https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=JohannaEmilia 2026-04-07T05:35:25Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615091 2015-08-14T13:38:43Z

<p>JohannaEmilia: /* Alueen erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymijoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> Kymijoen alajuoksu on ollut nykyisen Suomen varhaiten asutettuja seutuja. Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäisen suun on arveltu toimineen viikinkien yöpymissatamana. Lisäksi Tiutisen vieressä sijaitseva Pirkköyrin saari on saattanut mahdollisesti toimia viikinkiajan kauppapaikkana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29].<br /> <br /> Kotkan edustan merialueella on suuri merkitys virkistyskäyttöarvonsa sekä alueella harrastettavan kotitarve- ja ammattikalastuksen vuoksi.<br /> Kotkan edustalla sijaitseva Lehmäsaari on kaunis ja viihtyisä saari ja soveltuu retkeilyyn luontopolkujensa ja uimarantansa vuoksi. Kuutsalon saaressa on viihtyisiä hiekkarantoja ja kesäaikana saaressa asustaa paljon vapaa-ajan asukkaita. <br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaaristossa on myös paljon laivaliikennettä, jota voi seurata internetissä reaaliajassa.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29 Kotkan kaupunki (wikipedia.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo Mussalo (wikipedia.fi)]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (ymparisto.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutsalo Kuutsalo (wikipedia.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/HaminaKotkan_satama HaminaKotka Satama (wikipedia.fi)]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo/Luotsi-Kuusinen&diff=615060 2015-08-14T12:03:38Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=Kuusinen.jpg<br /> |Teksti=Näkymä Kuusisesta Mussalon satamaan 13.8.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edustan sisäsaaristo<br /> |Nimi=Luotsi-Kuusinen<br /> |Koordinaatit=60.4586586817226, 26.96291017532283<br /> |KoordPohj=60.4586586817226<br /> |KoordIta=26.96291017532283<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.96291017532283 60.4586586817226))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=<br /> }}<br /> Luotsi-Kuusinen on saari, joka erkanee Kotkansaaresta. Kuusisessa on näköalatorni, josta näkee Kuusisen satamaan sekä Kotkan edustan merialueelle.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kuusinen.jpg&diff=615059 2015-08-14T12:01:18Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo/Luotsi-Kuusinen&diff=615058 2015-08-14T12:00:02Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kotkan edustan sisäsaaristo |Nimi=Luotsi-Kuusinen |Koordinaatit=60.4586586817226, 26.96291017532283 |KoordPohj=60.4586586817226 |KoordIta=26.96291017532283 |Zoom=15...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edustan sisäsaaristo<br /> |Nimi=Luotsi-Kuusinen<br /> |Koordinaatit=60.4586586817226, 26.96291017532283<br /> |KoordPohj=60.4586586817226<br /> |KoordIta=26.96291017532283<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.96291017532283 60.4586586817226))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> }}<br /> Luotsi-Kuusinen on saari, joka erkanee Kotkansaaresta. Kuusisessa on näköalatorni, josta näkee Kuusisen satamaan sekä Kotkan edustan merialueelle.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615057 2015-08-14T11:50:21Z

