Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)

2016-10-13T05:07:45Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven perustiedot ja erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven perustiedot ja erityispiirteet==
Pieni-Vasarainen on [[Vesankajärvi (14.286.1.001)|Vesankajärven]] valuma-alueen latvajärvi Vertaalan kylän tuntumassa Jyväskylän länsiosassa. Koska kyseessä on latvajärvi, on Pieni-Vasaraisen oma valuma-alue pieni. Mörkösuo laskee [[Mörkölampi (14.286.1.019)|Mörkölammen]] kautta Pieni-Vasaraiseen. Myös Pienimäen pohjoispuolella olevilta suoalueilta laskee vesiä järveen.

Järviallas on muodoltaan pitkä ja kapea: sen pohjois-eteläsuuntainen pituus on noin 1,3 km. Levein kohta sijaitsee järven pohjoispäässä ollen leveimmältä kohdaltaan reilu 350 m. Rantaviivaa on Pieni-Vasaraisella Suomen ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan 3,25 km. Pinta-alaa sillä on 0,23 km².

Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m.

Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan. Varrenvesi kuuluu Pieni-Vasaraisen tapaan Vesankajärven valuma-alueeseen, mutta ajoittain Varrenvesi laskee vesiään myös [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärven]] valuma-alueen suuntaan.

==Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu==
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta. Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l.
Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/projektit/vesihuoltohanke1/etusivu/ Jätevesineuvontaa kiinteistöille](Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK)

Käyttäjä:Jkl ympäristönsuojelu

2016-10-12T12:52:21Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Tämän käyttäjätunnuksen takana on Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö [http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto (kotisivut)].

*''Tiedote syksyltä 2016: [http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/0/86079 "Järviwikissä jaetaan tietoa Jyväskylän järvistä"]''

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Pohjoispääntie itään

2016-10-12T12:03:48Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V tienvarsi.jpg
|Teksti=Näkymä Pohjoispääntieltä itään.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Pohjoispääntie itään
|Koordinaatit=62.35398451657001, 25.518517863988272
|KoordPohj=62.35398451657001
|KoordIta=25.518517863988272
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.518517863988272 62.35398451656999))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Pohjoispääntieltä itään.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie - Varrenvesi

2016-10-12T12:02:50Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=Varrenveden laskuojan soistuma.jpg
|Teksti=Varrenveden laskuojan soistunut alue.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie - Varrenvesi
|Koordinaatit=62.344185698441436, 25.523968112706274
|KoordPohj=62.344185698441436
|KoordIta=25.523968112706274
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.523968112706274 62.344185698441436))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Vertaalantien varressa sijaitsevalta soistuneelta alueelta [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] suuntaan.

Soistuneelta alueelta purkautuu laskuoja Pieni-Vasaraiseen.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie - Varrenvesi

2016-10-12T11:59:32Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Tiedosto:Varrenveden laskuojan soistuma.jpg

2016-10-12T11:58:40Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie - Varrenvesi

2016-10-12T11:57:43Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018) |Nimi=Vertaalantie - Varrenvesi |Koordinaatit=62.344185698441436, 25.523968112706274 |KoordPohj=62.344185698441436 |KoordIta=25.52396...

{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie - Varrenvesi
|Koordinaatit=62.344185698441436, 25.523968112706274
|KoordPohj=62.344185698441436
|KoordIta=25.523968112706274
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.523968112706274 62.344185698441436))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Vertaalantien varressa sijaitsevalta soistuneelta alueelta [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] suuntaan.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Pohjoispääntie itään

2016-10-12T11:52:32Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V tienvarsi.jpg
|Teksti=Näkymä Pohjoispääntieltä itään.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Pohjoispääntie itään
|Koordinaatit=62.35398451657001, 25.518517863988272
|KoordPohj=62.35398451657001
|KoordIta=25.518517863988272
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.518517863988272 62.35398451657001))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Pohjoispääntieltä itään.
|Tyyppi=
|Ylläpito=user
}}

Tiedosto:P-V tienvarsi.jpg

2016-10-12T11:52:20Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Pohjoispääntie itään

2016-10-12T11:51:14Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018) |Nimi=Pohjoispääntie itään |Koordinaatit=62.35398451657001, 25.518517863988272 |KoordPohj=62.35398451657001 |KoordIta=25.51851786...

{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Pohjoispääntie itään
|Koordinaatit=62.35398451657001, 25.518517863988272
|KoordPohj=62.35398451657001
|KoordIta=25.518517863988272
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.518517863988272 62.35398451657001))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Pohjoispääntieltä itään.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie etelään

2016-10-12T11:45:01Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V silta etelä.jpg
|Teksti=Näkymä Vertaalantieltä Vasaraisen suuntaan.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie etelään
|Koordinaatit=62.34441497145176, 25.51582278089542
|KoordPohj=62.34441497145176
|KoordIta=25.51582278089542
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.51582278089542 62.34441497145176))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Vertaalantieltä [[Vasarainen (14.286.1.015)| Vasaraisen]] suuntaan.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie pohjoiseen

2016-10-12T11:43:56Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V silta pohjoinen.jpg
|Teksti=Näkymä Vertaalantieltä pohjoisen suuntaan Pieni-Vasaraista kohti.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie pohjoiseen
|Koordinaatit=62.34489602118431, 25.516080272959925
|KoordPohj=62.34489602118431
|KoordIta=25.516080272959925
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.516080272959925 62.34489602118431))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Pieni-Vasaraisesta lähtevä lasku-uoma eteläpuoliseen [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen.]]
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie etelään

2016-10-12T11:41:26Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V silta etelä.jpg
|Teksti=Näkymä Vertaalantieltä Vasaraisen suuntaan.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie etelään
|Koordinaatit=62.34453130072785, 25.515814197301537
|KoordPohj=62.34453130072785
|KoordIta=25.515814197301537
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.515814197301537 62.34453130072785))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Vertaalantieltä [[Vasarainen (14.286.1.015)| Vasaraisen]] suuntaan.
|Tyyppi=
|Ylläpito=user
}}

Tiedosto:P-V silta etelä.jpg

2016-10-12T11:40:55Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie etelään

2016-10-12T11:39:58Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018) |Nimi=Vertaalantie etelään |Koordinaatit=62.34453130072785, 25.515814197301537 |KoordPohj=62.34453130072785 |KoordIta=25.5158141973...

