https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=LJ 2026-06-30T12:36:19Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Etel%C3%A4inen_Edesj%C3%A4rvi_(44.056.1.002)&diff=615395 2015-08-15T15:59:11Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Edesjärvi on humuspitoinen matala lintujärvi. Järven valuma-alue on pieni. Järvi sijaitsee Lapuanjoen sivuhaaran latvoilla. Järven Länsiranta rajautuu kallioisiin harjanteisiin, joilla kasvaa pääasiassa nuorta ja varttuvaa kasvatusmetsää. Järven itäreunalla sijaitsee haja-asutusta ja viljelysmaita sekä vanha tanssilava. Järven etelä- ja pohjoisosassa on laajoja sara- ja kortekasvustoja. Pohjoispään saraikko on ruohoa kasvavaa avoluhtaa. Luhtaa ympäröivät pensaat sekä kapeat puustoiset suot.<br /> <br /> Avovettä reunustaa etenkin eteläpuolella leveä järvikorte-kasvusto. Tiheä ilmaversoinen vesikasvillisuus vaihettuu luhtien kautta eteläisimpien osien luhtanevoihin. Järven eteläpää kosteikkoineen on sen parasta lintualuetta. Etenkin vesilinnusto on osa-alueen lajirikkaimpia. Edesjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Edesjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Järvi on kuitenkin toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Järvellä olevien lajien Rauhoitus taphatuu pääosin yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin. Ranta-alueita voidaan mahdollisesti tulla hankkimaan valtiolle vapaaehtoisin kaupoin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : laulujoutsen, kuikka, kurki, suokukko, luhtahuitti, kalatiira, liro<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Edesjarvi%286849%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Etel%C3%A4inen_Edesj%C3%A4rvi_(44.056.1.002)&diff=614870 2015-08-13T19:03:13Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Edesjärvi on humuspitoinen matala lintujärvi. Järven valuma-alue on pieni. Järvi sijaitsee Lapuanjoen sivuhaaran latvoilla. Järven Länsiranta rajautuu kallioisiin harjanteisiin, joilla kasvaa pääasiassa nuorta ja varttuvaa kasvatusmetsää. Järven itäreunalla sijaitsee haja-asutusta ja viljelysmaita sekä vanha tanssilava. Järven etelä- ja pohjoisosassa on laajoja sara- ja kortekasvustoja. Pohjoispään saraikko on ruohoa kasvavaa avoluhtaa. Luhtaa ympäröivät pensaat sekä kapeat puustoiset suot.<br /> <br /> Avovettä reunustaa etenkin eteläpuolella leveä järvikorte-kasvusto. Tiheä ilmaversoinen vesikasvillisuus vaihettuu luhtien kautta eteläisimpien osien luhtanevoihin. Järven eteläpää kosteikkoineen on sen parasta lintualuetta. Etenkin vesilinnusto on osa-alueen lajirikkaimpia. Edesjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Edesjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Järvi on kuitenkin toistaiseksi kokonaan suojelun ulkopuolella. Järvellä olevien lajien Rauhoitus taphatuu pääosin yksityismaan luonnonsuojelualueena maanomistajien kanssa sovittavin rauhoitusehdoin. Ranta-alueita voidaan mahdollisesti tulla hankkimaan valtiolle vapaaehtoisin kaupoin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : laulujoutsen, kuikka, kurki, suokukko, luhtahuitti, kalatiira, liro<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Edesjarvi%286849%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaskij%C3%A4rvi_(31.003.1.008)&diff=614418 2015-08-12T16:05:55Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vaskijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 määrityksen perusteella erinomainen. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvun tilanteeseen verrattuna etenkin kesällä, mutta suurimmat pitoisuudet on mitattu 1990-luvulla. Typpipitoisuuksissa ei ole osoitettavissa selkeää muutossuuntaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti ja ollut ajoittain korkea.<br /> <br /> Järven pintaveden happipitoisuus on hyvä sekä kesällä että talvella. Pohjanläheisessä vedessä on ilmennyt talvella hapen vajausta, mutta hapen loppumisesta ei ole havaintoja.<br /> <br /> Humuspitoisuus on ollut voimakasta ja kemiallinen hapenkulutus on kasvanut etenkin kesällä. Veden sameus on kuitenkin ollut mittauksissa kohtalaisen vähäistä. Näkösyvyys on ollut hyvin vaihteleva, tosin pitkällä aikavälillä se on laskenut. Veden happamuutta ilmaisevat pH-arvot ovat olleet kesällä suurempia kuin talvella, ja arvot kohosivat 1970-luvun jälkeen nykyiselle tasolle. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pieni ja laskenut hieman pitkällä aikavälillä. <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Vaskijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013&quot;&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviptot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvintot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvichla.JPG|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvinakosyvyys.JPG|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviO2pinta.JPG|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviO2pohja.JPG|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : ampuhaukka, harmaapäätikka, huuhkaja, kapustarinta, kehrääjä, kurki, lapinpöllö, liro, mehiläishaukka,<br /> metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, sinisuohaukka, suopöllö, varpuspöllö, viirupöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vaskijarvi%285804%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vaskij%C3%A4rvi_(31.003.1.008)&diff=614417 2015-08-12T16:05:29Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vaskijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 määrityksen perusteella erinomainen. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvun tilanteeseen verrattuna etenkin kesällä, mutta suurimmat pitoisuudet on mitattu 1990-luvulla. Typpipitoisuuksissa ei ole osoitettavissa selkeää muutossuuntaa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti ja ollut ajoittain korkea.<br /> <br /> Järven pintaveden happipitoisuus on hyvä sekä kesällä että talvella. Pohjanläheisessä vedessä on ilmennyt talvella hapen vajausta, mutta hapen loppumisesta ei ole havaintoja.