https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Kimmo 2026-05-03T14:25:59Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=617310 2015-08-25T18:38:36Z

<p>Kimmo: Kuva päivitys</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Yleistä==<br /> [[Tiedosto:Suuri Hautajärvi.jpeg|kehyksetön|vasen|Kuva järven eteläisestä päästä]]<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet ja nykytila==<br /> Suuri Hautajärvi on muodoltaan kapeahko pitkän muotoinen järvi. Järvi on lievästi humuspitoinen sekä rehevyystasoltaan karu, lievästi hapan järvi. <br /> Järvelle tunnusomaisia ovat korkeus vaihtelevat rannat sekä rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Suuri Hautajärven kalakantaan kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Järvestä saa kalastamalla ahventa, särkeä ja haukea yleisimmin. <br /> Havaintojen perusteella lintulajistoon kuuluu vesilintujen osalta sinisorsa, silkkiuikku, kalalokki, naurulokki, harmaalokki, selkälokki. Järvellä vierailee myös satunnaisesti laulujoutsenia. Kanalintuja alueella on teeri, metso ja pyy.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoista on osa kuulunut metsäyhtiöille. Alueelle on kaavoitettu tontteja loma-asutusta varten.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Suuri_Hautaj%C3%A4rvi.jpeg&diff=617309 2015-08-25T18:34:32Z

<p>Kimmo: Suuri Hautajärvi kuva eteläisestä päästä otettuna. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Suuri Hautajärvi kuva eteläisestä päästä otettuna. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=613985 2015-08-11T17:54:17Z

<p>Kimmo: päivitys</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Yleistä==<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet ja nykytila==<br /> Suuri Hautajärvi on muodoltaan kapeahko pitkän muotoinen järvi. Järvi on lievästi humuspitoinen sekä rehevyystasoltaan karu, lievästi hapan järvi. <br /> Järvelle tunnusomaisia ovat korkeus vaihtelevat rannat sekä rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Suuri Hautajärven kalakantaan kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Järvestä saa kalastamalla ahventa, särkeä ja haukea yleisimmin. <br /> Havaintojen perusteella lintulajistoon kuuluu vesilintujen osalta sinisorsa, silkkiuikku, kalalokki, naurulokki, harmaalokki, selkälokki. Järvellä vierailee myös satunnaisesti laulujoutsenia. Kanalintuja alueella on teeri, metso ja pyy.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven rannoista on osa kuulunut metsäyhtiöille. Alueelle on kaavoitettu tontteja loma-asutusta varten.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=613983 2015-08-11T17:50:34Z

<p>Kimmo: päivitys</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Yleistä==<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet ja nykytila==<br /> Suuri Hautajärvi on muodoltaan kapeahko pitkän muotoinen järvi. Järvi on lievästi humuspitoinen sekä rehevyystasoltaan karu, lievästi hapan järvi. <br /> Järvelle tunnusomaisia ovat korkeus vaihtelevat rannat sekä rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Suuri Hautajärven kalakantaan kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Järvestä saa kalastamalla ahventa, särkeä ja haukea yleisimmin. <br /> Havaintojen perusteella lintulajistoon kuuluu vesilintujen osalta sinisorsa, silkkiuikku, kalalokki, naurulokki, harmaalokki, selkälokki. Järvellä vierailee myös satunnaisesti laulujoutsenia. Kanalintuja alueella on teeri, metso ja pyy.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=613979 2015-08-11T17:29:23Z

<p>Kimmo: päivitystä</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Yleistä==<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet ja nykytila==<br /> Suuri Hautajärvi on muodoltaan kapeahko pitkän muotoinen järvi. Järvi on lievästi humuspitoinen sekä rehevyystasoltaan karu, lievästi hapan järvi. <br /> Järvelle tunnusomaisia ovat korkeus vaihtelevat rannat sekä rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=613978 2015-08-11T17:22:34Z

<p>Kimmo: päivitystä</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Yleistä==<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suuri_Hautaj%C3%A4rvi_(04.146.1.025)&diff=613977 2015-08-11T17:20:52Z

