https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Kovesj%C3%A4rven+vsy 2026-04-07T12:50:26Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812713 2019-07-18T08:03:12Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kovesjärven hiekkarantoja.JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. <br /> <br /> Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) <br /> <br /> &quot;Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.&quot;<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, paikallisesti eritynyttä taimenkantaa. <br /> <br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. <br /> <br /> Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> [[Tiedosto:Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg]]<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812712 2019-07-18T08:00:23Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kovesjärven hiekkarantoja.JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. <br /> <br /> Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) <br /> <br /> &quot;Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.&quot;<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> [[Tiedosto:Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg]]<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812711 2019-07-18T07:57:44Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> <br /> [[Tiedosto:Kovesjärven hiekkarantoja.JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. <br /> <br /> Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> [[Tiedosto:Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg]]<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812678 2019-07-18T07:32:20Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kovesjärven hiekkarantoja.JPG]]<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> [[Tiedosto:Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg]]<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812677 2019-07-18T07:30:50Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> [[Tiedosto:Auringonlasku Kovesjärvellä.jpg]]<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812661 2019-07-18T07:29:02Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> [[Tiedosto:Nuottaruohoja Kovesjärvellä .JPG]]<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. Nuottaruohoja esiintyy eri puolilla järveä. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kovesj%C3%A4rven_hiekkarantoja.JPG&diff=812660 2019-07-18T07:22:01Z

<p>Kovesjärven vsy: </p> <hr /> <div></div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Nuottaruohoja_Kovesj%C3%A4rvell%C3%A4_.JPG&diff=812659 2019-07-18T07:21:24Z

<p>Kovesjärven vsy: </p> <hr /> <div></div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Auringonlasku_Kovesj%C3%A4rvell%C3%A4.jpg&diff=812658 2019-07-18T07:19:28Z

<p>Kovesjärven vsy: </p> <hr /> <div></div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812656 2019-07-18T06:54:44Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG]]<br /> <br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:20180617_170842_(1).JPG&diff=812655 2019-07-18T06:51:55Z

<p>Kovesjärven vsy: Kovesjärven vsy tallensi uuden version Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG</p> <hr /> <div></div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812654 2019-07-18T06:40:56Z

<p>Kovesjärven vsy: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812636 2019-07-18T06:30:01Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> [[Tiedosto:20180617 170842 (1).JPG (tiedosto)|kehyksetön|vasen]]<br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:20180617_170842_(1).JPG&diff=812634 2019-07-18T06:26:02Z