<br /> <br /> Humuspitoisuus on ollut voimakasta ja kemiallinen hapenkulutus on kasvanut etenkin kesällä. Veden sameus on kuitenkin ollut mittauksissa kohtalaisen vähäistä. Näkösyvyys on ollut hyvin vaihteleva, tosin pitkällä aikavälillä se on laskenut. Veden happamuutta ilmaisevat pH-arvot ovat olleet kesällä suurempia kuin talvella, ja arvot kohosivat 1970-luvun jälkeen nykyiselle tasolle. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pieni ja laskenut hieman pitkällä aikavälillä. <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Vaskijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013&quot;&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviptot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvintot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvichla.JPG|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarvinakosyvyys.JPG|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviO2pinta.JPG|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: vaskijarviO2pohja.JPG|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : ampuhaukka, harmaapäätikka, huuhkaja, kapustarinta, kehrääjä, kurki, lapinpöllö, liro, mehiläishaukka,<br /> metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, sinisuohaukka, suopöllö, varpuspöllö, viirupöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Poosj%C3%A4rvi_(36.013.1.001)&diff=614416 2015-08-12T16:02:34Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> <br /> Poosjärvi on lyhytviipymäinen, matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luookittelun mukaan hyvä. Vedessä on runsaasti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus vastaa rehevien järvien pitoisuuksia.<br /> <br /> Poosjärven veden happipitoisuus on kesällä vähintään tyydyttävä. Talvisin hyvin matalassa järvessä voi esiintyä hapen vajausta pintaveteen asti, ja pohjalta happi voi kulua loppuun. Hapettomuus on ilmennyt toisinaan myös metaanin hajuna eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa.<br /> <br /> Poosjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Näkösyvyys on ollut 2000-luvun mittauksissa kesäkaudella vain 0,6-0,9 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut seurantavuosina kesällä 6,3–6,8 ja talvella 5,9–6,6. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 5-12 mS/m talviarvojen oltua järville tavanomaisesti suurempia kuin kesäarvojen.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot; vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012&quot;&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_Ptot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_Ntot.jpg‎|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_chla.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_O2pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Poosjarvi_O2pohja.jpg‎|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Poosjärven vesi- ja rantalinnusto on lajirikas. Peruslajistoon kuuluvat telkkä sinisorsa ja tavi. Myös haapana on suhteellisen yleinen. . Lokkilintuja alueella on runsaasti ja mm. pikkulokki pesii järvellä kuten myös nauru- ja kalalokki sekä kalatiira. Kahlaajista tavallisimpia ovat rantasipi ja taivaanvuohi. Alueella pesii tai ainakin käy ruokailemassa useita petolintuja kuten nuolihaukka, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka. Lisäksi lajistoon kuuluvat kuikka ja suhteellisen uutena tulokkaana kurki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Poosjärvi on kuuluu Natura 2000-alueeseen runsaan linnustonsa vuoksi. Lisätietoja: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Poosjarvi%285451%29 Poosjärvi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pinkj%C3%A4rvi_(83.027.1.001)&diff=614415 2015-08-12T15:59:58Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Pinkjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on hieman noussut pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on yleensä ollut melko pieni, mutta järvessä esiintyvä limalevä voi selittää ajoittain suuret klorofyllipitoisuudet.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesällä hyvä, mutta heikentynyt talvella pitkällä aikavälillä. Myös pohjanläheisessä vedessä happitilanne on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin on esiintynyt voimakasta hapen vajausta.<br /> <br /> Pinkjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja talvinen humuksisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä. Veden näkösyvyys on kuitenkin ollut kesäisin melko hyvä, eikä muutoksia ole osoitettavissa pienestä seuranta-aineistosta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin selvästi korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Talviset pH-arvot ovat 2000-luvulla olleet ajoittain alimmillaan melko happamiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut selvästi pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pinkjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013&quot;&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ptot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ntot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_chla.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvinakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> Pinkjärven rannat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja pääosin seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : harmaapäätikka, helmipöllö, kalatiira, kuikka, kurki, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki,<br /> pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, viirupöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pinkjarvi%285343%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pinkj%C3%A4rvi_(83.027.1.001)&diff=614414 2015-08-12T15:59:33Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Pinkjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on hieman noussut pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on yleensä ollut melko pieni, mutta järvessä esiintyvä limalevä voi selittää ajoittain suuret klorofyllipitoisuudet.