<p>Kimmo: Perustietoa järvestä</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suuri Hautajärvi sijaitsee kymenlaaksossa Kouvolassa. Vesistön keskisyvyys on 7,77 metriä ja syvin kohta 21 metriä. Suuri Hautajärvi kuuluu [[Virmajoen_valuma-alue_(04.146)|Virmajoen valuma-alue (04.146)]]. Järvi on valuma-alueen 23:nneksi suurin pinta-alallaan, joka kuuluu yhtenä 3. jakovaiheen vesistöalueena [[Vuoksi_(04)|Vuoksi(04)]] – päävesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480390 2014-08-29T22:17:56Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä. <br /> Eväjärven koillispuoliset vesistöalueen latvavedet sijaitsevat noin 150-165 metrin korkeudella merenpinnasta. Eväjärvestä eli Kolhinselästä vedet laskevat Kilvenveden, Velhonveden, Kalkunjärven, Myllyveden, Ylinenlammen ja Jänenjärven kautta Längelmäveden koillisosassa sijaitsevaan Vilkkilänlahteen. <br /> Kilvensalmesta Säkinlahteen ulottuvan vesireitin kokonaispituus on noin<br /> 10,5 kilometriä keskiuoman mukaan mitattuna.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen mutta lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven välittömässä läheisyydessä sijaitsee Jämsän Halli. Järven välittömässä läheisyydessä on myös maanviljelyä sekä metsänkasvatusta.<br /> <br /> <br /> Hallin taajaman asukkaat nauttivat hiihto- ja veneretkistä Eväjärven maisemissa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aina kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.jamsa.fi/ Jämsä]<br /> <br /> [http://www.evajarvi.fi/ Eväjärven seudun kyläyhdistys]<br /> <br /> [http://www.kalapaikka.net/evajarven-kk_osakaskunta_verkko_katiska_viehe_kalastus_ravustus_vesilinnun_metsastys_sorsastus_tiedot_luvat_keski-suomi_jamsa___22053.asp kalapaikka.net]<br /> <br /> [http://www.kalasaalis.com/vesistot/Ev%E4j%E4rvi/1538 Kalasaalis.com]<br /> <br /> [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=385947&amp;n=6854441&amp;scale=16000&amp;tool=siirra&amp;width=600&amp;height=600&amp;lang=fi kansalaisen karttapaikka]<br /> <br /> [http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/686:338 Lintuatlas]</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480389 2014-08-29T21:44:06Z

<p>Kimmo: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä. <br /> Eväjärven koillispuoliset vesistöalueen latvavedet sijaitsevat noin 150-165 metrin korkeudella merenpinnasta. Eväjärvestä eli Kolhinselästä vedet laskevat Kilvenveden, Velhonveden, Kalkunjärven, Myllyveden, Ylinenlammen ja Jänenjärven kautta Längelmäveden koillisosassa sijaitsevaan Vilkkilänlahteen. <br /> Kilvensalmesta Säkinlahteen ulottuvan vesireitin kokonaispituus on noin<br /> 10,5 kilometriä keskiuoman mukaan mitattuna.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen mutta lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aina kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.jamsa.fi/ Jämsä]<br /> <br /> [http://www.evajarvi.fi/ Eväjärven seudun kyläyhdistys]<br /> <br /> [http://www.kalapaikka.net/evajarven-kk_osakaskunta_verkko_katiska_viehe_kalastus_ravustus_vesilinnun_metsastys_sorsastus_tiedot_luvat_keski-suomi_jamsa___22053.asp kalapaikka.net]<br /> <br /> [http://www.kalasaalis.com/vesistot/Ev%E4j%E4rvi/1538 Kalasaalis.com]<br /> <br /> [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?e=385947&amp;n=6854441&amp;scale=16000&amp;tool=siirra&amp;width=600&amp;height=600&amp;lang=fi kansalaisen karttapaikka]<br /> <br /> [http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/686:338 Lintuatlas]</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480388 2014-08-29T21:30:40Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä. <br /> Eväjärven koillispuoliset vesistöalueen latvavedet sijaitsevat noin 150-165 metrin korkeudella merenpinnasta. Eväjärvestä eli Kolhinselästä vedet laskevat Kilvenveden, Velhonveden, Kalkunjärven, Myllyveden, Ylinenlammen ja Jänenjärven kautta Längelmäveden koillisosassa sijaitsevaan Vilkkilänlahteen. <br /> Kilvensalmesta Säkinlahteen ulottuvan vesireitin kokonaispituus on noin<br /> 10,5 kilometriä keskiuoman mukaan mitattuna.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen mutta lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aina kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480387 2014-08-29T21:13:04Z