<p>JohannaEmilia: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> Kymijoen alajuoksu on ollut nykyisen Suomen varhaiten asutettuja seutuja. Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäisen suun on arveltu toimineen viikinkien yöpymissatamana. Lisäksi Tiutisen vieressä sijaitseva Pirkköyrin saari on saattanut mahdollisesti toimia viikinkiajan kauppapaikkana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29].<br /> <br /> Kotkan edustan merialueella on suuri merkitys virkistyskäyttöarvonsa sekä alueella harrastettavan kotitarve- ja ammattikalastuksen vuoksi.<br /> Kotkan edustalla sijaitseva Lehmäsaari on kaunis ja viihtyisä saari ja soveltuu retkeilyyn luontopolkujensa ja uimarantansa vuoksi. Kuutsalon saaressa on viihtyisiä hiekkarantoja ja kesäaikana saaressa asustaa paljon vapaa-ajan asukkaita. <br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaaristossa on myös paljon laivaliikennettä, jota voi seurata internetissä reaaliajassa.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29 Kotkan kaupunki (wikipedia.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo Mussalo (wikipedia.fi)]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (ymparisto.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutsalo Kuutsalo (wikipedia.fi)]<br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/HaminaKotkan_satama HaminaKotka Satama (wikipedia.fi)]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615052 2015-08-14T11:28:22Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja käyttömuodot */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> Kymijoen alajuoksu on ollut nykyisen Suomen varhaiten asutettuja seutuja. Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäisen suun on arveltu toimineen viikinkien yöpymissatamana. Lisäksi Tiutisen vieressä sijaitseva Pirkköyrin saari on saattanut mahdollisesti toimia viikinkiajan kauppapaikkana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29].<br /> <br /> Kotkan edustan merialueella on suuri merkitys virkistyskäyttöarvonsa sekä alueella harrastettavan kotitarve- ja ammattikalastuksen vuoksi.<br /> Kotkan edustalla sijaitseva Lehmäsaari on kaunis ja viihtyisä saari ja soveltuu retkeilyyn luontopolkujensa ja uimarantansa vuoksi. Kuutsalon saaressa on viihtyisiä hiekkarantoja ja kesäaikana saaressa asustaa paljon vapaa-ajan asukkaita. <br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaaristossa on myös paljon laivaliikennettä, jota voi seurata internetissä reaaliajassa.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615051 2015-08-14T11:28:05Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja käyttömuodot */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> Kymijoen alajuoksu on ollut nykyisen Suomen varhaiten asutettuja seutuja. Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäisen suun on arveltu toimineen viikinkien yöpymissatamana. Lisäksi Tiutisen vieressä sijaitseva Pirkköyrin saari on saattanut mahdollisesti toimia viikinkiajan kauppapaikkana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo] https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki%29].<br /> <br /> Kotkan edustan merialueella on suuri merkitys virkistyskäyttöarvonsa sekä alueella harrastettavan kotitarve- ja ammattikalastuksen vuoksi.<br /> Kotkan edustalla sijaitseva Lehmäsaari on kaunis ja viihtyisä saari ja soveltuu retkeilyyn luontopolkujensa ja uimarantansa vuoksi. Kuutsalon saaressa on viihtyisiä hiekkarantoja ja kesäaikana saaressa asustaa paljon vapaa-ajan asukkaita. <br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaaristossa on myös paljon laivaliikennettä, jota voi seurata internetissä reaaliajassa.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615050 2015-08-14T11:27:27Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja käyttömuodot */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> Kymijoen alajuoksu on ollut nykyisen Suomen varhaiten asutettuja seutuja. Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäisen suun on arveltu toimineen viikinkien yöpymissatamana. Lisäksi Tiutisen vieressä sijaitseva Pirkköyrin saari on saattanut mahdollisesti toimia viikinkiajan kauppapaikkana [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mussalo] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotka_%28kaupunki].<br /> <br /> Kotkan edustan merialueella on suuri merkitys virkistyskäyttöarvonsa sekä alueella harrastettavan kotitarve- ja ammattikalastuksen vuoksi.<br /> Kotkan edustalla sijaitseva Lehmäsaari on kaunis ja viihtyisä saari ja soveltuu retkeilyyn luontopolkujensa ja uimarantansa vuoksi. Kuutsalon saaressa on viihtyisiä hiekkarantoja ja kesäaikana saaressa asustaa paljon vapaa-ajan asukkaita. <br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaaristossa on myös paljon laivaliikennettä, jota voi seurata internetissä reaaliajassa.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615048 2015-08-14T11:22:26Z

<p>JohannaEmilia: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Maisemat Kotkan edustalla ovat vaihtelevat ja monimuotoiset, pääosin kallioista ja kivikkoista saarta sekä rantaa, mutta myös hiekkarantaista ja matalaa kaislikkolahtea. Maisema on karu ja kallioinen, mutta samaan aikaan suuria saaria peittävät metsät. Mussalossa on paljon teollisuusrakennuksia ja Kotkansaarella on asuinrakennuksia.<br /> <br /> Kotkan edustan saaristo on tunnettu monipuolisesta linnustostaan. Alueella on tavattu muun muassa seuraavia lintulajeja: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, silkkiuikku, varpushaukka, nokikana, meriharakka, lehtokurppa, rantasipi, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, kalatiira, lapintiira, hippiäinen, harmaasieppo, peltosirkku ja pajusirkku.<br /> <br /> Yleisimmät Kotkan edustan kalalajit ovat ahven ja kuha, myös madetta sekä siikaa esiintyy runsaasti. Muita kalalajeja ovat hauki, kiiski, kilohaili, silakka sekä salakka.<br /> <br /> Kotkan edustan sisäsaariston ja ulkosaariston pohjaeläimistö muuttuu syvyyden kasvaessa. Matalissa rannikkovesissä pohjaeläimistö koostuu lähinnä makeanveden eläimistöstä. Kymijoen läheisyydessä lajirunsaus on suurinta. Syvemmälle siirryttäessä, pohjaeläimistön lajirunsaus harvenee.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615047 2015-08-14T11:16:44Z

