteissä. Tutkimuksen mukaan haitta-ainepitoisuudet pienenevät alavirtaan mentäessä. (Valtion ympäristöhallinto 2012b.)

Ymparisto.fi sivusto listaa Kymijoen tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi vesivoiman. Vesivoimalaitoksia on Kymijoen varrella yhteensä 13, joista vanhimmat rakennettiin 1800-luvun lopulla. (Valtion ympäristöhallinto 2008c.)

Kouvolan veden puhdistamat jätevedet lasketaan Kymijokeen. Jätevedet käsitellään Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla. (Kouvolan vesi 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi Natura-alue: Pyhäjärvi] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&lan=fi Pyhäjärvi - Lintulahdet Life] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimolan_kanava Kimolan kanava] (Wikipedia)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kuikka Kuikka] (Suomen lintuatlas)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4932&lan=fi Kymijoen saastuneiden pohjasedimenttien esiintymisalue] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=720&lan=fi Lajien suojelu EU:n lintu-ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Mankalan_voimalaitos Mankalan voimalaitos] (Wikipedia)
*[http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI Mukulanlahden lintutorni] (Iitin kunta)

==Lähteet==
Helsingin Energia. Vesienergiaa Kymijoesta. WWW-dokumentti. http://www.helen.fi/ymparisto/kymijoki.html. Ei päivitystietoja. Luettu 26.7.2013.

Iitin kunta. Uimarannat ja avantouinti. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 6.6.2013.

Joki, Niklas 2013. Kimolan kanava alkaa hahmottua. YLE. WWW-dokumentti. http://yle.fi/uutiset/kimolan_kanava_alkaa_hahmottua/6591713. Päivitetty 24.4.2013. Luettu 29.5.2013.

Kouvolan vesi 2013. Jätevesien käsittely. WWW-dokumentti. http://www.kouvolanvesi.fi/tietoa-vedesta/jatevedet/. Ei päivitystietoja. Luettu 25.7.2013.

Kujala, Lassi 2013. Onnistunut säännöstely toi kuikan Pyhäjärvelle. Kouvolan Sanomat 26.7.2013, 10 – 11.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 24.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008a. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 28.7.2008. Luettu 24.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008b. Kymijoki. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=267741&lan=FI. Päivitetty 13.2.2008. Luettu 27.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008c. Kymijoki. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=292236&lan=FI. Päivitetty 13.8.2008. Luettu 27.6.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2012a. Alueen erityispiirteitä. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=413476&lan=FI. Päivitetty 12.6.2012. Luettu 25.7.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2012b. Kymijoen saastuneet sedimentit. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=416032&lan=FI. Päivitetty 19.7.2012. Luettu 25.7.2013.

Pyhäjärvi (14.121.1.004)

2013-08-16T10:00:28Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärviä on Suomessa Järviwikin tilastojen mukaan 39.

Pyhäjärvi on Kymenlaakson toiseksi suurin järvi pinta-alan perusteella. Pyhäjärvi on myös Kouvolan toiseksi suurin järvi (vain siinä tapauksessa jos lasketaan myös Iitin puolelle jäävä osuus) ja Iitin suurin järvi. Järviwikin tilastojen mukaan Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesipinta-alaa on 97,28 km², josta Pyhäjärven osuus on 61,798 km². Pyhäjärven pinta-alan osuus on siis 63,5 % Iitin sisävesipinta-alasta.

Pyhäjärven alueeseen kuuluvat: Räyhynsalmi, Pyhäjärvi, Isoluhta, Pelinginselkä ja Leininselkä. Pyhäjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan suuret vähähumuksiset järvet. (OIVA 2013.) Pyhäjärvi on kahden kunnan alueella: Kouvolan ja Iitin. Karkeasti kuvattuna Kouvolalle kuuluva alue on järven pohjoisosa noin Salonsaaren "korkeudelta" ja loput järvialueesta on Iitin kunnan alueella.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Pyhäjärven ekologista tilaa heikentävät maatalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitus. Hajakuormitus aiheuttaa järvellä rehevöitymistä. Pyhäjärven kemiallisen tilan luokka on hyvä. (OIVA 2013.)