<p>Kovesjärven vsy: </p> <hr /> <div></div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812583 2019-07-17T23:36:30Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Hertta-järjestelmään kirjaamattomia vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812582 2019-07-17T23:34:04Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys ja runsasravinteisuutta suosivien lajien määrän kasvaminen liettyneillä alueilla. <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812581 2019-07-17T23:30:27Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys. Pohjasammaleita<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. <br /> <br /> 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812580 2019-07-17T23:29:38Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys. Pohjasammaleita<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> Kovesjärvestä alkavan Kovesjoen kalataloudellista tilaa voidaan pitää poikkeavana, sillä vuonna 2016 toteutetuilla sähkökoekalastuksilla todettiin, että vesistössä elää poikkeuksellisen elinvoimainen taimenkanta. Taimenten pituusjakauman perusteella taimensaalis koostui ainakin<br /> neljän ikäluokan yksilöistä, mikä kuvaa elinkykyistä, psiksllisesti eritynyttä taimenkantaa.<br /> Paikallistietämyksen mukaan taimenia on menneinä vuosikymmeninä havaittu myös Kovesjärven lasku-uomassa. Jatkokartoituksissa taimenia on löytynyt vielä Samminjoen haarasta. Voimakkaasti turvetuotannon kuormittama Pirttijoki yhtyy Kovesjokeen Kovesjoen yläosissa, mikä heikentää taimenenkantojen esiintymisten todennäköisyyttä yläjuoksulla, mutta Kovesjärvestä purkautuvalla hyvälaatuisella vedellä on kuitenkin merkitystä kuormittuneen Pirttijoen veden laimentamisessa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812579 2019-07-17T23:06:56Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, kukkivia nuottaruohoja, lahnaruohoja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys. Pohjasammaleita<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812578 2019-07-17T23:04:49Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, pohjakasveja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä. Rehevöitymiskehityksestä varoittavat ajoittain esiintyvät sinilevät, kasvillisuuden lisääntyminen ja matalien rantojen kasvittumiskehittys. Pohjasammaleita<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812577 2019-07-17T22:36:15Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, pohjakasveja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja järvellä sekä kalastetaan että veneillään.<br /> Syväniemen mäkitupa Syvilla vastaanottaa vieraita. https://syvilla.fi/kovesjarvi/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812576 2019-07-17T22:33:26Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä, pohjakasveja ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812575 2019-07-17T22:31:20Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.fi/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812574 2019-07-17T22:24:15Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://vesivisio2050.wordpress.com/2018/09/10/nakyvissa-kovesjarvi/</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812573 2019-07-17T22:23:14Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/689:328<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812572 2019-07-17T22:02:52Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto.<br /> Järven kalalajistoon kuuluvat tyypillisesti hauki, ahven ja särki. Siikaa on yritetty palauttaa kalastoon.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812571 2019-07-17T22:00:35Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vedenlaatunäytteitä on lisäksi teetätetty Parkanon kaupungin ja vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä aliveden/keskiveden oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saavan hankkeen vaiheet I-II vuosien 2018-2019 aikana. 2015 tehtiin esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista.<br /> <br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä (http://hdl.handle.net/10138/41788). Kovesjärven kokonaisfosforipitoisuus on jäänyt alle 20 µg/l, mutta järven biologisissa mittareissa näkyy kuitenkin rehevöitymiskehitystä.