<p>JohannaEmilia: /* Merialueen tila */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Itäinen Suomenlahti on herkkä rehevöitymiselle sen mataluuden sekä rajoittuneen vedenvaihtuvuuden vuoksi. Itäisen Suomenlahden rannikkoalueen paikallisen kuormituksen sekä merialueen yleisen tilan vuoksi, rehevöityminen on Itäisen Suomenlahden suurin ongelma. Kotkan edustan sisäsaariston vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen pääkuormittaja on Kymijoen itäiset haarat, jonka mukana kulkeutuvat ravinteet vaikuttavat merkittävästi rannikkovesien tilaan. Pääosin kuormitus tulee valuma-alueelta jokien tuomana ja on lähtöisin maataloudesta sekä muusta hajakuormituksesta kuten metsätaloudesta, laskeumasta, luonnonhuuhtoutumasta ja haja-asututuksesta. Lisäksi Kotkan merialueella on myös suoraa pistemäistä kuormitusta kuten Kotkan edustan teollisuus sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja sisäinen kuormitus. Myös asutetuilta saarilta tuleva hajakuormitus kuormittaa merialuetta. Myös Pietarin tuoma ravinnekuormitus on merkittävä tekijä Itäisen Suomenlahden rehevöitymiseen, ja onkin arvioitu että Pietarista tuleva kuormitus vaikuttaa myös rannikkovesien tilaan.<br /> Valuma-alueilta tulevan ja pistemäisen kuormituksen merkitys on suuri rannikkovesillä ja sisäsaaristoissa. <br /> <br /> Talvisin jääpeitteen alla havaitaan kesään verrattuna korkeampia pitoisuuksia, koska jokivesi jää jääpeitteen alle eikä se sekoitu samalla tavalla kuin kesällä johtuen tuulen puuttumisesta ja vesimassan kerrostuneisuudesta. Kiintoaines jota joet kuljettavat, aiheuttavat veden samentumista varsinkin jokien suualueiden ympäristössä. <br /> Jokien vaikutus pintavesien vedenlaatuun on myös selvästi havaittavissa kesäaikaan Kotkan edustalla, jossa rannikon tuntumassa vesi on sameinta. Myös fosforipitoisuudet Kotkan edustalla ovat olleet keskimääräistä korkeammat, johtuen heikentyneestä happitilanteesta. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Näkösyvyys talvella Kotkan edustan sisäsaaristossa on noin 2 m – 3,3 m, kesällä noin 1,8 m - 2, 7m, jossa pienin näkösyvyys (1,8 m) oli Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Happikyllästys alueen alusvedessä on talvella ollut noin 76 %- 87 %, kesällä 56 % - 68 %.<br /> Typpipitoisuudet talvella alueen pintavesissä olivat noin 440 ug/l – 930 ug/l. Korkein pitoisuus (930 ug/l) oli Varissaaresta koilliseen (Iso-Halssi). Fosforipitoisuudet vaihtelivat noin 12 ug/l – 37 ug/l välillä. Suurin fosforipitoisuus (37 ug/l) oli Lehmäsaaren ja Viikarinsaaren välissä.<br /> Fosforipitoisuudet kesällä Kotkan edustan sisäsaaristossa ovat olleet noin 25 ug/l – 36 ug/l, suurimmat pitoisuudet (36 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa. Typpipitoisuudet kesällä olivat noin 370 ug/l – 514 ug/l, suurimmat pitoisuudet (514 ug/l) olivat Luotsi-Kuusisen ja Pirkköyrin välisessä Huumanpohjassa.(Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 238/2014)<br /> <br /> Kotkan edustan erilaiset selluloosan kloorivalkaisussa syntyvät klooriyhdisteet muodostavat riskin vedenlaadulle. Klooriyhdisteiden on huomattu kulkeutuvan jopa kymmenien kilometrien päähän avomerelle Kymijoen suulta. Siirtyminen sellunvalkaisuun, jossa käytetään vähemmän klooria, on vähentänyt merkittävästi kuormitusta merialueella. (Kaakkois-suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja, 2000)<br /> <br /> Suomenlahteen on kulkeutunut pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena merkittävästi orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä raskasmetalleja. Kiintoaineeseen sitoutuneita haitallisia aineita kulkeutuu edelleenkin joen virtausten mukana mereen jonkin verran (30-40 kg/vuosi), mutta viime vuosina kaloissa ja hylkeissä tavatut orgaaniset ympäristömyrkyt ovat vähentyneet selvästi.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Suomenlahden kasvanut rahti- ja muu laivaliikenne on nostanut öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiä Suomenlahden alueella. Suomessa riskien haittojen vähentämiseen on panostettu merkittävästi eri toimitsijoiden yhteistyönä. Riskien vuoksi tulisi pyrkiä parantamaan meriturvallisuutta ja öljyntörjuntakapasiteettia. Myös meriliikenteestä aiheutuvia päästöjä tulisi vähentää.(Kaakkois-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2, 2010)<br /> <br /> Vaikka ulkoista kuormitusta saataisiinkin vähennettyä, ilmastonmuutos tulee hidastamaan meren tilan paranemista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edustan_sis%C3%A4saaristo&diff=615045 2015-08-14T11:01:04Z

