Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Äkäslompolo (67.351.1.001)

2014-08-31T15:35:12Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==
Äkäslompolon vedessä on jonkin verran humusta ja järvi on lievästi rehevä. pH on neutraali 6,8.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järveen on istutettu nieriää, kirjolohta ja harjusta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Äkäslompolon rannoilla on jonkin verran rakennuksia, joista suuri osa on lomamökkejä.

Järvellä kalastetaan myös jonkin verran niin kesällä kuin talvellakin. Talvella jäällä on latuja ja moottorikelkkareittejä. Kesällä rannoilla pääsee patikoimaan lukuisia polkuja pitkin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Äkäslompolo (67.351.1.001)

2014-08-31T15:34:15Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järveen on istutettu nieriää, kirjolohta ja harjusta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Äkäslompolon rannoilla on jonkin verran rakennuksia, joista suuri osa on lomamökkejä.

Järvellä kalastetaan myös jonkin verran niin kesällä kuin talvellakin. Talvella jäällä on latuja ja moottorikelkkareittejä. Kesällä rannoilla pääsee patikoimaan lukuisia polkuja pitkin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Äkäslompolo (67.351.1.001)

2014-08-31T15:33:33Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Äkäslompolon rannoilla on jonkin verran rakennuksia, joista suuri osa on lomamökkejä.

Järvellä kalastetaan myös jonkin verran niin kesällä kuin talvellakin. Talvella jäällä on latuja ja moottorikelkkareittejä. Kesällä rannoilla pääsee patikoimaan lukuisia polkuja pitkin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ylläsjärvi (67.372.1.001)

2014-08-31T15:29:38Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==
Järven vesi on ruskeaa ja melko humuspitoista. Se on myös päässyt lievästi rehevöitymään. pH on kuitenkin neutraali 6,9.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järveen on istutettu eri siikalajeja, meritaimenta ja nieriää.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ylläsjärvi sijaitsee Yllästunturin kupeessa ja alue on turismin suosiossa. Järven jäällä pääsee hiihtämään ja moottorikelkkailemaan ja lisäksi pilkkiminen on mahdollista. Kesällä rannoilla kulkee patikkapolkuja. Rannoilla on jonkin verran asutusta Ylläksen kylän puoleisessa osassa. Muuten rannat ovat metsäiset.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ylläsjärvi (67.372.1.001)

2014-08-31T15:28:30Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järveen on istutettu eri siikalajeja, meritaimenta ja nieriää.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ylläsjärvi sijaitsee Yllästunturin kupeessa ja alue on turismin suosiossa. Järven jäällä pääsee hiihtämään ja moottorikelkkailemaan ja lisäksi pilkkiminen on mahdollista. Kesällä rannoilla kulkee patikkapolkuja. Rannoilla on jonkin verran asutusta Ylläksen kylän puoleisessa osassa. Muuten rannat ovat metsäiset.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ylläsjärvi (67.372.1.001)

2014-08-31T15:27:01Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Ylläsjärvi sijaitsee Yllästunturin kupeessa ja alue on turismin suosiossa. Järven jäällä pääsee hiihtämään ja moottorikelkkailemaan ja lisäksi pilkkiminen on mahdollista. Kesällä rannoilla kulkee patikkapolkuja. Rannoilla on jonkin verran asutusta Ylläksen kylän puoleisessa osassa. Muuten rannat ovat metsäiset.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T15:15:03Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

Inarijärvi syntyi jääkauden aikaansaannoksena ja on ns vajoamajärvi. Kun jää vetäytyi noin 9000 vuotta sitten, Inarijärvestä oli jonkin aikaa avoin yhteys Jäämereen, mutta se sulkeutui myöhemmin maankohoamisen seurauksena.Rannat ovat monin paikoin kivisiä ja jyrkkiä, mutta myös suojaisia lahtia ja jopa hiekkarantoja esiintyy. JÄrvellä on myös pitkiä salmia, joita kutsutaan nuoriksi.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==
Inarijärvi on vähähumuksinen ja karuksi luokiteltava järvi. Ihmistoiminnan vaikutus järveen on pientä ja vedenlaatu onkin erinomainen. Vesi on kirkasta erityisesti pohjoisosassa.

Pääsääntöisesti Inarijärven rannoista 0,5-1 kilometrin vyöhyke on jätetty metsätalouden ulkopuolelle rantakasvillisuuden säilyttämiseksi luonnontilaisena. Järvelle on kehitetty rantojensuojeluohjelma, jonka mukaan koillis- ja itäosa pyritään säilyttämään luonnontilaisena, kun taas rakentaminen on keskitetty länsiosaan. Koillisosa on myös Natura 2000-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Inarijärven rantojen maaperä on vähäravinteista ja karua, joten rannoilla kasvaa mäntyvoittoista kangasta. Saarista noin 79% on mäntyjen peitossa ja puusto on pääosin vanhaa, jopa 200-vuotiasta. Lisäksi noin 10% rannoista on erilaisten soiden peitossa ja hiekkamaita on vähän. Rantojen jyrkät kalliot ovat paljaita kasvillisuudesta ankarien olojen vuoksi, mutta suojaisemmissa paikoissa kasvaa saroja.

Inarijärvi on myös tunnettu monipuolisesta kalakannastaan. Mm. eri siika ja taimenlajeja on useita. Istutuksia on tehty vuodesta 1976. Istutettuihin lajeihin kuuluvat ainakin muikku ja planktonsiika.