{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie etelään
|Koordinaatit=62.34453130072785, 25.515814197301537
|KoordPohj=62.34453130072785
|KoordIta=25.515814197301537
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.515814197301537 62.34453130072785))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Näkymä Vertaalantieltä [[Vasarainen (14.286.1.015)| Vasaraisen]] suuntaan.
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie pohjoiseen

2016-10-12T11:34:27Z

Jkl ympäristönsuojelu:

{{Valokuva
|Date=
|Time=
|Tiedosto=P-V silta pohjoinen.jpg
|Teksti=Näkymä Vertaalantieltä pohjoisen suuntaan Pieni-Vasaraista kohti.
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie pohjoiseen
|Koordinaatit=62.344763359769324, 25.515942943334238
|KoordPohj=62.344763359769324
|KoordIta=25.515942943334238
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.515942943334238 62.344763359769324))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Pieni-Vasaraisesta lähtevä lasku-uoma eteläpuoliseen [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen.]]
|Tyyppi=
|Ylläpito=user
}}

Tiedosto:P-V silta pohjoinen.jpg

2016-10-12T11:32:39Z

Jkl ympäristönsuojelu:

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)/Vertaalantie pohjoiseen

2016-10-12T11:02:12Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018) |Nimi=Vertaalantie pohjoiseen |Koordinaatit=62.344763359769324, 25.515942943334238 |KoordPohj=62.344763359769324 |KoordIta=25.5159429...

{{Paikka
|Alue=Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)
|Nimi=Vertaalantie pohjoiseen
|Koordinaatit=62.344763359769324, 25.515942943334238
|KoordPohj=62.344763359769324
|KoordIta=25.515942943334238
|Zoom=15
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.515942943334238 62.344763359769324))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=Pieni-Vasaraisesta lähtevä lasku-uoma eteläpuoliseen [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen.]]
|Ylläpito=user
}}

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)

2016-10-12T10:45:46Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven perustiedot ja erityispiirteet==
Pieni-Vasarainen on [[Vesankajärvi (14.286.1.001)|Vesankajärven]] valuma-alueen latvajärvi Vertaalan kylän tuntumassa Jyväskylän länsiosassa. Koska kyseessä on latvajärvi, on Pieni-Vasaraisen oma valuma-alue pieni. Mörkösuo laskee [[Mörkölampi (14.286.1.019)|Mörkölammen]] kautta Pieni-Vasaraiseen. Myös Pienimäen pohjoispuolella olevilta suoalueilta laskee vesiä järveen.

Järviallas on muodoltaan pitkä ja kapea: sen pohjois-eteläsuuntainen pituus on noin 1,3 km. Levein kohta sijaitsee järven pohjoispäässä ollen leveimmältä kohdaltaan reilu 350 m. Rantaviivaa on Pieni-Vasaraisella Suomen ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan 3,25 km. Pinta-alaa sillä on 0,23 km².

Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m.

Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan: tässä tapauksessa sekä Varrenvedeltä Pieni-Vasaraiseen että Pieni-Vasaraisesta Varrenveteen.

==Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu==
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta. Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l.
Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/projektit/vesihuoltohanke1/etusivu/ Jätevesineuvontaa kiinteistöille](Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK)

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)

2016-10-12T10:42:35Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven perustiedot ja erityispiirteet==
Pieni-Vasarainen on [[Vesankajärvi (14.286.1.001)|Vesankajärven]] valuma-alueen latvajärvi Vertaalan kylän tuntumassa Jyväskylän länsiosassa. Koska kyseessä on latvajärvi, on Pieni-Vasaraisen oma valuma-alue pieni. Mörkösuo laskee [[Mörkölampi (14.286.1.019)|Mörkölammen]] kautta Pieni-Vasaraiseen. Myös Pienimäen pohjoispuolella olevilta suoalueilta laskee vesiä järveen.

Järviallas on muodoltaan pitkä ja kapea: sen pohjois-eteläsuuntainen pituus on noin 1,3 km. Levein kohta sijaitsee järven pohjoispäässä ollen leveimmältä kohdaltaan reilu 350 m. Rantaviivaa on Pieni-Vasaraisella Suomen ympäristökeskuksen antamien tietojen mukaan 3,25 km. Pinta-alaa sillä on 0,23 km².

Peruskartan perusteella tarkasteltuna järvialtaan syvimmät kohdat sijaitsevat sen keski- ja pohjoisosassa hieman painottuen järven länsipuolelle. Suurimmillaan syvyys on 8,1 m. Järven pohjois- ja etelärannat ovat matalia vedenkorkeuden ollessa vain 1-1,5 m.

Pieni-Vasaraisessa keskivedenpinnan tasot ovat samat kuin tämän alapuolisessa järvessä, [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraisessa]]. Peruskartasta tehdyn tarkastelun perusteella Pieni-Vasaraisen keskivedenkorkeus merenpinnasta on 182.8. Itäpuoleisen Mörkölämmen keskivedenkorkeus on 186.9 ja Pieni-Vasaraisen kaakkoispuolella sijaitsevan [[Varrenvesi (14.286.1.017)|Varrenveden]] 183.3. Varrenvesi on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Bifurkaatioj%C3%A4rvi ns. bifurkaatiojärvi] eli järven vedet voivat laskea ajoittain kahteen eri suuntaan: tässä tapauksessa sekä Varrenvedeltä Pieni-Vasaraiseen että Pieni-Vasaraisesta Varrenveteen.

==Vedenlaadun kehitys, nykytila ja suojelu==
Pieni-Vasaraisesta on olemassa vedenlaatutietoja vuodelta 1989. Elokuun 1. päivänä Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta otettiin näytteet 1 metrin ja 4 metrin syvyyksistä. Vesi todettiin happamaksi: pH-arvot olivat 1 metrissä 6,4 ja 4 metrissä 5,8. Alusvedessä havaittiin hapettomuutta. Veden väriluku oli 1 metrissä 120 mgPt/l ja 4 metrissä 160 mgPt/l, eli kyseessä on väriltään erittäin ruskea vesi. Tällainen väri näkyy jo paljaalla silmällä selvästi. Ruskea väri johtuu humuksesta, joka on peräisin valuma-alueen soilta. Fosforipitoisuuden perusteella järvi luokiteltiin reheväksi: 1 metrissä pitoisuus oli 26 μg/l ja 4 metrissä 31 μg/l.
Pieni-Vasarainen määriteltiin tuolloin keskiravinteiseksi eli mesotrofiseksi järveksi.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pieni-Vasarainen (14.286.1.018)

2016-10-12T10:20:05Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

Päijänne (yhd.)

2016-10-12T05:27:34Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Päijänne on iso (1 083 km²) järvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesistössä]]. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] maakunnissa.

Päijänne on Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin järvi. Alkuvuodesta se yleensä peittoaa [[Inarijärvi (71.111.1.001)|Inarijärven]], kun vedenkorkeudet etelässä ovat koholla ja Lapissa vielä talviasennossa. Vuoden jälkipuoliskolla järjestys vaihtuu. Syvyydessä Päijänne on sen sijaan [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|koko maan ykkönen]].