<p>Kimmo: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä. <br /> Eväjärven koillispuoliset vesistöalueen latvavedet sijaitsevat noin 150-165 metrin korkeudella merenpinnasta. Eväjärvestä eli Kolhinselästä vedet laskevat Kilvenveden, Velhonveden, Kalkunjärven, Myllyveden, Ylinenlammen ja Jänenjärven kautta Längelmäveden koillisosassa sijaitsevaan Vilkkilänlahteen. <br /> Kilvensalmesta Säkinlahteen ulottuvan vesireitin kokonaispituus on noin<br /> 10,5 kilometriä keskiuoman mukaan mitattuna.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen ja karu. Lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aina kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480386 2014-08-29T20:51:08Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä. <br /> Eväjärven koillispuoliset vesistöalueen latvavedet sijaitsevat noin 150-165 metrin korkeudella merenpinnasta. Eväjärvestä eli Kolhinselästä vedet laskevat Kilvenveden, Velhonveden, Kalkunjärven, Myllyveden, Ylinenlammen ja Jänenjärven kautta Längelmäveden koillisosassa sijaitsevaan Vilkkilänlahteen. <br /> Kilvensalmesta Säkinlahteen ulottuvan vesireitin kokonaispituus on noin<br /> 10,5 kilometriä keskiuoman mukaan mitattuna.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen ja karu. Lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aika kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480385 2014-08-29T20:31:13Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen ja karu. Lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalalajit ovat monipuoliset Eväjärvellä ja sen virtausuomissa joista löytyy lohikaloja, järvitaimenta, järvilohea, harjusta, kirjolohea, kuhaa, haukea, ahventa, särkeä.<br /> <br /> Pesivissä linnuissa järvellä ja sen läheisyydessä tapaa Laulujoutsenta, Telkkää, Tukkasotkaa, Sinisorsaa, Isokoskeloa, Kuikka, Tuulihaukkaa, Ampuhaukkaa, Rantasipiä, Naurulokki, Kalalokki, Selkälokki,Harmaalokki, Kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aika kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480384 2014-08-29T20:00:35Z

<p>Kimmo: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen ja karu. Lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Eväjärvessä on monipuolisesti erikokoista kalaa aika kymmenkiloisiin Haukiin asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480383 2014-08-29T19:57:54Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Eväjärvi on kirkasvetinen ja karu. Lieviä rehevöitymisen merkkejä on.<br /> <br /> Eväjärvestä lähteviä reittejä on muutettu 2011-vuonna alkaneessa hankkeessa jossa Keski-Suomen ELY-keskus on valmistanut Jämsän ja Oriveden alueella virtaavan Eväjärven reitin virtavesialueiden kunnostussuunnitelman jonka painopiste on Jämsässä.<br /> Tällä toteutuksella pyritään kunnostamaan jokiuomat ja tekemään niistä suotuisammat vesieliöille. Suurimmat muutokset on Eväjärven reitillä jota on muutettu uiton, vesilaitosten, kuivatusten ja kalankasvatuksen vuoksi. <br /> Nykyisin tällä reitillä ei uiteta eikä myöskään ole yhtään käytössä olevaa vesilaitosta. Vilkkilänkosken niskalla on ollut vanha poikittaissettipato, joka on estänyt vesieliöiden vaelluksen padon ohitse. Patorakennetta on muutettu niin, että se mahdollistaa kalanviljelylaitokselle luvanmukaisen vesimääränsä sekä vaelluslajit pääsevät uimaan padon läpi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ev%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.723.1.018)&diff=480380 2014-08-29T17:10:36Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Eväjärvi sijaitsee [[Jämsä|Jämsässä]] [[Keski-Suomen_maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]] . Järvi on pinta-alaltaan suuri 872,4 ha. Vesistö kuuluu [[Eväjärven_valuma-alue_(35.723)|Eväjärven valuma-alue (35.723)]]. Eväjärven syvin kohta 22m sijaitsee Kolhinselän ja Leponiemen paikkeilla olevassa syvänteessä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Eväjärvi1.jpg|kehyksetön|Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Ev%C3%A4j%C3%A4rvi1.jpg&diff=480378 2014-08-29T17:06:43Z