Lintujen havainnoinnilla on järvellä pitkät perinteet, jo 1800- luvulta asti ja lajit on melko kattavasti kartoitettu mm. Metsähallituksen lintuselvityksessä. Tuoreempien havaintojen mukaan järvellä on havaittu 209 eri lajia, kun taas pesimälajeja on 107. Harvinaisiksi luokiteltuja lintuja ovat ampuhaukka, lapinsirri, naurulokki, käenpiika ja pikkutikka. 15 eri lajia, kuten kuukkeli, huuhkaja, metso ja riekko pysyvät reviireillään ympäri vuoden. Yleisin vesilintu on tukkakoskelo ja järvellä onkin arvioitu pesivän 101-500 paria. Toiseksi yleisin vesilintu on kuikka ja kolmanneksi telkkä. Vaikka Inarijärvi sijaitsee lähimilläänkin noin 50 kilometriä sisämaassa, tavataan siellä myös joitain merilintuja, kuten merilokkeja ja merimetsoja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T15:12:29Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

Inarijärvi syntyi jääkauden aikaansaannoksena ja on ns vajoamajärvi. Kun jää vetäytyi noin 9000 vuotta sitten, Inarijärvestä oli jonkin aikaa avoin yhteys Jäämereen, mutta se sulkeutui myöhemmin maankohoamisen seurauksena.Rannat ovat monin paikoin kivisiä ja jyrkkiä, mutta myös suojaisia lahtia ja jopa hiekkarantoja esiintyy. JÄrvellä on myös pitkiä salmia, joita kutsutaan nuoriksi.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==
Pääsääntöisesti Inarijärven rannoista 0,5-1 kilometrin vyöhyke on jätetty metsätalouden ulkopuolelle rantakasvillisuuden säilyttämiseksi luonnontilaisena. Järvelle on kehitetty rantojensuojeluohjelma, jonka mukaan koillis- ja itäosa pyritään säilyttämään luonnontilaisena, kun taas rakentaminen on keskitetty länsiosaan. Koillisosa on myös Natura 2000-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Inarijärven rantojen maaperä on vähäravinteista ja karua, joten rannoilla kasvaa mäntyvoittoista kangasta. Saarista noin 79% on mäntyjen peitossa ja puusto on pääosin vanhaa, jopa 200-vuotiasta. Lisäksi noin 10% rannoista on erilaisten soiden peitossa ja hiekkamaita on vähän. Rantojen jyrkät kalliot ovat paljaita kasvillisuudesta ankarien olojen vuoksi, mutta suojaisemmissa paikoissa kasvaa saroja.

Inarijärvi on myös tunnettu monipuolisesta kalakannastaan. Mm. eri siika ja taimenlajeja on useita. Istutuksia on tehty vuodesta 1976. Istutettuihin lajeihin kuuluvat ainakin muikku ja planktonsiika.

Lintujen havainnoinnilla on järvellä pitkät perinteet, jo 1800- luvulta asti ja lajit on melko kattavasti kartoitettu mm. Metsähallituksen lintuselvityksessä. Tuoreempien havaintojen mukaan järvellä on havaittu 209 eri lajia, kun taas pesimälajeja on 107. Harvinaisiksi luokiteltuja lintuja ovat ampuhaukka, lapinsirri, naurulokki, käenpiika ja pikkutikka. 15 eri lajia, kuten kuukkeli, huuhkaja, metso ja riekko pysyvät reviireillään ympäri vuoden. Yleisin vesilintu on tukkakoskelo ja järvellä onkin arvioitu pesivän 101-500 paria. Toiseksi yleisin vesilintu on kuikka ja kolmanneksi telkkä. Vaikka Inarijärvi sijaitsee lähimilläänkin noin 50 kilometriä sisämaassa, tavataan siellä myös joitain merilintuja, kuten merilokkeja ja merimetsoja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T15:05:51Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==
Pääsääntöisesti Inarijärven rannoista 0,5-1 kilometrin vyöhyke on jätetty metsätalouden ulkopuolelle rantakasvillisuuden säilyttämiseksi luonnontilaisena. Järvelle on kehitetty rantojensuojeluohjelma, jonka mukaan koillis- ja itäosa pyritään säilyttämään luonnontilaisena, kun taas rakentaminen on keskitetty länsiosaan. Koillisosa on myös Natura 2000-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Inarijärven rantojen maaperä on vähäravinteista ja karua, joten rannoilla kasvaa mäntyvoittoista kangasta. Saarista noin 79% on mäntyjen peitossa ja puusto on pääosin vanhaa, jopa 200-vuotiasta. Lisäksi noin 10% rannoista on erilaisten soiden peitossa ja hiekkamaita on vähän. Rantojen jyrkät kalliot ovat paljaita kasvillisuudesta ankarien olojen vuoksi, mutta suojaisemmissa paikoissa kasvaa saroja.

Inarijärvi on myös tunnettu monipuolisesta kalakannastaan. Mm. eri siika ja taimenlajeja on useita. Istutuksia on tehty vuodesta 1976. Istutettuihin lajeihin kuuluvat ainakin muikku ja planktonsiika.

