<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=JohTam</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=JohTam"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/JohTam"/>
	<updated>2026-05-07T05:29:34Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851731</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851731"/>
		<updated>2020-07-12T09:34:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851730</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851730"/>
		<updated>2020-07-12T09:34:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto: 58A4F800-CF87-46FC-8614-C3B5232CB8B1.jpeg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)/Myllylahti&amp;diff=851729</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)/Myllylahti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)/Myllylahti&amp;diff=851729"/>
		<updated>2020-07-12T09:33:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=jaatmylly1.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=jaatmylly2.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllylahti3.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllylahti5.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllytalvi.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Talvella&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:28&lt;br /&gt;
|Img=&lt;br /&gt;
|AddInfo=Vainosenjärvi 4.7.2020&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Vainolanjärvi (14.187.1.003)&lt;br /&gt;
|Nimi=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.93824461801664, 27.216735898208192&lt;br /&gt;
|KoordPohj=60.93824461801664&lt;br /&gt;
|KoordIta=27.216735898208192&lt;br /&gt;
|Zoom=14&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(27.216735898208192 60.93824461801664))&lt;br /&gt;
|Kunta=Luumäki&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=&lt;br /&gt;
|Ylläpito=user&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851728</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851728"/>
		<updated>2020-07-12T09:27:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851727</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851727"/>
		<updated>2020-07-12T09:25:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851726</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851726"/>
		<updated>2020-07-12T09:20:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpegl496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851725</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851725"/>
		<updated>2020-07-12T09:20:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpegl496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)/Myllylahti&amp;diff=851724</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)/Myllylahti</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)/Myllylahti&amp;diff=851724"/>
		<updated>2020-07-12T09:18:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=jaatmylly1.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=jaatmylly2.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllylahti3.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllylahti5.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=myllytalvi.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Talvella&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=12:16&lt;br /&gt;
|Img=8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Vainosenjärvi 4.7.2020&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=JohTam&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Vainolanjärvi (14.187.1.003)&lt;br /&gt;
|Nimi=Myllylahti&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.93824461801664, 27.216735898208192&lt;br /&gt;
|KoordPohj=60.93824461801664&lt;br /&gt;
|KoordIta=27.216735898208192&lt;br /&gt;
|Zoom=14&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(27.216735898208192 60.93824461801664))&lt;br /&gt;
|Kunta=Luumäki&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=&lt;br /&gt;
|Ylläpito=user&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg&amp;diff=851723</id>
		<title>Tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:8533E799-4988-478F-ACD4-93094E03EB41.jpeg&amp;diff=851723"/>
		<updated>2020-07-12T09:17:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851722</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851722"/>
		<updated>2020-07-12T09:11:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851721</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851721"/>
		<updated>2020-07-12T09:10:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 4.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851720</id>
		<title>Vainolanjärvi (14.187.1.003)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vainolanj%C3%A4rvi_(14.187.1.003)&amp;diff=851720"/>
		<updated>2020-07-12T09:08:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Vainolanjärvi tunnetaan yleisesti nimellä &#039;&#039;&#039;Vainosenjärvi&#039;&#039;&#039;. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa, Luumäen kunnassa, Kannuskoskella, Vainosen kylässä. Järvi rajoittuu itäiseltä sivultaan Väliväyläntiehen, jolta avautuu kaunis järvimaisema ohikulkijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvi on keskikokoinen, keskisyvyydeltään matalahko (keskisyvyys 2,6 m) ja sen syvin kohta on noin 6,6 m. Rantaviivan pituus on noin 6,5 km. Järvellä on muutamia näkyviä matalikkoja sekä karikkoja. Vainosenjärven rannat ovat vaihtelevasti kallioisia, metsäisiä ja paikoin ruovikkoisia. Sen vesi laskee viereiseen Tervajärveen pienen puron kautta. Järvessä yksi 0,2 ha kokoinen saari.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:Vainosenjärvi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärvi heinäkuisena iltana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainonenjaat1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäät lähtivät Vainosenjärveltä 2015 13.4.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Järvi oli aikoinaan kirkasvetinen ja karu. Viime vuosisadalla aloitettu turvetuotanto läheisellä suoalueella kuitenkin sai aikaan sen sen, että Vainosenjärven vesi on nykyään humuspitoista ja tummaa. Järvellä aloitettiin 1961 säännöstely jonka tarkoituksena oli tulvasuojelu sekä läheisen turvesuon kuivatus. Säännöstelyn yläraja on luonnonmukainen. Näkösyys nykyään on 1 m.  