<p>Kimmo: Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Eväjärven selkää Hallin puolelta kuvattuna. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Palokkaj%C3%A4rvi_(14.291.1.001)&diff=480274 2014-08-29T00:37:58Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Palokkajärven vesi tulee alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomiojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen.<br /> <br /> [[Tiedosto:Palokka järvi.jpg|kehyksetön|Palokkajärvi (14.291.1.001) Lohikosken puoleisesta päästä ilta maisemaa. ©Korja Kimmo ]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Palokkajärvi on rehevöitynyt ja sen vesi on humuspitoista ja ruskeaa. pH on kuitenkin neutraali 6,8. Yleiseltä tasoltaan Palokkavärvi on tyydyttävässä kunnossa. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan aiemmasta maataloudesta ja haja-asutuksen jätevesistä. Lisäksi rannan lähelläonvanha kaatopaikka, konka uskotaan aiemmin saastuttaneen vettä. Rehevöityminen on kuitenkin saatu kuriin ja 2000-luvulta lähtien kokonaisfosfori ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvesaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria lahnaa ja särkeä. <br /> <br /> Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastukstuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.<br /> <br /> Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistykskäytössä. Järven ympäri pääseen lenkkeilemään ympäri ja talvella jäällä on noin 6,5km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokoilemasa onneaan. Järvellä on myös uimarantoja Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiili] (Jyväskylän kaupunki)</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Palokka_j%C3%A4rvi.jpg&diff=480273 2014-08-29T00:36:47Z

<p>Kimmo: Palokkajärvi (14.291.1.001) Lohikosken puoleisesta päästä ilta maisemaa. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Palokkajärvi (14.291.1.001) Lohikosken puoleisesta päästä ilta maisemaa. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Palokkaj%C3%A4rvi_(14.291.1.001)&diff=480272 2014-08-29T00:32:07Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Palokkajärven vesi tulee alvajärvestä Pappilanjokea pitkin, Tuomiojärvestä Löylyjokea pitkin ja lisäksi Tyyppälänjärvestä. Järven vedet laskevat Tourujokea pitkin Jyväsjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Palokkajärvi on rehevöitynyt ja sen vesi on humuspitoista ja ruskeaa. pH on kuitenkin neutraali 6,8. Yleiseltä tasoltaan Palokkavärvi on tyydyttävässä kunnossa. Rehevöitymisen uskotaan johtuvan aiemmasta maataloudesta ja haja-asutuksen jätevesistä. Lisäksi rannan lähelläonvanha kaatopaikka, konka uskotaan aiemmin saastuttaneen vettä. Rehevöityminen on kuitenkin saatu kuriin ja 2000-luvulta lähtien kokonaisfosfori ja klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Palokkajärveen on istutettu kuhaa ja haukea. Hauen lisäksi kalastajat raportoivat runsaista ahvesaaliista. Muista kalalajeista järvessä tavataan kiiskeä, salakkaa, pasuria lahnaa ja särkeä. <br /> <br /> Palokan koulun luontokerho on laskenut lintuja palokkajärven alueella vuosina 1998-2011. Tuona aikana vesilintujen lajimäärä on kasvanut ja yhteensä eri lajeja on tavattu yhteensä 42. Yleisiä lajeja luontokerhon raportin mukaan ovat esimerkiksi tilhi ja joutsen sekä erilaiset tiaiset ja rastaat.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Palokkajärven rannoille mahtuu jonkun verran asutusta mm. Palokan ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Palokan koulukeskus ja ostoskeskukset ovat järven rannoilla. Myös pohjoisen suuntaan Jyväskylästä vievä nelostie kulkeen järven rantaa pitkin. Infrastukstuurista huolimatta ranta-alue on vehreässä kunnossa.<br /> <br /> Rannat ovat asutuksen lisäksi ahkerassa virkistykskäytössä. Järven ympäri pääseen lenkkeilemään ympäri ja talvella jäällä on noin 6,5km mittainen jäälatu. Harrastuskalastajat käyvät myös usein järvellä kokoilemasa onneaan. Järvellä on myös uimarantoja Ritoniemessä, Lohikoskella ja Palokan liikuntapuistossa, koulukeskuksen vieressä. Liikuntapuiston uimarannan ylläpito Jyväskylän kaupungin toimesta lakkasi vuonna 2014, kun taas Lohikosken uimaranta on luokiteltu EU-rannaksi, joten sieltä löytyvät mm. pukukopit, vessat ja ilmoitustaulu. Rantaviivaa Lohikoskella on noin 40 metriä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiili] (Jyväskylän kaupunki)</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Repovesi_-_Luuj%C3%A4rvi_-_Tihvetj%C3%A4rvi_(14.981.1.001)&diff=480271 2014-08-29T00:19:40Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)<br /> <br /> Järviwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.<br /> <br /> Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järviwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)<br /> <br /> Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.<br /> <br /> Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)<br /> <br /> [[Tiedosto:Lapinsalmi2.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Lapinsalmi.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi riippusillalta. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> <br /> [[Tiedosto:Repovesi.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.lions.fi/district107-d/ValkealaVekara/elvingintorni.html Elvingin torni] (Lions Club)<br /> *[http://www.repovesi.com/fi/__Root?PHPSESSID=7e401501186ca168d23315c7cb06703e Repoveden kansallispuisto] (Repovesi.com)<br /> *[http://www.visitkouvola.fi/fi/repoveden-kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (visitKouvola.fi)<br /> *[http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/repovesi/Sivut/Default.aspx Repoveden kansallispuisto] (Luontoon.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Repoveden_kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (Wikipedia)<br /> *[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko Riekko] (Suomen lintuatlas)<br /> *[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/teeri Teeri] (Suomen lintuatlas)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Verlan_kalliomaalaus Verlan kalliomaalaus] (Wikipedia)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.<br /> <br /> Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&amp;lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Lapinsalmi2.jpg&diff=480270 2014-08-29T00:15:03Z