Lintujen havainnoinnilla on järvellä pitkät perinteet, jo 1800- luvulta asti ja lajit on melko kattavasti kartoitettu mm. Metsähallituksen lintuselvityksessä. Tuoreempien havaintojen mukaan järvellä on havaittu 209 eri lajia, kun taas pesimälajeja on 107. Harvinaisiksi luokiteltuja lintuja ovat ampuhaukka, lapinsirri, naurulokki, käenpiika ja pikkutikka. 15 eri lajia, kuten kuukkeli, huuhkaja, metso ja riekko pysyvät reviireillään ympäri vuoden. Yleisin vesilintu on tukkakoskelo ja järvellä onkin arvioitu pesivän 101-500 paria. Toiseksi yleisin vesilintu on kuikka ja kolmanneksi telkkä. Vaikka Inarijärvi sijaitsee lähimilläänkin noin 50 kilometriä sisämaassa, tavataan siellä myös joitain merilintuja, kuten merilokkeja ja merimetsoja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T14:45:39Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==
Pääsääntöisesti Inarijärven rannoista 0,5-1 kilometrin vyöhyke on jätetty metsätalouden ulkopuolelle rantakasvillisuuden säilyttämiseksi luonnontilaisena. Järvelle on kehitetty rantojensuojeluohjelma, jonka mukaan koillis- ja itäosa pyritään säilyttämään luonnontilaisena, kun taas rakentaminen on keskitetty länsiosaan. Koillisosa on myös Natura 2000-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T14:38:37Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==
Pääsääntöisesti Inarijärven rannoista 0,5-1 kilometrin vyöhyke on jätetty metsätalouden ulkopuolelle rantakasvillisuuden säilyttämiseksi luonnontilaisena.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Inarijärvi (71.111.1.001)

2014-08-31T14:31:19Z

KaisaMAMK: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 
==Järven erityispiirteet==
Inari eli Inari(n)järvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri ja koltansaameksi Aanarjäu´rr), on Suomen toiseksi suurin järvi, 1084 neliökilometriä. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyr Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

==Inarijärvi vesistönä==
Inarin vesistöalue on järvi mukaan lukien 14 512 km² ja järvisyys 12,4 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Juutuanjoki (5214 km²), Ivalojoki (3884 km²), Kirakkajoki (471 km²), Siuttajoki (319 km²), Nellimjoki (314 km²) ja Surnujoki (253 km²). Eteläisen Suomen vesistöihin verrattuna Juutuanjoen vesistö on hieman Kyrönjokea suurempi, Ivalojoki kahden Vantaan kokoinen.

Inari laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon.

Järvessä on 3318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2074 ha), Kaamassaari (2068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esim. Ukonsaari eli Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia Maura. – Järven koillisosassa sijaitseva Kyynelniemi (4306 ha) voitaisiin tulkita saareksi, koska mantereeseen yhdistävän kannaksen poikki kulkee kanava. Tällöin se olisi Suomen järvien 10. suurin saari.

Inarinjärven selkiä ovat Ukonselkä, Kasarinselkä, Sammakkoselkä, Vasikkaselkä ja Satepetäjänselkä. Järven syvin kohta, 92 m, sijaitsee Vasikkaselän pohjoisosassa. Kasariselän syvin kohta on 87 m, Sammakkoselän 82 m. Järven keskisyvyys on 14,3 m.

Muista Suomen järvistä poiketen Inarin kartalta löytää useita 'vuonoja': Nanguvuono, Suolisvuono, Sarmivuono,… Yhteensä niitä on lähes kolmekymmentä. Jääkauden jälkeen nämä kapeat, 'vuonomaiset' lahdet olivat Jäämeren vuonoja, mutta maankohoaminen on siirtänyt ne järven osiksi.

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
==Säännöstely ja vedenkorkeus==
Inaria on säännöstelty keskeytyksettä vuodesta 1948 lähtien Paatsjoen voimalaitosten (Venäjä, Norja) tarpeisiin. Säännöstelyn yläraja on Nhanke+119,50 m ja alaraja Nhanke+117,14 m, joten suurin sallittu säännöstelyväli on 2,36 m. Säännöstelyluvan nollapiste on noin 27 cm N60-tason nollapistettä alempana.

Inarin vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1925. Havainnot puuttuvat kokonaan vuosilta 1946, 1956, 1957 ja 1958. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Nellimissä (YKJ 7641380, 3552565). Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 118,93 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 144 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 119,95 m (syksyllä 1992) ja alin N60+ 117,24 m (huhtikuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 271 cm.

==Pintaveden lämpötila ja jäätilanne==
Pintaveden lämpötilan mittauspaikka [[Inarijärvi_(71.111.1.001)/Ympäristöhallinnon_havaintopaikka_(Nellim)|(68°51´N, 28°17´E)]] sijaitsee järven kaakkoisosassa, Nellimvuonossa. Vuono on matala (syvyys alle 6 metriä) ja suojaisa, joten lukemat ovat korkeampia kuin Inarilla yleensä. Pintalämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla 1951–2010 on ollut kesäkuussa 11,3, heinäkuussa 15,5 ja elokuussa 14,3 astetta.

Inarilla on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa ja syvyyttä on 42 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 18 ºC, 10 metrin syvyydessä 13 ºC, 20 metrissä 10 ºC ja 40 metrissä 7 ºC ja pohjalla 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 25 päivää, 20 metrissä 43 päivää ja 40 metrissä 47 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 6. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 20 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,9 astetta ja 40 metrissä 2,9 astetta. Nämä lukemat ovat selvästi korkeammat kuin Järvialueen luotauspisteissä.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Nellimistä talvesta 1936–1937 alkaen ja selkävesiltä talvesta 1922–1923 alkaen. Ääripäivät ovat olleet seuraavat:

=====Jäätyminen=====
{| border="1" cellpadding="10"
|-
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|09.10.1960 ja 1976
|09.12.2000
|-
|'''Selkävedet'''
|01.11.1993
|07.01.2007
|}

=====Jäänlähtö=====
{| border="1" cellpadding="10"
|
|'''Aikaisin'''
|'''Myöhäisin'''
|-
|'''Nellim'''
|07.05.1990
|13.06.1993
|-
|'''Selkävedet'''
|19.05.1990
|29.06.1996
|}

Jäänpaksuutta on mitattu Nellimissä vuodesta 1950, mutta SYKEn rekisterissä havaintoja on vasta vuodesta 1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 75 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1985.