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesällä hyvä, mutta heikentynyt talvella pitkällä aikavälillä. Myös pohjanläheisessä vedessä happitilanne on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin on esiintynyt voimakasta hapen vajausta.<br /> <br /> Pinkjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja talvinen humuksisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä. Veden näkösyvyys on kuitenkin ollut kesäisin melko hyvä, eikä muutoksia ole osoitettavissa pienestä seuranta-aineistosta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin selvästi korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Talviset pH-arvot ovat 2000-luvulla olleet ajoittain alimmillaan melko happamiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut selvästi pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pinkjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013&quot;&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ptot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ntot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_chla.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvinakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> Pinkjärven rannat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja pääosin seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : harmaapäätikka, helmipöllö, kalatiira, kuikka, kurki, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki,<br /> pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, viirupöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pinkj%C3%A4rvi_(83.027.1.001)&diff=614413 2015-08-12T15:56:51Z

<p>LJ: /* Suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Pinkjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on hieman noussut pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on yleensä ollut melko pieni, mutta järvessä esiintyvä limalevä voi selittää ajoittain suuret klorofyllipitoisuudet.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesällä hyvä, mutta heikentynyt talvella pitkällä aikavälillä. Myös pohjanläheisessä vedessä happitilanne on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin on esiintynyt voimakasta hapen vajausta.<br /> <br /> Pinkjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja talvinen humuksisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä. Veden näkösyvyys on kuitenkin ollut kesäisin melko hyvä, eikä muutoksia ole osoitettavissa pienestä seuranta-aineistosta. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin selvästi korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Talviset pH-arvot ovat 2000-luvulla olleet ajoittain alimmillaan melko happamiksi. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on laskenut selvästi pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pinkjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013&quot;&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ptot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_Ntot.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_chla.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvinakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto:Pinkjarvi_O2pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> Pinkjärven rannat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja pääosin seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Omenaj%C3%A4rvi_(35.726.1.005)&diff=614412 2015-08-12T15:56:07Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Omenajärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on erittäin matala ja lähes täysin pyöreä ja se on laajojen rantaluhtien ja niittyjen ympäröimä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Omenajärven alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven linnusto on maamme monipuolisimpia. Kahlaajalajisto on hyvin edustava ja vesilintuja on runsaasti. Lintujärven edustavuutta korostaa monipuolinen ranta- ja ruovikkolajisto.<br /> <br /> Järvessä on myös runsas vesikasvillisuus mm. lumme, ulpukka, palpakko-lajit ja sirppisammal.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://%20http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Omenajarvi%285329%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Omenaj%C3%A4rvi_(35.726.1.005)&diff=614411 2015-08-12T15:55:38Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Omenajärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on erittäin matala ja lähes täysin pyöreä ja se on laajojen rantaluhtien ja niittyjen ympäröimä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Omenajärven alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven linnusto on maamme monipuolisimpia. Kahlaajalajisto on hyvin edustava ja vesilintuja on runsaasti. Lintujärven edustavuutta korostaa monipuolinen ranta- ja ruovikkolajisto.<br /> <br /> Järvessä on myös runsas vesikasvillisuus mm. lumme, ulpukka, palpakko-lajit ja sirppisammal.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Omenaj%C3%A4rvi_(35.726.1.005)&diff=614410 2015-08-12T15:54:16Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Omenajärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on erittäin matala ja lähes täysin pyöreä ja se on laajojen rantaluhtien ja niittyjen ympäröimä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Omenajärven alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Omenaj%C3%A4rvi_(35.726.1.005)&diff=614409 2015-08-12T15:53:26Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Omenajärvi sijaitsee Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on erittäin matala ja lähes täysin pyöreä ja se on laajojen rantaluhtien ja niittyjen ympäröimä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Anerioj%C3%A4rvi_(24.072.1.001)&diff=614408 2015-08-12T15:50:54Z