Järven vesi on kuitenkin puhdasta, se ei kärsi rehevöitymisestä eikä siellä ole tavattu sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven ekologinen tila on hyvä. Järvellä on tehty 1983 vesikasvillisuustutkimus. Pohjan läheisessä vesikerroksessa esiintyy voimakasta kesäaikaista hapen vajausta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:vainosenjärvi2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainosenjärven vesi on tummaa mutta puhdasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Vainosenjärven kalalajistoon kuuluvat tyypilliset suomalaiset kalalajit. Aikoinaan järvestä on jopa saatu muikkua, mutta nykyään lajia ei enää tavata tässä järvessä. Linnuista erityisesti mainittavia pesiviä lajeja ovat kuikka ja laulujoutsen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllytalvi.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Järven läheisyydessä ei ole sitä kuormittavaa maataloutta. 1980-luvulla valuma-alueen peltopinta-ala oli 13 ha eli 1,8 %. Useat sen rannoilla sijaitsevat vapaa-ajanasunnotkin kuuluvat paikalliseen Väliväylän vesihuolto-osuuskuntaan, jolloin kuormittavat jäteveden eivät päädy ympäristöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt moottoriveneellä tai muulla polttomoottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla ajamisen Vainolanjärvellä. (Ei vahvistettua tietoa)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:jaatmylly1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäiden lähtö Myllylahdella 13.4.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllylahti5.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 9.6.2015&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllylahti 7.7.2020&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Alueella on ollut asutusta jo ainakin rautakaudelta asti. Vainosenjärven pohjoispuolelta, Vainosen kylästä, on löydetty rautakauden aikaiset [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000017699 tulusraudat].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:6BA406D8-66EF-41AD-97B6-D66553CF5709.jpeg&amp;diff=851719</id>
		<title>Tiedosto:6BA406D8-66EF-41AD-97B6-D66553CF5709.jpeg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:6BA406D8-66EF-41AD-97B6-D66553CF5709.jpeg&amp;diff=851719"/>
		<updated>2020-07-12T09:03:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617927</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617927"/>
		<updated>2015-08-28T06:57:20Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;br /&gt;
*[http://www.savonlinna.fi/riihisaari Riihisaari - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus]&lt;br /&gt;
*[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/24/Juhlalehdestä%3A%2011%20poimintaa%20Saimaan%20historiasta/2015119468325/4 11 poimintaa Saimaan historiasta] Artikkeli Etelä-Saimaan juhlalehdessä 11.8.2015&lt;br /&gt;
*[http://www.anttolanseutu.fi/saimaan_ja_ihmisen_vaiheita_kerimaella Saimaan esihistoriallisia vaiheita]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617926</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617926"/>
		<updated>2015-08-28T06:55:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;br /&gt;
*[http://www.savonlinna.fi/riihisaari Riihisaari - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus]&lt;br /&gt;
*[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/24/Juhlalehdestä%3A%2011%20poimintaa%20Saimaan%20historiasta/2015119468325/4 11 poimintaa Saimaan historiasta] Artikkeli Etelä-Saimaan juhlalehdessä 11.8.2015&lt;br /&gt;
*[http://www.anttolanseutu.fi/saimaan_ja_ihmisen_vaiheita_kerimaella Saimaan esihistoriallisia vaiheita]&lt;br /&gt;
*[http://snor.fi/saimaa/files/2011/11/Saimaa_tietokirja.pdf Saimaa -tietokirja]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617925</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617925"/>
		<updated>2015-08-28T06:50:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;br /&gt;
*[http://www.savonlinna.fi/riihisaari Riihisaari - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus]&lt;br /&gt;
*[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/24/Juhlalehdestä%3A%2011%20poimintaa%20Saimaan%20historiasta/2015119468325/4 11 poimintaa Saimaan historiasta] Artikkeli Etelä-Saimaan juhlalehdessä 11.8.2015&lt;br /&gt;
*[http://www.anttolanseutu.fi/saimaan_ja_ihmisen_vaiheita_kerimaella Saimaan esihistoriallisia vaiheita]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617924</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=617924"/>
		<updated>2015-08-28T06:32:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;br /&gt;
*[http://www.savonlinna.fi/riihisaari Riihisaari - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus]&lt;br /&gt;
*[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/24/Juhlalehdestä%3A%2011%20poimintaa%20Saimaan%20historiasta/2015119468325/4 11 poimintaa Saimaan historiasta] Artikkeli Etelä-Saimaan juhlalehdessä 11.8.2015&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Lappeenrannan_linnoitus&amp;diff=615720</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Lappeenrannan linnoitus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Lappeenrannan_linnoitus&amp;diff=615720"/>
		<updated>2015-08-17T18:51:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=lprlinna11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Lappeenrannan linnoitus Saimaan rannalla&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=lprlinna22.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Lappeenrannan linnoitus&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=lprlinna44.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Lappeenrannan linnoitus Saimaan rannalla&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=lprlinna551.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Lappeenranta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=linnoitussaimaa11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Näkymä Saimaalle Lappeenrannan linnoituksen valleilta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=lprsatama1234.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Lappeenrannan satama linnoituksen vallelta kuvattuna&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Lappeenrannan linnoitus&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.06738232690186, 28.18464350052008&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.06738232690186&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.18464350052008&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.18464350052008 61.067382326901836))&lt;br /&gt;