Inarin 'ulapan' jäänpaksuushavaintopaikka sijaitsee Paksuvuonossa, melko lähellä Nellimiä, joten havainnot eivät ole varsinaisesti Inarin isoilta ulapoilta. Havaintoja on vuodesta 1961 alkaen ja ne jatkuvat edelleen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 72 cm, koko jakson ennätyspaksuus 98 cm huhtikuulta 1996.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23245&lan=fi Inarijärven tila] (ymparisto.fi)
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=393659&lan=fi Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009] (julkaisu, ymparisto.fi)
*[http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a171.pdf Linnusto] (Metsähallitus)

Laihalampi (04.153.1.023)

2014-08-29T17:37:27Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Laihalampi on Mikkelin Lehmuskylässä sijaitseva runsaasti rehevöitynyt ja matala lampi. Laihalammen vesikasvillisuus ja vesilinnusto ovat runsaita. Lampi on lähes kauttaaltaan rantavyöhykettä ja sitä ympäröivä asutus kuormittaa vesistöä hulevesien muodossa. (Mikkelin kaupunki, 2007)
==Nykytila ja suojelu==
Vuonna 2007 tehtyjen vesistötutkimusten perusteella Laihalammessa on keväisin ilmennyt happikatoa. Puskurikyky happamuutta vastaan todettiin hyväksi. Elokuisessa mittauksessa havaitut suolistobakteerimäärät (290 pmy/100 ml) ilmentävät edellä mainittuja hulevesien kuormittavia vaikutuksia.
Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet viittasivat erittäin rehevöityneeseen järveen. Mittauksia edeltävänä vuosikymmenenä rehevyystilanteen ei ole havaittu oleellisesti muuttuneen. Fosforipitoisuuksien on huomattu vaihtelevan runsaasti sisäisestä kuormituksesta riippuen.
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Matalan järven ja runsaan kasvillisuuden vuoksi Laihalammella on tätä nykyä vain linnustollinen ja maisemallinen arvo. Virkistyskäyttöä ajatellen lammen tila on luokiteltu välttäväksi. (Mikkelin kaupunki, 2007)
==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Lammen ympäristössä on jonkin verran asutusta, mutta ei kuitenkaan aivan rannassa. Kaakkoisrannalla on hautausmaa. Lammen ympäri kiertää suosittu lenkkipolku.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://yle.fi/uutiset/pahanhajuisen_lammen_kunnostus_mikkelissa_kiinni_maararahoista/6911501 Yle.fi, Pahanhajuisen lammen kunnostus Mikkelissä kiinni määrärahoista]

==Lähteet==
Mikkelin kaupunki, 2007. Mikkelin kaupungin julkaisuja 1/2007. www-julkaisu. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuonna 2006. http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2006_nettiversio.pdf Päivitetty 9.1.2007. Luettu 5.8.2014

Pankalampi (04.153.1.022)

2014-08-29T17:31:45Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Pankalampi on pinta-alaltaan 4,3 ha suuruinen lampi, jonka läpi virtaa Siekkilänjoki-Pankajoki.

==Nykytila ja suojelu==

Pankalammen ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat olleet nousussa viimeisen 10 vuoden ajan ja nykyään ne ovat tasolla, joiden mukaan Pankalampi voidaan luokitella selvästi reheväksi. Lammessa ei kuitenkaan ole havaittu merkittäviä määriä sinilevää. Rehevöityminen on aiheuttanut lammessa alusveden happivajauksia ja loppukesällä jopa happikatoja pohjan lähellä (Mikkelin kaupunki 2012).

Mikkelin kaupungin tekemän uimavesiprofiilin mukaan hulevedet voivat aiheuttaa kovien sateiden aikaan lyhytkestoisia saastumistilanteita Pankalammella, mutta veden nopean vaihtuvuuden ansiosta tilanne palautuu normaaliksi nopeasti.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pankalammen rannoilla on sekametsää ja aluskasvillisuus on paikoin melko rehevää. Vedessä kasvaa jonkin verran ulpukoita ja kortteita.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Pankalammen rannalla sijaitsee Pankalammen uimaranta, jossa uimaranta-alueen leveys on noin 50 metriä. Rannassa on noin metrin kaistale hiekkaa ja muu osa rannasta on hoidettua nurmikkoa. Uimareita käy normaalipäivänä noin 30 ja lämpimänä kesäpäivänä noin 80 (Mikkelin kaupunki 2012).

Mikkelin kaupungin tekemän uimavesiprofiilin mukaan vuonna 2011 uimaveden laatuluokka oli erinomainen.

Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut valvoo säännöllisesti uimaveden laatua.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Mikkelin kaupunki. Pankalammen uimaranta. www-dokumentti.
[[http://www2.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/01b_asuminen_rakentaminen_ja_liikenne/13_puistot_ja_virkistysalueet/08_uimarannat/pankala]] Ei päivitystietoja. Luettu 19.5.2014.

Pitkäjärvi (04.152.1.002)

2014-08-29T17:08:57Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärvi on Mikkelin suosituimpia uimarantoja. Mikkelin kaupungin uimavesiprofiilin mukaan Pitkäjärven pituus on lähes viisi kilometriä (Mikkelin kaupunki 2013). Pitkäjärvi on yleisimpiä järvien nimiä Suomessa ja Pitkäjärviä on jopa 172.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu. Järven tilasta on asiantuntija-arvio, joka luokittelee järven tilan hyväksi. Pitkäjärven kemiallinen tila on myös hyvä. Pitkäjärvi kuuluu pintavesityypiltään luokkaan pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet. (OIVA 2013).