<p>LJ: /* Suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kiskojoen vesistön yläosassa sijaitseva Aneriojärvi on luonnonsuojelullisesti merkittävä järvi. Linnusto on monipuolinen ja lajistoon kuuluu monia lintuvesien tunnuslajeja. Aneriojärvi on myös merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka. Järvestä laskee etelään Aneriojoki, joka Kiskonjokeen yhtyneenä laskee Perniön Laukanlahdella Saaristomereen.<br /> <br /> 8000 vuotta sitten tällä paikalla lainehti meri. Kivikauden aikaisesta asutuksesta on löytynyt runsaasti merkkejä ympäröiviltä alueilta.<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Aneriojärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut vaihteleva ja kesällä selkeästi korkeampi kuin talvella. Järven tarkkailua on tihennetty viime vuosina E18-tien rakentamisen vuoksi, joten osa pitkän aikavälin ravinnetason muutoksista voi selittyä ainakin osittain tarkkailutiheydellä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut varsin suuri.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on pysynyt kohtalaisen hyvänä talvisinkin, mutta alusvedessä on talvisin esiintynyt huomattavaa hapenpuutetta. Pintavedessä kesäinen hapen ylikyllästys viittaa runsaaseen planktonlevätuotantoon.<br /> <br /> Aneriojärven veden humuspitoisuus on ollut hieman nousussa pitkällä aikavälillä, mutta näyttää viime vuosina kääntyneen laskuun. Samoin lisääntymässä ollut sameus näyttää olleen aivan viime vuosina pienempi. Näkösyvyys on selkeästi pienentynyt 1970-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä selvästi suurempi kuin talvella, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Selkeää muutossuuntaa ei voida osoittaa, mutta kesäiset pH-arvot näyttävät olevan hieman nousussa. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Aneriojärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012&quot;&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarviptot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarvintot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarviklorofylli.JPG|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarvinakosyvyys.JPG|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarviO2pinta.JPG|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: aneriojarviO2pohja.JPG|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> == Suojelu ==<br /> Suurin osa alueesta on perustettu yksityismaiden suojelualueeksi. Aneriojärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Aneriojärvellä on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue. Se kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin eli nk. FINIBA-kohteisiin ja Natura 2000-verkostoon.<br /> <br /> Aneriojärven linnusto on jääkauden jälkeen ollut aluksi arktista meri- ja rannikkolajistoa, kuten kiisloja ja pulmusia. Kitukasvuisissa koivikoissa on viihtynyt nykyisiä Lapin lintuja, kuten sinirintoja ja lapinsirkkuja. Lajisto on vaihdellut myöhemmin lämpimien ja kylmien jaksojen mukaan. Esihistoriallisen ajan varsinaissuomalaisia linnut kiinnostivat ainakin ravintona, mutta linnuilla oli merkitystä myös uskomuksissa ja riiteissä. Vanhimmat tiedot maakunnan linnustosta koskevat riistalintuja, joiden jäänteitä on löytynyt arkeologisissa kaivauksissa.<br /> <br /> Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, joka lähes hävisi vainon myötä Suomesta 1900-luvun alkupuolella. Aneriojärven ja läheisen Omenojärven linnustoon laulujoutsen palasi pesimään 1990-luvun lopulla. Aneriojärvellä lepäilee keväisin satoja joutsenia.<br /> <br /> Aneriojärven linnustoa:<br /> laulujoutsen, merihanhi, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, kaakkuri, silkkiuikku, kaulushaikara, harmaahaikara, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, nuolihaukka, luhtahuitti, ruisrääkkä, nokikana, kurki, suokukko, taivaanvuohi, punajalkaviklo, metsäviklo, liro, rantasipi, pikkulokki, naurulokki, kalatiira, pikkutikka, keltavästäräkki, satakieli, ruokokerttunen, rytikerttunen, luhtakerttunen, viitakerttunen, mustapääkerttu, punavarpunen, pajusirkku.<br /> <br /> Siniukonkorento on keskikesän runsaimpia sudenkorentoja kaikkialla Suomessa. Aneriojärvellä voi tavata myös muita korentolajeja, kuten ruskohukankorento, sirotytönkorento, keihästytönkorento ja pihtijokikorento.<br /> <br /> Aneriojärvi kuuluu kasviekologiselta järvityypiltään kaislajärviin. Järven rantavyöhykkeessä kasvaa runsaasti järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta ja leveälehtiosmankäämiä sekä vedessä ulpukkaa ja uistinvitaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Aneriojärven luonto-kulttuuripolku [http://www.salo.fi/ymparistojaluonto/luontojaretkeily/luontokohteetjareitit/aneriojarvenluontokulttuuripolku/]<br /> <br /> Aneriojärvi, Ympäristö.fi [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Aneriojarvi(5280)]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pataj%C3%A4rvi_(04.282.1.028)&diff=614407 2015-08-12T15:49:02Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Patajärvi on ääosin viljelyalueiden ympäröimä matala allas. Järven pohja on pääosin saviliejua. <br /> <br /> Patajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Patajärvi (04.282.1.028)/Järvikortti|Patajärven kunnostuskortista]].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Patajärven osa-alue koostuu rantojen sarareunuksesta, ilmaisversoisten vyöhykkeestä sekä uloimmasta kellus- ja uposlehtisten vyöhykkeestä. Kasvilajistoon kuuluvat järvikaisla ja -ruoko, ulpukka sekä uistin- ja ahvenvita.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/PatalahtiPatajarvi%286368%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pataj%C3%A4rvi_(04.282.1.028)&diff=614406 2015-08-12T15:48:38Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Patajärvi on ääosin viljelyalueiden ympäröimä matala allas. Järven pohja on pääosin saviliejua. <br /> <br /> Patajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Patajärvi (04.282.1.028)/Järvikortti|Patajärven kunnostuskortista]].