https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Kim155 2026-05-08T13:28:16Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mustialanlammi_(35.935.1.001)/Mustiala&diff=443011 2014-04-13T20:21:45Z

<p>Kim155: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Mustiala |Alue=Mustialanlammi (35.935.1.001) |Kunta=Tammela |KoordPohj=60.8146 |KoordIta=23.7744 |Koordinaatit=60.8146, 23.774400000000014 |Zoom=15 |Ylläpito=Tavalline...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Nimi=Mustiala<br /> |Alue=Mustialanlammi (35.935.1.001)<br /> |Kunta=Tammela<br /> |KoordPohj=60.8146<br /> |KoordIta=23.7744<br /> |Koordinaatit=60.8146, 23.774400000000014<br /> |Zoom=15<br /> |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä<br /> }}</div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Minihauki.png&diff=443010 2014-04-13T20:18:02Z

<p>Kim155: tallensi uuden version Tiedosto:Minihauki.png</p> <hr /> <div></div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mustialanlammi_(35.935.1.001)&diff=443009 2014-04-13T20:16:26Z

<p>Kim155: /* Päiväkirja */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.<br /> <br /> Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma.<br /> Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta.<br /> Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.<br /> <br /> Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.<br /> <br /> Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.<br /> <br /> Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.<br /> <br /> Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Hauki, ahven, särki<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> Kalavesiluokka: huono<br /> <br /> Raakavesiluokka: huono<br /> <br /> Yleisluokka: välttävä<br /> <br /> Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m<br /> <br /> ==Päiväkirja==<br /> <br /> 29.8.2013<br /> <br /> Mustialan saunan laiturilta nousi hopeisella lusikalla ensimmäisellä heitolla tällainen pieni, muutaman sadan gramman painoinen hauki (vaikka järvessä ei pitänyt haukia ollakaan?). Pikkuinen pääsi takaisin kasvamaan.<br /> <br /> [[Tiedosto:Minihauki.png]]<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> 13.4.2014 klo 20:35<br /> <br /> Mustialanlammista nousi 4,5 kg hauki.<br /> Leuto tuuli Etelästä, jäät lähteneet n. viikko sitten.<br /> Lusikalla selästä kiinni, parin metrin vedestä, pohjakasvuston joukosta.<br /> <br /> [[Tiedosto:Hauki.png]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi<br /> <br /> http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf</div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Minihauki.png&diff=443008 2014-04-13T20:12:58Z

<p>Kim155: </p> <hr /> <div></div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mustialanlammi_(35.935.1.001)&diff=443007 2014-04-13T20:06:16Z

<p>Kim155: /* Päiväkirja */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.<br /> <br /> Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma.<br /> Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta.<br /> Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.<br /> <br /> Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.<br /> <br /> Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.<br /> <br /> Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.<br /> <br /> Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Hauki, ahven, särki<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> Kalavesiluokka: huono<br /> <br /> Raakavesiluokka: huono<br /> <br /> Yleisluokka: välttävä<br /> <br /> Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m<br /> <br /> ==Päiväkirja==<br /> <br /> Sunnuntaina 13.4.2014 klo 20:35<br /> <br /> Mustialanlammista nousi 4,5 kg hauki.<br /> Leuto tuuli Etelästä, jäät lähteneet n. viikko sitten.<br /> Lusikalla selästä kiinni, parin metrin vedestä, pohjakasvuston joukosta.<br /> <br /> [[Tiedosto:Hauki.png]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi<br /> <br /> http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf</div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Hauki.png&diff=443006 2014-04-13T20:01:18Z

<p>Kim155: tallensi uuden version Tiedosto:Hauki.png</p> <hr /> <div></div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mustialanlammi_(35.935.1.001)&diff=443005 2014-04-13T19:58:29Z

<p>Kim155: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.<br /> <br /> Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma.<br /> Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta.<br /> Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.<br /> <br /> Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.<br /> <br /> Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.<br /> <br /> Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.<br /> <br /> Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Hauki, ahven, särki<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> Kalavesiluokka: huono<br /> <br /> Raakavesiluokka: huono<br /> <br /> Yleisluokka: välttävä<br /> <br /> Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m<br /> <br /> ==Päiväkirja==<br /> <br /> [[Tiedosto:Hauki.png]]<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi<br /> <br /> http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf</div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Hauki.png&diff=443004 2014-04-13T19:57:05Z

<p>Kim155: </p> <hr /> <div></div>

Kim155 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mustialanlammi_(35.935.1.001)&diff=443003 2014-04-13T19:39:59Z

<p>Kim155: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.<br /> <br /> Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma.<br /> Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta.<br /> Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.<br /> <br /> Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.<br /> <br /> Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.<br /> <br /> Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.<br /> <br /> Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Hauki, ahven, särki<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> Kalavesiluokka: huono<br /> <br /> Raakavesiluokka: huono<br /> <br /> Yleisluokka: välttävä<br /> <br /> Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi<br /> <br /> http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf</div>

Kim155