==Nykytila ja suojelu==

Päijänne on kirkasvetinen ja sen ekologinen tila on hyvä. Laajana vesistöalueena sen osat kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ELY-keskusten ylläpitämältä [http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta/ Vesikartta-sivustolta] löytyy kartalle asetettua tietoa Päijänteen eri osien tilasta. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteen osat, Poronselkä ja Ristinselkä, ovat lievästi reheviä, kun taas Päijänteen Vanhanselkä, Jyväskylän ja Jämsän kaupunkien rajaseudulla, on ravinteisuudeltaan luokiteltu karuksi.

Kuten muuallakin, jätevedenpuhdistamoiden tullessa käyttöön ja suurten pistekuormituslähteiden, esimerkiksi tehtaiden, toiminnan päättyessä on myös Päijänteen vedenlaatu alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Vielä 1970-luvun alkuvuosina, ennen nykyistä jätevesihuoltoa, Päijänteen pohjoisosiin kuuluvalta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveltä]] ja sen valuma-alueelta Äijälänsalmen kautta Päijänteeseen päätyi keskimäärin 125 kg fosforia vuorokaudessa. Nykyisin fosforikuormitus on keskimäärin 10 kg vuorokaudessa. (lähde: Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuraportti v. 2014).

==Arvokkaat luontokohteet==
Pohjois-Päijänteen Vanhanselän tuntumassa, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsee Unescon maailmanperintökohde '''Oravivuoren kolmiomittaustorni'''. Se kuuluu ns. [http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju Struven ketjuun,] jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa. Ketju ulottuu kaiken kaikkiaan Mustaltamereltä pohjoiselle Jäämerelle. Oravivuori on yksi Suomessa sijaitsevasta kuudesta ketjun pisteestä.

Muita Pohjois-Päijänteellä sijaitsevia suojeltuja Natura 2000 -kohteita ovat muun muassa: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/KanavuoriKoskenvuori(5954) "Kanavuori - Koskenvuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Palstonvuori__Jaaskela(5955) "Palstonvuori - Jääskelä"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vanhanselka__Ruppavuori(5964) "Vanhanselkä - Ruppavuori"], [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaarunvuoret(5999) Vaarunvuoret] ja [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Putkilahti(5961) Putkilahti].

=== Kalat, linnut ja muu vesiluonto===

Elämysten Päijänne -hanke on listannut järvellä nähtäväksi 40 eri vesilintulajia ja eteläisellä Päijänteellä sijaitsevassa [https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nteen_kansallispuisto Päijänteen kansallispuistossa] on oppaan mukaan yli 300 eri putkilokasvia.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Päijänne on erityisen tunnettu siitä, että se tarjoaa juomaveden lähes koko pääkaupunkiseudulle. Vesi johdetaan maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, [[Päijänne (yhd.)/Päijännetunneli (Elävä arkisto, YLE)|Päijännetunnelin]], avulla Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin seudulle. Tunneli on 120 kilometriä pitkä ja veden virtaama siinä on keskimäärin 3,1 kuutiometriä sekunnissa.

Päijänne on myös tärkeä virkistysvesistö, jonka rannoilla on monella kesämökki ja jossa harrastetaan paljon kalastusta. Lisäksi sekä Pohjois- että Etelä-Päijänteellä järjestetään erilaisia järviristeilyjä, myös koko Päijänteen päästä päähän.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_ekologinen_tila__Hame(27001) Päijänne (Häme)] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila?f=KeskiSuomen_ELYkeskus Päijänne (Keski-Suomi)] (ymparisto.fi)
*[http://www.paijanne.org/ Päijänne LTER - Lake Päijänne LTER] (LTER Europe)
*[http://www.js-puhdistamo.fi/tietoa/#tutkittua Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)]
*[http://www.pohjoispaijanteenkalastusalue.fi/ Pohjois-Päijänteen kalastusalue] (pohjoispaijanteenkalastusalue.fi)
*[http://www.ekpk.fi/ Etelä-ja Keski-Päijänteen kalastusalue] (ekpk.fi)
*[http://www.visitpaijanne.fi/Portals/0/Tiedostot/Lintu-ja%20kasviopas_web.pdf Etelä-Päijänteen lintu- ja kasviopas] (Visit Päijänne)
*[http://www.visitpaijanne.fi/ Etelä-Päijänteen turismisivu]
*[http://www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/ Päijänteen virkistysalueyhdistys]
*[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Pohjois-Päijänteen uimarannoista] (Jyväskylän kaupunki).

Köhniönjärvi (14.232.1.005)

2016-10-12T05:24:52Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 
Köhniönjärvi on pieni järvi Jyväskylän Kypärämäessä. Siihen laskevat Mäyräoja ja nimetön pienempi puro. Köhniönjärvi laskee Köyhänojaa pitkin [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]]. Järvi kapenee kaakosta luoteeseen. Köhniönjärvellä on yksi lahti sen luoteispäässä.
==Järven erityispiirteet==
Köhniönjärvi Seinäjoen suuntaan vievän rautatien varressa. Järven rannat ovat melko nopeasti syveneviä.

==Nykytila ja suojelu==
Köhniöjärven vesi luokitellaan hyvin humuspitoiseksi (runsashumuksiset järvet, Rh) ja on väriltään ruskeaa. Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi on luokiteltu hyväksi.
Ravinteet, pieni koko (lämpenee nopeasti) ja suojainen sijainti aiheuttavat sen, että sinilevää havaitaan lähes joka kesä, mikä aiheuttaa uimakieltoja. Kasviplanktonista tai makrolevista ei kuitenkaan ole havaintoja.

Järven molemmat päät on suojeltu kalastukselta koko kalakauden ajan. Järvi kuuluu [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärven]] ohella [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys/kalastus Jyväskylän kaupungin virkistyskalastusalueeseen.] Järvellä ei saa käyttää moottorivenettä ja veneestä kalastaminen on kielletty.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kalalajistoon kuuluvat ainakin mutu, pikkunahkiainen, ahven, kiiski, särki, hauki, lahna ja Jyväskylän kaupungin istuttamat kirjolohet.

Järven rannat ovat lehtipuuvoittoista sekametsää ja vedessä on jonkin verran vesikasveja, mm. ulpukoita ja kortteita. Linnuista järvellä esiintyy ainakin sinisorsia ja lokkeja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja.

Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin 1500 neliömetrin suuruinen [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat uimaranta]. Ranta on luokiteltu ns. EU –uimarannaksi, koska päivittäinen kävijämäärä uimakauden aikana ylittää 100 uimaria. Kaupungin [http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi viranomaiset valvovat vedenlaatua] uimakauden aikana. Rannan varusteluun kuuluvat mm. pukuhuoneet, huussit ja nuotiopaikka. Rannan toisessa päädyssä on myös laituri ja kolmen ja viiden metrin korkeudella olevat hyppytasanteet. Talvella laiturilta pääsee pumpuin ylläpidettyyn avantoon uimaan ja rannalla on lämmitetyt pukuhuoneet

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille], Mikkelin ammattikorkeakoulu.
*[http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Köhniön uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.