Pyhäjärvellä on Natura-alue. Natura-alueeseen kuuluvat: Suolalahti, Kyrönlahti, Jaalanlahti ja Tervonlahti sekä Urajärvellä oleva Mukulanlahti. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pyhäjärven Natura-alueen lajeihin kuuluvat ilmaversokasveista järviruoko, järvikorte, järvikaisla ja sarat. Kelluslehtikasvustoissa valtalaji on ulpukka. Alueilla pesii kosteikkolintuja ja alueet ovat lisäksi vesilintujen ja kahlaajien levähdysalueita muuttoaikoina. Pyhäjärven Natura-alueen lajit eivät kuitenkaan ole uhanalaisia vaan alue on luokiteltu Natura-alueeksi lintudirektiivin tavoitteiden mukaisesti: luonnonvaraisten lintujen suojelu. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

===Kuikka===
Pyhäjärvi on yksi parhaita kuikkalintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja Pohjois-Kymenlaaksossa, kirjoittaa Lassi Kujala Kouvolan Sanomissa. Pyhäjärven pesimälinnustosta kuikka on puuttunut kokonaan, koska veden pinnan vaihtelut eivät suosi lajin tapaa munia munansa aivan vesirajan tuntumaan. Kujalan mukaan lajille tyypillinen pesäpaikka ei siedä haudonta-aikana veden nousua juuri lainkaan. (Kujala 2013, 10.)

Viime vuosina kuikka on onnistunut pesinnöissään Pyhäjärvellä, ja Kollinlahden suulla on havaittu kuikilla poikasia kahtena viime vuotena, kirjoituksessa todetaan. Syynä voidaan pitää onnistunutta vesistön säännöstelyä. (Kujala 2013, 10.)

Ongelmat ovat johtuneet siitä että sulamisvedet ovat nostaneet veden pintoja pitkälle kesäkuulle asti, jolloin toukokuussa pesintänsä aloittanut kuikka on joutunut vaikeuksiin. Vedenpinnan säännöstely on ollut kuikan kannalta melko rajua, sillä keväällä maatalouden toivomuksesta alhaalla pidetyt pinnat on nostettu kerralla ylös, jolloin kuikan pesinnät on aina menetetty, Kujala kirjoittaa. (Kujala 2013, 10.)

Kuikan kuukauden mittaisen haudonnan onnistuminen on kuusi vuotta sitten aloitetun säännöstelyn ansiota, jossa järven pintaa nostetaan kahdessa vaiheessa. Näin pinnan korkeuden vaihtelut ovat vähäisempiä ja nostojen väliin jää suhteellisen vakaa ajanjakso. (Kujala 2013, 11.)

Kirjoituksen mukaan on luultavaa että pesintöjä havaitaan järvellä tulevaisuudessa enemmän. Myös kesäaikaisia pesimättömien kuikkien parvia on havaittu järvellä ja osa niistä jäänee pesimään nyt, kun olosuhteet alkavat olla suotuisat. (Kujala 2013, 11.)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pyhäjärven alueella on kaksi Iitin kunnan uimapaikkaa: Hiidensaarenkuja 15, Hiidensaari ja Uimarannantie 34, Lyöttilä (Iitin kunta 2013).

Kimolan kanava on Konniveden ja Pyhäjärven välinen tukkiuittoon käytetty kanava, johon on suunnitteilla uudistuksia vesiliikennettä varten (Joki 2013).

Pyhäjärveen laskevassa Kaurakoskessa on Mankalan voimalaitos. Voimalaitos on valmistunut vuonna 1950 ja sen omistaa Helsingin Energia. (Helsingin energia 2013.)

==Kymijoki==
Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki (Valtion ympäristöhallinto 2012a). Alkunsa varsinainen Kymijoki saa Asikkalan kunnassa sijaitsevasta Kalkkisesta. Kalkkisesta Kymijoki virtaa monihaaraisena Pyhäjärveen. Mäntyharjun reitin vedet laskevat Pyhäjärveen Lintukymistä, joka on Pyhäjärven koillisosassa. Pyhäjärvestä Kymijoki virtaa kohti Voikkaata ja Kuusankoskea. (Valtion ympäristöhallinto 2008b.)

Kymijoen suojelutilanne: koskiensuojelulain nojalla Kymijoesta on suojeltu 10 % ja maa-aineslain nojalla suojeltuja harju- tai kallioalueita 2 %. Kymijoesta 88 % ei ole suojeltu. (Valtion ympäristöhallinto 2008a.)

Kymijoen sedimentteihin on kerääntynyt dioksiinia sekä elohopeaa alueen paperiteollisuuden käyttämistä kemikaaleista. Vuonna 1996 tehdyn selvityksen mukaan suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat Kuusankoski-Keltti –välin sedimenteissä. Tutkimuksen mukaan haitta-ainepitoisuudet pienenevät alavirtaan mentäessä. (Valtion ympäristöhallinto 2012b.)