<p>JohannaEmilia: /* Alueen erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Kotkan edustan sisäsaaristo on laaja, noin 6 198 hehtaarin kokoinen merialue itäisellä Suomenlahdella. Merialue ulottuu vanhan Karhulan, Tiutisen kaupunginosasta Kuutsalon ja Kirkonmaan saareen ja siitä Pyhtään Äyspäänselkään. Merialueella on paljon saaristoa ja suurimmat saaret ovat Mussalo ja Kotkansaari sekä Kuutsalo ja Kirkonmaa. Muita alueella olevia saaria ovat muun muassa Tiuholma, Lehmäsaari, Viikarinsaari, Vehkaluoto, Suuri Harvassaari, Saunasaari ja Pyhtään puolella Lammassaari, Pitkäsaari ja Rapholma. <br /> <br /> Kymijoen itäinen päähaara laskee kolmena haarana Kotkan edustan merialueeseen. Lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaarana, Huumanhaarana ja Korkeakoskenhaarana.<br /> <br /> Kotkan edusta on ollut kautta-aikojen suosittu kulkureitti. Muun muassa Kotkan edustan Ruotsinsalmelta on löydetty laivanhylkyjä viikinkien, meritaistelujen sekä Venäjän Tsaarin kauppalaivojen ajoilta. Myös nykyisin erityisesti Venäjältä tuleva laivaliikenne Kotka-Hamina satamaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan on vilkasta.<br /> <br /> Kotkan edustan merialueen maaperä on pääosin mutaa ja rantatyyppinä moreeni- ja harjuselänteistä kallioaluetta. Kymenjoen vaikutuksesta pintaveden suolapitoisuus on vähäistä rannikkoalueella mutta lisääntyy syvemmälle mentäessä.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edusta,_Keisarinsatama/Metsolan_poikakallio&diff=613426 2015-08-10T14:05:36Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150806 20 51 31 Pro.jpg<br /> |Teksti=Metsolan poikakallio 6.8.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama<br /> |Nimi=Metsolan poikakallio<br /> |Koordinaatit=60.48069936706562, 26.89965295791552<br /> |KoordPohj=60.48069936706562<br /> |KoordIta=26.89965295791552<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.89965295791552 60.48069936706562))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Kotkan Metsolan kaupunginosan poikakallio.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka, Nuotiopaikka, Uimaranta<br /> |Ylläpito=<br /> }}<br /> Metsolan poikakallio.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_20150806_20_51_31_Pro.jpg&diff=613424 2015-08-10T14:05:12Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edusta,_Keisarinsatama/Metsolan_poikakallio&diff=613423 2015-08-10T14:01:53Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama |Nimi=Metsolan poikakallio |Koordinaatit=60.48069936706562, 26.89965295791552 |KoordPohj=60.48069936706562 |KoordIta=26.89965295791552 ...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama<br /> |Nimi=Metsolan poikakallio<br /> |Koordinaatit=60.48069936706562, 26.89965295791552<br /> |KoordPohj=60.48069936706562<br /> |KoordIta=26.89965295791552<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.89965295791552 60.48069936706562))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Kotkan Metsolan kaupunginosan poikakallio.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka, Nuotiopaikka, Uimaranta<br /> }}<br /> Metsolan poikakallio.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edusta,_Keisarinsatama/Keisarinsatama&diff=613415 2015-08-10T13:52:05Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150806 21 55 16 Pro.jpg<br /> |Teksti=Keisarinsatama 6.8.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama<br /> |Nimi=Keisarinsatama<br /> |Koordinaatit=60.458320128408815, 26.918364048002687<br /> |KoordPohj=60.458320128408815<br /> |KoordIta=26.918364048002687<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.918364048002687 60.458320128408815))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Keisarinsatama, Norssalmi<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=<br /> }}<br /> Kotkan edustan Keisarinsatama. Paikka on saanut nimensä Venäjän keisari Aleksanteri III mukaan. Tälle paikalle Keisari Aleksanteri III ankkuroi laivansa maihin tullessaan käymään keisarillisella kalastusmajallaan. Laivan miehistö on jättänyt jälkensä rannan kallioihin, joista vielä tänäkin päivänä erottaa venäjänkielistä kirjoitusta.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_20150806_21_55_16_Pro.jpg&diff=613414 2015-08-10T13:51:25Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkan_edusta,_Keisarinsatama/Keisarinsatama&diff=613413 2015-08-10T13:50:18Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama |Nimi=Keisarinsatama |Koordinaatit=60.458320128408815, 26.918364048002687 |KoordPohj=60.458320128408815 |KoordIta=26.918364048002687 |Z...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kotkan edusta, Keisarinsatama<br /> |Nimi=Keisarinsatama<br /> |Koordinaatit=60.458320128408815, 26.918364048002687<br /> |KoordPohj=60.458320128408815<br /> |KoordIta=26.918364048002687<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.918364048002687 60.458320128408815))<br /> |Kunta=Kotka<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Keisarinsatama, Norssalmi<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> }}<br /> Kotkan edustan Keisarinsatama. Paikka on saanut nimensä Venäjän keisari Aleksanteri III mukaan. Tälle paikalle Keisari Aleksanteri III ankkuroi laivansa maihin tullessaan käymään keisarillisella kalastusmajallaan. Laivan miehistö on jättänyt jälkensä rannan kallioihin, joista vielä tänäkin päivänä erottaa venäjänkielistä kirjoitusta.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari/L%C3%B6k%C3%B6re&diff=612372 2015-08-05T10:45:55Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150727 18 29 15 Pro.jpg<br /> |Teksti=Lököre 29.7.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Siltakylänlahti, Koukkusaari<br /> |Nimi=Lököre<br /> |Koordinaatit=60.47600410877289, 26.74890422768822<br /> |KoordPohj=60.47600410877289<br /> |KoordIta=26.74890422768822<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.74890422768822 60.47600410877289))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Ylläpito=<br /> }}<br /> Pyhtään kunnan kotisatama. Jokavuotiset Pyhtään Saaristomarkkinat järjestetään Lököressä elokuussa.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari/L%C3%B6k%C3%B6re&diff=612369 2015-08-05T10:41:10Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150727 18 29 15 Pro.jpg<br /> |Teksti=Lököre 29.7.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Siltakylänlahti, Koukkusaari<br /> |Nimi=Lököre<br /> |Koordinaatit=60.47600410877289, 26.74890422768822<br /> |KoordPohj=60.47600410877289<br /> |KoordIta=26.74890422768822<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.74890422768822 60.47600410877289))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_20150727_18_29_15_Pro.jpg&diff=612368 2015-08-05T10:40:45Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari/L%C3%B6k%C3%B6re&diff=612365 2015-08-05T10:39:22Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Siltakylänlahti, Koukkusaari |Nimi=Lököre |Koordinaatit=60.47600410877289, 26.74890422768822 |KoordPohj=60.47600410877289 |KoordIta=26.74890422768822 |Zoom=15 |Ba...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Siltakylänlahti, Koukkusaari<br /> |Nimi=Lököre<br /> |Koordinaatit=60.47600410877289, 26.74890422768822<br /> |KoordPohj=60.47600410877289<br /> |KoordIta=26.74890422768822<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.74890422768822 60.47600410877289))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612195 2015-08-04T21:34:00Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja käyttömuodot */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.<br /> <br /> Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat jyrkkiä, kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Metsät ovat yleensä matalaa kalliomännikköä.<br /> Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> Siltakylänlahden rannat ovat asuttuja.<br /> <br /> Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi/Toimenpideohjelmat%2822421%29 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma (ymparisto.fi)]<br /> *[http://www.pyhtaa.fi/FI/Matkailijat/Veneilij%C3%A4lle/#.VcEqp62RVIQ Veneilijöille (pyhtaa.fi)]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI ymparisto.fi]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612193 2015-08-04T21:23:21Z