Tuomiojärvi (14.291.1.002)

2016-10-12T05:22:38Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Tuomiojärvi on pitkänomainen ja melko matala järvi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Jyväskylän kaupunkitaajamassa. Tuomiojärven veden (teoreettinen) viipymä on pitkä: 9,5 kk.

Tuomiojärvellä on useita saaria: Heinäsaari, Koivusaari, Lehtisaari, Lehtosaari, Muurahaissaari (eli Hiekkaranta) ja Selkäsaari (eli Mäntysaari).

==Valuma-alue ja sen kuormitus==
Tuomiojärvi kuuluu Tourujoen vesistöalueeseen. Tuomiojärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 55 km², josta 85 % on maa-aluetta.
Arvioiden perusteella Tuomiojärven länsipuolella sijaitsevasta [[Myllyjärvi (14.293.1.001)|Myllyjärvestä]] laskevan Syväojan osuus valuma-alueelta lähtevästä kuormituksesta on suurin, noin 67 %. Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 1999 suljettu Palokan kaatopaikka.

Kuitenkin Tuomiojärveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kaiken kaikkiaan pienentynyt 2000-luvulla. Viime vuosikymmenien aikana hulevesien ja haja-asutuksen osuus kuormituksesta on kasvanut, kun taas maataloudesta aiheutuva kuormitus on vähentynyt. Tuomiojärven haasteena on edelleen suuri sisäisen kuormituksen osuus. Hapetuksella on pystytty pitämään sisäistä kuormitusta hallinnassa. Hapetus jatkuu edelleen Tuomiojärvellä.

Tuomiojärven lyhyt lasku-uoma, Löylyjoki liittää Tuomiojärven sen länsipuolella sijaitsevaan [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärveen]]. Joki alittaa valtatie 4:n. Sieltä vesi laskee edelleen [[Palokkajärvi (14.291.1.001)/Tourujoki|Tourujoen]] kautta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]] ja [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]]. Löylyjoen on joskus havaittu virtaavan myös Palokkajärvestä Tuomiojärvelle päin.

==Nykytila ja suojelu==
Tuomiojärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph) ja sen vedenlaatua on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tuomiojärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Luokituksen perusteena ovat erityisesti pohjaeläinten nykyinen eliöyhteisörakenne, mutta myös melko runsas pintaveden kasviplanktonin biomassa, vuosittaiset sinileväkukinnot sekä järven alusveden hapettomuus kerrostuneisuuden aikana.
Vesienhoidollisena tavoitteena pidetään sitä, että Tuomiojärvi saavuttaa hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä.

Tuomiojärvi on todettu lievästi reheväksi ravinnepitoisuuksien perusteella. 2000-luvulla fosforipitoisuus on pysynyt alemmalla tasolla verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, ollen päällysvedessä viime vuosina luokkaa 16–19 μg/l. Typpipitoisuus taas on pysynyt suunnilleen 1990-luvun tasolla ollen keskimäärin 500 μg/l. Klorofylli-a:n arvot (10 μg/l) ovat olleet rehevän ja lievästi rehevän järven arvojen rajalla 2000-luvulla. pH eli happamuus on on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7.

Tuomiojärven rannassa, Eerolanpurolla sijaitsee vielä Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennetun ympäristön keskelle luotu [http://www.jyvaskyla.fi/puistot/eerolanpuronkosteikko kaupunkikosteikko].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore.

Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Eerolanlahti__Rautpohjanlahti(5135) Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden] välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Rautp lintutorni] lintujen bongaamista varten.

Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.

Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen).

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Tuomiojärven alueella on kolme jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkee jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.

Järven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä.
Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Virallisia uimarantoja] on Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-uimarannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä. Tuomiojärven rannoilla on myös venesatamia.
Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna. Tuomiojärven Rautpohjan läheisyydessä, vajaan kilometrin päässä sijaitsee myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit Laajavuoren luontopolku].

Tuomiojärvi kuuluu [[Köhniönjärvi (14.232.1.005)|Köhniönjärven]] ohella [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys/kalastus virkistyskalastuksen piiriin Jyväskylän kaupungin alueella.]

Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.

==Tarut ja tositarinat==
Tuomiojärven nimi viittaa vanhaan eräoikeuteen ([http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf lähde]).

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän kaupunki (2012).[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf Tuomiojärven kunnostussuunnitelma]
*Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
*Jyväskylän kaupunki (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
*Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille], Mikkelin ammattikorkeakoulu
*[http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Tuomiojärven uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.

Tuomiojärvi (14.291.1.002)

2016-10-11T12:41:32Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Tuomiojärvi on pitkänomainen ja melko matala järvi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Jyväskylän kaupunkitaajamassa. Tuomiojärven veden (teoreettinen) viipymä on pitkä: 9,5 kk.

Tuomiojärvellä on useita saaria: Heinäsaari, Koivusaari, Lehtisaari, Lehtosaari, Muurahaissaari (eli Hiekkaranta) ja Selkäsaari (eli Mäntysaari).

==Valuma-alue ja sen kuormitus==
Tuomiojärvi kuuluu Tourujoen vesistöalueeseen. Tuomiojärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 55 km², josta 85 % on maa-aluetta.
Arvioiden perusteella Tuomiojärven länsipuolella sijaitsevasta [[Myllyjärvi (14.293.1.001)|Myllyjärvestä]] laskevan Syväojan osuus valuma-alueelta lähtevästä kuormituksesta on suurin, noin 67 %. Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 1999 suljettu Palokan kaatopaikka.

Kuitenkin Tuomiojärveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kaiken kaikkiaan pienentynyt 2000-luvulla. Viime vuosikymmenien aikana hulevesien ja haja-asutuksen osuus kuormituksesta on kasvanut, kun taas maataloudesta aiheutuva kuormitus on vähentynyt. Tuomiojärven haasteena on edelleen suuri sisäisen kuormituksen osuus. Hapetuksella on pystytty pitämään sisäistä kuormitusta hallinnassa. Hapetus jatkuu edelleen Tuomiojärvellä.

Tuomiojärven lyhyt lasku-uoma, Löylyjoki liittää Tuomiojärven sen länsipuolella sijaitsevaan [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärveen]]. Joki alittaa valtatie 4:n. Sieltä vesi laskee edelleen [[Palokkajärvi (14.291.1.001)/Tourujoki|Tourujoen]] kautta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]] ja [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]]. Löylyjoen on joskus havaittu virtaavan myös Palokkajärvestä Tuomiojärvelle päin.

==Nykytila ja suojelu==
Tuomiojärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph) ja sen vedenlaatua on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tuomiojärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Luokituksen perusteena ovat erityisesti pohjaeläinten nykyinen eliöyhteisörakenne, mutta myös melko runsas pintaveden kasviplanktonin biomassa, vuosittaiset sinileväkukinnot sekä järven alusveden hapettomuus kerrostuneisuuden aikana.
Vesienhoidollisena tavoitteena pidetään sitä, että Tuomiojärvi saavuttaa hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä.