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Patajärven osa-alue koostuu rantojen sarareunuksesta, ilmaisversoisten vyöhykkeestä sekä uloimmasta kellus- ja uposlehtisten vyöhykkeestä. Kasvilajistoon kuuluvat järvikaisla ja -ruoko, ulpukka sekä uistin- ja ahvenvita.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pataj%C3%A4rvi_(04.282.1.028)&diff=614405 2015-08-12T15:48:16Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Patajärvi on ääosin viljelyalueiden ympäröimä matala allas. Järven pohja on pääosin saviliejua. <br /> <br /> Patajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Patajärvi (04.282.1.028)/Järvikortti|Patajärven kunnostuskortista]].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sukeri_(73.062.1.008)&diff=614404 2015-08-12T15:46:42Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Sukerijärveen sisältyy perustetuista luonnonsuojelualueista luonnonpuisto ja pienialainen yksityinen luonnonsuojelualue. Sukerijärven latvahaarojen suot ovat soidensuojeluohjelman aluetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Ampuhaukka, Kaakkuri, Kuikka, Kurki, Laulujoutsen, Liro, Metso, Pohjantikka, Suokukko, <br /> Suopöllö, Uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Sukerijarvi%286618%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sukeri_(73.062.1.008)&diff=614403 2015-08-12T15:46:22Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Sukerijärveen sisältyy perustetuista luonnonsuojelualueista luonnonpuisto ja pienialainen yksityinen luonnonsuojelualue. Sukerijärven latvahaarojen suot ovat soidensuojeluohjelman aluetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Ampuhaukka, Kaakkuri, Kuikka, Kurki, Laulujoutsen, Liro, Metso, Pohjantikka, Suokukko, <br /> Suopöllö, Uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Sukeri_(73.062.1.008)&diff=614402 2015-08-12T15:43:27Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Sukerijärveen sisältyy perustetuista luonnonsuojelualueista luonnonpuisto ja pienialainen yksityinen luonnonsuojelualue. Sukerijärven latvahaarojen suot ovat soidensuojeluohjelman aluetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivij%C3%A4rvi_(57.063.1.005)&diff=614401 2015-08-12T15:40:54Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivijärvi on hyvin pitkälle soistunut lintuvesi. Rannoilla näkyy kaksi vanhaa rantavallia. Kivijärvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kivijärvi on mukana valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kivijärvellä pesii noin 100 parin lokkikolonia. Järven vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolinen, vaikkakin parimäärältään pieni.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kivijarvi%284859%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivij%C3%A4rvi_(57.063.1.005)&diff=614400 2015-08-12T15:40:20Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivijärvi on hyvin pitkälle soistunut lintuvesi. Rannoilla näkyy kaksi vanhaa rantavallia. Kivijärvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kivijärvi on mukana valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kivijärvellä pesii noin 100 parin lokkikolonia. Järven vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolinen, vaikkakin parimäärältään pieni.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivij%C3%A4rvi_(57.063.1.005)&diff=614399 2015-08-12T15:40:13Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivijärvi on hyvin pitkälle soistunut lintuvesi. Rannoilla näkyy kaksi vanhaa rantavallia. Kivijärvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kivijärvellä pesii noin 100 parin lokkikolonia. Järven vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolinen, vaikkakin parimäärältään pieni.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivij%C3%A4rvi_(57.063.1.005)&diff=614398 2015-08-12T15:39:16Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivijärvi on hyvin pitkälle soistunut lintuvesi. Rannoilla näkyy kaksi vanhaa rantavallia. Kivijärvi on luokiteltu lintuvesien suojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.714.1.013)&diff=614397 2015-08-12T15:36:55Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avovettä ja ruokovyöhykettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kurki, laulujoutsen,<br /> liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, pikkulepinkäinen, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, suopöllö,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven pohjoisrannalla on lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kukkolanjarvi%286040%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.714.1.013)&diff=614396 2015-08-12T15:36:40Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avovettä ja ruokovyöhykettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kurki, laulujoutsen,<br /> liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, pikkulepinkäinen, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, suopöllö,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven pohjoisrannalla on lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.714.1.013)&diff=614395 2015-08-12T15:35:05Z