<p>Kimmo: Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Lapinsalmi.jpg&diff=480269 2014-08-29T00:13:14Z

<p>Kimmo: Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Lapinsalmi. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Repovesi_-_Luuj%C3%A4rvi_-_Tihvetj%C3%A4rvi_(14.981.1.001)&diff=480268 2014-08-28T23:57:09Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Järvi muodostuu kolmesta vesimuodostumasta: Repovedestä, Luujärvestä ja Tihvetjärvestä. Vesimuodostumista Tihvetjärvi on suurin, Repovesi toiseksi suurin ja Luujärvi on pienin. Vesimuodostumien pintavesityyppi on keskikokoiset humusjärvet. (OIVA 2013.)<br /> <br /> Järviwikin tilastojen mukaan Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan toiseksi syvin järvi: syvin kohta 42,1 metriä kun Kouvolan syvimmän, Vuohijärven, syvin kohta on 75,51 metriä.<br /> <br /> Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kouvolan pinta-alaltaan kolmanneksi suurin järvi (Kouvolassa on Järviwikin mukaan 458 järveä). Järven pinta-ala on 22,806 km², joka on noin 7 % Kouvolan sisävesipinta-alasta (Kouvolan sisävesipinta-ala on 325,23 km²). Repovesi – Luujärvi – Tihvetjärvi on Kymenlaakson maakunnan pinta-alaltaan neljänneksi suurin järvi, tilastoissa edellä ovat suuremmasta pienempään: Vuohijärvi, Pyhäjärvi ja Konnivesi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Repoveden ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta asiantuntija-arvion mukaan järven ekologinen tila on erinomainen. Repoveden kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. Luu-järven ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi ja sen kemiallinen tila hyväksi. Tihvetjärven ekologinen ja kemiallinen tila on arvioitu hyväksi. (OIVA 2013.)<br /> <br /> Repovedellä on Natura-luonnonsuojelualue.<br /> <br /> Uhanalaisista lajeista Repoveden alueella on tavattu teeri, joka on lintudirektiivin mukaan Suomen erityisvastuulaji, ja riekko, joka on alueellisesti uhanalainen laji. Alueella on myös kasveja ja hyönteisiä, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia. (Valtion ympäristöhallinto 2008.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Repoveden kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen suosituimmista retkeily- ja luontokohteista. VisitKouvola.fi kuvaa aluetta näin: ” Repoveden kansallispuiston maisemat muodostuvat laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista.” Repovedeltä on löytynyt myös esihistori-allisia kalliomaalauksia (Valtion ympäristöhallinto 2008).<br /> <br /> [[Tiedosto:Repovesi.jpg|kehyksetön|Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvun lopulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Tornin on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.lions.fi/district107-d/ValkealaVekara/elvingintorni.html Elvingin torni] (Lions Club)<br /> *[http://www.repovesi.com/fi/__Root?PHPSESSID=7e401501186ca168d23315c7cb06703e Repoveden kansallispuisto] (Repovesi.com)<br /> *[http://www.visitkouvola.fi/fi/repoveden-kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (visitKouvola.fi)<br /> *[http://www.luontoon.fi/Retkikohteet/kansallispuistot/repovesi/Sivut/Default.aspx Repoveden kansallispuisto] (Luontoon.fi)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Repoveden_kansallispuisto Repoveden kansallispuisto] (Wikipedia)<br /> *[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/riekko Riekko] (Suomen lintuatlas)<br /> *[http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/teeri Teeri] (Suomen lintuatlas)<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Verlan_kalliomaalaus Verlan kalliomaalaus] (Wikipedia)<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 4.7.2013.<br /> <br /> Valkealan kulttuurikohteet 2013. Elvingin torni. WWW-dokumentti. http://www.valkealankylat.fi/kulttuuri/vj-et.html. Ei päivitystietoja. Luettu 12.8.2013.<br /> <br /> Valtion ympäristöhallinto 2008. Repovesi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=290795&amp;lan=FI. Päivitetty 31.7.2008. Luettu 4.7.2013.</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Repovesi.jpg&diff=480267 2014-08-28T23:54:18Z

