<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Jokek</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Jokek"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Jokek"/>
	<updated>2026-05-06T04:45:03Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nuutaj%C3%A4rvi_(35.287.1.001)&amp;diff=510439</id>
		<title>Nuutajärvi (35.287.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nuutaj%C3%A4rvi_(35.287.1.001)&amp;diff=510439"/>
		<updated>2015-01-16T19:25:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Jokek: lievennetty ilmaisua&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärvi sijaitsee Rutajärven eteläpuolella Urjalassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 1,91km² ja syvyyttä keskimäärin 1,8m. Suurin syvyys on 2,3m. Järven vesi on ruskeanväristä ja järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Yleisluokaltaan järvi on välttävässä kunnossa, joskin ravinteiden suuri määrä viittaa huonoon tilaan. Järveen kohdistuvasta kuormituksesta merkittävä osa tulee viljelystä, maataloudesta ja haja-asutuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärveen laskevat Iso Mustajärvi, Matkunjärvi ja Särkijärvi. Järven valuma-alueella on myös luonnonsuojelualueita, kuten Kaakkosuo-Kivijärvi-luonnonsuojelualue.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuuta-,Ruta-ja Kortejärven suojeluyhdistys järjestää Nuutajärven tilaa koskevan tiedotustilaisuuden 16.11.2013 klo. 11.00 alkaen kahvila-ravintola aallossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu mittauksia 41 kertaa vuosina 1966-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Pirkanmaan- ja Uuudenmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksista 28 on tehty järven itäosassa ja 13 länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven itäosan mittauksista tuloksia on 26 mittauksesta aikavälillä 1966-2013. Mittauspisteessä on syvyyttä enimmillään 2,3m ja suurin osa näytteistä otettiin 1m syvyydestä. Osassa mittauksista on lisätietona levähavainto ja veden sameus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 72% ja jonkinasteista heikkenemistä on tuloksista nähtävissä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 125µg/l ja kokonaistyppipitoisuus taas keskimäärin 1676µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,42m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Länsiosassa mittaukset aloitettiin vasta vuonna 2012 ja tuloksia on saatavilla yhdeksästä mittauksesta. Mittauspaikalla on syvyyttä enimmillään 1,4m. Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 77%. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 103µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1589µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,41m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos veden kokonaisfosforipitoisuus on yli 100µg/l.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aamulehti uutisoi 25.7.2014 Nuutajärvellä tapahtuneesta kalakuolemasta. Kalakuolemien syyksi todettiin hapen puute, joka johtui veden korkeasta lämpötilasta. Rehevässä järvessä hajotustoiminta on vilkasta ja tässä tapauksessa kulutti hapen loppuun. [http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194916882256/artikkeli/nuutajarven+kalakuolema+selvitettiin+rehevan+jarven+korkea+lampotila+johti+hapenpuutteeseen.html Linkki uutiseen].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärven taajaman jätevedet johdetaan Urjalan puhdistamoon vuonna 2012 valmistuneella siirtoviemärillä. Taajaman jätevedet eivät siten vaikuta Nuutajärven veden laatuun, mutta myös Rutajärvessä, johon Nuutajoki laskee, esiintyy ajoittain leväkukintoja osittain Nuutajärvestä Nuutajoen kautta tulevan huonolaatuisen veden takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuutaj%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi) Nuutajärven Wikipedia sivut]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.airanne.net/ Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Jokek</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nuutaj%C3%A4rvi_(35.287.1.001)&amp;diff=510438</id>
		<title>Nuutajärvi (35.287.1.001)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nuutaj%C3%A4rvi_(35.287.1.001)&amp;diff=510438"/>
		<updated>2015-01-16T19:22:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Jokek: jätevedet eivät laske enää Nuutajokeen, vaan viemäriä pitkin kunnan puhdistamoon&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärvi sijaitsee Rutajärven eteläpuolella Urjalassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 1,91km² ja syvyyttä keskimäärin 1,8m. Suurin syvyys on 2,3m. Järven vesi on ruskeanväristä ja järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Yleisluokaltaan järvi on välttävässä kunnossa, joskin ravinteiden suuri määrä viittaa huonoon tilaan. Järveen kohdistuvasta kuormituksesta merkittävä osa tulee viljelystä, maataloudesta ja haja-asutuksesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärveen laskevat Iso Mustajärvi, Matkunjärvi ja Särkijärvi. Järven valuma-alueella on myös luonnonsuojelualueita, kuten Kaakkosuo-Kivijärvi-luonnonsuojelualue.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuuta-,Ruta-ja Kortejärven suojeluyhdistys järjestää Nuutajärven tilaa koskevan tiedotustilaisuuden 16.11.2013 klo. 11.00 alkaen kahvila-ravintola aallossa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu mittauksia 41 kertaa vuosina 1966-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Pirkanmaan- ja Uuudenmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksista 28 on tehty järven itäosassa ja 13 länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven itäosan mittauksista tuloksia on 26 mittauksesta aikavälillä 1966-2013. Mittauspisteessä on syvyyttä enimmillään 2,3m ja suurin osa näytteistä otettiin 1m syvyydestä. Osassa mittauksista on lisätietona levähavainto ja veden sameus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 72% ja jonkinasteista heikkenemistä on tuloksista nähtävissä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 125µg/l ja kokonaistyppipitoisuus taas keskimäärin 1676µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,42m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Länsiosassa mittaukset aloitettiin vasta vuonna 2012 ja tuloksia on saatavilla yhdeksästä mittauksesta. Mittauspaikalla on syvyyttä enimmillään 1,4m. Veden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 77%. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 103µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1589µg/l. Näkösyvyys on ollut 0,41m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on huono, jos veden kokonaisfosforipitoisuus on yli 100µg/l.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aamulehti uutisoi 25.7.2014 Nuutajärvellä tapahtuneesta kalakuolemasta. Kalakuolemien syyksi todettiin hapen puute, joka johtui veden korkeasta lämpötilasta. Rehevässä järvessä hajotustoiminta on vilkasta ja tässä tapauksessa kulutti hapen loppuun. [http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194916882256/artikkeli/nuutajarven+kalakuolema+selvitettiin+rehevan+jarven+korkea+lampotila+johti+hapenpuutteeseen.html Linkki uutiseen].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nuutajärven taajaman jätevedet johdetaan Urjalan vedenpuhdistamoon vuonna 2012 valmistuneella siirtoviemärillä. Taajaman jätevedet eivät siten vaikuta Nuutajärven veden laatuun, mutta myös Rutajärvi, johon Nuutajoki laskee, on rehevöitynyt ja samentunut osittain Nuutajärvestä Nuutajoen kautta tulevan huonolaatuisen veden takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuutaj%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi) Nuutajärven Wikipedia sivut]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.airanne.net/ Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Jokek</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Rutaj%C3%A4rvi_(35.286.1.004)&amp;diff=294548</id>
		<title>Rutajärvi (35.286.1.004)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Rutaj%C3%A4rvi_(35.286.1.004)&amp;diff=294548"/>
		<updated>2011-08-03T10:12:09Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Jokek: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Rutajärven pinta-ala on noin 11 km² ja rantaviivaa on noin 38 km. Suurin syvyys on noin 24 m ja keskisyvyys on noin 8,2 m. Saaria Rutajärvellä on 4 kookasta sekä kymmenkunta pienempää. Järveä halkovat luode- kaakko -suuntaiset kallioperän rakenteet. Erityisen selvästi tämä näkyy esimerkiksi Lielahden, Ratalahden, Kajaniemen ja Niemelän niemen muodoissa. Suurimmat saaret Vohlissaari, Heinussaaret ja Kalliosaaret sijaitsevat järven itäosassa. Pieniä saaria sekä kallioluotoja on rantojen läheisyydessä sekä järven länsilaidalla. Rannat ovat Rutajärvellä pääosin kivikkoiset ja kallioiset, etenkin sen lounais- ja etelärannat ovat erityisen jylhiä. Ratalahdesta kohoaa komea Kormuntinvuori noin 50 metriä vedenpinnan yläpuolle. Kallioisia rantoja ympäröi usein moreenipeite, alavammilla seuduilla maaperä on yleensä savea. Veden laatu Rutajärvessä voidaan luokitella olevan yleisluokaltaan tyydyttävä. Rutajärvi on ruskean sävyinen rehevähkö järvi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Veden ph on normaali, ajoittain esiintyy happivajausta ja lisääntyvässä määrin leväesiintymiä. Uudessa pintavesien ekologisessa ja kemiallisessa luokituksessa Rutajärvi kuuluu luokkaan hyvä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järviketjua on laskettu useassa vaiheessa. Nykyiset vedenjuoksutukset ja korkeudet perustuvat vuoden 1943 laskusuunnitelmaan ja 1983 annettuihin selventäviin määräyksiin. Vedenkorkeutta säädellään Kortejärven alapuolella Nokoorin padolla.&lt;br /&gt;
Järvelle on laadittu kunnostussuunitelma, missä mm. juoksutusehtoja muokattaisiin nykypäivää vastaaviksi vuonna 2006.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kankaanpään ranta-alueet järven itäpäässä, SL 308, on suojeltu. Rutajärveltä on esitetty julkisesti esiintymähavainnot seuraavista perinnebiotoopeista:&lt;br /&gt;
*rantalitukka, Cardamine parviflora&lt;br /&gt;
*pohjanpussisammal, Marsupella sphacelata (Gieseke ex Lindenb.) Dumort&lt;br /&gt;
Kajaniemessä on kartoitettu arvokkaita kalliojyrkänteiden alapuolisia lehtoja ja korpia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Rutajärvellä suoritettiin vuonna 2005 koekalastus. Saalis jakaantui kappalemäärän mukaan seuraavasti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Pasuri 26 %&lt;br /&gt;
*Särki 22 %&lt;br /&gt;
*Ahven 21 %&lt;br /&gt;
*Sulkava 10 %&lt;br /&gt;
*Kiiski 8 %&lt;br /&gt;
*Kuha 5 %&lt;br /&gt;
*Kuore 3 %&lt;br /&gt;
*Lahna 2 %&lt;br /&gt;
*Hauki, made, sulkava kukin 1%&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Painon mukaan kokonaissaalis oli:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Kuha 10,59 kg&lt;br /&gt;
*Pasuri 9,8&lt;br /&gt;
*Ahven 8,8&lt;br /&gt;
*Särki 8,17&lt;br /&gt;
*Made 2,39&lt;br /&gt;
*Lahna 2,2&lt;br /&gt;
*Muut 5,26&lt;br /&gt;
Särkikaloja 62,3 % kappalemäärästä ja 49.8 % painosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hauen osuus on liian pieni todelliseen tilanteeseen verrattuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Urjalan asutus on vanhastaan keskittynyt Rutajärven ja sen vesistöjen varsille ja vesistöjen ympärille syntyi Urjalan pitäjäkin aluksi keskuksenaan Rutajärven- Kortejärven välinen alue, nykyisin nimeltään Urjalankylä. Nuuta- ja Rutajärven väliselle kannakselle syntyi Nuutajärven lasitehdas ja taajama. Järven rannalla ja läheisyydessä on noin 200 loma-asuntoa ja mm. leirintäalue.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
[http://www.airanne.net Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Jokek</name></author>
	</entry>
</feed>