Ymparisto.fi sivusto listaa Kymijoen tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi vesivoiman. Vesivoimalaitoksia on Kymijoen varrella yhteensä 13, joista vanhimmat rakennettiin 1800-luvun lopulla. (Valtion ympäristöhallinto 2008b.)

Kouvolan veden puhdistamat jätevedet lasketaan Kymijokeen. Jätevedet käsitellään Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla. (Kouvolan vesi 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi Natura-alue: Pyhäjärvi] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&lan=fi Pyhäjärvi - Lintulahdet Life] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimolan_kanava Kimolan kanava] (Wikipedia)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/kuikka Kuikka] (Suomen lintuatlas)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=720&lan=fi Lajien suojelu EU:n lintu-ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Mankalan_voimalaitos Mankalan voimalaitos] (Wikipedia)
*[http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI Mukulanlahden lintutorni] (Iitin kunta)

==Lähteet==
Helsingin Energia. Vesienergiaa Kymijoesta. WWW-dokumentti. http://www.helen.fi/ymparisto/kymijoki.html. Ei päivitystietoja. Luettu 26.7.2013.

Iitin kunta. Uimarannat ja avantouinti. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 6.6.2013.

Joki, Niklas 2013. Kimolan kanava alkaa hahmottua. YLE. WWW-dokumentti. http://yle.fi/uutiset/kimolan_kanava_alkaa_hahmottua/6591713. Päivitetty 24.4.2013. Luettu 29.5.2013.

Kujala, Lassi 2013. Onnistunut säännöstely toi kuikan Pyhäjärvelle. Kouvolan Sanomat 26.7.2013, 10 – 11.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 24.5.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 28.7.2008. Luettu 24.5.2013.

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:21:56Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Lakanjärvi on osa Kymijoen väliväylää. Lakanjärven vesimuodostuman pintavesityyppi on keskisuuret kangasmaiden joet (OIVA 2013). Järviwikin mukaan-Suomessa ei ole muita samannimisiä järviä.

Lakanjärven kautta kulkee Kymijoen väliväylä eli ns. Valkealan reitti. Väliväylä saa alkunsa Saimaalta ja yhtyy lopulta Kymijokeen: vesistöreitti kulkee Saimaan Kivijärvestä aina Lappalanjärveen asti, josta se laskee Kymijokeen. (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013.)

==Karhulampi==
Karhulampi on pieni suolampi Lakanjärven pohjoispuolella. Karhulammelle on tehty virkistyskäyttöä varten kota ja nuotiopaikka tulentekovälineineen, lammella on myös laituri. Karhulammen laavulle johtaa luontopolku läheiseltä Lakkalantieltä: [http://www.laavu.org/kohde.php?id=664 laavu ja sille johtava Tolpankankaan luontopolku] (Laavu.org)

==Nykytila ja suojelu==
Lakanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. OIVA:n Hertta-tietokannassa on Lakanjärven vesinäytteenottotietoja aina vuodesta 1962 nykyaikaan (vuoteen 2013) asti. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Lakanjärvestä saa kokemusten perusteella ainakin ahvenia, haukia, särkiä, salakkaa, sorvia ja kuhaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Väliväylää käytettiin uittoon 1970-luvulle asti (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013). Ymparisto.fi sivuston mukaan Mäntyharjun ja Valkealan reiteillä on virkis -tyskäyttökohteena huomattavasti suurempi merkitys kuin pääuomalla. Näiden reittien varsille onkin rakennettu huomattavasti esim. loma-asutusta. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22616&lan=fi Pintavesien tyypittely] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkealan_reitti Valkealan reitti] (Wikipedia)

==Lähteet==
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry. Väliväylä. WWW-dokumentti.
http://kyvi.fi/kohteet/kouvola/valivayla/. Ei päivitystietoja. Luettu 23.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 16.7.2013.

Saimaa (04.112.1.001)

2013-08-16T09:16:02Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km².

Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:

• Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta.
• Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.
• Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.
• Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.
• Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.
• Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.
• Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.
• Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.

Näiden 'järvien' pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?

==Saimaan saaret==

Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.

Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:

{| border="1" {{Saimaan saaret}}
|-
! Nimi
! ala (ha)
! sijoitus
|-
|Hurissalo || 18028 || 2
|-
|Äitsaari || 7482 || 6
|-
|Kirkkosaari || 4725 || 9
|-
|Salosaari || 2596 || 15
|-
|Lintusalo || 2434 || 17
|-
|Kyläniemi || 2265 || 18
|-
|Pihlajasalo || 1888 || 25
|-
|Niinikkosaari || 1850 || 26
|-
|Mietinsaari || 1792 || 27
|-
|Härskiänsaari || 1460 || 31
|-
|Otasalo || 1434 || 33
|-
|Saukonsalo || 1174 || 43
|-
|Liiansaari || 1109 || 46
|-
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49
|-
|Niinisaari || 1028 || 53
|-
|Himalansaari || 1011 || 54
|-
|Kattelussaari || 792 || 73
|-
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77
|-
|Kärnäsalo || 724 || 83
|}

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm.

Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon.

Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen.

Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.

Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949.

SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.

Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari.

Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.

==Nimistön kirjavuutta==

Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta.

Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään.

Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään.

Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta.

Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta.

Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata.

Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:12:58Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Lakanjärvi on osa Kymijoen väliväylää. Lakanjärven vesimuodostuman pintavesityyppi on keskisuuret kangasmaiden joet (OIVA 2013). Järviwikin mukaan-Suomessa ei ole muita samannimisiä järviä.

Lakanjärven kautta kulkee Kymijoen väliväylä eli ns. Valkealan reitti. Väliväylä saa alkunsa Saimaalta ja yhtyy lopulta Kymijokeen: vesistöreitti kulkee Saimaan Kivijärvestä aina Lappalanjärveen asti, josta se laskee Kymijokeen. (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013.)

==Karhulampi==
Karhulampi on pieni suolampi Lakanjärven pohjoispuolella. Karhulammelle on tehty virkistyskäyttöä varten kota ja nuotiopaikka tulentekovälineineen, lammella on myös laituri. Karhulammen laavulle johtaa luontopolku läheiseltä Lakkalantieltä: [http://www.laavu.org/kohde.php?id=664 laavu ja sille johtava Tolpankankaan luontopolku] (Laavu.org)

==Nykytila ja suojelu==
Lakanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. OIVA:n Hertta-tietokannassa on Lakanjärven vesinäytteenottotietoja aina vuodesta 1962 nykyaikaan (vuoteen 2013) asti. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Lakanjärvestä saa kokemusten perusteella ainakin ahvenia, haukia, särkiä, salakkaa, sorvia ja kuhaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Väliväylää käytettiin uittoon 1970-luvulle asti (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013). Ymparisto.fi sivuston mukaan Mäntyharjun ja Valkealan reiteillä on virkis -tyskäyttökohteena huomattavasti suurempi merkitys kuin pääuomalla. Näiden reittien varsille onkin rakennettu huomattavasti esim. loma-asutusta. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22616&lan=fi Pintavesien tyypittely] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry. Väliväylä. WWW-dokumentti.
http://kyvi.fi/kohteet/kouvola/valivayla/. Ei päivitystietoja. Luettu 23.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 16.7.2013.

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:10:41Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Lakanjärvi on osa Kymijoen väliväylää. Lakanjärven vesimuodostuman pintavesityyppi on keskisuuret kangasmaiden joet (OIVA 2013). Järviwikin mukaan-Suomessa ei ole muita samannimisiä järviä.

Lakanjärven kautta kulkee Kymijoen väliväylä eli ns. Valkealan reitti. Väliväylä saa alkunsa Saimaalta ja yhtyy lopulta Kymijokeen: vesistöreitti kulkee Saimaan Kivijärvestä aina Lappalanjärveen asti, josta se laskee Kymijokeen. (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013.)

==Karhulampi==
Karhulampi on pieni suolampi Lakanjärven pohjoispuolella. Karhulammelle on tehty virkistyskäyttöä varten kota ja nuotiopaikka tulentekovälineineen, lammella on myös laituri. Karhulammen laavulle johtaa luontopolku läheiseltä Lakkalantieltä: [http://www.laavu.org/kohde.php?id=664 laavu ja sille johtava Tolpankankaan luontopolku] (Laavu.org)

==Nykytila ja suojelu==
Lakanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. OIVA:n Hertta-tietokannassa on Lakanjärven vesinäytteenottotietoja aina vuodesta 1962 nykyaikaan (vuoteen 2013) asti. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Lakanjärvestä saa kokemusten perusteella ainakin ahvenia, haukia, särkiä, salakkaa, sorvia ja kuhaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Väliväylää käytettiin uittoon 1970-luvulle asti (Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry 2013). Ymparisto.fi sivuston mukaan Mäntyharjun ja Valkealan reiteillä on virkis -tyskäyttökohteena huomattavasti suurempi merkitys kuin pääuomalla. Näiden reittien varsille onkin rakennettu huomattavasti esim. loma-asutusta. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

==Lähteet==
Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry. Väliväylä. WWW-dokumentti.
http://kyvi.fi/kohteet/kouvola/valivayla/. Ei päivitystietoja. Luettu 23.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 16.7.2013.