<p>JohannaEmilia: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.<br /> <br /> Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat jyrkkiä, kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Metsät ovat yleensä matalaa kalliomännikköä.<br /> Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> Asutusta löytyy Siltakylänlahden rannoilta, vanhempaa asutusta Heinlahden rannan pelto- ja niittyalueiden rannoilta. <br /> <br /> Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi/Toimenpideohjelmat%2822421%29 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma (ymparisto.fi)]<br /> *[http://www.pyhtaa.fi/FI/Matkailijat/Veneilij%C3%A4lle/#.VcEqp62RVIQ Veneilijöille (pyhtaa.fi)]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI ymparisto.fi]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612192 2015-08-04T21:19:09Z

<p>JohannaEmilia: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.<br /> Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> Asutusta löytyy Siltakylänlahden rannoilta, vanhempaa asutusta Heinlahden rannan pelto- ja niittyalueiden rannoilta. <br /> <br /> Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa/KaakkoisSuomi/Toimenpideohjelmat%2822421%29 Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma (ymparisto.fi)]<br /> *[http://www.pyhtaa.fi/FI/Matkailijat/Veneilij%C3%A4lle/#.VcEqp62RVIQ Veneilijöille (pyhtaa.fi)]<br /> *[http://www.ymparisto.fi/fi-FI ymparisto.fi]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612156 2015-08-04T21:08:00Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja käyttömuodot */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.<br /> Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> Asutusta löytyy Siltakylänlahden rannoilta, vanhempaa asutusta Heinlahden rannan pelto- ja niittyalueiden rannoilta. <br /> <br /> Esimerkiksi Äyspäänselällä sijaitseva Kuussaari on länsirannalla sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkistyskäytössä. Saareen pääsee veneillen tai meloen, talvella jäitä myöten.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612155 2015-08-04T21:07:16Z

<p>JohannaEmilia: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Siltakylänlahdella on arvokkaita linnusto- ja korentoalueita. Linnusto on edustava ja monipuolinen.<br /> Maisema on tyypillistä saaristomaisemaa, jossa saaret ovat kallioisia ja kivikkoisia, mutta myös metsäisiä. Mantereella rannat ovat kalliomaista aluetta, pidemmälle mentäessä peltoista ja metsäistä.<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612154 2015-08-04T21:05:59Z

<p>JohannaEmilia: /* Merialueen tila */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.<br /> <br /> Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.<br /> <br /> Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta.<br /> Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %. <br /> <br /> Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia. <br /> <br /> Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi). <br /> <br /> Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Koukkusaari%285697%29].<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siltakyl%C3%A4nlahti,_Koukkusaari&diff=612153 2015-08-04T20:31:27Z

<p>JohannaEmilia: /* Alueen erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Merialue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> ==Alueen erityispiirteet==<br /> Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. <br /> Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä.<br /> Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m. <br /> <br /> Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.<br /> <br /> Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta. <br /> <br /> Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. <br /> Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.<br /> <br /> Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari.<br /> Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.<br /> <br /> Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari.<br /> Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.<br /> <br /> ==Merialueen tila==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja käyttömuodot==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)/L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi&diff=609942 2015-07-24T09:27:55Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=Lansikylanjarvi.jpg<br /> |Teksti=Länsikylänjärvi 22.07.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Länsikylänjärvi (81.022.1.001)<br /> |Nimi=Länsikylänjärvi<br /> |Koordinaatit=60.5169102641841, 26.605120614862937<br /> |KoordPohj=60.5169102641841<br /> |KoordIta=26.605120614862937<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.605120614862937 60.5169102641841))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Lansikylanjarvi.jpg&diff=609941 2015-07-24T09:26:42Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)/L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi&diff=609940 2015-07-24T09:25:53Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Länsikylänjärvi (81.022.1.001) |Nimi=Länsikylänjärvi |Koordinaatit=60.5169102641841, 26.605120614862937 |KoordPohj=60.5169102641841 |KoordIta=26.60512061486293...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Länsikylänjärvi (81.022.1.001)<br /> |Nimi=Länsikylänjärvi<br /> |Koordinaatit=60.5169102641841, 26.605120614862937<br /> |KoordPohj=60.5169102641841<br /> |KoordIta=26.605120614862937<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.605120614862937 60.5169102641841))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)&diff=609939 2015-07-24T09:22:41Z