Tuomiojärvi on todettu lievästi reheväksi ravinnepitoisuuksien perusteella. 2000-luvulla fosforipitoisuus on pysynyt alemmalla tasolla verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, ollen päällysvedessä viime vuosina luokkaa 16–19 μg/l. Typpipitoisuus taas on pysynyt suunnilleen 1990-luvun tasolla ollen keskimäärin 500 μg/l. Klorofylli-a:n arvot (10 μg/l) ovat olleet rehevän ja lievästi rehevän järven arvojen rajalla 2000-luvulla. pH eli happamuus on on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7.

Tuomiojärven rannassa, Eerolanpurolla sijaitsee vielä Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennetun ympäristön keskelle luotu [http://www.jyvaskyla.fi/puistot/eerolanpuronkosteikko kaupunkikosteikko].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore.

Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Eerolanlahti__Rautpohjanlahti(5135) Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden] välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Rautp lintutorni] lintujen bongaamista varten.

Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.

Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen).

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Tuomiojärven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä.
Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. Rannoilla on [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat virallisia uimarantoja] Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-rannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä.
Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna.
Rannoilla on myös venesatamia ja harrastuskalastajat kokeilevat onneaan jonkin verran. Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.
Tuomiojärven Rautpohjan läheisyydessä, vajaan kilometrin päässä sijaitsee myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit Laajavuoren luontopolku].

Alueella on myös kolme jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkee jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.

==Tarut ja tositarinat==
Tuomiojärven nimi viittaa vanhaan eräoikeuteen ([http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf lähde]).

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän kaupunki (2012).[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf Tuomiojärven kunnostussuunnitelma]
*Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
*Jyväskylän kaupunki (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
*Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille], Mikkelin ammattikorkeakoulu
*[http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Tuomiojärven uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.

Tuomiojärvi (14.291.1.002)

2016-10-11T12:41:00Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Tuomiojärvi on pitkänomainen ja melko matala järvi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Jyväskylän kaupunkitaajamassa. Tuomiojärven veden (teoreettinen)viipymä on pitkä: 9,5 kk.

Tuomiojärvellä on useita saaria: Heinäsaari, Koivusaari, Lehtisaari, Lehtosaari, Muurahaissaari (eli Hiekkaranta) ja Selkäsaari (eli Mäntysaari).

==Valuma-alue ja sen kuormitus==
Tuomiojärvi kuuluu Tourujoen vesistöalueeseen. Tuomiojärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 55 km², josta 85 % on maa-aluetta.
Arvioiden perusteella Tuomiojärven länsipuolella sijaitsevasta [[Myllyjärvi (14.293.1.001)|Myllyjärvestä]] laskevan Syväojan osuus valuma-alueelta lähtevästä kuormituksesta on suurin, noin 67 %. Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 1999 suljettu Palokan kaatopaikka.

Kuitenkin Tuomiojärveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kaiken kaikkiaan pienentynyt 2000-luvulla. Viime vuosikymmenien aikana hulevesien ja haja-asutuksen osuus kuormituksesta on kasvanut, kun taas maataloudesta aiheutuva kuormitus on vähentynyt. Tuomiojärven haasteena on edelleen suuri sisäisen kuormituksen osuus. Hapetuksella on pystytty pitämään sisäistä kuormitusta hallinnassa. Hapetus jatkuu edelleen Tuomiojärvellä.

Tuomiojärven lyhyt lasku-uoma, Löylyjoki liittää Tuomiojärven sen länsipuolella sijaitsevaan [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärveen]]. Joki alittaa valtatie 4:n. Sieltä vesi laskee edelleen [[Palokkajärvi (14.291.1.001)/Tourujoki|Tourujoen]] kautta [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]] ja [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]]. Löylyjoen on joskus havaittu virtaavan myös Palokkajärvestä Tuomiojärvelle päin.

==Nykytila ja suojelu==
Tuomiojärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph) ja sen vedenlaatua on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tuomiojärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Luokituksen perusteena ovat erityisesti pohjaeläinten nykyinen eliöyhteisörakenne, mutta myös melko runsas pintaveden kasviplanktonin biomassa, vuosittaiset sinileväkukinnot sekä järven alusveden hapettomuus kerrostuneisuuden aikana.
Vesienhoidollisena tavoitteena pidetään sitä, että Tuomiojärvi saavuttaa hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä.

Tuomiojärvi on todettu lievästi reheväksi ravinnepitoisuuksien perusteella. 2000-luvulla fosforipitoisuus on pysynyt alemmalla tasolla verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, ollen päällysvedessä viime vuosina luokkaa 16–19 μg/l. Typpipitoisuus taas on pysynyt suunnilleen 1990-luvun tasolla ollen keskimäärin 500 μg/l. Klorofylli-a:n arvot (10 μg/l) ovat olleet rehevän ja lievästi rehevän järven arvojen rajalla 2000-luvulla. pH eli happamuus on on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7.

Tuomiojärven rannassa, Eerolanpurolla sijaitsee vielä Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennetun ympäristön keskelle luotu [http://www.jyvaskyla.fi/puistot/eerolanpuronkosteikko kaupunkikosteikko].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore.

Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Eerolanlahti__Rautpohjanlahti(5135) Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden] välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Rautp lintutorni] lintujen bongaamista varten.

Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.

Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen).

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Tuomiojärven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä.
Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. Rannoilla on [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat virallisia uimarantoja] Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-rannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä.
Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna.
Rannoilla on myös venesatamia ja harrastuskalastajat kokeilevat onneaan jonkin verran. Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.
Tuomiojärven Rautpohjan läheisyydessä, vajaan kilometrin päässä sijaitsee myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit Laajavuoren luontopolku].

Alueella on myös kolme jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkee jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.

==Tarut ja tositarinat==
Tuomiojärven nimi viittaa vanhaan eräoikeuteen ([http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf lähde]).

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän kaupunki (2012).[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66035_Tuomioj_kunnostus.pdf Tuomiojärven kunnostussuunnitelma]
*Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
*Jyväskylän kaupunki (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
*Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille], Mikkelin ammattikorkeakoulu
*[http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Tuomiojärven uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.

Vesankajärvi (14.286.1.001)

2016-10-11T12:06:20Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]]. Niiden välissä on luonnollisesti Väli-Vesanka.

[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.

Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.

Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.

==Nykytila ja suojelu==
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.

Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Vesangan uimaranta] Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)

Pitkäjärvi (14.317.1.002)

2016-10-11T11:56:59Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärvi on nimensä mukaisesti pitkä ja melko kapea järvi, jonka valuma-alue on laajuudeltaan 29.9 km². Järvi sijaitsee pääosin Jyväskylän kaupungin puolella, mutta sen eteläisen osan länsipuoli kuuluu Toivakan kunnalle.