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:05:10Z

JWikiP: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:03:32Z

JWikiP: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:03:18Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

Lakanjärvi (14.191.1.001)

2013-08-16T09:02:37Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

Musta-Ruhmas (14.126.1.001)

2013-08-16T09:01:28Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Musta-Ruhmaan lisäksi Kouvolassa on myös kaksi muuta järveä, joiden nimessä on Ruhmas-pääte: Iso-Ruhmas ja Vähä-Ruhmas. Toista Musta-Ruhmas nimistä järveä ei Suomessa ole. Järven pintavesityyppi: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013).

Musta-Ruhmas on pinta-alaltaan Kouvolan 17. suurin järvi, Järviwikin tilastojen mukaan. Musta-Ruhmas on melko pieni järvi, vain 2,4 km² kun esimerkiksi Kouvolan suurin järvi, Vuohijärvi, on pinta-alaltaan jopa 86,243 km². Kymenlaakson järvistä Musta-Ruhmas on pinta-alaltaan 25. suurin. Kymenlaaksossa on Järviwikin mukaan 747 järveä.

==Nykytila ja suojelu==
Järven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Järven tilasta on tehty asiantuntija-arvio, jonka mukaan järven tila on hyvä. Järven kemiallinen tila on myös hyvä. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvitaimen (istutettu)
Siika (alkuperäinen)
Lahna (alkuperäinen)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=281039&lan=fi&clan=fi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 10.7.2013.

Musta-Ruhmas (14.126.1.001)

2013-08-16T09:00:55Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

Musta-Ruhmas (14.126.1.001)

2013-08-16T08:59:27Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Musta-Ruhmaan lisäksi Kouvolassa on myös kaksi muuta järveä, joiden nimessä on Ruhmas-pääte: Iso-Ruhmas ja Vähä-Ruhmas. Toista Musta-Ruhmas nimistä järveä ei Suomessa ole. Järven pintavesityyppi: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013).

Musta-Ruhmas on pinta-alaltaan Kouvolan 17. suurin järvi, Järviwikin tilastojen mukaan. Musta-Ruhmas on melko pieni järvi, vain 2,4 km² kun esimerkiksi Kouvolan suurin järvi, Vuohijärvi, on pinta-alaltaan jopa 86,243 km². Kymenlaakson järvistä Musta-Ruhmas on pinta-alaltaan 25. suurin. Kymenlaaksossa on Järviwikin mukaan 747 järveä.

==Nykytila ja suojelu==
Järven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Järven tilasta on tehty asiantuntija-arvio, jonka mukaan järven tila on hyvä. Järven kemiallinen tila on myös hyvä. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvitaimen (istutettu)
Siika (alkuperäinen)
Lahna (alkuperäinen)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)

Musta-Ruhmas (14.126.1.001)

2013-08-16T08:58:57Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

Musta-Ruhmas (14.126.1.001)

2013-08-16T08:58:37Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:56:51Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Käyrälammen pintavesityyppi: hyvin lyhytviipymäiset järvet (OIVA 2013).

==Nykytila ja suojelu==
Käyrälammen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Käyrälammen tilasta on tehty asian-tuntija arvio: Käyrälammen tila on hyvä, kuten myös sen kemiallinen tila. Käyrälammen tilaa heikentää maatalouden hajakuormitus. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Käyrälammella on suosittu yleinen uimaranta, jonka veden laatua Kouvolan kaupunki valvoo. Uimarannan varusteluun kuuluu: laituri, naisille ja miehille wc:t ja pukusuojat, jätehuolto, ilmoitustaulu yhteystietoineen ja yleinen hätänumero, pelastusvälineistö (pelastusvene, pelastusrengas ja useita heittoliinoja). Kouvolan kaupungin Käyrälammesta tekemä uimavesiprofiili arvioi rannalla käyvän keskimäärin 415 asiakasta päivässä. (Kouvolan kaupunki 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html Uimarannat ja -paikat] (Kouvolan kaupunki)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat/uimarantavedenlaatu.html Uimaveden laatu] (Kouvolan kaupunki)

==Lähteet==
Kouvolan kaupunki 2013. Käyrälammen uimavesiprofiili. PDF-dokumentti. http://www.kouvola.fi/material/attachments/tekninenjaymparistotoimi/ymparistopalvelut/5zJKDdLzC/Uimavesiprofiili_Kayralampi.pdf. Päivitetty 5.4.2011. Luettu 10.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 10.7.2013.