<p>Kimmo: Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Repovesi - Luujärvi - Tihvetjärvi (14.981.1.001) Katjavuoren päältä. ©Korja Kimmo <br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480266 2014-08-28T23:19:26Z

<p>Kimmo: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> [[Tiedosto:GOPR0437 1403383992724 high.JPG|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Ilta saapuu järvelle. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp Kalastus luvat]<br /> <br /> [https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg SYKE]</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480265 2014-08-28T23:16:08Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> [[Tiedosto:GOPR0437 1403383992724 high.JPG|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Ilta saapuu järvelle. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:GOPR0437_1403383992724_high.JPG&diff=480264 2014-08-28T23:13:52Z

<p>Kimmo: Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Ilta saapuu järvelle. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Ilta saapuu järvelle. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480263 2014-08-28T22:52:43Z

<p>Kimmo: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. <br /> Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi.<br /> Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti.<br /> Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Taruna liikkuu huhu järveltä saadusta jättihauesta puolivuosisataa sitten.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.kalapaikka.net/syva-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68741.asp Kalastus luvat]</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480262 2014-08-28T22:50:11Z

<p>Kimmo: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. <br /> Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi.<br /> Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti.<br /> Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://www.kalapaikka.net/syva-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68741.asp Kalastus luvat]</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480261 2014-08-28T22:48:51Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. <br /> Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järvellä on lähinnä mökkitontteja muutamien pysyvien asutuksien lisäksi.<br /> Talvella Kaidanlahden puolella menee kelkkareitti.<br /> Järvellä on moottoriveneiden käyttöä rajoitettu.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480260 2014-08-28T22:43:46Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvessä on hyvä kalakanta Ahventa, Haukea ja Särkeä. Istutettuna on Siikaa jonka kanta on vahvistunut pysyvälle tasolle. <br /> Järven pesimälinnustoon kuuluvat muiden lajien muassa telkkä, silkkiuikku, heinäsorsa, kuikka, laulujoutsen, kalalokki, naurulokki, harmaalokki ja kalatiira.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480259 2014-08-28T22:36:57Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvellä on lievä humusleima. Järven rehevöitymistä on tarkkailtu 20 vuoden ajalla, tällä aika välillä järvi on rehevöitynyt pikku hiljaa. Tästä huolimatta se luokitellaan rehevyys tasoltaan karuksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4-Sarkanen_(14.982.1.041)&diff=480258 2014-08-28T22:29:02Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syvä-Sarkanen sijaitsee [[[[Kouvola|Kouvolassa]]]] [[Kymenlaakson_maakunta|Kymenlaakson maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 74,85 ha, keskisyvyys on 2,21 metriä ja suurin syvyys 11 metriä. <br /> Syvä-Sarkanen kuuluu Naarajärven – Vääräojan valuma-alueeseen (14.982). Järvi on vesistöalueen neljänneksi suurin. Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: Repoveden – Tihvetjärven valuma-alue (14.98)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480249 2014-08-28T21:52:07Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480248 2014-08-28T21:49:28Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480247 2014-08-28T21:48:57Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480246 2014-08-28T21:47:07Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|pienoiskuva|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480245 2014-08-28T21:44:57Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|pienoiskuva|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5650.jpg|kehyksetön|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo]]<br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMAG5650.jpg&diff=480244 2014-08-28T21:30:22Z