Mikkelin kaupunki seuraa säännöllisin väliajoin järven uimaveden laatua näytteenotoilla (Mikkelin kaupunki 2013.)

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kalastajat ovat raportoineet saaneensa järvestä haukia, ahvenia ja säynejä.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärvellä on yleinen uimaranta, josta Mikkelin kaupunki on tehnyt uimavesiprofiilin. Vuonna 2011 uimaveden laatuluokka oli erinomainen. Aikaisempina vuosina Pitkäjärvellä on havaittu pieniä määriä sinilevää. Uimavesiprofiilin mukaan Pitkäjärvellä ei ole riskiä saastua jätevesistä, mutta lyhytaikaista saastumista voi kuitenkin aiheuttaa lähi asutuksesta ajautuvat hulevedet rankkasateiden aikaan sekä järvellä viihtyvät vesilinnut (haittoina voivat olla ulosteet ja järvisyyhy). (Mikkelin kaupunki 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22615&lan=fi Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=282755&lan=fi&clan=fi Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila] (ymparisto.fi)
*[http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/02_palvelut/01b_asuminen_rakentaminen_ja_liikenne/13_puistot_ja_virkistysalueet/08_uimarannat/pitkajarvi Pitkäjärven uimaranta] (Mikkelin kaupunki)

==Lähteet==
Mikkelin kaupunki 2013. Uimavesiprofiilit, Pitkäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.mikkeli.fi/en/sisalto/02_palvelut/09_ymparisto/16_terveysvalvonta/06_talous_ja_uimavesi. Ei päivitystietoja. Luettu 3.6.2013.

OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 31.5.2013.

Myllyjärvi (14.232.1.001)

2014-08-29T16:56:19Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Jyväskylässä on ainakin 6 Myllyjärvi nimistä järveä. Tämä on niistä ehkä tunnetuin, koska se sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa. Valtatie 23 Jyväskylästä Keuruulle jakaa myllyjärven kahteen osaan ja tien alla kulkee putki, joka yhdistää osat.

==Nykytila ja suojelu==
Myllyjärvi on päässyt rehevöitymään lievästi ja humusta on jonkin verran. pH on neutraali 6,6.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Järveen on istutettu planktonsiikaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Myllyjärven Tarhamäen puoleisessa osassa rannalla on yksi talo ja muutakin asutusta on lähellä. Myllyjärven asuinalueen puolen ranta on rakentamaton, mutta asutusta on melko lähellä. Sillä puolella on uimaranta, joka on ahkerassa käytössä kesäaikaan ja sivummalla on koirien uittopaikka. Uimaranta on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä.

Uimareiden lisäksi virkistyskalastajia näkee järvellä silloin tällöin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Myllyjärvi (14.232.1.001)

2014-08-29T16:55:54Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Jyväskylässä on ainakin 6 Myllyjärvi nimistä järveä. Tämä on niistä ehkä tunnetuin, koska se sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa. Valtatie 23 Jyväskylästä Keuruulle jakaa myllyjärven kahteen osaan ja tien alla kulkee putki, joka yhdistää osat.

==Nykytila ja suojelu==
Myllyjärvi on päässyt rehevöitymään lievästi ja humusta on jonkin verran. pH on neutraali 6,6.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Myllyjärven Tarhamäen puoleisessa osassa rannalla on yksi talo ja muutakin asutusta on lähellä. Myllyjärven asuinalueen puolen ranta on rakentamaton, mutta asutusta on melko lähellä. Sillä puolella on uimaranta, joka on ahkerassa käytössä kesäaikaan ja sivummalla on koirien uittopaikka. Uimaranta on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä.

Uimareiden lisäksi virkistyskalastajia näkee järvellä silloin tällöin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Myllyjärvi (14.232.1.001)

2014-08-29T16:54:55Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Jyväskylässä on ainakin 6 Myllyjärvi nimistä järveä. Tämä on niistä ehkä tunnetuin, koska se sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa. Valtatie 23 Jyväskylästä Keuruulle jakaa myllyjärven kahteen osaan ja tien alla kulkee putki, joka yhdistää osat.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Myllyjärven Tarhamäen puoleisessa osassa rannalla on yksi talo ja muutakin asutusta on lähellä. Myllyjärven asuinalueen puolen ranta on rakentamaton, mutta asutusta on melko lähellä. Sillä puolella on uimaranta, joka on ahkerassa käytössä kesäaikaan ja sivummalla on koirien uittopaikka. Uimaranta on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä.

Uimareiden lisäksi virkistyskalastajia näkee järvellä silloin tällöin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Myllyjärvi (14.232.1.001)

2014-08-29T16:53:21Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Jyväskylässä on ainakin 4 Myllyjärvi nimistä järveä. Tämä on niistä ehkä tunnetuin, koska se sijaitsee samannimisessä kaupunginosassa. Tie 18 Jyväskylästä Keuruulle jakaa myllyjärven kahteen osaan ja tien alla kulkee putki, joka yhdistää osat.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Myllyjärven Tarhamäen puoleisessa osassa rannalla on yksi talo ja muutakin asutusta on lähellä. Myllyjärven asuinalueen puolen ranta on rakentamaton, mutta asutusta on melko lähellä. Sillä puolella on uimaranta, joka on ahkerassa käytössä kesäaikaan ja sivummalla on koirien uittopaikka. Uimaranta on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä.