<p>LJ: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avovettä ja ruokovyöhykettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven pohjoisrannalla on lintutorni.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.714.1.013)&diff=614394 2015-08-12T15:34:49Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja tärkeä lintujen sulkasadonaikainen kerääntymisalue. Järven linnusto on järven pieneen kokoon nähden runsas. Järven länsipää on kasvamassa umpeen saraniityksi, ja itäosassa on avovettä ja ruokovyöhykettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Joutsenj%C3%A4rvi_(e)_(35.336.1.002)&diff=614393 2015-08-12T15:32:48Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruisrääkkä, <br /> ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Joutsenjarvi%286113%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Joutsenj%C3%A4rvi_(e)_(35.336.1.002)&diff=614392 2015-08-12T15:32:32Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kuikka, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruisrääkkä, <br /> ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Rimpij%C3%A4rvi_(63.013.1.001)&diff=614391 2015-08-12T15:27:47Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Ampuhaukka, Hiiripöllö, Huuhkaja, Kalatiira, Kapustarinta, Kuikka, Kurki, Lapintiira, <br /> Laulujoutsen, Liro, Metso, Palokärki, Pohjantikka, Sinisuohaukka, <br /> Suokukko, Suopöllö, Teeri<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Rimpijarvi__Uusijarvi%286615%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Rimpij%C3%A4rvi_(63.013.1.001)&diff=614390 2015-08-12T15:27:20Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Ampuhaukka, Hiiripöllö, Huuhkaja, Kalatiira, Kapustarinta, Kuikka, Kurki, Lapintiira, <br /> Laulujoutsen, Liro, Metso, Palokärki, Pohjantikka, Sinisuohaukka, <br /> Suokukko, Suopöllö, Teeri<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirvij%C3%A4rvi_(35.484.1.007)&diff=614389 2015-08-12T15:18:36Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : metso, palokärki, pohjantikka, pyy, varpuspöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Hirvijarvi%285217%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirvij%C3%A4rvi_(35.484.1.007)&diff=614388 2015-08-12T15:17:54Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : metso, palokärki, pohjantikka, pyy, varpuspöllö<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Haapaj%C3%A4rvi_(12.003.1.026)&diff=614387 2015-08-12T15:12:00Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä yksi Suomen 38:sta Haapajärvi -nimisestä järvestä sijaitsee Kouvolassa, Haapalan kylässä. Se kuuluu Vehkajoen vesistöön ja on Vehkajoen Piutulanhaaran latvajärvi. Sen pinta-ala on noin 145 ha ja rantaviivan pituus 8,5 km. Valuma-alueen pinta-ala on 1100 ha. Tämän järven järvityyppi on matala runsashumuksinen järvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Haapajärven veden laatu voidaan arvoiltaan luokitella happamaksi ja erittäin ruskeaksi reheväksi vesistöksi. Haapajärven pH-arvot ovat olleet melko alhaiset jo pidemmän aikaa. Myös veden haponsitomiskykyä kuvaava alkalinitettiarvo on kautta linjan ollut hyvin alhainen. Järvi voidaan siis luokitella tämän perusteella niiden joukkoon, jotka ovat suuressa vaarassa happamoitua. Myös rehevöityminen ja veden vähyys vaikuttavat järven tilaan. Haapajärvi onkin paikka paikoin jopa kasvamassa umpeen, ja rehevöitymisestä johtuvia happiongelmia on ollut havaittavissa.<br /> <br /> Järven tilan kohottaminen olisi tärkeää. Järven tilaa pH:n ja hapen kannalta olisi mahdollista korjata mm. nostamalla veden pintaa, niittämällä kaisloja, hoitokalastamalla sekä kunnostamalla valuma-alueita.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven ahven- ja ruutanakannat on arvioitu runsaiksi ja haukikanta tyydyttäväksi. Muuten järvi näyttäisi olevan kalakannoiltaan hyvin heikko.<br /> <br /> Järveen ei ole tiettävästi istutettu kalaa.<br /> <br /> Järven linnustossa esiintyy runsaasti vesilintuja. Haapajärven ja Säärystenjärven väliin jäävällä metsäkankaalla on tärkeä petolintujen pesimäalue, jossa pesivät säännöllisesti hiirihaukka, mehiläishaukka, viirupöllö ja nuolihaukka. Alueella pesiviä petolintuja ovat helmipöllö ja sarvipöllö. Myös lehtopöllön pesintä alueella on epäsäännöllistä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Kuisma, Markku 2007. [http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SVVKHS2006.pdf Summa-, Vehka- ja Virojoen Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma]. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry<br /> <br /> [http://%20http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/HaapajarviSaarystenjarvi%285408%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Haapaj%C3%A4rvi_(12.003.1.026)&diff=614386 2015-08-12T15:11:13Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä yksi Suomen 38:sta Haapajärvi -nimisestä järvestä sijaitsee Kouvolassa, Haapalan kylässä. Se kuuluu Vehkajoen vesistöön ja on Vehkajoen Piutulanhaaran latvajärvi. Sen pinta-ala on noin 145 ha ja rantaviivan pituus 8,5 km. Valuma-alueen pinta-ala on 1100 ha. Tämän järven järvityyppi on matala runsashumuksinen järvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Haapajärven veden laatu voidaan arvoiltaan luokitella happamaksi ja erittäin ruskeaksi reheväksi vesistöksi. Haapajärven pH-arvot ovat olleet melko alhaiset jo pidemmän aikaa. Myös veden haponsitomiskykyä kuvaava alkalinitettiarvo on kautta linjan ollut hyvin alhainen. Järvi voidaan siis luokitella tämän perusteella niiden joukkoon, jotka ovat suuressa vaarassa happamoitua. Myös rehevöityminen ja veden vähyys vaikuttavat järven tilaan. Haapajärvi onkin paikka paikoin jopa kasvamassa umpeen, ja rehevöitymisestä johtuvia happiongelmia on ollut havaittavissa.<br /> <br /> Järven tilan kohottaminen olisi tärkeää. Järven tilaa pH:n ja hapen kannalta olisi mahdollista korjata mm. nostamalla veden pintaa, niittämällä kaisloja, hoitokalastamalla sekä kunnostamalla valuma-alueita.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven ahven- ja ruutanakannat on arvioitu runsaiksi ja haukikanta tyydyttäväksi. Muuten järvi näyttäisi olevan kalakannoiltaan hyvin heikko.<br /> <br /> Järveen ei ole tiettävästi istutettu kalaa.