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:56:14Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:56:02Z

JWikiP: /* Tarut ja tositarinat */

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:55:48Z

JWikiP: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Käyrälammen pintavesityyppi: hyvin lyhytviipymäiset järvet (OIVA 2013).

==Nykytila ja suojelu==
Käyrälammen ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Käyrälammen tilasta on tehty asian-tuntija arvio: Käyrälammen tila on hyvä, kuten myös sen kemiallinen tila. Käyrälammen tilaa heikentää maatalouden hajakuormitus. (OIVA 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Käyrälammella on suosittu yleinen uimaranta, jonka veden laatua Kouvolan kaupunki valvoo. Uimarannan varusteluun kuuluu: laituri, naisille ja miehille wc:t ja pukusuojat, jätehuolto, ilmoitustaulu yhteystietoineen ja yleinen hätänumero, pelastusvälineistö (pelastusvene, pelastusrengas ja useita heittoliinoja). Kouvolan kaupungin Käyrälammesta tekemä uimavesiprofiili arvioi rannalla käyvän keskimäärin 415 asiakasta päivässä. (Kouvolan kaupunki 2013.)

==Tarut ja tositarinat==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html Uimarannat ja -paikat] (Kouvolan kaupunki)
*[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat/uimarantavedenlaatu.html Uimaveden laatu] (Kouvolan kaupunki)

==Aiheesta muualla==

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:50:26Z

JWikiP: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:49:32Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

Käyrälampi (14.181.1.008)

2013-08-16T08:48:57Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Käyrälammen pintavesityyppi: hyvin lyhytviipymäiset järvet (OIVA 2013).

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

2013-08-16T08:48:15Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Enonvesi on Suur-Saimaaseen kuuluva järvi Haukiveden koillispuolella, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Järven ala on 196,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 22.

Enonveden pohjoisin osa on Koivuselkä-Ruokovesi, johon laskee Kermajärvi tuoden mukanaan Juojärven reitin, Nilsiän reitin ja Iisalmen reitin vesiä. Seuraavat selät ovat pienehköt Kinkoselkä, Kotaselkä ja Kolovesi, jotka sijaitsevat pääosin Koloveden kansallispuistossa. Järven keskiosassa sijaitsee Heinävedenselkä, siitä etelään Joutenvesi ja Enonvesi, jonka itäpäähän virtaavat Pielisen reitin ja sen alapuolisten osa-alueiden vedet Hanhivirran kautta. Valuma-alueen ala on Hanhivirrassa 28385 km² ja keskivirtaama noin 330 m3/s. Kermajärvestä vettä tulee keskimäärin noin 55 m3/s.

Enonvesi purkautuu Haukiveteen trifurkaationa, Tappuvirran sekä Oravin ja Haponlahden kanavien kautta. Oravin kanava on rakennettu vuonna 1861, Haponlahden kanava nippu-uittoa varten vuonna 1960.

Enonvesi on sokkeloisinta Suur-Saimaata. Järven kokoon nähden suurimmatkin selät ovat pieniä ja saaria on lukuisia. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tuskin minkään Suomen järven pinta-alasta saarten osuus on niin suuri kuin Enonveden. Kartalla vaikutelmaa vahvistaa se, että useat järveen työntyvät niemet ovat nipin napin kiinni mantereessa.

Suomen järvien sadan suurimman saaren listalta Enonveden saarista löytyvät Pyylinsaari (3152 ha, sijalla 12), Vaajasalo (1220 ha, sijalla 39), Sorsasalo (891 ha, sijalla 63) ja Mäntysalo (750 ha, sijalla 78).

Pyöreänä altaana saarettoman Enonveden halkaisija olisi yli 15 kilometriä. Mutta oikeasta Enonvedestä ei löydy kohtaa, josta olisi lähimpään saareen tai niemenkärkeen matkaa edes yksi kilometri.

Enonveteen pääsee tutustumaan muun muassa Koloveden kansallispuistossa, joka perustettiin vuonna 1990. Vaikka saarten lukumäärä puiston alueella on vain neljäkymmentä, mukana on kaksi kansallispuistojemme suurinta saarta, Vaajasalo ja Mäntysalo. Puistoa luonnehtivat vuonomaiset, pitkänkapeat lahdet, jotka tunkeutuvat syvälle pääsaarten sisäosiin. Jylhimmät graniittikalliot kohoavat liki pystysuoraan jopa neljänkymmenen metrin korkeuteen ja uppoavat saman verran veden alle.

