https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Jami 2026-05-02T07:10:00Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Parosj%C3%A4rvi_(35.314.1.010)&diff=1116585 2025-06-29T19:24:34Z

<p>Jami: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Parosjärvi sijaitsee Vahantajoen latvoilla [[Saarijärvi (35.314.1.011)|Saarijärven]] itäpuolella. Parosjärvi laskee vetensä [[Vähä Vahantajärvi (35.314.1.008)|Vähä Vahantajärveen]], josta vedet laskevat Vahantajokea pitkin [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Vahantalahteen. Parosjärven valuma-alueella on harjoitettu kaivostoimintaa, joka heikensi Parosjärven vedenlaatua aiemmin voimakkaasti. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat vieläkin todettavissa vedenlaadussa. Valuma-alueella sijaitsee myös Lakialan tutkimuskeskus, jonka jätevedet lasketaan Parosjärvestä laskevaan ojaan.<br /> <br /> Maksimisyvyys: 12 m<br /> <br /> Veden keskiviipymä: 126 vrk<br /> <br /> &lt;small&gt;© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Parosjärven vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti vuodesta 1975 lähtien.<br /> <br /> Parosjärven vedenlaatu on parantunut merkittävästi 80-luvun puolivälistä, jolloin vesi oli erittäin hapanta. Happamuudesta johtuen humus ja ravinteet olivat saostuneet ja Parosjärven vesi oli kirkasta ja vähäravinteista. Viime vuosina veden happamuustaso on noussut selvästi ollen kuitenkin edelleen selvästi tason 6,0 alapuolella sekä kesällä että talvella. Vedessä on nykyisin myös selvästi enemmän humusta ja ravinteita. Veden sähkönjohtavuus on vähentynyt puoleen 80-luvun puoliväliin verrattuna ollen kuitenkin edelleen selvästi luonnontasoa korkeampi. Kaivostoiminnan jäljiltä veden arseeni-, kupari- ja sulfaattipitoisuudet ovat edelleen korkeat.<br /> <br /> Ravinnetaso on vaihdellut karusta lievästi rehevään. Pintaveden ravinnetaso on ollut poikkeuksellisesti kesäisin alhaisimmillaan, kun yleensä fosforipitoisuudet ovat kesällä korkeimmillaan. Talvella fosforipitoisuus on ylittänyt viime vuosina lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l). Kesäisin vedessä on todettu alustavia fekaalisia streptokokkeja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu on kuitenkin säilynyt hyvänä (raja-arvo 500 kpl/dl).<br /> <br /> Happitilanne on ollut viime vuosina poikkeuksetta hyvä sekä kesällä että talvella Parosjärven alhaisesta ravinnetasosta ja melko vähäisestä humusleimasta johtuen. Kesäisin vedessä on todettu jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, mutta happivaje on silti ollut alusvedessä varsin vähäinen.<br /> <br /> Parosjärvi on soveltunut viime vuosina virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät edelleen veden happamuus sekä lievä rehevyys. Myös kaivostoiminnan jäljiltä edelleen korkeat raskasmetallipitoisuudet alentavat veden virkistyskäyttöarvoa. Vedenlaatu on siten parantunut merkittävästi, sillä vielä 80-luvun puolivälissä Parosjärven vedenlaatu luokiteltiin huonoksi järven happamoitumisen seurauksena. <br /> <br /> &lt;small&gt;© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven kalastoon kuuluu ainakin hauki, ahven, kuha, särki, lahna, made ja kiiski<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jami https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Juurusvesi_-_Akonvesi_(04.611.1.001)&diff=1115053 2025-06-20T23:04:16Z

<p>Jami: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> '''Juurusvesi - Akonvesi''' on suuri järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kuopio]]n ja [[Siilinjärvi (kunta)|Siilinjärven]] kunnissa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]].<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Juurusvesi - Akonvesi kuuluu viiden muun järven kanssa samassa 81,8&amp;nbsp;metrin tasossa olevien järvialtaiden muodostamaan [[Iso-Kalla]]an. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi [[:Luokka:Suurjärvi|suurjärveksi]], Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi.<br /> {|class=&quot;wikitable&quot;<br /> !colspan=2 style=&quot;font-size:large&quot;|[[Iso-Kalla]]<br /> |-<br /> !Osajärvi<br /> !Pinta-ala (km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;)<br /> |-<br /> |[[Kallavesi (yhd.)|Kallavesi]] || 478,1<br /> |-<br /> |[[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvesi]] || 233,6<br /> |-<br /> |[[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvesi - Akonvesi]] || 156,9<br /> |-<br /> |[[Riistavesi (04.691.1.001)|Riistavesi]] || 23,2<br /> |-<br /> |[[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisvesi]] || 7,8<br /> |-<br /> |[[Iso-Jälä (04.611.1.007)|Iso-Jälä]] || 7,3<br /> |-<br /> |'''Yhteensä''' || '''906,9'''<br /> |}<br /> <br /> Juurusvesi - Akonvesi on [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitin]] pääjärvi. Sen pinta-ala on 156,9&amp;nbsp;km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja se on Suomen 28. suurin järvi. Keskisyvyys on 8,3&amp;nbsp;metriä ja suurin syvyys 62&amp;nbsp;metriä.<br /> <br /> Juurusvesi muodostuu useista järvialtaikoista, suurimmat ovat Kotkat-, Jänne-, Juurus-, Puutos-, Karhon-, Mela-, Muuru- ja Akonvesi.<br /> <br /> Suurimmat saaret ovat Talvisalo (520&amp;nbsp;ha), Viitasalo (345&amp;nbsp;ha), Honkasalo (170&amp;nbsp;ha) ja Kallinsalo (135&amp;nbsp;ha). Saaria on kaikkiaan noin 450.<br /> <br /> Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kallaveteen. Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 5&amp;nbsp;347&amp;nbsp;km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;, josta vettä on 12,7&amp;nbsp;%. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta [[Vuotjärvi (04.621.1.001)|Vuotjärvestä]] (valuma-alue 4&amp;nbsp;083&amp;nbsp;km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;). [[Riistaveden valuma-alue (04.69)|Riistaveden valuma-alue]] on 214&amp;nbsp;km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;.<br /> <br /> ===Säännöstely===<br /> Juurusvesi - Akonvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi (yhd.)/Säännöstely|Kallaveden säännöstelysivulta]].<br /> <br /> ===Vedenkorkeus===<br /> Vedenkorkeuksia on mitattu Karjalankosken ala-asteikolla vuodesta 1962 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,72&amp;nbsp;m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 100&amp;nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,68&amp;nbsp;m (heinäkuussa 1981) ja alin NN+81,01&amp;nbsp;m (lokakuussa 2009), joten äärivaihtelu on ollut 167&amp;nbsp;cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ahven,hauki,kuha,lahna,särki,made ja muikku<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Vuonna 1978 sattui Rissalan lentoturma, jossa ilmavoimien lentokone putosi Juurusveteen heti lentoonlähdön jälkeen. Onnettomuudessa menehtyivät kaikki koneessa olleet 15 henkeä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [[Luokka:Säännöstellyt järvet]]<br /> [[Luokka:Iso-Kalla]]</div>

Jami https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Ristij%C3%A4rvi_(04.313.1.012)&diff=1115052 2025-06-20T22:58:55Z

<p>Jami: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== <br /> Hauki,ahven,särki,lahna ja made<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jami