Uimareiden lisäksi virkistyskalastajia näkee järvellä silloin tällöin.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Myllyjärvi (14.232.1.001)

2014-08-29T16:48:07Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

Saimaa (04.112.1.001)/Kirkonvarkauden silta

2014-08-29T16:42:25Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=kirkonvarkaus.JPG
|Teksti=Kirkonvarkauden silta
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=varsavuori.JPG
|Teksti=Hotelli Varsavuoren rantaa
}}
{{Paikka
|Nimi=Kirkonvarkauden silta
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)
|Kuvaus=
|Kunta=
|KoordPohj=61.6673
|KoordIta=27.2941
|Koordinaatit=61.66730338725034, 27.294094562530518
|Zoom=13
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Varsavuori.JPG

2014-08-29T16:42:02Z

KaisaMAMK:

Tiedosto:Kirkonvarkaus.JPG

2014-08-29T16:40:39Z

KaisaMAMK:

Saimaa (04.112.1.001)/Kirkonvarkauden silta

2014-08-29T16:39:50Z

KaisaMAMK: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Kirkonvarkauden silta |Alue=Saimaa (04.112.1.001) |Kuvaus= |Kunta= |KoordPohj=61.6673 |KoordIta=27.2941 |Koordinaatit=61.66730338725034, 27.294094562530518 |Zoom=13 ...

{{Paikka
|Nimi=Kirkonvarkauden silta
|Alue=Saimaa (04.112.1.001)
|Kuvaus=
|Kunta=
|KoordPohj=61.6673
|KoordIta=27.2941
|Koordinaatit=61.66730338725034, 27.294094562530518
|Zoom=13
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kaihunlahti (04.151.1.035)/Kota

2014-08-29T16:31:00Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=L2.JPG
|Teksti=etelärannalta pohjoisen suuntaan
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Kota.jpg
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=kota2.JPG
|Teksti=
}}
{{Paikka
|Nimi=Kota
|Alue=Kaihunlahti (04.151.1.035)
|Kuvaus=
|Kunta=Mikkeli
|KoordPohj=61.6779
|KoordIta=27.2801
|Koordinaatit=61.67792926939653, 27.280092425644398
|Zoom=19
|Tyyppi=Palvelu
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Kota2.JPG

2014-08-29T16:30:24Z

KaisaMAMK:

Tiedosto:Kota.jpg

2014-08-29T16:29:28Z

KaisaMAMK:

Tiedosto:L2.JPG

2014-08-29T16:25:00Z

KaisaMAMK:

Kaihunlahti (04.151.1.035)/Kota

2014-08-29T13:22:19Z

KaisaMAMK: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Kota |Alue=Kaihunlahti (04.151.1.035) |Kuvaus= |Kunta=Mikkeli |KoordPohj=61.6779 |KoordIta=27.2801 |Koordinaatit=61.67792926939653, 27.280092425644398 |Zoom=19 |Tyyp...

{{Paikka
|Nimi=Kota
|Alue=Kaihunlahti (04.151.1.035)
|Kuvaus=
|Kunta=Mikkeli
|KoordPohj=61.6779
|KoordIta=27.2801
|Koordinaatit=61.67792926939653, 27.280092425644398
|Zoom=19
|Tyyppi=Palvelu
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Kaihunlahti (04.151.1.035)

2014-08-29T12:29:55Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kaihunlahti on pieni järvi lähellä Mikkelin keskustaa. Kaihunharju erottaa sen Kaihunlammesta. Osa Järvestä kuuluu Pursialan pohjavesialueeseen ja osa järven vesistä imeytyy rantaimeytymisenä viereiseen Kaihunharjuun. Järvi rajautuu pohjoispäästä Lahden ja Kuopion väliseen moottoritiehen.

==Nykytila ja suojelu==
Kaihunlahtea kuormittavat hulevedet, sillä noin 100 hehtaarin valuma-alueesta 73% on asutusalueelta ja vain 11% metsistä. Rehevöityminen onkin lisääntynyt vuosien varrella ja järvi luokitellaan tällä hetkellä lievästi reheväksi. Vesi on kuitenkin melko kirkasta ja humusta on vähän. pH on lievästä emäksinen ja järvellä onkin loistava puskurointikyky happamoitumista vastaan. Mikkelin kaupungilla on suunnitteilla kehittää järveä paremmin soveltuvaksi virkistyskäyttöön. Veden hygieeninen laatu on todettu hyväksi, joten esteitä virkistyskäytölle sen suhteen ei ole.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Lammen rannoilla ei ole asutusta. Ainut rakennus on kota, jota voi vuokrata. Vesistöä käytetään lähinnä virkistyskäyttöön ja rannoilla näkyy sitä varten mm. soutuveneitä. Myös kalastajat kokeilevat onneaan silloin tällöin. Kaihun Kierros- niminen, noin 2,3km mittainen luontopolku kulkee pienen osan Kaihunlahden rannan tuntumassa. Varsinaisesti polku kiertää viereisen Kaihunlammen. Muutaman sadan metrin päässä järvestä on myös Kenkävero ja Mikkelinpuisto.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2008_julkaisu.pdf Vesistötutkimukset] (Mikkelin kaupunki)

Kaihunlahti (04.151.1.035)

2014-08-29T12:17:46Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kaihunlahti on pieni järvi lähellä Mikkelin keskustaa. Kaihunharju erottaa sen Kaihunlammesta. Osa Järvestä kuuluu Pursialan pohjavesialueeseen ja osa järven vesistä imeytyy rantaimeytymisenä viereiseen Kaihunharjuun. Järvi rajautuu pohjoispäästä Lahden ja Kuopion väliseen moottoritiehen.