<br /> <br /> Järven linnustossa esiintyy runsaasti vesilintuja. Haapajärven ja Säärystenjärven väliin jäävällä metsäkankaalla on tärkeä petolintujen pesimäalue, jossa pesivät säännöllisesti hiirihaukka, mehiläishaukka, viirupöllö ja nuolihaukka. Alueella pesiviä petolintuja ovat helmipöllö ja sarvipöllö. Myös lehtopöllön pesintä alueella on epäsäännöllistä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Kuisma, Markku 2007. [http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/SVVKHS2006.pdf Summa-, Vehka- ja Virojoen Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma]. Kymenlaakson kalatalouskeskus ry</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614376 2015-08-12T13:50:51Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on Hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja sillä on Hämeen maakuntakaavassa SL-merkintä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, ruskosuohaukka,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Paloniitunjarvi%287209%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614375 2015-08-12T13:50:21Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on Hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja sillä on Hämeen maakuntakaavassa SL-merkintä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, ruskosuohaukka,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614374 2015-08-12T13:50:06Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on Hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Hämeen maakuntakaavassa SL-merkintä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, ruskosuohaukka,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614373 2015-08-12T13:49:40Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Hämeen maakuntakaavassa SL-merkintä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, ruskosuohaukka,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614372 2015-08-12T13:49:22Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, ruskosuohaukka,<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Paloniitynj%C3%A4rvi_(35.886.1.009)&diff=614371 2015-08-12T13:47:43Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Paloniitunjärvi on hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Kaartjoen läpivirtausjärvi. Rantojen helofyyttikasvustojen lisäksi upos- ja kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Järven Linnustossa vesilinnut ovat hallitsevia. Rannoilla on laajoja luhtanevoja ja -pensaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuonaj%C3%A4rvi_(83V022.1.001)&diff=613973 2015-08-11T16:38:33Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonajärvi on monipuolinen ja edustava korpien ja niiden välisten kangasmaiden kokonaisuus ja sillä on merkitystä niin retkeilykohteena kuin eläimistön lisääntymisalueena.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vuonajarvi%285826%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuonaj%C3%A4rvi_(83V022.1.001)&diff=613972 2015-08-11T16:38:02Z

<p>LJ: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonajärvi on monipuolinen ja edustava korpien ja niiden välisten kangasmaiden kokonaisuus ja sillä on merkitystä niin retkeilykohteena kuin eläimistön lisääntymisalueena.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomij%C3%A4rvi_(36.082.1.001)&diff=613971 2015-08-11T16:36:48Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomijärvi on rehevä humuspitoinen laakea järviallas, jossa on kesäisin erittäin runsaat järvikortekasvustot. Järvi on vähitellen umpeenkasvanut toistuvien vedenlaskujen seurauksena. Voimakas kevättulva on kuitenkin ehkäissyt rantojen soistumisen, ja keväisin järvi on yhä useita viikkoja lähes entisen kokoinen. Järven kunnostus on käynnistynyt nimenomaan lintujärviarvon säilyttämiseksi, ja ainoa tehokas keino on kesävedenpinnan pysyvä nostaminen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Valtio on hankkinut luonnonsuojelutarkoituksiin järven kaikki rannat, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Linnusto on erämainen ja edelleen lajirikas painottuen selvästi pohjoisen lajiston suuntaan. Vuosittain pesii, melko suurin vaihteluin, seuraavia vesilintuja: sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, telkkä, tukkasotka, mustakurkku-uikku, nokikana, naurulokki ja pikkulokki. Lisäksi järvellä ovat pesineet heinätavi, punasotka, silkkiuikku, härkälintu, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka. Alueella tavataan myös mm. laulujoutsen, mustatiira, luhtahuitti, uivelo, kapustarinta, liro ja suokukko.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Suomijarvi%285781%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomij%C3%A4rvi_(36.082.1.001)&diff=613970 2015-08-11T16:36:29Z

<p>LJ: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomijärvi on rehevä humuspitoinen laakea järviallas, jossa on kesäisin erittäin runsaat järvikortekasvustot. Järvi on vähitellen umpeenkasvanut toistuvien vedenlaskujen seurauksena. Voimakas kevättulva on kuitenkin ehkäissyt rantojen soistumisen, ja keväisin järvi on yhä useita viikkoja lähes entisen kokoinen. Järven kunnostus on käynnistynyt nimenomaan lintujärviarvon säilyttämiseksi, ja ainoa tehokas keino on kesävedenpinnan pysyvä nostaminen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Valtio on hankkinut luonnonsuojelutarkoituksiin järven kaikki rannat, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Linnusto on erämainen ja edelleen lajirikas painottuen selvästi pohjoisen lajiston suuntaan. Vuosittain pesii, melko suurin vaihteluin, seuraavia vesilintuja: sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, telkkä, tukkasotka, mustakurkku-uikku, nokikana, naurulokki ja pikkulokki. Lisäksi järvellä ovat pesineet heinätavi, punasotka, silkkiuikku, härkälintu, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka. Alueella tavataan myös mm. laulujoutsen, mustatiira, luhtahuitti, uivelo, kapustarinta, liro ja suokukko.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomij%C3%A4rvi_(36.082.1.001)&diff=613969 2015-08-11T16:36:03Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomijärvi on rehevä humuspitoinen laakea järviallas, jossa on kesäisin erittäin runsaat järvikortekasvustot. Järvi on vähitellen umpeenkasvanut toistuvien vedenlaskujen seurauksena. Voimakas kevättulva on kuitenkin ehkäissyt rantojen soistumisen, ja keväisin järvi on yhä useita viikkoja lähes entisen kokoinen. Järven kunnostus on käynnistynyt nimenomaan lintujärviarvon säilyttämiseksi, ja ainoa tehokas keino on kesävedenpinnan pysyvä nostaminen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Linnusto on erämainen ja edelleen lajirikas painottuen selvästi pohjoisen lajiston suuntaan. Vuosittain pesii, melko suurin vaihteluin, seuraavia vesilintuja: sinisorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, telkkä, tukkasotka, mustakurkku-uikku, nokikana, naurulokki ja pikkulokki. Lisäksi järvellä ovat pesineet heinätavi, punasotka, silkkiuikku, härkälintu, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka. Alueella tavataan myös mm. laulujoutsen, mustatiira, luhtahuitti, uivelo, kapustarinta, liro ja suokukko.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomij%C3%A4rvi_(36.082.1.001)&diff=613968 2015-08-11T16:35:47Z