[[Pieni Humalajärvi (14.317.1.003)|Pieni Humalajärvi]] laskee Pitkäjärveen, joka laskee [[Orajärvi (14.317.1.001)|Orajärven]] ja Orajoen kautta [[Leppävesi (14.311.1.001)|Leppäveden]] Kaivoveteen.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan hyvä.

Pitkäjärven vedenlaatua on tutkittu vain vähän. Viimeisimpiä tutkimuksia on tehty ainakin 2000-luvun alussa. Tuolloin todettiin, että järven klorofyllipitoisuus kuvastaa vähintään lievää, paikoin jopa selvää rehevyyttä. Pitkäjärvessä havaittiin sekä kesällä että talvella alusvedessä voimakasta hapenvajausta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.

Pitkäjärvi (14.317.1.002)

2016-10-11T11:55:56Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

Pitkäjärvi (14.317.1.002)

2016-10-11T11:53:17Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

Iso-Kuukkanen (14.296.1.004)

2016-10-11T11:02:35Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Iso-Kuukkanen sijaitsee Jyväskylän kaupungin pohjoisosassa, puoliksi Laukaan kunnan puolella. Järvialtaan keskiosissa on yksi, maastokartan perusteella nimeämätön saari.

Pieneksi Kuukkaseksi nimitetään järven mutkaista lounaiskärkeä. Sieltä Lapiojokea pitkin vesi virtaa alapuolisiin [[Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)|Vähäjärveen ja Lehesjärveen]]. Iso-Kuukkasen pieni valuma-alue (10 km²) on metsävaltaista: vain 10 % siitä on peltoviljelyn käytössä.

Poikkeuksellisen Iso-Kuukkasesta tekee se, että veden viipymä järvellä on erittäin pitkä, lähes kolme vuotta (957 vrk).

==Nykytila ja suojelu==
Iso-Kuukkanen kuuluu pintavesityyppinsä puolesta pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Järvi on ekologiselta tilaltaan (2013) erinomaisessa kunnossa, poiketen näin sen alapuolisista järvistä, jotka ovat pääasiassa tyydyttävässä tilassa.

Matala klorofyllipitoisuus kertoo matalasta tuotannon tasosta, joten Iso-Kuukkanen on järvityypiltään karu, kirkasvetinen vesistö. Happitilanne on hyvä kaikissa syvyyksissä. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan aikana, 1980- ja 1990-luvuilla kerättyjen veden-laatutietojen perusteella järven tila ei näytä muuttuneen merkittävästi viime vuosikymmenien aikana.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän kaupunki. (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila]. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1992). Jyväskylän maalaiskunnan vesistöjen laatuluokitus. Kuitunen, P.

Iso-Kuukkanen (14.296.1.004)

2016-10-11T11:02:19Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

Iso-Kuukkanen (14.296.1.004)

2016-10-11T11:00:53Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

Vesankajärvi (14.286.1.001)

2016-10-11T10:40:53Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]].

[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.

Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.

Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.

==Nykytila ja suojelu==
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.

Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Vesangan uimaranta] Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)

Vesankajärvi (14.286.1.001)

2016-10-11T10:37:08Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]].

[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.

Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.

Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.

==Nykytila ja suojelu==
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.

Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Vesangan uimaranta] Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)

Vesankajärvi (14.286.1.001)

2016-10-11T10:34:33Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]].

[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.

Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.

Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.

==Nykytila ja suojelu==
Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.

Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
[http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Vesangan uimaranta] Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T09:25:42Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Palvajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin itärajalla, osin Laukaan kunnan puolella Palvajärven kylän lounaispuolella.
Kuopiontie kulkee järven pohjoispään tuntumassa. Myös Jyväskylä – Pieksämäki -raide ylittää Palvajärven pohjoispään ennen Pönttövuoren tunnelia.

Palvajärvi on muodoltaan mutkitteleva ja moniulotteinen, sillä se koostuu pääaltaan lisäksi kolmesta lahdenpoukamasta, joista yksi on nimetty Särkänlahdeksi. Järven pohjoispää, niin ikään muodoltaan mutkalle kääntyvä lahti, on karttatarkastelun perusteella soistunutta aluetta. Palvajärvi laskee [[Leppävesi (14.311.1.001)|Leppäveteen]].

Järven eteläinen niemi, Horinvuori on luonnonsuojelualuetta.

==Nykytila ja suojelu==
Palvajärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Vuonna 2001 entisen Jyväskylän maalaiskunnan toimesta tehdyn pienjärvitutkimuksen mukaan Palvajärven valuma-alue on n. 9,5 km² kokoinen eli melko pieni. Tämän vuoksi järvi on erittäin suuressa määrin ulkoisten kuormitusvaikutusten alainen.

Järvi kuuluu nykyisin ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan erinomainen. Palvajärvi on pitkäviipymäinen järvi (30 kk), jossa aineet ehtivät hajota ja sedimentoitua, mikä osaltaan parantaa vedenlaatua. Järveä on tutkittu jonkin verran: 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa sekä viimeisimpänä 2000-luvun alussa tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Palvajärvi määriteltiin kirkasvetiseksi ja fosforipitoisuudeltaan alhaiseksi (≤ 10 μg/l). Lievää alusveden hapenvajausta havaittiin vuoden 2001 loppukesällä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1989). Jyväskylän maalaiskunnan pienvesitutkimus v. 1989. Granberg, K.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1992). Jyväskylän maalaiskunnan vesistöjen laatuluokitus. Kuitunen, P.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T09:25:08Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T09:17:23Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Palvajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin itärajalla, osin Laukaan kunnan puolella Palvajärven kylän lounaispuolella.
Kuopiontie kulkee järven pohjoispään tuntumassa. Myös Jyväskylä – Pieksämäki -raide ylittää Palvajärven pohjoispään ennen Pönttövuoren tunnelia.

Palvajärvi on muodoltaan mutkitteleva ja moniulotteinen, sillä se koostuu pääaltaan lisäksi kolmesta lahdenpoukamasta, joista yksi on nimetty Särkänlahdeksi. Järven pohjoispää, niin ikään muodoltaan mutkalle kääntyvä lahti, on karttatarkastelun perusteella soistunutta aluetta. Palvajärvi laskee [[Leppävesi (14.311.1.001)|Leppäveteen]].

Järven eteläinen niemi, Horinvuori on luonnonsuojelualuetta.

==Nykytila ja suojelu==
Palvajärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Vuonna 1989 entisen Jyväskylän maalaiskunnan toimesta tehdyn pienvesitutkimuksen mukaan Palvajärven valuma-alue on arviolta n. 4 km² kokoinen eli erittäin pieni. Tämän vuoksi järvi on erittäin suuressa määrin ulkoisten kuormitusvaikutusten alainen.