<br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812570 2019-07-17T21:50:12Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista n.11 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja rantaviivaa 9,37 km- Järvi on Kovesjoen valuma-alueen erinomaisessa tilassa säilynyt latvajärvi. Se on muodoltaan pyöreä ja avoin. Sillä on pituutta 2,3 km ja leveyttä 1,7 km. Järvi kuuluu matalien runsashumuksisten järvien tyyppiluokkaan, mutta on luonteeltaan karumpi kuin tyyppiluokan perusteella voisi odottaa. Sen linnustossa ja kasvistossa on edelleen karuja ja kirkkaita vesiä suosivia eliöitä ja järven rannoilta löytyy kauniita hiekkarantoja. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytön kannalta. Sen rannoilla on osin rantakaavoitettuja alueita ja kaikkiaan 33 vapaa-ajan asuntoa ja muutamia vakituisesti asuvia. Järvellä kalastetaan ja veneillään paljon.<br /> <br /> Kovesjärven valuma-alue on melko pieni, 15,3 km2. Pääosa valuma-aueesta on joko kivennäismaalla tai turvemaalla sijaitsevaa metsää. Peltoviljelyä on jäljellä vähän. Turvemaiden ojituksen jäljet näkyvät pohjasedimentissä. Järven pohjoisosaan on muodostumut kosteikkokasvillisuutta, samoin saarien rantamille, Vitalahteen ja luusuaan. Järven pohjoispuolella on pitkään ja ilman ympäristölupaa toiminut Murronnevan turvetuotantoalue. Ristinevan turvetuotantoalueen purkuvedet on käännetty laskemaan Vuorijärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saava hankkeen I-II 2018-2019. <br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2015 on tehty esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto.<br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä. http://hdl.handle.net/10138/41788) <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812491 2019-07-17T13:53:13Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista 10 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja syvyyttä sillä on noin 3 m.<br /> <br /> Järveen laskee useita pieniä suo-ojia sekä yksi isompi oja. Kovesjärven vedet laskevat Kovesjokea pitkin Kyrösjärveen. Soiden osuus valuma-alueesta (20 km²) on noin 40 %. Turvetuotannossa olevat alueet sijaitsevat valuma-alueen pohjoisosissa. Yli puolet valuma-alueesta ja melkein kaikki järven rannat ovat havumetsää. Valuma-alueella sijaitsee muutama pieni maatalouden käytössä oleva alue, joiden osuus koko valuma-alueesta on vain noin 1 %. Maaperästä noin puolet on turvetta ja puolet moreenia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Kovesjärven tilan seuranta'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saava hankkeen I-II 2018-2019. <br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2015 on tehty esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto.<br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä. http://hdl.handle.net/10138/41788) <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812490 2019-07-17T13:51:57Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista 10 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja syvyyttä sillä on noin 3 m.<br /> <br /> Järveen laskee useita pieniä suo-ojia sekä yksi isompi oja. Kovesjärven vedet laskevat Kovesjokea pitkin Kyrösjärveen. Soiden osuus valuma-alueesta (20 km²) on noin 40 %. Turvetuotannossa olevat alueet sijaitsevat valuma-alueen pohjoisosissa. Yli puolet valuma-alueesta ja melkein kaikki järven rannat ovat havumetsää. Valuma-alueella sijaitsee muutama pieni maatalouden käytössä oleva alue, joiden osuus koko valuma-alueesta on vain noin 1 %. Maaperästä noin puolet on turvetta ja puolet moreenia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> '''Nykytila ja suojelu'''<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vanhemmat näytteenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> <br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan MRh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> '''Käynnissä olevat hankkeet'''<br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saava hankkeen I-II 2018-2019. <br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2015 on tehty esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto.<br /> <br /> '''Kuormitus'''<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä. http://hdl.handle.net/10138/41788) <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kovesj%C3%A4rvi_(35.554.1.001)&diff=812489 2019-07-17T13:46:24Z