<p>LJ: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomijärvi on rehevä humuspitoinen laakea järviallas, jossa on kesäisin erittäin runsaat järvikortekasvustot. Järvi on vähitellen umpeenkasvanut toistuvien vedenlaskujen seurauksena. Voimakas kevättulva on kuitenkin ehkäissyt rantojen soistumisen, ja keväisin järvi on yhä useita viikkoja lähes entisen kokoinen. Järven kunnostus on käynnistynyt nimenomaan lintujärviarvon säilyttämiseksi, ja ainoa tehokas keino on kesävedenpinnan pysyvä nostaminen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(34.031.1.001)&diff=613967 2015-08-11T16:33:54Z

<p>LJ: /* Julkaisut */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.<br /> <br /> Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä. <br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.<br /> <br /> Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.<br /> <br /> Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.<br /> <br /> ===Vedenkorkeus ja virtaama===<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.<br /> <br /> Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Järven seuranta on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole havaittavissa huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.<br /> <br /> Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksen määrän lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013<br /> <br /> Päibitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015&quot;&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kuikka, laulujoutsen,<br /> liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.<br /> <br /> 1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. &quot;Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa.&quot; Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)<br /> * [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]<br /> * [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)<br /> ===Julkaisut===<br /> * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&amp;lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi]&lt;br /&gt;Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).<br /> <br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pyhajarvi%285461%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(34.031.1.001)&diff=613966 2015-08-11T16:33:24Z

<p>LJ: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.<br /> <br /> Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä. <br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.<br /> <br /> Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.<br /> <br /> Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.<br /> <br /> ===Vedenkorkeus ja virtaama===<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.<br /> <br /> Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on vuoden 2013 luokittelun perusteella hyvä. Järven seuranta on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole havaittavissa huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.<br /> <br /> Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksen määrän lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013<br /> <br /> Päibitetty 13.7.2015<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2015&quot;&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kuikka, laulujoutsen,<br /> liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.<br /> <br /> 1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. &quot;Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa.&quot; Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)<br /> * [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]<br /> * [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)<br /> ===Julkaisut===<br /> * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&amp;lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi]&lt;br /&gt;Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).</div>

LJ https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Niemij%C3%A4rvi_(36.061.1.001)&diff=613965 2015-08-11T16:29:44Z

<p>LJ: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Niemijärvellä kasvillisuus on hyvin rehevää ja monimuotoista ja alueella on runsaasti piisameja. Itäosan saraikko on kapea, mutta länsirannalla on melko laaja vesisaravaltainen saraikko. Sen ulapanpuolella on moni-ilmeinen järvikortteen, järvikaislan ja ruohovartisten kuten raate, jokileinikki, ratamosarpio ja terttualpi, muodostama kasvillisuus. Järven eteläosassa on laaja vesisarakasvusto, jonka reunoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Isossa avovesiaukossa on runsaasti upos- ja kelluslehtisiä sekä vesisammalia. <br /> <br /> Järvi on varsinkin ruovikkolintujen suosiossa. Järvien ja lahtien vähittäinen umpeenkasvu on kuitenkin vaikuttanut linnustoon heikentävästi. Alueella pesii kuitenkin suhteellisen runsaasti sinisorsia, taveja, telkkiä sekä parimääriltään pienempinä haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, silkkiuikku ja nokikana. Lisäksi lajistoon kuuluvat kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/NiemijarviItajarvi%285326%29 Ympäristö.fi]</div>

LJ