Enonvesi on myös Saimaan sopukka Sulkavan kirkonkylän eteläpuolella sekä Ylä-Rievelin pääselkä Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.

Enonvesi on osa ns. [[Suur-Saimaa|Suur-Saimaata]].

==Nykytila ja suojelu==
Enonveden ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (OIVA 2013).

Pyyvedellä, joka kuuluu Enonveteen, on Natura-luonnonsuojelualue. Joutenvesi – Pyyvesi Natura-alue on saimaannorpan elinaluetta. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kalalajistoon kuuluvat yleisinä muikku, kuore, ahven, made, siika ja säynävä. Harvinaisempia lajeja ovat järvitaimen, nieriä sekä härkäsimppu, joka on kyhmyinen ja piikkinen jääkauden reliktikala.

Saimaannorppa kuuluu luontodirektiivin lajeihin, [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120011&lan=fi saimaannorpan esittely] (ymparisto.fi)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=854 Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992L0043:FI:HTML Luontodirektiivi] (EUR-LEX)

==Lähteet==
Valtion ympäristöhallinto 2011. Joutenvesi – Pyyvesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/%5Cdefault.asp?contentid=3322&lan=fi. Päivitetty 10.5.2011. Luettu 8.7.2013.

Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

2013-08-16T08:47:29Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

2013-08-16T08:46:44Z

JWikiP: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)

2013-08-16T08:45:53Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Enonvesi on Suur-Saimaaseen kuuluva järvi Haukiveden koillispuolella, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Järven ala on 196,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 22.

Enonveden pohjoisin osa on Koivuselkä-Ruokovesi, johon laskee Kermajärvi tuoden mukanaan Juojärven reitin, Nilsiän reitin ja Iisalmen reitin vesiä. Seuraavat selät ovat pienehköt Kinkoselkä, Kotaselkä ja Kolovesi, jotka sijaitsevat pääosin Koloveden kansallispuistossa. Järven keskiosassa sijaitsee Heinävedenselkä, siitä etelään Joutenvesi ja Enonvesi, jonka itäpäähän virtaavat Pielisen reitin ja sen alapuolisten osa-alueiden vedet Hanhivirran kautta. Valuma-alueen ala on Hanhivirrassa 28385 km² ja keskivirtaama noin 330 m3/s. Kermajärvestä vettä tulee keskimäärin noin 55 m3/s.

Enonvesi purkautuu Haukiveteen trifurkaationa, Tappuvirran sekä Oravin ja Haponlahden kanavien kautta. Oravin kanava on rakennettu vuonna 1861, Haponlahden kanava nippu-uittoa varten vuonna 1960.

Enonvesi on sokkeloisinta Suur-Saimaata. Järven kokoon nähden suurimmatkin selät ovat pieniä ja saaria on lukuisia. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta tuskin minkään Suomen järven pinta-alasta saarten osuus on niin suuri kuin Enonveden. Kartalla vaikutelmaa vahvistaa se, että useat järveen työntyvät niemet ovat nipin napin kiinni mantereessa.

Suomen järvien sadan suurimman saaren listalta Enonveden saarista löytyvät Pyylinsaari (3152 ha, sijalla 12), Vaajasalo (1220 ha, sijalla 39), Sorsasalo (891 ha, sijalla 63) ja Mäntysalo (750 ha, sijalla 78).

Pyöreänä altaana saarettoman Enonveden halkaisija olisi yli 15 kilometriä. Mutta oikeasta Enonvedestä ei löydy kohtaa, josta olisi lähimpään saareen tai niemenkärkeen matkaa edes yksi kilometri.

Enonveteen pääsee tutustumaan muun muassa Koloveden kansallispuistossa, joka perustettiin vuonna 1990. Vaikka saarten lukumäärä puiston alueella on vain neljäkymmentä, mukana on kaksi kansallispuistojemme suurinta saarta, Vaajasalo ja Mäntysalo. Puistoa luonnehtivat vuonomaiset, pitkänkapeat lahdet, jotka tunkeutuvat syvälle pääsaarten sisäosiin. Jylhimmät graniittikalliot kohoavat liki pystysuoraan jopa neljänkymmenen metrin korkeuteen ja uppoavat saman verran veden alle.

Enonvesi on myös Saimaan sopukka Sulkavan kirkonkylän eteläpuolella sekä Ylä-Rievelin pääselkä Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.

Enonvesi on osa ns. [[Suur-Saimaa|Suur-Saimaata]].

==Nykytila ja suojelu==
Enonveden ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (OIVA 2013).