<p>JohannaEmilia: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Länsikylänjärvi on keskikokoinen järvi joka sijaitsee Pyhtäällä. Järvi kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen päävesistöön sekä Svartbäckenin valuma-alueeseen. Pinta-alaa Länsikylänjärvellä on noin 29 hehtaaria sekä rantaviivaa noin 2,45 km.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Länsikylänjärven maisemat ovat suurimmalta osin metsämäiset. Paikoin voi esiintyä karua ja kivikkoista ranta-aluetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Länsikylänjärven rannoilla on jonkin verran loma-asutusta. Järven läheisillä alueilla harjoitetaan myös jonkun verran maataloutta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)&diff=609938 2015-07-24T09:19:38Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Länsikylänjärvi on keskikokoinen järvi joka sijaitsee Pyhtäällä. Järvi kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen päävesistöön sekä Svartbäckenin valuma-alueeseen. Pinta-alaa Länsikylänjärvellä on noin 29 hehtaaria sekä rantaviivaa noin 2,45 km.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Länsikylänjärven rannoilla on jonkin verran loma-asutusta. Järven läheisillä alueilla harjoitetaan myös jonkun verran maataloutta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)&diff=609937 2015-07-24T09:19:04Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Länsikylänjärvi on keskikokoinen järvi joka sijaitsee Pyhtäällä. Järvi kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen päävesistöön sekä Svartbäckenin valuma-alueeseen. Pinta-alaa Länsikylänjärvellä on noin 29 hehtaaria sekä rantaviivaa noin 2,45 km.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Länsikylänjärven rannoilla on jonkin verran loma-asutusta. Järven rannan maisema on paikoin hyvin metsäinen. Järven läheisillä alueilla harjoitetaan myös jonkun verran maataloutta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=L%C3%A4nsikyl%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.022.1.001)&diff=609936 2015-07-24T09:11:24Z

<p>JohannaEmilia: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Länsikylänjärvi on keskikokoinen järvi joka sijaitsee Pyhtäällä. Järvi kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen päävesistöön sekä Svartbäckenin valuma-alueeseen. Pinta-alaa Länsikylänjärvellä on noin 29 hehtaaria sekä rantaviivaa noin 2,45 km.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi_(81.020.1.002)&diff=609815 2015-07-23T11:16:07Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kärsäjärvi on 4,15 hehtaarin kokoinen, saappaan muotoinen, melko pieni järvi Suomenlahden rannikkoalueen päävesistössä. Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Pyhtäällä. Kärsäjärvellä on rantaviivaa noin 1,08 kilometriä.<br /> <br /> Kärsäjärven läheisyydessä sijaitsee [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huutj%C3%A4rvi_%2881.020.1.001%29 Huutjärvi].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Kärsäjärven alueella on jonkin verran asutusta. Lisäksi järven lähellä on hyvät ulkoilumaastot.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi_(81.020.1.002)&diff=609235 2015-07-21T10:31:58Z