<p>Kimmo: Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Matala-Sarkanen (14.982.1.040) Kapeikko keskellä järveä. ©Korja Kimmo <br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480221 2014-08-28T21:04:50Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> [[Tiedosto:IMAG5057.jpg|pienoiskuva|Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo]]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMAG5057.jpg&diff=480220 2014-08-28T20:58:29Z

<p>Kimmo: Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Matala-Sarkanen (14.982.1.040) kevät tulvaa. ©Korja Kimmo<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=480211 2014-08-28T20:03:10Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Matala-Sarkanen sijaitsee [[Kouvola|Kouvolassa]] [[Kymenlaakson_maakunta]]. Järven pinta-ala on 76,72 ha, keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. <br /> Matala-Sarkanen kuuluu valuma-alueeseen [[Naarajärven - Vääräojan valuma-alue (14.982)]]. Järvi on vesistöalueen kolmanneksi suurin. Valuma-alueen pinta-ala on 12 km². Tämä valuma-alue on jaettu vesistöalueesta: [[Repoveden - Tihvetjärven valuma-alue (14.98)]]<br /> Kesäisin vedenkorkeuden säännöstely väli on 0,6m. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat järven pinnantason yläpuolella<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479367 2014-08-26T09:46:04Z

<p>Kimmo: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.kalapaikka.net/matala-sarkanen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kouvola___68740.asp<br /> <br /> https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=6&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0CDcQFjAF&amp;url=https%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F87569%2FKaakkois-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2010.pdf%3Fsequence%3D1&amp;ei=D1b8U6OaI-aj4gT46oDIDA&amp;usg=AFQjCNF7ttOq0Wj7lkPlBuLYRHHmyUkLDg</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479366 2014-08-26T09:33:12Z

<p>Kimmo: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on ollut muinoin todella pieni kokoinen koska vedenalta kaukana rantaviivasta voi löytää vielä pohjassa kiinni olevia puunkantoja.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479364 2014-08-26T09:29:52Z

<p>Kimmo: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla sijatsee muutamia pysyviä asutuksia ja maataloja joista eläinten pito on lopetettu. Muutoin asutukset rannoilla ovat lähinnä kesämökkejä virkistys käytössä. Osa järven rannoista on metsäyhtiön omistuksessa metsänkasvatus tarkoituksella.<br /> Järvellä on kielletty kova äänisten moottoriveneiden tai muiden vesiajoneuvojen käyttö joista aiheituu meluhaittoja. Talvella järven poikki kulkee kelkkareitti etelä-päästä kohti pohjois-päätä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479357 2014-08-26T09:17:24Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki ja Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479356 2014-08-26T09:16:52Z

<p>Kimmo: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalakantoihin kuuluu Ahven,Särki,Hauki,Lahna. Istutettuna on myös Kuhaa pieni määrä, mutta määrästä ei ole tietoa onko istutus onnistunut.<br /> Vesilintuina järvellä kesäisin tapaa kalalokkeja, tiiroja ,sorsia, kuikkia ja joutsenia.<br /> Järvellä on ollut taka vuosina myös majava yhdyskunta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479352 2014-08-26T09:09:04Z

<p>Kimmo: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu mataliin humuspitoisiin järviin. Asiantuntijat ovat luokitelleet järven ekoloogisen tilan erinomaiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Matala-Sarkanen_(14.982.1.040)&diff=479348 2014-08-26T09:01:59Z

<p>Kimmo: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvellä ei ole merkittäviä erityispiirteitä. <br /> Kesäisin vedenkorkeuden vaihtelut voivat olla suuriakin riippuen kevään ja alku kesän sateista ja siitä miten vettä juoksutetaan pois myllynpadon kautta. Loppu kesästä vedenpinnan korkeus on jo asettunut normaalille tasolle jolloin järvenrannoilla olevat vesijättömaat ovat pinnantason yläpuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kimmo