Pyyvedellä, joka kuuluu Enonveteen, on Natura-luonnonsuojelualue. Joutenvesi – Pyyvesi Natura-alue on saimaannorpan elinaluetta. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kalalajistoon kuuluvat yleisinä muikku, kuore, ahven, made, siika ja säynävä. Harvinaisempia lajeja ovat järvitaimen, nieriä sekä härkäsimppu, joka on kyhmyinen ja piikkinen jääkauden reliktikala.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyyvesi (Saimaa) (04.231.1.001)

2013-08-16T08:43:44Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Pyyvesi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Savonlinnassa Etelä-Savon maakunnassa. Se on [[Suur-Saimaa|Suur-Saimaan]] osa.

Pyyvedestä ylävirtaan ovat [[Orivesi (Saimaa) (04.311.1.001)|Orivesi]] ja [[Pyhäselkä (Saimaa) (04.321.1.001)|Pyhäselkä]]. Näitä Suur-Saimaan osia yhdistävät Pukkivirta, Vuokalanvirta, Orivirta ja Vihtakannan kanava. Alavirran puolella on yhteys Hanhivirran kautta [[Enonvesi (Saimaa) (04.221.1.001)|Enonveteen]].

Pyyveden ala on 29,8 km², keskisyvyys 10,6 m ja suurin syvyys 47 m. Suurimmat saaret ovat Hirvisaari (74 ha) ja Metsosaari (50 ha).

Valuma-alueen ala on Hanhivirrassa 28 385 km², josta vettä 16,6 %.

==Nykytila ja suojelu==
Pyyvedellä, joka kuuluu Enonveteen, on Natura-luonnonsuojelualue. Joutenvesi – Pyyvesi Natura-alue on saimaannorpan elinaluetta. (Valtion ympäristöhallinto 2011.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Saimaannorppa kuuluu luontodirektiivin lajeihin, [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=120011&lan=fi saimaannorpan esittely] (ymparisto.fi)

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Savonlinnan alueella mm. Savonrannan uimaranta, ks. linkki:
http://www.savonlinna.fi/asukas/liikunta_ja_ulkoilu/uimapaikat.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=854 Lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä] (ymparisto.fi)
*[http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992L0043:FI:HTML Luontodirektiivi] (EUR-LEX)

==Lähteet==
Valtion ympäristöhallinto 2011. Joutenvesi – Pyyvesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/%5Cdefault.asp?contentid=3322&lan=fi. Päivitetty 10.5.2011. Luettu 8.7.2013.

Pyyvesi (Saimaa) (04.231.1.001)

2013-08-16T08:42:25Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

Pyyvesi (Saimaa) (04.231.1.001)

2013-08-16T08:40:59Z

JWikiP: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Pyyvesi (Saimaa) (04.231.1.001)

2013-08-16T08:39:48Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

Pyyvesi (Saimaa) (04.231.1.001)

2013-08-16T08:38:44Z

JWikiP: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:33:07Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)

Järviwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.

Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järviwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.

==Nykytila ja suojelu==
Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)

Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.

Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).

Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.lions.fi/district107-d/ValkealaVekara/elvingintorni.html Elvingin torni] (Lions Club)
*[http://www.repovesi.com/fi/__Root?PHPSESSID=7e401501186ca168d23315c7cb06703e Repoveden kansallispuisto] (Repovesi.com)
*[http://www.visitkouvola.fi/fi/repoveden-kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (visitKouvola.fi)
*[http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/repovesi/Sivut/Default.aspx Repoveden kansallispuisto] (Luontoon.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Repoveden_kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (Wikipedia)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko Riekko] (Suomen lintuatlas)
*[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/teeri Teeri] (Suomen lintuatlas)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Verlan_kalliomaalaus Verlan kalliomaalaus] (Wikipedia)

==Lähteet==
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.

Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.

Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:32:37Z

JWikiP: /* Aiheesta muualla */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:25:18Z

JWikiP: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:23:52Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:22:48Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:22:28Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001)

2013-08-16T08:20:44Z

JWikiP: /* Järven erityispiirteet */

Saanjärvi (14.911.1.006)

2013-08-16T08:13:34Z

JWikiP:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Suomessa ei ole Järviwikin mukaan muita samannimisiä järviä.

Saanjärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013).

==Nykytila ja suojelu==
Saanjärven ekologinen tila on erinomainen ja kemiallinen tila hyvä (OIVA 2013).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=281039&lan=fi&clan=fi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22616&lan=fi Pintavesien tyypittely] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 3,7,2013.

Saanjärvi (14.911.1.006)

2013-08-16T08:09:58Z

JWikiP: /* Nykytila ja suojelu */