<p>Kovesjärven vsy: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kovesjärvi sijaitsee Parkanon kaupungista 10 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 2,25 km² ja syvyyttä sillä on noin 3 m.<br /> <br /> Järveen laskee useita pieniä suo-ojia sekä yksi isompi oja. Kovesjärven vedet laskevat Kovesjokea pitkin Kyrösjärveen. Soiden osuus valuma-alueesta (20 km²) on noin 40 %. Turvetuotannossa olevat alueet sijaitsevat valuma-alueen pohjoisosissa. Yli puolet valuma-alueesta ja melkein kaikki järven rannat ovat havumetsää. Valuma-alueella sijaitsee muutama pieni maatalouden käytössä oleva alue, joiden osuus koko valuma-alueesta on vain noin 1 %. Maaperästä noin puolet on turvetta ja puolet moreenia.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järvelle on perustettu vuonna 2010 Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys ry.<br /> <br /> Järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 15 kertaa vuosina 1973-2019. Näistä viimeisimmät 10 näytteenottoa ajoittuvat vuosille 2016-2019. Näytteenottajina ovat viime vuosina toimineet Eurofins konsernin ympäristötutkimuksen laboratoriot sekä KVVY Tutkimus Oy. Vanhemmat näyttenotot on tehty Hämeen ELY-keskuksen ja kunnallisen ympäristöviranomaise toimesta. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistys on teettänyt vuonna 2010 ekologisen selvityksen Ecomonitor Oy:llä. Selvityksessä kartoitettiin vedenlaatu, päällyslevät, kasviplankton, vesikasvillisuutta ja tehtiin sedimenttitutkimus. Kasviplanktonissa tapahtuneita muutoksia kartoitettiin uudelleen 2017.<br /> Vedenlaatuseurannan- ja kasviplanktonanalyysien perusteella Kovesjärvi on omassa tyyppiluokassaan Mrh erinomaisessa tilassa. <br /> <br /> Muutoksena vuosien 2010- 2017 välillä järvellä näkyy yleensä humuskuormittuneisuuden lisääntymisestä kertova limalevän kasvu. Kesän 2018 ja kuluvan vuoden 2019 vähäsateisuus näkyvät positiivisesti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähenemisenä ja heijastuvat vedenlaatuarvoihin. Valunnan vähäisyys näkyy toisaalta myös vedenkorkeuden laskuna. <br /> <br /> Kovesjärven vesien vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on ennallistaa Kovesjärven vedenkorkeuksia vesitilavuuden lisäämiseksi. Vesitilavuuden lisäämisellä on avoimella ja matalia rantoja omaavalla Kovesjärvellä pohjasedimentin sekoittumista ehkäisevä ja hapenkulutusta vähentävä vaikutus. Talviaikaisen jäätymisen aikainen sulaksi jäävä vesitilavuus myös kasvaisi. Näillä toimilla Kovesjärven sietokykyä sekä ulkoiselle että sisäiselle kuormitukselle vahvistetaan. Samalla vähennettäisiin järven länsirannalla olevien pehmeäpohjaisten rantojen kasvittumista ja kelluslehtisten kasvien lisääntymistä. Samalla valmistaudutaan odotettavissa olevaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kovesjärven kaltaisten pienen valuma-alueen ympäröivien latvajärvien ennustetaan kärsivän tulevaisuudessa kuivista jaksoista. Kovesjärven pyöreä ja avoin muoto haihduttaa myös tehokkaasti vettä kasvukaudella.<br /> <br /> Vedenkorkeuden muuttamiseksi järvellä on käynnissä oikeudellisiin selvityksiin painottuva harkinnanvaraista valtionrahoitusta saava hankkeen I-II 2018-2019. <br /> <br /> Vuonna 2014 Kovesjärvellä on tehty vesikasvillisuuskartoitus. 2015 on tehty esiselvitys vedenkorkeuden nostamisen mahdollisuuksista. 2019 keväällä on kartoitettu vesilinnusto.<br /> <br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, kun kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l. Ekologinen järvityyppeihin perustuva luokittelu antaa samalla kokonaisfosforipitoisuudella raja-arvon erinomaisessa tilassa olevalle järvelle. 20 µg/l puolestaan kuvaa jo vertailuoloja kuormittamattomalla järvellä. http://hdl.handle.net/10138/41788) <br /> <br /> Järveen kohdistuu veden laatua heikentävä kuormitusta metsistä ja läheisiltä turvetuotantoalueilta. Kovesjärven vesiensuojeluyhdistys ry on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja vastaa toiminnastaan ympäristölupalain ja asetusten mukaisesti. Pirkanmaan Elykeskuksen tilaamassa Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelmassa on yksiselitteisesti havaittu puutteita vesiensuojelun tasossa (KVVY Tutkimus Oy. Kirjenro 605/18) Taimenen suotuisan suojelun tason turvaamiseksi ja huomioiden Kovesjoen tyydyttävä ekologinen, turvetuotannolle ei tule myöntää enää lisäalueita Kovesjoen vesistöalueelta.<br /> Untilannevalle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa, ennen kuin toiminnan vaikutukset Kovesjärven vedenpinnan korkeuteen ja hydrologiaan on riittävän luotettavasti osoitettu ja tehtävissä olevat toimet vaikutuksien lieventämiseksi on selvitetty.<br /> <br /> Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöskessä 2013 arvioitiin järven vesi herkäksi laatuun heikentävästi vaikuttaville tekijöille ja siten soveltumattomaksi turvetuotantoalueilta tuleville valumavesille. [http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/YM_vahvistettu/Pdf/YM_vahvistuspaatos_08012013.pdf (Lähde: Ympäristöministeriön vahvistuspäätös)]<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven kalalajistoon kuuluvat ainakin hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on runsaasti loma-asutusta. <br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Kovesjärven vsy