<p>JohannaEmilia: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kärsäjärvi on 4,15 hehtaarin kokoinen, saappaan muotoinen, melko pieni järvi Suomenlahden rannikkoalueen päävesistössä. Järvi sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Pyhtäällä. Kärsäjärvellä on rantaviivaa noin 1,08 kilometriä.<br /> <br /> Kärsäjärven läheisyydessä sijaitsee [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huutj%C3%A4rvi_%2881.020.1.001%29 Huutjärvi].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi_(81.020.1.002)/K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi&diff=609231 2015-07-21T10:05:29Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=WP 20150720 20 18 45 Pro.jpg<br /> |Teksti=Kärsäjärvi 20.7.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Kärsäjärvi (81.020.1.002)<br /> |Nimi=Kärsäjärvi<br /> |Koordinaatit=60.488729231516025, 26.753065151333878<br /> |KoordPohj=60.488729231516025<br /> |KoordIta=26.753065151333878<br /> |Zoom=16<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.753065151333878 60.488729231516025))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:WP_20150720_20_18_45_Pro.jpg&diff=609230 2015-07-21T10:04:47Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi_(81.020.1.002)/K%C3%A4rs%C3%A4j%C3%A4rvi&diff=609228 2015-07-21T10:01:05Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kärsäjärvi (81.020.1.002) |Nimi=Kärsäjärvi |Koordinaatit=60.488729231516025, 26.753065151333878 |KoordPohj=60.488729231516025 |KoordIta=26.753065151333878 |Zoo...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kärsäjärvi (81.020.1.002)<br /> |Nimi=Kärsäjärvi<br /> |Koordinaatit=60.488729231516025, 26.753065151333878<br /> |KoordPohj=60.488729231516025<br /> |KoordIta=26.753065151333878<br /> |Zoom=16<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.753065151333878 60.488729231516025))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=<br /> }}</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kymijoen_suuhaarojen_alue_(14.111)/Strukan_kanava&diff=609125 2015-07-20T12:58:33Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=New Image.jpg<br /> |Teksti=Strukan kanava 20.07.2015<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)<br /> |Nimi=Strukan kanava<br /> |Koordinaatit=60.47043255416291, 26.566076126861486<br /> |KoordPohj=60.47043255416291<br /> |KoordIta=26.566076126861486<br /> |Zoom=3<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.566076126861486 60.47043255416291))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla.<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}<br /> Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla. Kanavassa on yksi sulku. Kanavan kautta venereitti Suomenlahdelta Pyhtään kirkonkylään. Strukan sulku on Suomen ainut käyttökuntoinen, käsikäyttöinen merisulku. Sulun pituus on 25 metriä, leveys 8 metriä ja putouskorkeus 2 metriä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Strukan_kanava].<br /> <br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Strukan_kanava Strukan kanava wikipedia.fi:ssa]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:New_Image.jpg&diff=609124 2015-07-20T12:58:04Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div></div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kymijoen_suuhaarojen_alue_(14.111)/Strukan_kanava&diff=609123 2015-07-20T12:53:28Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)<br /> |Nimi=Strukan kanava<br /> |Koordinaatit=60.47043255416291, 26.566076126861486<br /> |KoordPohj=60.47043255416291<br /> |KoordIta=26.566076126861486<br /> |Zoom=3<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.566076126861486 60.47043255416291))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla.<br /> }}<br /> Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla. Kanavassa on yksi sulku. Kanavan kautta venereitti Suomenlahdelta Pyhtään kirkonkylään. Strukan sulku on Suomen ainut käyttökuntoinen, käsikäyttöinen merisulku. Sulun pituus on 25 metriä, leveys 8 metriä ja putouskorkeus 2 metriä [https://fi.wikipedia.org/wiki/Strukan_kanava].<br /> <br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Strukan_kanava Strukan kanava wikipedia.fi:ssa]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kymijoen_suuhaarojen_alue_(14.111)/Strukan_kanava&diff=609122 2015-07-20T12:52:30Z

<p>JohannaEmilia: </p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)<br /> |Nimi=Strukan kanava<br /> |Koordinaatit=60.47043255416291, 26.566076126861486<br /> |KoordPohj=60.47043255416291<br /> |KoordIta=26.566076126861486<br /> |Zoom=3<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.566076126861486 60.47043255416291))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla.<br /> }}<br /> Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla. Kanavassa on yksi sulku. Kanavan kautta venereitti Suomenlahdelta Pyhtään kirkonkylään. Strukan sulku on Suomen ainut käyttökuntoinen, käsikäyttöinen merisulku. Sulun pituus on 25 metriä, leveys 8 metriä ja putouskorkeus 2 metriä.<br /> <br /> *[https://fi.wikipedia.org/wiki/Strukan_kanava Strukan kanava wikipedia.fi:ssa]</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kymijoen_suuhaarojen_alue_(14.111)/Strukan_kanava&diff=609121 2015-07-20T12:51:41Z

<p>JohannaEmilia: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) |Nimi=Strukan kanava |Koordinaatit=60.47043255416291, 26.566076126861486 |KoordPohj=60.47043255416291 |KoordIta=26.566076126861486...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)<br /> |Nimi=Strukan kanava<br /> |Koordinaatit=60.47043255416291, 26.566076126861486<br /> |KoordPohj=60.47043255416291<br /> |KoordIta=26.566076126861486<br /> |Zoom=3<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.566076126861486 60.47043255416291))<br /> |Kunta=Pyhtää<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla.<br /> }}<br /> Strukan kanava sijaitsee Pyhtäällä Kymijoen Pyhtään haaran rannalla. Kanavassa on yksi sulku. Kanavan kautta venereitti Suomenlahdelta Pyhtään kirkonkylään. Strukan sulku on Suomen ainut käyttökuntoinen, käsikäyttöinen merisulku. Sulun pituus on 25 metriä, leveys 8 metriä ja putouskorkeus 2 metriä.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uraj%C3%A4rvi_(14.123.1.001)&diff=608853 2015-07-17T09:33:28Z

<p>JohannaEmilia: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)<br /> <br /> Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä.<br /> Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.<br /> <br /> Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.<br /> <br /> Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. <br /> Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru.<br /> Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.<br /> <br /> <br /> Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)<br /> <br /> Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Runsaimmat Urajärvellä tavatut kalalajit ovat särki ja ahven. Järvellä esiintyy myös näiden lisäksi muun muassa lahnaa, kiiskiä, muikkua, haukea sekä hieman madetta. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukkaa ja kaulushaikaraa. Alueella on myös havaittu kuikkaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi sijaitsee keskeisellä paikalla Iitin kylän tuntumassa. Järvellä on suuri merkitys mökkiläisille sekä virkistyskäytössä. Alueella on paljon loma-asutusta ja hieman vakituista asutusta. Järven alueella harrastetaan kotitarvekalastusta sekä myös metsästystä.<br /> <br /> Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:<br /> [http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).<br /> <br /> Urajärven Mukulanlahdella sijaitsee myös lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Urajärvi on ollut mahdollisesti entiseltä nimeltään Ittejärvi. Urajärveen ei laske kuin yksi oja, joten Itte viittaa itselliseen (Kouvolan Sanomat, 3.6.2014).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&amp;lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&amp;lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi) <br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&amp;lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&amp;lan=fi&amp;clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/06/03/Mist%C3%A4%20tulevat%20kymenlaaksolaiset%20paikannimet/20142064/4 Mistä tulevat kymenlaaksolaiset paikannimet? (Kouvolan Sanomat)]<br /> *[http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI Mukulanlahden lintutorini (iitti.fi)]<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.<br /> <br /> Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.<br /> <br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&amp;lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uraj%C3%A4rvi_(14.123.1.001)&diff=608852 2015-07-17T09:26:23Z