Palvajärvi kuuluu nykyisin ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan erinomainen. Järven tilan kehityksestä on olemassa vähän tietoa. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Palvajärvi määriteltiin tuolloin kirkasvetiseksi, lievästi rehevöityneeksi järveksi, jossa ei todettu hapettomuutta talviaikaan. Lievästi reheväksi siksi, että klorofylli-a:n pitoisuudeksi mitattiin tuolloin 8,7 μg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1989). Jyväskylän maalaiskunnan pienvesitutkimus v. 1989. Granberg, K.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1992). Jyväskylän maalaiskunnan vesistöjen laatuluokitus. Kuitunen, P.

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)/Luonnonsuojelualue

2016-10-11T07:55:58Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004) |Nimi=Luonnonsuojelualue |Koordinaatit=62.182899846894884, 25.5830308390596 |KoordPohj=62.182899846894884 |KoordIta=25.5830308390596 ...

{{Paikka
|Alue=Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)
|Nimi=Luonnonsuojelualue
|Koordinaatit=62.182899846894884, 25.5830308390596
|KoordPohj=62.182899846894884
|KoordIta=25.5830308390596
|Zoom=14
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(25.5830308390596 62.182899846894884))
|Kunta=Muurame
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue
|Ylläpito=user
}}

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T07:51:30Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Palvajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin itärajalla, osin Laukaan kunnan puolella Palvajärven kylän lounaispuolella.
Kuopiontie kulkee järven pohjoispään tuntumassa. Myös Jyväskylä – Pieksämäki -raide ylittää Palvajärven pohjoispään ennen Pönttövuoren tunnelia.

Palvajärvi on muodoltaan mutkitteleva ja moniulotteinen, sillä se koostuu pääaltaan lisäksi kolmesta lahdenpoukamasta, joista yksi on nimetty Särkänlahdeksi. Järven pohjoispää, niin ikään muodoltaan mutkalle kääntyvä lahti, on karttatarkastelun perusteella soistunutta aluetta.

Järven eteläinen niemi, Horinvuori on luonnonsuojelualuetta.

==Nykytila ja suojelu==
Palvajärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Vuonna 1989 entisen Jyväskylän maalaiskunnan toimesta tehdyn pienvesitutkimuksen mukaan Palvajärven valuma-alue on arviolta n. 4 km² kokoinen eli erittäin pieni. Tämän vuoksi järvi on erittäin suuressa määrin ulkoisten kuormitusvaikutusten alainen.

Palvajärvi kuuluu nykyisin ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan erinomainen. Järven tilan kehityksestä on olemassa vähän tietoa. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Palvajärvi määriteltiin tuolloin kirkasvetiseksi, lievästi rehevöityneeksi järveksi, jossa ei todettu hapettomuutta talviaikaan. Lievästi reheväksi siksi, että klorofylli-a:n pitoisuudeksi mitattiin tuolloin 8,7 μg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1989). Jyväskylän maalaiskunnan pienvesitutkimus v. 1989. Granberg, K.
*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (1992). Jyväskylän maalaiskunnan vesistöjen laatuluokitus. Kuitunen, P.

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T07:49:43Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Palvajärvi sijaitsee Jyväskylän kaupungin itärajalla, osin Laukaan kunnan puolella Palvajärven kylän lounaispuolella.
Kuopiontie kulkee järven pohjoispään tuntumassa. Myös Jyväskylä – Pieksämäki -raide ylittää Palvajärven pohjoispään ennen Pönttövuoren tunnelia.

Palvajärvi on muodoltaan mutkitteleva ja moniulotteinen, sillä se koostuu pääaltaan lisäksi kolmesta lahdenpoukamasta, joista yksi on nimetty Särkänlahdeksi. Järven pohjoispää, niin ikään muodoltaan mutkalle kääntyvä lahti, on karttatarkastelun perusteella soistunutta aluetta.

Järven eteläinen niemi, Horinvuori on luonnonsuojelualuetta.

==Nykytila ja suojelu==
Palvajärvi kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh). Vuonna 1989 entisen Jyväskylän maalaiskunnan toimesta tehdyn pienvesitutkimuksen mukaan Palvajärven valuma-alue on arviolta n. 4 km² kokoinen eli erittäin pieni. Tämän vuoksi järvi on erittäin suuressa määrin ulkoisten kuormitusvaikutusten alainen.

Palvajärvi kuuluu nykyisin ekologiselta tilaluokitukseltaan (2013) luokkaan erinomainen. Järven tilan kehityksestä on olemassa vähän tietoa. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Palvajärvi määriteltiin tuolloin kirkasvetiseksi, lievästi rehevöityneeksi järveksi, jossa ei todettu hapettomuutta talviaikaan. Lievästi reheväksi siksi, että klorofylli-a:n pitoisuudeksi mitattiin tuolloin 8,7 μg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Palvajärvi (14.316.1.001)/Horinvuoren luonnonsuojelue

2016-10-11T07:46:49Z

Jkl ympäristönsuojelu: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Palvajärvi (14.316.1.001) |Nimi=Horinvuoren luonnonsuojelue |Koordinaatit=62.227958976749626, 26.03257571010378 |KoordPohj=62.227958976749626 |KoordIta=26.032575710...

{{Paikka
|Alue=Palvajärvi (14.316.1.001)
|Nimi=Horinvuoren luonnonsuojelue
|Koordinaatit=62.227958976749626, 26.03257571010378
|KoordPohj=62.227958976749626
|KoordIta=26.03257571010378
|Zoom=13
|Base=
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.03257571010378 62.227958976749626))
|Kunta=Jyväskylä
|AreaVal=
|AreaUnit=ha
|Kuvaus=
|Tyyppi=Luonnonsuojelualue
|Ylläpito=user
}}
Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedote vuodelta 2014: [https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/laukaan-horinvuoreen-merkittava-luonnonsuojelualue-keski-suomen-ely-keskus-#.V_yX1Gea3IU "Laukaan Horinvuoreen merkittävä luonnonsuojelualue".]

Palvajärvi (14.316.1.001)

2016-10-11T07:41:15Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)

2016-10-10T12:35:44Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ala-Sallaajärvi sijaitsee pääosin Muuramen kunnassa, mutta osa sen pohjoisrantaa kuitenkin kuuluu Jyväskylän kaupunkiin. Järven kaakkoiskulman tuntumassa sijaitsee Vähäjärvi, jonka erottaa Ala-Sallaajärvestä vain kapea kannas. Ala-Sallaantie kulkee tämän kannaksen poikki.

Järven eteläisessä kulmassa sijaitsee laajahko luonnonsuojelualue, Kantamäenpolun rinteessä.