|Kunta=Lappeenranta&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Lappeenrannan linnoitus perustettiin Saimaahan  pistävälle niemelle vuonna 1649. Se on bastionien suojaama ruutukaavoitettu kaupunki, jonka ympärille alkoi pikkuhiljaa kasvaa nykyinen Lappeenrannan kaupunki. Nykyiset museoviraston entistämät linnoitusrakenteet ovat pääosin 1700-luvun lopulta.Linnoitus eli vanha kaupunki on nykyäänkin elävä ja asuttu kaupungin osa. Alueella on mm. museoita, käsityöläisten putiikkeja ja ravintoloita. Linnoituksessa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia. Linnoitukseen ja sen historiaan voi tutustua paikanpäällä mm. Etelä-Karjalan museossa, opastetuilla kierroksilla tai luontopolulla.Linnoituksen alueesta on julkaistu maksuton kartta, jonka voi noutaa Lappeenranna seudun matkailuneuvonnasta.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Luontopolku, Näköalapaikka, Palvelu, Kunnostuskohde&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Lprsatama1234.jpg&amp;diff=615719</id>
		<title>Tiedosto:Lprsatama1234.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Lprsatama1234.jpg&amp;diff=615719"/>
		<updated>2015-08-17T18:50:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Linnoitussaimaa11.jpg&amp;diff=615718</id>
		<title>Tiedosto:Linnoitussaimaa11.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Linnoitussaimaa11.jpg&amp;diff=615718"/>
		<updated>2015-08-17T18:49:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615717</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615717"/>
		<updated>2015-08-17T18:42:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;br /&gt;
*[http://www.savonlinna.fi/riihisaari Riihisaari - Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615716</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615716"/>
		<updated>2015-08-17T18:37:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615715</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615715"/>
		<updated>2015-08-17T18:36:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesitöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta. Lisää tästä Helsingin yliopiston hankkeesta voi lukea [http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2015/06/0602.htm täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615714</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615714"/>
		<updated>2015-08-17T18:28:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesitöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä (meriargeologinenseura)] ja [http://www.saimaanhylyt.fi/Tervetuloa.html täältä (Saimaan hylyt)].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615713</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)&amp;diff=615713"/>
		<updated>2015-08-17T18:25:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Saimaa on Vuoksen vesistön ja Suomen suurin järvi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Järven ala on 1377 km², keskisyvyys 10,8 m ja suurin syvyys, Käenniemenselällä, 86 m. Rantaviivaakin on pitkä pätkä, 5277 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 61 054 km², josta vettä 20,0 %. Pääosan valuma-alueesta muodostaa Puumalansalmen yläpuolinen Vuoksen vesistö, 55 092 km², josta vettä 18,5 %. Kuolimon alue on 864km², Syysjärven alue 474 km² ja Ukonveden alue 378 km². &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan rajaus on mittava haaste Suomen järvitieteelle eikä yksiselitteistä ratkaisua ole (ks. [[Suur-Saimaa]]). Tässä raja on vedetty Puumalansalmeen ja kaikki sen eteläpuoliset Suur-Saimaan vedet muodostavat Järviwikin Saimaan. Siitä voitaisiin erottaa omiksi järvikseen esimerkiksi seuraavat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
•	Läntinen Pien-Saimaa (97 km²). Rajauksena on likipitäen Saimaanharjun ja Taipalsaaren kautta kulkeva tie eli tämä suljettu vesialue jää sen länsipuolelle. Keskisyvyys on 4,7 m ja veden teoreettinen viipymä noin 4,5 vuotta. &lt;br /&gt;
•	Itäinen Pien-Saimaa (54 km²). Edellisestä Vehkataipaleen tielle, pohjoisreuna Taipalsaaren taajaman kohdalla. Eteläosassa tämä ulottuu Lauritsalan edustalta Kattelussaaren kärkeen. Keskisyvyys 5 metriä.&lt;br /&gt;
•	Maavesi (18 km²). Taipalsaaren taajaman pohjoispuolinen vesialue.&lt;br /&gt;
•	Luonteri (108 km²). Anttolan koillispuolella, lähes 600 saarta, joista suurimmat Pihlajasalo ja Saukonsalo. Saimaan suurin saari Hurissalo erottaa Luonterin Lietvedestä ja Saimaan pohjoisesta pääaltaasta.&lt;br /&gt;
•	Lietvesi (91 km²). Melko avoin pienehköjen saarien pilkkoma selkävesi Hurissalon itäpuolella. Keskisyvyys on jopa 18 m, suurin syvyys 52 m.&lt;br /&gt;
•	Louhivesi (48 km²). Ristiinan ja Anttolan välillä, itä-länsisuuntainen, kapeahko selkä.&lt;br /&gt;
•	Yövesi (58 km²). Ristiinasta itä-kaakkoon. Saimaan syvin kohta sijaitsee Yöveden Käenniemenselällä.&lt;br /&gt;
•	Haapavesi (31 km²). Äitsaaren ja Salosaaren rajaama vesialue Ruokolahden länsipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näiden &#039;järvien&#039; pinta-ala on yhteensä 505 km². Jos ne erotetaan Saimaasta, jäljelle jää 872 km². Tällöin Saimaa olisi vasta Suomen viidenneksi suurin järvi. Eiköhän se kuitenkin ansaitsisi olla ykkönen?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:satamalpr2.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näkymä Saimaalle Lappeenranna hiekkalinnan kupeesta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Saimaan saaret==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaassa on peräti 5484 saarta, joiden yhteispinta-ala on 79 114 ha eli yli puolet järven vesialasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yli sadan hehtaarin saaria on 65, joista sadan suurimman järvensaaren listalle yltävät:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| border=&amp;quot;1&amp;quot; {{Saimaan saaret}}&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