<p>JohannaEmilia: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)<br /> <br /> Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä.<br /> Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.<br /> <br /> Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.<br /> <br /> Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. <br /> Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru.<br /> Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.<br /> <br /> <br /> Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)<br /> <br /> Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Runsaimmat Urajärvellä tavatut kalalajit ovat särki ja ahven. Järvellä esiintyy myös näiden lisäksi muun muassa lahnaa, kiiskiä, muikkua, haukea sekä hieman madetta. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukkaa ja kaulushaikaraa. Alueella on myös havaittu kuikkaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi sijaitsee keskeisellä paikalla Iitin kylän tuntumassa. Järvellä on suuri merkitys mökkiläisille sekä virkistyskäytössä. Alueella on paljon loma-asutusta ja hieman vakituista asutusta. Järven alueella harrastetaan kotitarvekalastusta sekä myös metsästystä.<br /> <br /> Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:<br /> [http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).<br /> <br /> Urajärven Mukulanlahdella sijaitsee myös lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Urajärvi on ollut mahdollisesti entiseltä nimeltään Ittejärvi. Urajärveen ei laske kuin yksi oja, joten Itte viittaa itselliseen (Kouvolan Sanomat, 3.6.2014).<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&amp;lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&amp;lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi) <br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&amp;lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&amp;lan=fi&amp;clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.<br /> <br /> Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.<br /> <br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&amp;lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uraj%C3%A4rvi_(14.123.1.001)&diff=608851 2015-07-17T09:24:48Z

<p>JohannaEmilia: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)<br /> <br /> Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä.<br /> Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.<br /> <br /> Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.<br /> <br /> Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. <br /> Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru.<br /> Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.<br /> <br /> <br /> Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)<br /> <br /> Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Runsaimmat Urajärvellä tavatut kalalajit ovat särki ja ahven. Järvellä esiintyy myös näiden lisäksi muun muassa lahnaa, kiiskiä, muikkua, haukea sekä hieman madetta. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukkaa ja kaulushaikaraa. Alueella on myös havaittu kuikkaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvi sijaitsee keskeisellä paikalla Iitin kylän tuntumassa. Järvellä on suuri merkitys mökkiläisille sekä virkistyskäytössä. Alueella on paljon loma-asutusta ja hieman vakituista asutusta. Järven alueella harrastetaan kotitarvekalastusta sekä myös metsästystä.<br /> <br /> Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:<br /> [http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).<br /> <br /> Urajärven Mukulanlahdella sijaitsee myös lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&amp;lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&amp;lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi) <br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&amp;lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&amp;lan=fi&amp;clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.<br /> <br /> Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.<br /> <br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&amp;lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uraj%C3%A4rvi_(14.123.1.001)&diff=608850 2015-07-17T09:23:48Z

<p>JohannaEmilia: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)<br /> <br /> Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä.<br /> Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.<br /> <br /> Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.<br /> <br /> Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. <br /> Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru.<br /> Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.<br /> <br /> <br /> Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)<br /> <br /> Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Runsaimmat Urajärvellä tavatut kalalajit ovat särki ja ahven. Järvellä esiintyy myös näiden lisäksi muun muassa lahnaa, kiiskiä, muikkua, haukea sekä hieman madetta. Mukulanlahdella pesii ruskosuohaukkaa ja kaulushaikaraa. Alueella on myös havaittu kuikkaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:<br /> [http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&amp;lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&amp;lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi) <br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&amp;lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&amp;lan=fi&amp;clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.<br /> <br /> Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.<br /> <br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&amp;lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.</div>

JohannaEmilia https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uraj%C3%A4rvi_(14.123.1.001)&diff=608849 2015-07-17T09:23:15Z

<p>JohannaEmilia: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)<br /> <br /> Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä.<br /> Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.<br /> <br /> Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.<br /> <br /> Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. <br /> Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).<br /> <br /> Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru.<br /> Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.<br /> <br /> <br /> Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)<br /> <br /> Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta:<br /> [http://www.iitti.fi/vapaa-ajan-palvelut/uimarannat-ja-avantouinti.html?setLang=fi-FI Uimarannat ja avantouinti]. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=124544&amp;lan=fi Lintulahdet Life –hanke (päättynyt)] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123945&amp;lan=fi Pyhäjärvi, Natura-alue] (ymparisto.fi) <br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&amp;lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&amp;lan=fi&amp;clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)<br /> *[http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2013/06/18/Uraj%C3%A4rven+kunnostus+sai+taustavoimia/2013215894297/4 Urajärven kunnostus sai taustavoimia] (Kouvolan Sanomat)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.<br /> <br /> Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.<br /> <br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&amp;lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.</div>

JohannaEmilia