==Nykytila ja suojelu==
Ala-Sallaajärven vesi on melko hyvässä kunnossa. pH on neutraali 6,6. Järvi on tyypiltään karu ja niukkaravinteinen. Vesi on lievästi humuspitoista. Järven vesi on peräisin yläpuolisesta [[Myllyjärvi (14.287.1.006) | Myllyjärvestä.]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu kuhaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta rannat ovat metsäistä. Alueen linnut on kartoitettu melko tarkkaan. Järven lähistöllä arvellaan pesivän 19 eri lajia. Havainnoiduista lajeista 2 ovat todennäköisiä ja 17 mahdollisia pesijöitä. Yhtään varmaksi luokiteltavaa havaintoa ei ole. Esimerkkejä havaituista lajeista ovat mm. rantasipi, sinisorsa ja lehtokerttu.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ala-Sallaajärven rannat ovat pääosin luonnontilaisia ja asutus on vähäistä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)

2016-10-10T12:28:38Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ala-Sallaajärvi sijaitsee pääosin Muuramen kunnassa, mutta osa sen pohjoisrantaa kuitenkin kuuluu Jyväskylän kaupunkiin.

Järven eteläisessä kulmassa sijaitsee laajahko luonnonsuojelualue, Kantamäenpolun rinteessä.

==Nykytila ja suojelu==
Ala-Sallaajärven vesi on melko hyvässä kunnossa. pH on neutraali 6,6. Järvi on tyypiltään karu ja niukkaravinteinen. Vesi on lievästi humuspitoista. Järven vesi on peräisin yläpuolisesta [[Myllyjärvi (14.287.1.006) | Myllyjärvestä.]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu kuhaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta rannat ovat metsäistä. Alueen linnut on kartoitettu melko tarkkaan. Järven lähistöllä arvellaan pesivän 19 eri lajia. Havainnoiduista lajeista 2 ovat todennäköisiä ja 17 mahdollisia pesijöitä. Yhtään varmaksi luokiteltavaa havaintoa ei ole. Esimerkkejä havaituista lajeista ovat mm. rantasipi, sinisorsa ja lehtokerttu.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ala-Sallaajärven rannat ovat pääosin luonnontilaisia ja asutus on vähäistä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)

2016-10-10T12:27:17Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ala-Sallaajärvi sijaitsee pääosin Muuramen kunnassa, mutta osa sen pohjoisrantaa kuitenkin kuuluu Jyväskylän kaupunkiin.

Järven eteläisessä kulmassa sijaitsee laajahko luonnonsuojelualue, Kantamäenpolun rinteessä.

==Nykytila ja suojelu==
Ala-Sallaajärven vesi on melko hyvässä kunnossa. pH on neutraali 6,6. Järvi on tyypiltään karu ja niukkaravinteinen. Vesi on lievästi humuspitoista. Järven vesi on peräisin yläpuolisesta [[Myllyjärvi (14.287.1.006) | Myllyjärvestä.]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu kuhaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta rannat ovat metsäistä. Alueen linnut on kartoitettu melko tarkkaan. Järven lähistöllä arvellaan pesivän 19 eri lajia. Havainnoiduista lajeista 2 ovat todennäköisiä ja 17 mahdollisia pesijöitä. Yhtään varmaksi luokiteltavaa havaintoa ei ole. Esimerkkejä havaituista lajeista ovat mm. rantasipi, sinisorsa ja lehtokerttu.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ala-Sallaajärven rannat ovat pääosin luonnontilaisia ja asutus on vähäistä. Ronsuntie kulkee järven yli.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)

2016-10-10T12:21:02Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==
Ala-Sallaajärven vesi on melko hyvässä kunnossa. pH on neutraali 6,6. Järvi on tyypiltään karu ja niukkaravinteinen. Vesi on lievästi humuspitoista. Järven vesi on peräisin yläpuolisesta [[Myllyjärvi (14.287.1.006) | Myllyjärvestä.]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu kuhaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta rannat ovat metsäistä. Alueen linnut on kartoitettu melko tarkkaan. Järven lähistöllä arvellaan pesivän 19 eri lajia. Havainnoiduista lajeista 2 ovat todennäköisiä ja 17 mahdollisia pesijöitä. Yhtään varmaksi luokiteltavaa havaintoa ei ole. Esimerkkejä havaituista lajeista ovat mm. rantasipi, sinisorsa ja lehtokerttu.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ala-Sallaajärven rannat ovat pääosin luonnontilaisia ja asutus on vähäistä. Ronsuntie kulkee järven yli.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)

2016-10-10T12:19:39Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==
Ala-Sallaajärven vesi on melko hyvässä kunnossa. pH on neutraali 6,6 ja karu. Vesi on lievästi humuspitoista. Järven vesi on peräisin yläpuolisesta [[Myllyjärvi (14.287.1.006) | Myllyjärvestä.]]

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu kuhaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta rannat ovat metsäistä. Alueen linnut on kartoitettu melko tarkkaan. Järven lähistöllä arvellaan pesivän 19 eri lajia. Havainnoiduista lajeista 2 ovat todennäköisiä ja 17 mahdollisia pesijöitä. Yhtään varmaksi luokiteltavaa havaintoa ei ole. Esimerkkejä havaituista lajeista ovat mm. rantasipi, sinisorsa ja lehtokerttu.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ala-Sallaajärven rannat ovat pääosin luonnontilaisia ja asutus on vähäistä. Ronsuntie kulkee järven yli.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ylä-Sallaajärvi (14.287.1.007)

2016-10-10T12:16:38Z

Jkl ympäristönsuojelu: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ylä-Sallaajärvi sijaitsee Taka-Keljossa, Jyväskylässä. Erityisen alueesta tekee lähistöllä sijaitseva Sallaajärven aarniometsä, jonka puuston arvellaan olevan noin 100 vuotta vanhaa. Metsässä kiertää 1,6 kilometrin mittainen luontopolku. Ylä-Sallaajärvi laskee [[Myllyjärvi (14.287.1.006)|Myllyjärven]] kautta [[Ala-Sallaajärvi (14.287.1.004)|Ala-Sallaajärveen]].

==Nykytila ja suojelu==
Ylä-Sallaajärvi on suurelta osin luonnontilassa ja aarniometsän 25 hehtaarin suuruinen suojelualue vaikuttaa varmasti positiivisesti myös järven vedenlaatuun. Järvi on kuitenkin hieman rehevöitynyt ja pH on 6,5. Vesi on ruskeaa ja humuspitoista

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järvi ei ole kalastajien suuressa suosiossa, mutta sinne on kuitenkin istutettu siikaa. Vähäistä asutusta lukuunottamatta kasvillisuus on metsäistä. Aarnioalueesta 80% on mustikkakangasta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Järven rannalla on asutusta vain eteläpäädyssä. Lisäksi järven lähistöllä on Sallaajärven palvelukoti, joka on tarkoitettu erityisesti päihdeongelmaisille. Taka-Keljontie ohittaa järven koilliskulmasta.
Rannalla kiertää polkuja ja pohjoisessa lahdessa on laavu. Alue kuuluu myös suunnistusseura Jyväskylän Suunnan kuntorastiohjelmaan, joten järveä ympäröivässä metsässä pääsee kesällä suunnistamaan tiettyinä päivinä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==