https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Joni+Hokkanen 2026-04-12T14:47:33Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)/Py%C3%B6linlahti&diff=1021957 2023-08-06T18:04:49Z

<p>Joni Hokkanen: </p> <hr /> <div>{{ObsOTHER<br /> |Observation time=2023-08-15T18:04:21.566Z<br /> |OTHERcat=Uimavesinäyte<br /> |Img=Tiedosto:Uimavesitilanne Pyölinlahti 15.6.2023.JPG<br /> |User=Joni Hokkanen<br /> |toArchive=m<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Iso-Kisko_(24.023.1.001)<br /> |Nimi=Pyölinlahti<br /> |Koordinaatit=60.20527929690061, 23.43725901300461<br /> |KoordPohj=60,20527929690061<br /> |KoordIta=23,43725901300461<br /> |Zoom=12<br /> |Kunta=Salo<br /> |Ylläpito=user<br /> |User=Joni Hokkanen<br /> }}</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Uimavesitilanne_Py%C3%B6linlahti_15.6.2023.JPG&diff=1021956 2023-08-06T17:57:40Z

<p>Joni Hokkanen: </p> <hr /> <div></div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)/Py%C3%B6linlahti&diff=1021955 2023-08-06T17:55:43Z

<p>Joni Hokkanen: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Iso-Kisko_(24.023.1.001) |Nimi=Pyölinlahti |Koordinaatit=60.20527929690061, 23.43725901300461 |KoordPohj=60,20527929690061 |KoordIta=23,43725901300461 |Zoom=12 |Kun...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Iso-Kisko_(24.023.1.001)<br /> |Nimi=Pyölinlahti<br /> |Koordinaatit=60.20527929690061, 23.43725901300461<br /> |KoordPohj=60,20527929690061<br /> |KoordIta=23,43725901300461<br /> |Zoom=12<br /> |Kunta=Salo<br /> |User=Joni Hokkanen<br /> |Ylläpito=user<br /> }}</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1021953 2023-08-06T17:45:09Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1021951 2023-08-06T17:20:00Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> '''Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023'''<br /> <br /> Lausunto: Vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan uimaveden yksittäiselle valvontatutkimustulokselle asetetut toimenpiderajat.<br /> [[Tiedosto:2023-1635-|pienoiskuva|Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023]]<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1021950 2023-08-06T17:19:04Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> '''Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023'''<br /> <br /> Lausunto: Vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan uimaveden yksittäiselle valvontatutkimustulokselle asetetut toimenpiderajat.<br /> <br /> [[Tiedosto:2023-1635-|pienoiskuva|Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023]]<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1021949 2023-08-06T17:18:33Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> '''Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023'''<br /> Lausunto: Vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan uimaveden yksittäiselle valvontatutkimustulokselle asetetut toimenpiderajat.<br /> [[Tiedosto:2023-1635-|pienoiskuva|Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023]]<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1021948 2023-08-06T17:16:24Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.<br /> <br /> Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1-3 kertaa vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskon järvelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa.<br /> Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Tuula Ilmorinne, Joni Hokkanen, Markku Romano, Olli Savolainen, Lassi Aalto, Karri Mäenpää. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. <br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> _________________________________________________________________________________________<br /> <br /> Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023<br /> Lausunto: Vesi täyttää tutkituilta ominaisuuksiltaan uimaveden yksittäiselle valvontatutkimustulokselle asetetut toimenpiderajat.<br /> [[Tiedosto:2023-1635-|pienoiskuva|Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023]]<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:2023-1635--1-3896_1.pdf&diff=1021945 2023-08-06T16:18:19Z

<p>Joni Hokkanen: </p> <hr /> <div>Uimavesinäyte Pyölinlahti 15.6.2023</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015021 2023-07-07T10:51:25Z

<p>Joni Hokkanen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015020 2023-07-07T10:31:36Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015019 2023-07-07T10:30:44Z

<p>Joni Hokkanen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015017 2023-07-07T10:24:30Z

<p>Joni Hokkanen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=1015015 2023-07-07T10:19:53Z

<p>Joni Hokkanen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km² kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> (puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan vesi on luokiteltu erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Iso-Kisko kuuluu Saloon lukuunottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km² kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja se sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta.<br /> <br /> Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen purouoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.<br /> <br /> Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Kalakantaan kuuluu mm. hauki, lahna, ahven, siika, made ja muikku. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde. <br /> <br /> Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen.<br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään kesän aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2022: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), sihteeri Tuula Ilmorinne (tuula.ir@gmail.com). Muut jäsenet ovat Tuure Aalto, Olli Savolainen, Joni Hokkanen ja Markku Romano. <br /> <br /> Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96).<br /> Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne sihteerille, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.<br /> --------------------------------------------------------------------<br /> Vuoden 2023 ISO-KISKON JÄRVEN VESIENHOITOYHDISTYS RY:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 8. heinäkuuta 2023 klo 11.00 paikassa Neste Oil Kisko Toija (Toijantie 1, 25460 Kisko). *Ilmoittautuminen 5.7. mennessä: tuula.ir@gmail.com<br /> ----------------------------------------------------<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> ! align=&quot;left&quot;| päivä 27.07.2012<br /> ! yksikkö<br /> ! Isoselkä<br /> ! Pyölinlahti<br /> ! Liipolanlahti<br /> ! Ohjearvo<br /> |-<br /> |tuuliolosuhteet<br /> |<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |leuto<br /> |<br /> |-<br /> |sääolosuhteet<br /> |<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |aurinko<br /> |<br /> |-<br /> |ilman lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |17<br /> |17<br /> |17<br /> |<br /> |-<br /> |veden lämpötila<br /> |&amp;deg;C<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |21,0<br /> |<br /> |-<br /> |suolistop. enterokokit<br /> |al. pmy/10<br /> |170<br /> |59<br /> |16<br /> |alle 400<br /> |-<br /> |E.coli (37&amp;deg;C, 18h)<br /> |pmy/ 100<br /> |1<br /> |0<br /> |4<br /> |alle 1000<br /> |}<br /> <br /> ===Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia===<br /> (Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)<br /> <br /> Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: IsoKisko_va_166.jpg|&lt;span caption=&quot;IsoKisko&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Joni Hokkanen