! Nimi&lt;br /&gt;
! ala (ha)&lt;br /&gt;
! sijoitus&lt;br /&gt;
|-		&lt;br /&gt;
|Hurissalo || 18028 || 2&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Äitsaari || 7482 || 6&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kirkkosaari || 4725 || 9&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Salosaari || 2596 || 15&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Lintusalo || 2434 || 17&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kyläniemi || 2265 || 18&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Pihlajasalo || 1888 || 25&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinikkosaari || 1850 || 26&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Mietinsaari || 1792 || 27&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Härskiänsaari || 1460 || 31&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Otasalo || 1434 || 33&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Saukonsalo || 1174 || 43&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liiansaari || 1109 || 46&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Suuri Jänkäsalo || 1062 || 49&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Niinisaari || 1028 || 53&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Himalansaari || 1011 || 54&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kattelussaari || 792 || 73&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Liimattala(nsaari) || 759 || 77&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
|Kärnäsalo || 724 || 83&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Saimaan vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1847 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Lauritsalassa (YKJ 6775555, 3568816). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 75,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 72 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,71 m (elokuulta 1899), alin N60+ 74,38 m (huhtikuulta 1942), joten äärivaihtelu on ollut 333 cm. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaa on säännöstelemätön järvi, mutta Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen mukaan Vuoksen voimalaitoksen juoksutuksia voidaan muuttaa juoksutussäännön nojalla vedenkorkeuden uhatessa ylittää tai alittaa puolella metrillä jakson pitkäaikaisen keskiarvon. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tyypillinen vedenkorkeuden muutos päivässä on Saimaassa alle senttimetrin luokkaa (keskiarvo 0,7 cm). Suurimmillaan Saimaassa on havaittu noin 15 sentin päivämuutos, ja tämä johtuu yleensä tuulen aiheuttamasta veden pakkautumisesta, ja vedenpinnan kallistumisesta järvessä. Tällaisen tilanteen jälkeen vesipinta alkaa keikahdella, kun se pyrkii palautumaan tasapainoon (seiche eli ominaisheilahtelu). Tällöin vedenpinta voi vaihdella muutaman päivän ajan kymmenisen senttiä suuntaan jos toiseen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan laajoista yläpuolisista valuma-alueista ja järven suuruudesta johtuen vuoden ylivesi sattuu järvellä suhteellisen myöhään, keskimäärin vasta heinä–elokuussa. Saimaalla vuoden ylin vedenkorkeus sattuu hyvin harvoin kevätkuukausina. Jaksolla 1847–2004 vuoden ylivesi sattui keväällä (MAM) vain 1 %:ssa vuosista. Kesäkuukausina (JJA) vuoden ylivesi sattuu noin 45 %:ssa vuosista, syksyllä (SON) 15 %:ssa vuosista ja talvella (DFJ) 38 %:ssa vuosista. Talven suureen osuuteen vaikuttaa se, että Saimaan hitaan käyttäytymisen takia vedenpinta saattaa nousta syksyn sateista vielä seuraavan vuoden puolelle, ja tällöin vuoden viimeisen päivän lukema saattaa olla koko vuoden ylin vedenkorkeus. Toisin päin tilanne voi olla se, että edellisen vuoden korkean vedenkorkeuden jäljiltä vedenpinta laskee vuoden aikana niin, että vuoden ensimmäisen päivän arvo on koko kalenterivuoden korkein vedenkorkeus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoksi valjastettiin vesivoiman tuotantoon jo 1800-luvun lopulla. Enson voimalaitos otettiin käyttöön helmikuussa 1889. Imatrankosken vesivoimalaitos lähempänä Saimaan luusuaa valmistui kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset koneistot rakennettiin 1922–1930 ja otettiin käyttöön 1928, toiset koneistot jaksolla 1934–1937 ja kolmas rakennusvaihe oli vuosina 1948–1951. Tainionkosken voimalaitos Imatrankoskesta ylävirtaan otettiin käyttöön 1949. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
SYKEn rekisterissä on Saimaan menovirtaamia Imatralta ja/tai Tainionkoskelta vuodesta 1847 alkaen. Keskivirtaama koko jaksolla on ollut 594 m3/s, keskiylivirtaama 729 m3/s ja keskialivirtaama 419 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 1170 m3/s (elokuussa 1899) ja56 m3/s (heinäkuussa 1954). Yli tuhannen kuution virtaamia on esiintynyt vuosina 1899, 1924, 1955, 1962, 1963, 1981, 1982 ja 1987.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan veden korkeudesta saa ajantasaista tieto [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/index.html Valtion ympäristöhallinnan sivuilta] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan päivittäinen havainnointi aloitettiin Saimaalla 1916. Mittauspaikka sijaitsee melko lähellä Saimaan kanavan suuta. Mittaukset tehdään laiturin päästä, kahden metrin päässä rannasta. Paikalle asennettiin kesäkuussa 2000 Procolin (automaattinen vedenkorkeusasema) yhteyteen automaattinen lämpömittari. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on jyrkkä (yhden metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kalliota. Havaintopaikka on varjossa aamuisin klo 8, vesi sekoittuu melko heikosti. Havainnot edustavat Saimaan eteläosien ranta-alueiden lämpötilaa. Yleisimmät tuulen suunnat avovesikaudella ovat etelä ja lounas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 15,4, heinäkuussa 18,8 ja elokuussa 18,1 astetta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- ja jäänlähtötietoja on olemassa vuodesta 1885 alkaen, puuttuvia vuosia on pari. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäänpaksuushavainnot alkoivat vuonna 1917 asteikon luona Lauritsalassa. Jäänpaksuudet kuitenkin epäilyttävän suuria havaintojakson alkuvuosina, vuodesta 1927 alkaen sarja vaikuttaa homogeeniselta. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 69 cm maaliskuulta 1960.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nimistön kirjavuutta==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisessa käytännössä, kirjallisuudessa sekä myös eräissä kartoissa on Saimaan eteläosista käytetty nimeä Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa. Suur-Saimaa on rajattu tällöin koskemaan joko Lappeenrannasta ja Imatralta Kyläniemen kohdalle tai Taipalsaaren, Joutsenon, Ruokolahden ja Puumalan (osin entisten) kuntien alueella olevaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa on Suur-Saimaasta erottuva suojainen Saimaan osa, joka lännessä rajoittuu Savitaipaleeseen ja pohjoisessa Toiseen Salpausselkään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Saimaalla tarkoitetaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylä-Saimaa on myös usein käytetty Saimaan rajaus, jolla tarkoitetaan joko Saimaan Savonlinnan pohjoispuolisia osia tai Suur-Saimaan Kyläniemen kohdilta Puumalaan ulottuvaa vesialuetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puhekielessä Saimaa- nimeä käytetään myös yleisnimenä, jolloin se saattaa tarkoittaa mitä tahansa järven osa-aluetta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maantieteilijä ja runoilija Aaro Hellaakoski käytti myös nimeä Suursaimaa (näin kirjoitettuna); tällä hän tarkoitti Itä-Suomen muinaista jääjärveä, joka syntyi noin 6000 vuotta sitten. Hellaakoskea häiritsi Saimaa-nimen kirjava käyttö ja erilaiset rajaukset. Vuonna 1933 hän teki nimiehdotuksen, jonka mukaan tämä 76 metriä merenpinnan yläpuolella olevaa yhtenäinen allasjoukko saisi nimen Satanen. Suurimmat altaat ovat viidessä eri osassa, joiden nimet olisivat Koillissatanen, Luoteissatanen, Itäsatanen, Keskisatanen ja Eteläsatanen. Hellaakoski käytti myös Saimaa nimeä; Eteläsataseen sisältyi neljä eri Saimaata: Selkäsaimaa, Saarisaimaa, Pieni Saimaa ja Iso Saimaa. Näistä nimistä Iso Saimaa on jäänyt sekä puhe- että kirjakieleen näihin päiviin asti, mutta tarkoittamaan koko Saimaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Voisiko tämä asia enää selkeämpi olla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Pien-Saimaa, Saimaan eteläinen osa, on matala ja osin eriytynyt vesialue jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sen veden laatu on muuttunut selvästi. Tämä näkyy mm. veden samentumisena, näkösyvyyden vähenemisenä, pohjan laadun muutoksina, verkkojen limoittumisena sekä leväkukintojen yleistymisenä. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden laatu vaihtelee Pien-Saimaan vesistön eri osissa. Vuonna 2013 vesistön vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Läntisellä Pien-Saimaalla vesistöä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet, turvetuotanto sekä ajoittain myös sisäinen kuormitus. Idässä suurin kuormittaja on UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat. Pien-Saimaalla on toteutettu erilaisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi sekä veden laadun parantamiseksi. Kunnostusta koordinoi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Muita toimijoita ovat mm. ELY-keskus, Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Pien-Saimaan tilan kohentamiseksi perustettiin myös vuonna 2003 [http://www.piensaimaa.fi/suojeluyhdistys Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry] .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eteläistä Suur-Saimaata kuormittaa metsäteollisuus. 1990-luvulta lähtien teollisuuden vaikutus on kuitenkin selvästi pienentynyt ja vedenlaatu parantunut vuosien saatossa. Eteläisen osan ekologinen luokitus on erinomainen. Kyläniemen pohjoispuolinen Suur-Saimaa on lähes luonnontilainen ja alueen veden laatu on erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ajantasaista ja usein päivittyvää tietoa Saimaan vesi- ja levätilanteesta sekä vedenlaadusta saa mm. [http://www.svsy.fi/ry/ Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n] sivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Kenties tunnetuin ja samalla uhanalaisin Saimaalla lisääntyvä eläinlaji on saimaannorppa. Pahimmillaan saimaannorpan kanta oli 1980-luvulla noin 120-150 yksilöä. Tämän maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on saatu kuitenkin hitaasti nostettua sinnikkäiden suojelutoimien avulla noin 310 yksilöön. Lisää saimaannorpasta voi lukea mm. [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorppa-lajina Saimaannorppa lajina] ja [http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/saimaannorppa-ja-sen-suojelu/saimaannorpan-suojelu Saimaannorpan suojelu] . Valtioneuvosto on antanut saimaannorpan suojelemiseksi [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/saimaannorppa/Kalastusrajoitukset.html kaksi asetusta], joilla rajoitetaan kalastusta saimaalla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita kalalajeja, kuten äärimmäisen uhanalaiset järvilohi ja saimaannieriä, erittäin uhanalainen järvitaimen ja silmällä pidettävä harjus. Näitä arvokkaita lohikaloja suojelemaan on perustettu [http://www.jarvilohi.fi/fi/etusivu/ Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke] . Suur-Saimaalla tavataan ainakin 32 eri kalalajia. Tärkein talouskala on muikku. Jokirapua esiintyy harvoina kantoina ja istutettu täplärapukanta on pyyntivahva.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Saimaa ympäristöineen on erittäin suuressa arvossa retkeilijöiden keskuudessa. Vesistöön voi tutustua niin maitse kuin vesitse. Pyöräillen Saimaan voi kokea suosittua ympyräreittiä pitkin ( [http://www.pyoraillensuomessa.fi/fi/node/80 Suur-Saimaan kierros] ), jonka pituus on 362 km. Noin kolmen tunnin päiväajolla reitin taittaa viikossa. Vesiretkeilijöitä varten Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ylläpitää retkisatamia kuudessa saaressa. Vesiteitse pääsee Satamosaareen, Ruuhonsaariin, Ilkonsaareen, Hietasaareen, Pullikaiseen ja Palosensaareen. Maitse pääsee Päihäniemeen, Huuhanrantaan ja Rastinniemeen. Saimaan retkisatamista saa tietoa esimerkiksi [http://www.veneilysaimaa.com Veneilysaimaa -sivustolta] . Veneettömät pääsevät tutustumaan Saimaan upeisiin maisemiin järviristeilyillä, joita lähtee kesäaikaan päivittäin mm. Savonlinnan ja Lappeenrannan satamista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi Saimaan virkistysalue yhdistyksellä] on Saimaalla neljä virkistysaluetta Puumalassa, Ristiinassa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Nämä virkistysalueet ovat jokaisen käytettävissä jokamiehenoikeudella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:myllyss111.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myllysaaren uimalan taustalla siintää Lappeenrannan satama ja linnoitus&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Saimaan vesitöalueella on ollut liikennettä kauan. Luonnollisesti järvi kätkee syvyyksiinsä runsaasti myös hylkyjä. Lisää aiheesta voi lukea [http://www.meriarkeologinenseura.fi/sisavedet.html täältä].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5466&amp;amp;lan=fi Saimaa] (ymparisto.fi)&lt;br /&gt;
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset Astuvansalmen kalliomaalaukset] (Wikipedia)&lt;br /&gt;
*[http://www.norppataskinen.net Juha &amp;quot;Norppa&amp;quot; Taskinen], Savonlinnalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja kirjailija. Mm. kirjat: Unelma Saimaasta WSOY 1991 sekä Paluu Saimaalle WSOY 2009.&lt;br /&gt;
*[http://gamma.nic.fi/~gsl/SVO/e_mag/SVO2015_16.htm Saimaan Venematkailuopas 2015-16]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615428</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615428"/>
		<updated>2015-08-15T17:06:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Humusleimaa on vain vähän ja veden happamuuskin on normaalilla tasolla. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen 1991. Myös Lielahden jätevesikuormitus vähentyi oleellisesti 1985 ja tämä paransi Näsijärven eteläosan happitilannetta nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Näsijärven kalalajisto on runsas karulle järvelle. Tavattuja kalalajeja ovat  hauki, ahven, siika, kuha, muikku, lahna, made, kiiski, kuore, pasuri, salakka, sorva, särki, taimen ja järvilohi. Harvalukuisina järvessä esiintyy mm. ankerias, harjus, ruutana ja säyne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on vilkasta sisävesiliikennettä. Liikennöinti alkoi jo 1800-luvun alkupuolella. Kenties tunnetuin sisävesiristeilijä Näsijärvellä on jo yli 100 vuotias höyrylaiva Tarjanne. Näsijärvellä toimii lisäksi useita veneseuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/kayttojahoitosuunnitelma.pdf Näsijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615424</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615424"/>
		<updated>2015-08-15T17:02:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Humusleimaa on vain vähän ja veden happamuuskin on normaalilla tasolla. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen 1991. Myös Lielahden jätevesikuormitus vähentyi oleellisesti 1985 ja tämä paransi Näsijärven eteläosan happitilannetta nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on vilkasta sisävesiliikennettä. Liikennöinti alkoi jo 1800-luvun alkupuolella. Kenties tunnetuin sisävesiristeilijä Näsijärvellä on jo yli 100 vuotias höyrylaiva Tarjanne. Näsijärvellä toimii lisäksi useita veneseuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/kayttojahoitosuunnitelma.pdf Näsijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615420</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615420"/>
		<updated>2015-08-15T16:56:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Humusleimaa on vain vähän ja veden happamuuskin on normaalilla tasolla. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen 1991. Myös Lielahden jätevesikuormitus vähentyi oleellisesti 1985 ja tämä paransi Näsijärven eteläosan happitilannetta nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/kayttojahoitosuunnitelma.pdf Näsijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615418</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615418"/>
		<updated>2015-08-15T16:53:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vesi on kirkasta ja lähes väritöntä. Humusleimaa on vain vähän ja veden happamuuskin on normaalilla tasolla. Näsijärven vedenlaatu on kokonaisuudessaan hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen 1991. Myös Lielahden jätevesikuormitus vähentyi oleellisesti 1985 ja tämä paransi Näsijärven eteläosan happitilannetta nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615416</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615416"/>
		<updated>2015-08-15T16:44:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vedenlaatu on hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen. Eteläosan lahdet ovat laadultaan rehevämpiä ja niiden alusvedessä esiintyy huomattavaa happivajetta. Näiden eteläisten osien veden laatuluokitus on tyydyttävä. Näsijärven pohjoisosien tilaa on kohentanut mm. Mäntän seudulla tapahtunut kuormituksen vähentyminen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)/N%C3%A4sij%C3%A4rvi_Pispalasta&amp;diff=615411</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)/Näsijärvi Pispalasta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)/N%C3%A4sij%C3%A4rvi_Pispalasta&amp;diff=615411"/>
		<updated>2015-08-15T16:35:20Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=näsijärvi123.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Näsijärvi Pispalasta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Näsijärvi (yhd.)&lt;br /&gt;
|Nimi=Näsijärvi Pispalasta&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.506488624986545, 23.697601814270186&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.506488624986545&lt;br /&gt;
|KoordIta=23.697601814270186&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.697601814270186 61.506488624986545))&lt;br /&gt;