==Nykytila ja suojelu==
Kaihunlahtea kuormittavat hulevedet, sillä noin 100 hehtaarin valuma-alueesta 73% on asutusalueelta ja vain 11% metsistä. Rehevöityminen onkin lisääntynyt vuosien varrella ja järvi luokitellaan tällä hetkellä lievästi reheväksi. Vesi on kuitenkin melko kirkasta ja humusta on vähän. pH on lievästä emäksinen ja järvellä onkin loistava puskurointikyky happamoitumista vastaan. Mikkelin kaupungilla on suunnitteilla kehittää järveä paremmin soveltuvaksi virkistyskäyttöön. Veden hygieeninen laatu on todettu hyväksi, joten esteitä virkistyskäytölle sen suhteen ei ole.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2008_julkaisu.pdf Vesistötutkimukset] (Mikkelin kaupunki)

Kaihunlahti (04.151.1.035)

2014-08-29T12:14:13Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==
Kaihunlahtea kuormittavat hulevedet, sillä noin 100 hehtaarin valuma-alueesta 73% on asutusalueelta ja vain 11% metsistä. Rehevöityminen onkin lisääntynyt vuosien varrella ja järvi luokitellaan tällä hetkellä lievästi reheväksi. Vesi on kuitenkin melko kirkasta ja humusta on vähän. pH on lievästä emäksinen ja järvellä onkin loistava puskurointikyky happamoitumista vastaan. Mikkelin kaupungilla on suunnitteilla kehittää järveä paremmin soveltuvaksi virkistyskäyttöön. Veden hygieeninen laatu on todettu hyväksi, joten esteitä virkistyskäytölle sen suhteen ei ole.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www2.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkim_2008_julkaisu.pdf Vesistötutkimukset] (Mikkelin kaupunki)

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T12:06:38Z

KaisaMAMK: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Leppävesi on melko pitkä järvi, noin 30km, mutta kapea. suurelta osin leveys on vain noin kilometrin verran. Järven muoto on aiemmin hankaloittanut maantieliikennettä (valtatie 9), mutta ongelma on sittemmin korjattu rakentamalla silta järven yli. Myös Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie kulkee järven yli. Järvi sijaitsee Jyväskylän, Laukaan ja Toivakan kuntien alueella.

Leppävesi laskee Vaajavirtaa pitkin Päijänteeseen. Lisäksi Leppävesi on tärkeä osa Päijänteen ja Keiteleen välistä liikennettä. Leppävesi vastaanottaa koko Kymijoen valuma-alueen yläosan vedet. Suuri osa tästä valumasta tulee Saaravedestä Kuhankosken kautta.

==Nykytila ja suojelu==
Järven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Järvi on lievästi rehevöitynyt, mutta pH on pysynyt neutraalina (6,7).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä.

Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 harvinaisuuskatsaiksessa heinäkurppa ja mustaleppälintu. Linnusto on muutenkin alueella runsasta. Esimerkiksi saman yhdistyksen ylläpitämän lintuatlaksen Oravasaaren sisältämässä ruudussa on havaittu 109 eri lajia.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Leppävesi on tärkeä liikenteen kannalta. Päijänteen ja Keiteleen välinen kanaali kulkee Järven kautta. Lisäksi Rantoja myöten kulkee useita tietä.

Rannat ja saaret ovat vaihtelevasti maatalous ja asutuskäytössä, mutta suurin osa on silti metsien peitossa. Rannoilla on myös kesämökkejä. Suuria kaupunkeja rannoilla ei ole, mutta keskittymiä on, kuten esimerkiksi Kaunisharjun asuinalue.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ksly.net/atlas/ruudut/689&344.html Linnusto (Oravasaaren ruutu)] (Lintu Atlas)

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T11:58:22Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Leppävesi on melko pitkä järvi, noin 30km, mutta kapea. suurelta osin leveys on vain noin kilometrin verran. Järven muoto on aiemmin hankaloittanut maantieliikennettä (valtatie 9), mutta ongelma on sittemmin korjattu rakentamalla silta järven yli. Myös Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie kulkee järven yli. Järvi sijaitsee Jyväskylän, Laukaan ja Toivakan kuntien alueella.

Leppävesi laskee Vaajavirtaa pitkin Päijänteeseen. Lisäksi Leppävesi on tärkeä osa Päijänteen ja Keiteleen välistä liikennettä. Leppävesi vastaanottaa koko Kymijoen valuma-alueen yläosan vedet. Suuri osa tästä valumasta tulee Saaravedestä Kuhankosken kautta.

==Nykytila ja suojelu==
Järven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Järvi on lievästi rehevöitynyt, mutta pH on pysynyt neutraalina (6,7).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä.

Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 harvinaisuuskatsaiksessa heinäkurppa ja mustaleppälintu. Linnusto on muutenkin alueella runsasta. Esimerkiksi saman yhdistyksen ylläpitämän lintuatlaksen Oravasaaren sisältämässä ruudussa on havaittu 109 eri lajia.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ksly.net/atlas/ruudut/689&344.html Linnusto (Oravasaaren ruutu)] (Lintu Atlas)

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T11:56:17Z

KaisaMAMK: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Leppävesi on melko pitkä järvi, noin 30km, mutta kapea. suurelta osin leveys on vain noin kilometrin verran. Järven muoto on aiemmin hankaloittanut maantieliikennettä (valtatie 9), mutta ongelma on sittemmin korjattu rakentamalla silta järven yli. Myös Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rautatie kulkee järven yli. Järvi sijaitsee Jyväskylän, Laukaan ja Toivakan kuntien alueella.

