https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Jormane 2026-05-07T02:20:56Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=405720 2012-12-19T08:30:29Z

<p>Jormane: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara,<br /> sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734<br /> <br /> Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:<br /> <br /> päivä 27.07.2012 yksikkö Isoselkä Pyölinlaht Liipolanlahti Ohjearvo<br /> <br /> -tuuliolosuheet leuto leuto leuto <br /> -sääolosuhteet aurinko aurinko aurinko<br /> -ilman lämpötila o C 17 17 17<br /> -veden lämpötila 0 C 21,0 21,0 21,0<br /> -suolistop. enterokokit al. pmy/10 170 59 16 alle 400<br /> -E.coli (37oC, 18h ) pmy/ 100 1 0 4 alle 1000<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jormane https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=405719 2012-12-19T08:03:41Z

<p>Jormane: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara,<br /> sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää<br /> edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut<br /> reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole<br /> saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen, Kiskon<br /> Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on,<br /> että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän &quot;lakin&quot; seuraavana keväänä koneen<br /> putoamisesta jostain järven rannalta<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jormane https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=405718 2012-12-19T07:57:27Z

<p>Jormane: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara,<br /> sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan välillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jormane https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=405717 2012-12-19T07:56:34Z

<p>Jormane: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara,<br /> sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Iso-Kiskon kalalajeista löytyy myös siikaa, jota on istutettu ja viihtynyt.<br /> Pääaltaan puolelta saadaan vä'lillä verkosta ja saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jormane https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Kisko_(24.023.1.001)&diff=387657 2012-06-26T13:42:10Z

<p>Jormane: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Iso-Kisko on noin 6.8 km2 kokoinen karu järvi. Järvi koostuu syvästä pääaltaasta<br /> ( puhutaan jopa 41 metrin syvänteestä ) ja matalista lahtialueista. Iso-Kiskon pääaltaan veri on luokiteltav erinomaiseksi, kun taas Liipolanlahden vesi sijoittuu virkistyskäyttöarvoltaan luokkaan tyydyttävä. Liipolanlahden vesi on kuitenkin parantunut kaislanniittojen myötä huomattavasti.Iso-Kisko kuuluu Saloon aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan alueelle sijoittuvia lahtien osia lukuunottamatta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> Iso-Kisko sijaitsee Salon kunnan eteläosissa Kirkkojärvestä kaakkoon. Iso-Kisko<br /> on noin 6,8 km2 kokoinen järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvyys on noin 33 m ja sijaitsee 33,4 metrin korkeudella merenpinnasta. Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen noin 500 m pitkän Myllyojan kautta, joka on kaunis ja jylhäkin paikka<br /> ojan loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan yhdistävässä ojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato.Iso-Kisko kiskasvetisenä järvenä on suosittu virkistyskäyttökohde.<br /> Kookas järvi tarjoaa mm. hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen.<br /> Kalakannassa hauki, lahna, ahven, siika ja muikku mm. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei<br /> erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen näky ja siten myös haluttu mökkikohde.Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. <br /> <br /> Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan 1 -3 kertaa vuodessa ja yleinen kokous pidetään yleensä toukokuun aikana, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä salmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkureita, joita yhdistyksellä on 4. Tuure Aallolla, Risto Avellanilla ja Jorma Laaksosella.<br /> <br /> Hallituksen jäsenet 2012: puheenjohtaja Jorma Laaksonen,varapuheenjohtaja Timo Ahovaara,<br /> sihteeri/rahastonhoitaja Riitta Laine. Muut jäsenet Tuure Aalto, Aimo Laanti, Sami Järnström, Tapani Vainio. Varajäsen Olavi Reunanen. Vapaaehtoinen jäsenmaksu on yksityisiltä 25 € ja yrityksiltä, sekä yhteisöiltä 50 €.<br /> <br /> Puheenjohtajan sähköpostiosoite on jorlaak@gmail.com ja puhelin 0400 534734<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Jormane