|Kunta=Tampere&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:N%C3%A4sij%C3%A4rvi123.jpg&amp;diff=615410</id>
		<title>Tiedosto:Näsijärvi123.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:N%C3%A4sij%C3%A4rvi123.jpg&amp;diff=615410"/>
		<updated>2015-08-15T16:35:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)/N%C3%A4sij%C3%A4rvi_Pispalasta&amp;diff=615406</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)/Näsijärvi Pispalasta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)/N%C3%A4sij%C3%A4rvi_Pispalasta&amp;diff=615406"/>
		<updated>2015-08-15T16:31:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Näsijärvi (yhd.) |Nimi=Näsijärvi Pispalasta |Koordinaatit=61.506488624986545, 23.697601814270186 |KoordPohj=61.506488624986545 |KoordIta=23.697601814270186 |Zoom...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Näsijärvi (yhd.)&lt;br /&gt;
|Nimi=Näsijärvi Pispalasta&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.506488624986545, 23.697601814270186&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.506488624986545&lt;br /&gt;
|KoordIta=23.697601814270186&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.697601814270186 61.506488624986545))&lt;br /&gt;
|Kunta=Tampere&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615403</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615403"/>
		<updated>2015-08-15T16:27:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Näsijärven vedenlaatu on hyvä. Järven keski- ja pohjoisosissa laatu on jopa erinomainen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615399</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615399"/>
		<updated>2015-08-15T16:22:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui. Aiheesta voi lukea lisää [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru HL kuru].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615396</id>
		<title>Näsijärvi (yhd.)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=N%C3%A4sij%C3%A4rvi_(yhd.)&amp;diff=615396"/>
		<updated>2015-08-15T15:59:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen  (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva &#039;Kuru&#039; haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[tiedosto:sarkanniemi1.jpg|496px]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maisema Näsijärvelle Särkänniemen huvipuistosta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Vedenkorkeus ja virtaama==&lt;br /&gt;
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Säännöstely==&lt;br /&gt;
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu  miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
{| class=&amp;quot;wikitable&amp;quot;&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;/sup&amp;gt;/s ||&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m ||  NN + 95,92 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)&lt;br /&gt;
|-&lt;br /&gt;
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)&lt;br /&gt;
|}&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==&lt;br /&gt;
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tampereen edustalla Näsijärvellä tapahtui haaksirikko 7.9.1929. Höyrylaiva Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö. Heistä vain 22 pelastui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)&lt;br /&gt;
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615394</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Kuivaketvele</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615394"/>
		<updated>2015-08-15T15:50:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=kuivaket11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Kuivaketvele&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Kuivaketvele&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.12028021337456, 28.110807650758538&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.12028021337456&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.110807650758538&lt;br /&gt;
|Zoom=13&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.110807650758538 61.12028021337456))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
Taipalsaarelta Lappeenrantaan mutkitteleva tie 408 tarjoaa kulkijoille palan Saimaan kaunista maisemaa. Tien varrella on uimapaikkoja, näköalapaikkoja ja nähtävyyksiä. Kuivaketveleen saaressa sijaitsee mm. muinainen linnavuori.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615393</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Kuivaketvele</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615393"/>
		<updated>2015-08-15T15:36:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=kuivaket11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Kuivaketvele&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Kuivaketvele&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.12028021337456, 28.110807650758538&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.12028021337456&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.110807650758538&lt;br /&gt;
|Zoom=13&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.110807650758538 61.12028021337456))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kuivaket11.jpg&amp;diff=615392</id>
		<title>Tiedosto:Kuivaket11.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kuivaket11.jpg&amp;diff=615392"/>
		<updated>2015-08-15T15:36:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615391</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Kuivaketvele</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Kuivaketvele&amp;diff=615391"/>
		<updated>2015-08-15T15:35:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Saimaa (04.112.1.001) |Nimi=Kuivaketvele |Koordinaatit=61.12028021337456, 28.110807650758538 |KoordPohj=61.12028021337456 |KoordIta=28.110807650758538 |Zoom=13 |Base...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Kuivaketvele&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.12028021337456, 28.110807650758538&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.12028021337456&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.110807650758538&lt;br /&gt;
|Zoom=13&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.110807650758538 61.12028021337456))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Saimaanharju&amp;diff=615390</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Saimaanharju</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Saimaanharju&amp;diff=615390"/>
		<updated>2015-08-15T15:32:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=saimaanharju11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Saimaanharju&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Saimaanharju&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.13032081558959, 28.101065867615052&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.13032081558959&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.101065867615052&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.101065867615052 61.13032081558959))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Palvelu&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Saimaanharju11.jpg&amp;diff=615389</id>
		<title>Tiedosto:Saimaanharju11.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Saimaanharju11.jpg&amp;diff=615389"/>
		<updated>2015-08-15T15:32:10Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Saimaanharju&amp;diff=615388</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Saimaanharju</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Saimaanharju&amp;diff=615388"/>
		<updated>2015-08-15T15:31:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Saimaa (04.112.1.001) |Nimi=Saimaanharju |Koordinaatit=61.13032081558959, 28.101065867615052 |KoordPohj=61.13032081558959 |KoordIta=28.101065867615052 |Zoom=15 |Base...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Saimaanharju&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.13032081558959, 28.101065867615052&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.13032081558959&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.101065867615052&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.101065867615052 61.13032081558959))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Palvelu&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari&amp;diff=615387</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Taipalsaari</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari&amp;diff=615387"/>
		<updated>2015-08-15T15:27:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=kkuimartai1.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Taipalsaaren kirkonkylän uimaranta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=kktaipaluima22.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Taipalsaaren kirkonkylän uimaranta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=taipakkuima33.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Taipalsaaren kirkonkylän uimaranta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=taipalkkuima44.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Taipalsaaren kirkonkylän uimaranta&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.15885019832725, 28.05907320327803&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.15885019832725&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.05907320327803&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.05907320327803 61.15885019832725))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Taipalkkuima44.jpg&amp;diff=615386</id>
		<title>Tiedosto:Taipalkkuima44.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Taipalkkuima44.jpg&amp;diff=615386"/>
		<updated>2015-08-15T15:27:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Taipakkuima33.jpg&amp;diff=615385</id>
		<title>Tiedosto:Taipakkuima33.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Taipakkuima33.jpg&amp;diff=615385"/>
		<updated>2015-08-15T15:26:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kktaipaluima22.jpg&amp;diff=615384</id>
		<title>Tiedosto:Kktaipaluima22.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kktaipaluima22.jpg&amp;diff=615384"/>
		<updated>2015-08-15T15:25:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kkuimartai1.jpg&amp;diff=615383</id>
		<title>Tiedosto:Kkuimartai1.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kkuimartai1.jpg&amp;diff=615383"/>
		<updated>2015-08-15T15:25:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari&amp;diff=615382</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Taipalsaari</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari&amp;diff=615382"/>
		<updated>2015-08-15T15:22:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Saimaa (04.112.1.001) |Nimi=Taipalsaari |Koordinaatit=61.15885019832725, 28.05907320327803 |KoordPohj=61.15885019832725 |KoordIta=28.05907320327803 |Zoom=15 |Base= |...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.15885019832725, 28.05907320327803&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.15885019832725&lt;br /&gt;
|KoordIta=28.05907320327803&lt;br /&gt;
|Zoom=15&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(28.05907320327803 61.15885019832725))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari_Lev%C3%A4sensalmi&amp;diff=615381</id>
		<title>Saimaa (04.112.1.001)/Taipalsaari Leväsensalmi</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saimaa_(04.112.1.001)/Taipalsaari_Lev%C3%A4sensalmi&amp;diff=615381"/>
		<updated>2015-08-15T15:20:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;JohTam: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=leväsensalmi11.jpg&lt;br /&gt;
|Teksti=Leväsensalmi&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Taipalsaari Leväsensalmi&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.20998314046509, 27.955539935303353&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61.20998314046509&lt;br /&gt;
|KoordIta=27.955539935303353&lt;br /&gt;
|Zoom=12&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(27.955539935303353 61.20998314046509))&lt;br /&gt;
|Kunta=Taipalsaari&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=ha&lt;br /&gt;
|Kuvaus=&lt;br /&gt;
|Tyyppi=&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen_käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>JohTam</name></author>
	</entry>
</feed>