Leppävesi laskee Vaajavirtaa pitkin Päijänteeseen. Lisäksi Leppävesi on tärkeä osa Päijänteen ja Keiteleen välistä liikennettä.

==Nykytila ja suojelu==
Järven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Järvi on lievästi rehevöitynyt, mutta pH on pysynyt neutraalina (6,7).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Leppävesi on kalastajien suosiossa ja kalakantoja onkin pidetty yllä monipuolisilla kalaistutuksilla. Järveen on istutettu järvilohta- ja taimenta, muikkua, eri siikalajeja, haukea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi järvessä on muita yleisiä suomalaisia kalalajeja, kuten ahvenia ja särkiä.

Harvinaisista lintulajeista Leppävedellä tavattiin Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen vuoden 2010 harvinaisuuskatsaiksessa heinäkurppa ja mustaleppälintu. Linnusto on muutenkin alueella runsasta. Esimerkiksi saman yhdistyksen ylläpitämän lintuatlaksen Oravasaaren sisältämässä ruudussa on havaittu 109 eri lajia.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ksly.net/atlas/ruudut/689&344.html Linnusto (Oravasaaren ruutu)] (Lintu Atlas)

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T11:52:13Z

KaisaMAMK: /* Aiheesta muualla */

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T11:51:01Z

KaisaMAMK: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Leppävesi (14.311.1.001)

2014-08-29T11:37:37Z

KaisaMAMK: /* Järven erityispiirteet */

Soidenlampi (14.232.1.003)/Epävirallinen nuotiopaikka

2014-08-29T11:18:26Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=suo.JPG
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=nuotio.JPG
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=penkki.JPG
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=M2.jpg
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Koivut.jpg
|Teksti=rannan koivikkoa
}}
{{Paikka
|Nimi=Epävirallinen nuotiopaikka
|Alue=Soidenlampi (14.232.1.003)
|Kuvaus=
|Kunta=Jyväskylä
|KoordPohj=62.2191
|KoordIta=25.6525
|Koordinaatit=62.21908825257991, 25.652468919688545
|Zoom=19
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Koivut.jpg

2014-08-29T11:18:11Z

KaisaMAMK:

Tiedosto:M2.jpg

2014-08-29T11:17:11Z

KaisaMAMK:

Soidenlampi (14.232.1.003)/Nuotiopaikka

2014-08-29T11:14:24Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=metsää.JPG
|Teksti=Metsästä
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=linnut.JPG
|Teksti=Lammen lintuja, lokkeja
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=lampi.JPG
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Nuotiopaikka.jpg
|Teksti=Nuotiopaikka maakuntauran varressa
}}
{{Paikka
|Nimi=Nuotiopaikka
|Alue=Soidenlampi (14.232.1.003)
|Kuvaus=
|Kunta=Jyväskylä
|KoordPohj=62.2179
|KoordIta=25.6453
|Koordinaatit=62.217873243893436, 25.645256995630916
|Zoom=16
|Tyyppi=Nuotiopaikka
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Nuotiopaikka.jpg

2014-08-29T11:14:02Z

KaisaMAMK:

Kolmisoppinen (14.231.1.037)/uimaranta

2014-08-29T11:10:08Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=pukkarit.JPG
|Teksti=Uimarannan pukulopit
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Rantaa.jpg
|Teksti=
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Vedestä.jpg
|Teksti=
}}
{{Paikka
|Nimi=uimaranta
|Alue=Kolmisoppinen (14.231.1.037)
|Kuvaus=Kolmisoppisen uimaranta
|Kunta=Jyväskylä
|KoordPohj=62.2077
|KoordIta=25.6661
|Koordinaatit=62.207651160425925, 25.66605377171072
|Zoom=17
|Tyyppi=Uimaranta
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Vedestä.jpg

2014-08-29T11:09:56Z

KaisaMAMK:

Tiedosto:Rantaa.jpg

2014-08-29T11:09:22Z

KaisaMAMK:

Kolmisoppinen (14.231.1.037)/Ladun maja

2014-08-29T11:06:46Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=LAdunmaja.JPG
|Teksti=LAdun maja
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=LAituri2.JPG
|Teksti=Majan laituri
}}
{{Valokuva
|Tiedosto=Sauna.jpg
|Teksti=Ladun majan sauna
}}
{{Paikka
|Nimi=Ladun maja
|Alue=Kolmisoppinen (14.231.1.037)
|Kuvaus=Jyväskylän ladun hiihtomaja
|Kunta=Jyväskylä
|KoordPohj=62.2072
|KoordIta=25.6682
|Koordinaatit=62.20720093041244, 25.668199538922636
|Zoom=17
|Tyyppi=Palvelu
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Sauna.jpg

2014-08-29T11:06:27Z

KaisaMAMK:

Tuomiojärvi (14.291.1.002)/Frisbee golf alue

2014-08-29T11:02:59Z

KaisaMAMK:

{{Valokuva
|Tiedosto=Golf.jpg
|Teksti=frisbee golf rata
}}
{{Paikka
|Nimi=Frisbee golf alue
|Alue=Tuomiojärvi (14.291.1.002)
|Kuvaus=Frisbee golf radat
|Kunta=Jyväskylä
|KoordPohj=62.2529
|KoordIta=25.7411
|Koordinaatit=62.2529399787329, 25.741091251438775
|Zoom=17
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:Golf.jpg

2014-08-29T11:02:16Z

KaisaMAMK: