Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Viestiketju:Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Neuvonta/Valokuvan lisääminen havaintoon

2016-10-19T12:13:02Z

Lanttojo: Uusi ketju: Valokuvan lisääminen havaintoon

Moi! Yritin lisätä valokuvaa vesiruttohavaintooni Pitkäjärvelle ((24.042.1.001)/Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka (Yliskylä)), mutta jostain syystä en onnistunut millään. Virheilmoitukseksi tuli, että tiedosto näyttää olevan tyhjä tai liian suuri. Kokeilin ensin siirtää kuvaa verkkolevyltä, mutta lopulta myös desktopista.
Terv. Johanna

Pitkäjärvi (24.042.1.001)/Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka (Yliskylä)

2016-10-19T12:09:36Z

Lanttojo:

{{ObsTEMP
|Date=2013-05-04
|TEMPval=8,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-11
|TEMPval=14
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-18
|TEMPval=20
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-25
|TEMPval=16,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-01
|TEMPval=21
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-08
|TEMPval=23
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-15
|TEMPval=18
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-22
|TEMPval=21
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-29
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-06
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-13
|TEMPval=22,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-20
|TEMPval=19,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-27
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-03
|TEMPval=22,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-10
|TEMPval=21,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-17
|TEMPval=19
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-24
|TEMPval=18,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-31
|TEMPval=19
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-07
|TEMPval=18
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-14
|TEMPval=17
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-21
|TEMPval=15
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-28
|TEMPval=10
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-04
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-11
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-18
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-25
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-01
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-08
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-15
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-22
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-29
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-06
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-13
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-20
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-27
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-03
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-10
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-17
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-24
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-31
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-07
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-14
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-21
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-28
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-04
|SECCHIval=0,9
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-11
|SECCHIval=0,9
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-18
|SECCHIval=1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-25
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-01
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-08
|SECCHIval=1,3
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-15
|SECCHIval=1,1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-22
|SECCHIval=1,1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-29
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-06
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-13
|SECCHIval=1,3
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-20
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-27
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-03
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-10
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-17
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-24
|SECCHIval=1,4
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-31
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-07
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-14
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-21
|SECCHIval=1,4
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-28
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsPLANT
|Date=2016/07/01
|PLANTcat=Vesirutto
|PLANTval=1
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=
|Nimi=
|Koordinaatit=60.27870494, 23.07505461
|KoordPohj=
|KoordIta=
|Zoom=
|Base=
|WKT=
|Kunta=Salo
|AreaVal=
|AreaUnit=
|Kuvaus={{Omat vedet paremmiksi}}
|Tyyppi=
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
|Seuranta=Omat vedet paremmiksi
}}

Pitkäjärvi (24.042.1.001)/Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintopaikka (Yliskylä)

2016-10-19T11:52:57Z

Lanttojo:

{{ObsTEMP
|Date=2013-05-04
|TEMPval=8,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-11
|TEMPval=14
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-18
|TEMPval=20
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-05-25
|TEMPval=16,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-01
|TEMPval=21
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-08
|TEMPval=23
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-15
|TEMPval=18
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-22
|TEMPval=21
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-06-29
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-06
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-13
|TEMPval=22,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-20
|TEMPval=19,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-07-27
|TEMPval=22
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-03
|TEMPval=22,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-10
|TEMPval=21,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-17
|TEMPval=19
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-24
|TEMPval=18,5
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-08-31
|TEMPval=19
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-07
|TEMPval=18
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-14
|TEMPval=17
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-21
|TEMPval=15
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsTEMP
|Date=2013-09-28
|TEMPval=10
|TEMPunit=°C
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-04
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-11
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-18
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-05-25
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-01
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-08
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-15
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-22
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-06-29
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-06
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-13
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-20
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-07-27
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-03
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-10
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-17
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-24
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-08-31
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-07
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-14
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-21
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsALG
|Date=2013-09-28
|ALGval=0
|toArchive=N
|Time=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-04
|SECCHIval=0,9
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-11
|SECCHIval=0,9
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-18
|SECCHIval=1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-05-25
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-01
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-08
|SECCHIval=1,3
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-15
|SECCHIval=1,1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-22
|SECCHIval=1,1
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-06-29
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-06
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-13
|SECCHIval=1,3
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-20
|SECCHIval=1,2
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-07-27
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-03
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-10
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-17
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-24
|SECCHIval=1,4
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-08-31
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-07
|SECCHIval=1,5
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-14
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-21
|SECCHIval=1,4
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsSECCHI
|Date=2013-09-28
|SECCHIval=1,6
|SECCHIunit=m
|toArchive=N
|Time=
|SECCHIdev=
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{ObsPLANT
|Date=2016/07/01
|PLANTcat=Vesirutto
|PLANTval=1
|toArchive=N
|Time=10:00
|Img=
|AddInfo=
|Lat=
|Lon=
|WKT=
|Muni=
|Source=
|Seuranta=
|User=
}}
{{Paikka
|Alue=
|Nimi=
|Koordinaatit=60.27870494, 23.07505461
|KoordPohj=
|KoordIta=
|Zoom=
|Base=
|WKT=
|Kunta=Salo
|AreaVal=
|AreaUnit=
|Kuvaus={{Omat vedet paremmiksi}}
|Tyyppi=
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
|Seuranta=Omat vedet paremmiksi
}}

Tiedosto:Vesirutto isonakinsammal.JPG

2016-10-19T11:50:11Z

Lanttojo: Pörheämpi vesirutto ja vähän pienempi isonäkinsammal.

Pörheämpi vesirutto ja vähän pienempi isonäkinsammal.

Mallasvesi (35.711.1.001)

2016-08-03T17:30:13Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Mallasvesi on Kokemäenjoen vesistön järvi Valkeakosken itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Pinta-ala on 55,7 km², Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 72. Keskisyvyys on 6,8 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Mallasveden suurimmat saaret ovat Hausalo (94 ha) ja Karhunsalo (37 ha). Hausaloon on tieyhteys.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 4450 km², josta vettä 18,7 %. Mallasveden lähivaluma-alueesta (140 km²) hieman alle puolet on metsää ja noin 10 % peltoa. Suurin osa alueesta on moreenia, mutta pääasiallisesti pellot on perustettu savimaalle. Järven itä- ja länsipuolilla sijaitsee kaksi isoa kaupunkikeskusta: Pälkäne ja Valkeakoski. Lisäksi alueella on runsaasti haja-asutusta. Aivan rantaviivan tuntumassa on paljon loma-asutusta kun taas vakituiset asunnot ovat hieman kauempana. Myös saarilla on vapaa-ajan asutusta.

Pääosa tulovirtaamasta on peräisin [[Roineen_alue_(35.713)|Roineen valuma-alueelta]] (2367 km²) ja [[Hauhon_alue_(35.77)|Hauhon]] reitiltä (1702 km²), Mallasveteen laskee myös [[Pälkäneveden_alue_(35.714)|Pälkäneveden alue]] (237 km²). Mallasveden vedet laskevat Valkeakosken kautta Vanajaveteen.

Mallasvesi on osa [[Iso-Längelmävesi|Iso-Längelmävettä]]. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään alueen järvet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Mallasveden vedenkorkeutta on mitattu Apian asteikolla vuodesta 1896. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 84,13 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 65 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 85,38 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60+ 83,50 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 188 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen rakenteet mahdollistaisivat säännöstelyn, mutta voimassa olevan luvan mukaisesti Mallasvedestä juoksutettavan vesimäärän tulee noudattaa luontaista purkautumiskäyrää. Käyrä perustuu 1900-luvun alkupuolella tehtyihin mittauksiin. Käytännössä luvan noudattamisesta seuraa Valkeakosken yläpuolisen alueen vedenkorkeuksien vaihtelua luonnonrytmiä mukaillen. Lupa mahdollistaa kuitenkin juoksutuksen pienentämisen, kun vedenkorkeus uhkaa laskea vedenkorkeuden N2000 + 84,13 m alapuolelle. Tätä poikkeamismahdollisuutta on jouduttu käyttämään 2000-luvulla lähes joka vuosi.

Mallasveden menovirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1956 lähtien. Keskivirtaama on ollut 35 m3/s, keskiylivirtaama 67 m3/s ja keskialivirtaama 15,5 m3/s. Koko jakson suurin virtaama on ollut 109 m3/s (toukokuussa 1977) ja pienin virtaama 3,0 m3/s (vuosina 1956-61).

==Nykytila ja suojelu==
Mallasvesi on lievästi rehevä järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Sekä klorofyllin että fosforin pitoisuudet ovat pääasiallisesti pysyneet tavoitearvojen alapuolella (1990-2014). Pieniä ylityksiä on esiintynyt ainoastaan muutamana kesänä. Järven lahtialueet ovat kuitenkin pääallasta rehevämpiä. Ulvajanlahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2013 oli 31 μg/l ja klorofyllipitoisuus 12 μg/l. Suolahden keskiarvollinen fosforipitoisuus kasvukautena 2014 oli 32 μg/l ja klorofyllipitoisuus 16 μg/l. Molemmat lahtialueet ovat rehevyysluokitukseltaan reheviä. Mallasveden syvänteen (31 m) pohjanläheisessä vedessä esiintyy happikatoa loppukesällä ennen vesien viilentymistä sekä lopputalvella ennen jäiden lähtöä. Järven vedenlaatu on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä ja Mallasvesi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.

[[Tiedosto:Mallasvesi,_1.jpg|750px|left|]]
Kokonaisfosfoforin pitoisuus(μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi kokonaisfosforin pitoisuuden tulee olla alle 18 μg/l.
[[Tiedosto:Mallasvesi,_2.jpg|750px|left|]]
Klorofylli a:n pitoisuus (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Mallasveden pääaltaalla ja Ulvajanlahdella kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Mallasvesi on tyypitelty suureksi vähähumuksiseksi järveksi (SVh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 7 μg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Mallasveden Tyrynlahti toimii Valkeakosken kaupungin vedenottoalueena. Vettä otetaan keskimäärin 60 000 m³/vrk. Puhdistettua pintavettä toimitetaan Valkeakosken ja Akaan kaupungeille sekä osin Lempäälän ja Vesilahden asukkaille.

Mallasvedellä sijaitsee kaksi EU-uimarantaa:
* Apia
* Pakanranta

Keiniänranta kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
* [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Keinianranta(6042) Natura 2000 -verkosto: Keiniänranta]
* [http://www.rmpkalastusalue.fi/mallasvesi Mallasvesi]
* [https://fi.wikipedia.org/wiki/Mallasvesi Wikipedia: Mallasvesi]

Mouhijärvi (35.155.1.001)

2015-03-12T14:17:32Z

Lanttojo: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Mouhijärvi sijaitsee Sastamalasta 18 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 6,87 km² ja syvyyttä 17,1 m, keskisyvyyden ollessa 3,45 m. Järvellä on kolme suurta saarta: Mouhisaari, Iso Takkasaari ja Pieni Takkasaari. Yhteensä saaria on 12 kpl. Järveen laskee pohjoisesta Kourajärvi Kourajokea pitkin. Mouhijärvestä vesi virtaa Mouhijokea (myös Kiikoisjoki tai Kolusjoki) pitkin Kiikoisjärveen. Joki alkaa järven länsirannalta ja sen virtaamaa kontrolloidaan säännöstelypadon avulla.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa aikavälillä 1974–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Näytteistä 10 otettiin järven lounaiskulman tuntumassa Löyttykiven kohdalla ja muut 13 Haikarannokalla järven itäosassa.

Löyttykiven mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1,5 m ja alle 1 m tuloksia oli kaksi kappaletta. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 82 % ja alusvedessä 32 %. Alusvedessä esiintyi kolme kertaa alle 10 % happea ja yhdessä mittauksessa vuonna 2005 happea oli 3 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 33 µg/l ja alusvedessä 50 µg/l. Korkein pitoisuus alusvedessä mitattiin vuonna 1996, jolloin fosforia oli 92 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 700 µg/l ja alusvedessä 990 µg/l.

Haikarannokan mittauksissa näkösyvyys oli myöskin 1,5 m ja vuoden 2005 alkutalvesta näkösyvyys oli 0,8 m. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 35 µg/l ja alusvedessä 80 µg/l. Vuonna 1992 alusvedessä oli fosforia 130 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 860 µg/l ja alusvedessä 960 µg/l.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l ja tyydyttävä, jos pitoisuus on alle 50 µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalakantaan kuuluu ainakin hauki, kuha, ahven ja lahna. Järvestä lähtevässä joessa voi kalastaa kirjolohta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi kuului aikoinaan samannimisen kunnan alueeseen.

Järvellä on kaksi uimarantaa.

Mouhijärvi oli yksi vesistö ns. ''Kymmenen joen ja kymmenen järven melontareitissä''.

==Tarut ja tositarinat==

Mouhi tarkoittaa pientä kalanpoikasta.

==Aiheesta muualla==

[https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kiikoisjarvea-ja-mouhijarvea-saannostellaan-poikkeusluvalla-pirkanmaan-ely-keskus-#.U951MPl_v74 Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelylle annettu poikkeuslupa (ely-keskus.fi)]

Mouhijärvi (35.155.1.001)

2015-03-12T14:17:02Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Mouhijärvi sijaitsee Sastamalasta 18 km luoteeseen. Järvellä on pinta-alaa 6,87 km² ja syvyyttä 17,1 m, keskisyvyyden ollessa 3,45 m. Järvellä on kolme suurta saarta: Mouhisaari, Iso Takkasaari ja Pieni Takkasaari. Yhteensä saaria on 12 kpl. Järveen laskee pohjoisesta Kourajärvi Kourajokea pitkin. Mouhijärvestä vesi virtaa Mouhijokea (myös Kiikoisjoki tai Kolusjoki) pitkin Kiikoisjärveen. Joki alkaa järven länsirannalta ja sen virtaamaa kontrolloidaan säännöstelypadon avulla.

==Nykytila ja suojelu==

Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 23 kertaa aikavälillä 1974–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Näytteistä 10 otettiin järven lounaiskulman tuntumassa Löyttykiven kohdalla ja muut 13 Haikarannokalla järven itäosassa.

Löyttykiven mittauksissa näkösyvyys oli keskimäärin 1,5 m ja alle 1m tuloksia oli kaksi kappaletta. Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 82 % ja alusvedessä 32 %. Alusvedessä esiintyi kolme kertaa alle 10 % happea ja yhdessä mittauksessa vuonna 2005 happea oli 3 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 33 µg/l ja alusvedessä 50 µg/l. Korkein pitoisuus alusvedessä mitattiin vuonna 1996, jolloin fosforia oli 92 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 700 µg/l ja alusvedessä 990 µg/l.

Haikarannokan mittauksissa näkösyvyys oli myöskin 1,5 m ja vuoden 2005 alkutalvesta näkösyvyys oli 0,8 m. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 35 µg/l ja alusvedessä 80 µg/l. Vuonna 1992 alusvedessä oli fosforia 130 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 860 µg/l ja alusvedessä 960 µg/l.

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l ja tyydyttävä, jos pitoisuus on alle 50 µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven kalakantaan kuuluu ainakin hauki, kuha, ahven ja lahna. Järvestä lähtevässä joessa voi kalastaa kirjolohta.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvi kuului aikoinaan samannimisen kunnan alueeseen.

Järvellä on kaksi uimarantaa.

Mouhijärvi oli yksi vesistö ns. ''Kymmenen joen ja kymmenen järven melontareitissä''.

==Tarut ja tositarinat==

Mouhi tarkoittaa pientä kalanpoikasta.

==Aiheesta muualla==

[https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/kiikoisjarvea-ja-mouhijarvea-saannostellaan-poikkeusluvalla-pirkanmaan-ely-keskus-#.U951MPl_v74 Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelylle annettu poikkeuslupa (ely-keskus.fi)]

Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001)

2015-03-12T14:15:04Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.

Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen.

Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.

==Nykytila ja suojelu==

Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.

Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.

Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.

Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Loppijärvi (35.874.1.001)

2015-03-12T14:13:41Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi on Lopen kunnassa Riihimäen kaupungista länteen noin 15 km verran. Järvi on kooltaan 1 180 hehtaaria ja syvyydeltään noin 6 m (keskisyvyys vain 1,75 m). Järvi on yksi Salpauselän pohjoispuolen vesistöistä, jotka laskevat vetensä Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järveen laskevat läheiset Erävisjärvi ja Särkijärvi. Näiden lisäksi järven valuma-alueeseen kuuluu useita pieneä järviä ja lampia sekä muutama laaja-alainen suo.

Järvi on lievästi ruskeanvärinen ja runsashumuksinen. Järven läheisyydessä on paljon peltoja, haja-asutusta ja Lopen taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Kuormituksen seurauksena järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin hyvä. Järven ravinnetaso on ajoittain korkea rehevöitymisen seurauksena, joka näkyy etenkin vesikasvillisuuden suurena määränä.

==Nykytila ja suojelu==

Järven vedenkorkeutta on säädelty vuodesta 1970-luvulta lähtien. Järven veden hygieninen laatu on erinomainen. Muuten vedenlaatu on pysytellyt hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Järvellä on tehty tehokalastusta 1990-luvulta lähtien, joka on parantanut tilaa hieman.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvi on rehevöitynyt ja monia lahtia uhkaa umpeenkasvu. Myös järven mataluus vaikuttaa vesikasvillisuuden kukoistamiseen. Levää on ollut useina vuosina erittäin paljon.

Talvisin järvellä on ollut paikoin jopa happikatoa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven virkistyskäyttöä heikentävät suuri vesikasvillisuuden määrä ja voimakkaat leväkukinnot kesäisin. Järvi onkin arvioitu tyydyttäväksi virkistyskäytön suhteen.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26364&lan=fi Hämeen vesistöjä > Loppijärvi] (ymparisto.fi)

Linnanjärvi (35.533.1.005)

2015-03-12T14:12:55Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Linnanjärvi sjaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 9 km verran. Järvellä on pinta-alaa 4,34 km² ja syvyyttä enimmillään 12 m.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 10 kertaa vuosina 1966–2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty kahdessa eri pisteessä, mutta tuloksia on vain toisesta.

Mittauksista 8 kpl tehtiin noin 300 m Isosaaresta itään paikalla, jossa on syvyyttä 11,8 m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 82 % ja alusvedessä 34 %. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 29 µg/l ja alusvedessä 34 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 734 µg/l ja 792 µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,25 m. 17.9.2013 suoritetussa mittauksessa on ilmoitettu lisätietona alhainen vedenkorkeus. Veden korkeus oli ilmoittu 80–100cm normaalia alhaisemmaksi.

Mittauksien lukumäärä on pieni, mutta vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä kun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Linnanjärven ja Kuivasjärven välissä on kaksi koskea, jotka ovat kalastuskohteita. Molemmissa koskissa kasvaa luontaisena lajina taimen, jonka kantaa pidetään lisäksi yllä istutuksilla. Kalatamiseen koskilla edellyttää lupaa, jonka voi ostaa Parkanon ST1 huoltoasemalta hintaan 15 € / 24 h. Kalastuskiintiö on 2 taimenta/lupa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Linnanjärvi (35.533.1.005)

2015-03-12T14:12:34Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Linnanjärvi sjaitsee Parkanon kaupungista pohjoiseen noin 9 km verran. Järvellä on pinta-alaa 4,34 km² ja syvyyttä enimmillään 12 m.

==Nykytila ja suojelu==

Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu vedenlaatu näytteitä 10 kertaa vuosina 1966–2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty kahdessa eri pisteessä, mutta tuloksia on vain toisesta.

Mittauksista 8kpl tehtiin noin 300 m Isosaaresta itään paikalla, jossa on syvyyttä 11,8 m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 82 % ja alusvedessä 34 %. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 29 µg/l ja alusvedessä 34 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 734 µg/l ja 792 µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,25 m. 17.9.2013 suoritetussa mittauksessa on ilmoitettu lisätietona alhainen vedenkorkeus. Veden korkeus oli ilmoittu 80–100cm normaalia alhaisemmaksi.

Mittauksien lukumäärä on pieni, mutta vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä kun veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Linnanjärven ja Kuivasjärven välissä on kaksi koskea, jotka ovat kalastuskohteita. Molemmissa koskissa kasvaa luontaisena lajina taimen, jonka kantaa pidetään lisäksi yllä istutuksilla. Kalatamiseen koskilla edellyttää lupaa, jonka voi ostaa Parkanon ST1 huoltoasemalta hintaan 15 € / 24 h. Kalastuskiintiö on 2 taimenta/lupa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kortejärvi (35.286.1.002)

2015-03-12T14:10:30Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kortejärvi sijaitsee Urjalan kunnassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 3,3 km² ja sen keskisyvyys on noin 1 m. Järven vedenkorkeutta säädellään Honkolanjoella olevalla Nokorinkosken padolla. Järven veden korkeutta laskettiin 1940-luvulla noin 40 cm verran. Järvi on monin paikoin umpeen kasvanut ja voimakkaasti rehevöitynyt. Umpeenkasvu on seurausta alueella harjoitetusta tehomaantaloudesta.

Kortejärvi on yhteydessä Rutajärveen Urjalanjoen kautta. Kortejärveen laskee useita ojia, joista suurin osa tulee läheisiltä pelloilta.

==Nykytila ja suojelu==

Järvi kuuluu [[Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma|valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan]], jota hallinnoi [[Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]].

Järvi on suojeltu vesilailla ja luonnonsuojelulailla. Metsästys ja kalastus on sallitu, ellei niitä kielletä erikseen. Linnustoon heikentävästi vaikuttavat toimet ovat kielletty.

Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 14 kertaa vuosina 1966–2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Uudenmaan- ja Pirkanmaan ELY-keskukset. Kolmea varhaisinta mittausta lukuunottamatta muut mittaukset on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Näytteet on otettu järven keskiosassa 0,5 m - 1 m syvyydestä.

Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 78 %, jonka osalta heikkenemistä on nähtävissä. Heikkeneminen selittyy järven rehevöitymisellä, joka voimistui 1940-luvun jälkeen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 59 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1082 µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 0,6 m.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvi on umpeenkasvun myötä muuttunut luontoarvoltaan arvokkaaksi kosteikkoalueeksi. Alueella pesii huomattava määrä eri lintulajistoa ja järvi toimii myös levähdyspaikkana muuttolinnuille. Linnustoa voi tarkkailla lintutornista, joka sijaitsee järven kaakkoiskulmassa Ahojentien päässä. Järvellä tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, pikkujoutsen, laulujoutsen, nuolihaukka ja metsähanhi.

Vesikasvillisuuteen kuuluvat ainakin järvikorte, järviruoko, järvikaisla ja isosorsimo.

Mataluudesta huolimatta järvellä elää ainakin hauki, ahven, lahna ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kortejarvi(6095) Kortejärven Natura-2000 alue (ymparisto.fi)]

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kortej%C3%A4rvi Kortejärvi Wikipediassa]

[http://www.urjala.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/matkailu/luontomatkailu/kortejarvi Urjalan kunnan sivut Kortejärvestä (urjala.fi)]

Joutsijärvi (35.143.1.001)

2015-03-12T14:09:16Z

Lanttojo: /* Nykytila */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila==
Joutsijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on runsaasti fosforia etenkin kesällä ja melko runsaasti typpeä. Ravinnepitoisuuksissa ei ole selkeää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä, vaikka pitoisuudet vaihtelevat. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien vesien arvoista erittäin rehevien vesien pitoisuuksiin. Järvessä on tavattu limalevää, mikä voi selittää ajoittain poikkeuksellisen suuret klorofyllipitoisuudet.

Joutsijärven veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä voi laskea kesälläkin. Talvisin järvessä voi esiintyä hapen vajausta etenkin pohjan lähellä, ja happi voi kulua havaintopaikalla loppuun alusvedestä. Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Näkösyvyys on vaihdellut melkoisesti, mutta selvää muutoksen suuntaa ei ole havaittavissa. Veden pH-arvo on ollut kesällä 6,1–7,1 ja talvella 5,5–6,3, joten vesi on välillä melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 3,4–9,2 mS/m, mikä on tavanomainen taso.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Joutsijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2011">
Tiedosto:joutsijarviptot.JPG|
Tiedosto:joutsijarvintot.JPG|
Tiedosto:joutsijarviklorofylli.JPG|
Tiedosto:joutsijarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto:joutsijarvihappi1m.JPG|
Tiedosto:joutsijarvihappipohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012

==Suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Joutsijärvi (35.143.1.001)

2015-03-12T14:08:46Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila==
Joutsijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on runsaasti fosforia etenkin kesällä ja melko runsaasti typpeä. Ravinnepitoisuuksissa ei ole selkeää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä, vaikka pitoisuudet vaihtelevat. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien vesien arvoista erittäin rehevien vesien pitoisuuksiin. Järvessä on tavattu limalevää, mikä voi selittää ajoittain poikkeuksellisen suuret klorofyllipitoisuudet.

Joutsijärven veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä voi laskea kesälläkin. Talvisin järvessä voi esiintyä hapen vajausta etenkin pohjan lähellä, ja happi voi kulua havaintopaikalla loppuun alusvedestä. Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Näkösyvyys on vaihdellut melkoisesti, mutta selvää muutoksen suuntaa ei ole havaittavissa. Veden pH-arvo on ollut kesällä 6,1–7,1 ja talvella 5,5–6,3, joten vesi on välillä melko hapanta. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 3,4–9,2 mS/m, mikä on tavanomainen taso.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Joutsijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011">
Tiedosto:joutsijarviptot.JPG|
Tiedosto:joutsijarvintot.JPG|
Tiedosto:joutsijarviklorofylli.JPG|
Tiedosto:joutsijarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto:joutsijarvihappi1m.JPG|
Tiedosto:joutsijarvihappipohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012

==Suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kiikoisjärvi (35.153.1.001)

2015-03-12T14:07:11Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi sijaitsee Kiikoisen kylän itäpuolella Sastamalassa Pirkanmaalla. Järvellä on kokoa 4,23 km² ja syvyyttä enintään 4,7 m. Järven keskisyvyys on noin 1,35 m. Järvi kuuluu Kauvatsanjoen vesistöalueeseen.

Järveen laskee koillisesta Mouhijärvi Mouhijoen kautta. Kiikoisjärvi laskee puolestaa Piilijoen kautta Sääksjärveen lännessä. Järven veden keskiviipymä on vain 11 vuorokautta.

==Nykytila ja suojelu==

Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, varsinkin pohjoisosasta, ja järven tilaksi on arvioitu välttävä. Järven lähivaluma-alueella on runsaasti maanviljelyä ja suoalueita, joista johtuen järven vesi on sameaa ja humuksen määrä on korkea. Happamuustaso on normaali.

1980-luvulta lähtien järven tilaa on yritetty parantaa mm. vesikasvien niittämisellä, ruoppaamisella ja järveen laskeviin ojiin tehdyillä laskeutumisaltailla. Kalastuskunta on myös tehnyt hoitokalastusta pienentämällä särkikantaa.

Vuoden 2014 maaliskuussa yle[http://yle.fi/uutiset/kiikoisjarven_ja_mouhijarven_vesimaarat_uhkaavat_huveta/7153302] uutisoi Kiikoisjärven säännöstelyn muutoksesta. Vähälumisen talven seurauksena järven vedenkorkeus uhkaa laskea niin alas, että siitä aiheutuu haittaa järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Pirkanmaan ELY-keskus on saanut luvan poiketa normaalista kevätsäännöstelystä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven pohjoisosa on linnustollisesti tärkeä alue.

Yleisimmät kalalajit ovat ahven, särki, taimen ja hauki. Istutettuja lajeja on mm. kuha ja karppi.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven länsirannalla on leirikeskus Suviranta ja leirintäalue Rajalahti. Järvellä on lisäksi kolme yleistä uimarantaa. Järvellä järjestetään usein kalakilpailuja. Huolimatta siitä, että järvi on voimakkaasti rehevöitynyt, on järvi uimakelpoinen. Rannoilla onkin runsaasti loma-asutusta.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pääjärvi (35.833.1.003)

2015-03-12T13:49:27Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m.

Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.

==Nykytila ja suojelu==

Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.

Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.

Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.

Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.

Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25752&lan=fi Hämeen vesistöjä > Pääjärvi] (ymparisto.fi)

==Lähteet==
*[http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/187079-lammin-paajarvi-rehevoityy-pikku-hiljaa] (Hämeensanomat.fi)

Vesijärvi (35.731.1.001)

2015-03-12T13:33:29Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vesijärvi on [[Längelmäveden alue (35.72)|Längelmäveden reittiin]] kuuluva järvi Kangasalan ja Oriveden kuntien alueella. Vesijärvi laskee Vääksynjoen kautta Längelmäveden Villikanselkään. Järven pinta-ala on 39,5 km², ja sen keskisyvyys on 6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 223 km². Järvi on matala, syvänteet ovat pienialaisia ja alusveden tilavuus on pieni, joten syvänteet kärsivät herkästi happiongelmista.

==Säännöstely==

Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoen voimalaitoksella. Säännöstelyn yläraja on Vääksynjoen vanhan sillan asteikolla N2000 + 87,46 m (N43 + 87,05 m) + ja alaraja N2000 + 86,86 m (N43 + 86,45 m). Säännöstelyn vaihteluväli on 0,60 m.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ähtärinjärvi (35.433.1.001)

2015-03-12T13:08:52Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ähtärinjärvi on Kokemäenjoen vesistön pohjoisin suurehko järvi. Se on myös tämän vesistön suurin järvi, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Järven ala on 39,9 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 96. Keskisyvyys on 5,2 metriä ja suurin syvyys 27 metriä.

Ähtärinjärven pituus on pohjois-eteläsuunnassa 29 km. Eteläpäästään järvi liittyy kapean Ähtärinsalmen kautta samalla korkeudella olevaan Väliveteen, joka edelleen liittyy kapean Nääsinsalmen kautta samalla korkeudella olevaan Hankaveteen. Hankavesi-Välivesi tulkitaan tavallisesti omaksi järveksi (13,0 km²).

Suurin saari on Ollikkalansaari (42 ha).

Ähtärinjärvi on alun perin ollut Ähtävänjoen latvajärvi, jonka vedet virtasivat [[Lappajärvi_(47.031.1.001)|Lappajärven]] kautta Perämereen. Maankohoamisen ja -kallistumisen vaikutuksesta [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Välivesi]] yhtyi Ähtärinjärveen noin 6 900 vuotta sitten ja [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Hankavesi]] noin 6 000 vuotta sitten. Uusi lasku-uoma, Inhanjoki, puhkesi [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Hankaveden]] eteläosaan noin 3 200 vuotta sitten. Tämän jälkeen järvi oli bifurkaatio, kunnes pohjoinen uoma kuivui noin 1 500 vuotta sitten.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Ähtärinjärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60 + 153,90 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 121 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 155,16 m (toukokuussa 1922) ja alin N60 + 152,76 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 240 cm.

Ähtärinjärven vedenkorkeutta muutti Inhanjoen pato jo 1830-luvulla. Säännöstely alkoi 1919, jolloin säännöstelyväli oli yksi metri. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1977 ja vedenkorkeuden vaihteluväli on 1,65 metriä. Säännöstelyä hoitaa Killin Voima Oy.

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1929–1930 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Niemiahon kylässä järven pohjoisosassa. Paikan näköpiiri kattaa järven pohjoisosan. Varhaisin jäätyminen on ollut 22. lokakuuta vuonna 1992 ja 2002, myöhäisin 27. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 2007 ja 29. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Alajärvi (35.892.1.004)

2015-03-12T13:07:16Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Järvi löytyy läheltä Hämeenlinnan keskustaa. Kanta-Hämeen keskussairaalaan on matkaa noin 3 km ja kaupungin keskustaan vajaa 5 km. Järvi on kooltaan 626 ha ja maksimisyvyys lähes 18 m. Järvi on kooltaan suurin yksittäinen järvi kunnassa. Pääosa järvestä kuuluu Hämeenlinnan kuntaan, mutta pieni osa Inkalanlahdesta järven luoteiskulmassa kuuluu Hattulan kuntaan.

Alajärven vesi laskee Turun Valtatien 10 alittavan joen kautta Iso-Munakkaaseen, Suojärveen, Viralanjärveen ja Kernaalan kautta aina Vanajaveteen.

==Nykytila ja suojelu==

Järven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, koska sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa.

Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä kaikkiaan 246 kertaa vuosina 1966-2013. Lähes kaikki näytteet on otettu kahdesta eri kohdasta järvellä. Näytteenottajina ovat toimineet Uudenmaan ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 117 kpl suoritettiin noin 400 m '''Tervaniemestä länteen'''. Mittaukset ajoittuvat vuosille 1966-2013. Mittauspaikalla on 17,5 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-17 m syvyydeltä. Näkösyvyys oli mittausaikana keskimäärin 2,42 m.

Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 17 %. Päällysveden hapen määrä on pysynyt tasaisena vuosien aikana, mutta alusvedessä hapen määrän on laskenut ja happivajeet sekä happikadot ovat ylistyneet 2000-luvulle tultaessa.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 12,1 µg/l ja alusvedessä 17 µg/l. Fosforin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joskin alusvedessä on esiintynyt muutaman kerran normaalia korkeampia pitoisuuksia johtuen happivajeesta. Alusveden vähäinen hapenmäärä vapauttaa pohjasedimenttiin sitoutunutta fosforia. Mikäli fosforia vapautuu runsaasti, järvi rehevöityy sisältäpäin eli järvellä on käynnissä sisäinen kuormitus, johon ei auta ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Alajärvellä ei ole tulosten perusteella sisäinen kuormitus käynnistynyt. Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu on erinomainen, jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 12 µg/l ja hyvä pitoisuuden ollessa alle 30 µg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 564 µg/l ja alusvedessä 738 µg/l. Typen pitoisuuksissa on nähtävissä jonkin asteista noususuhdannetta. Pitoisuuksien kasvu voi johtua siitä, että varsinkin Loimalahden rantojen ympäristöön on rakennettu haja-asutusta viime vuosina.

Mittauksista 112 kpl suoritettiin järven länsiosassa noin 200 m '''Vohlisaaresta luoteeseen'''. Mittaukset suoritettiin vuosina 1976-2013. Mittauspaikalla on 11,7 m syvää ja näytteet otettiin 0,2-11 m syvyydeltä. Näkösyvyys on ollut mittauspaikalla keskimäärin 1,9 m.

Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 84 % ja alusvedessä 7,7 %. Tervaniemen mittauksiin verrattuna tällä mittauspaikalla oli alusveden hapen määrä heikompi. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja.

Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 16 µg/l ja alusvedessä 40 µg/l. Alusveden hapettomuudesta huolimatta yli 100 µg/l pitoisuuksia ei ollut kuin 2 kertaa ja yli 50 µg/l pitoisuuksiakin 8 kpl. Veden kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 642 µg/l ja alusvedessä 998 µg/l. Myös tässä osassa järveä olivat typen pitoisuudet lievässä kasvussa koko vesimassassa. Pitoisuuksien nousu oli selkeämpää alusvedessä kuin päällysvedessä.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järvellä elää mm. ahvenia, haukia ja täpärapuja.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Järvellä on useita ulkoilualueita, kuten Tervaniemi ja Soininsaari. Loimalahdessa on suosittu uimaranta, jossa vesi on ollut puhdasta lähes poikkeuksetta.

Järven jäälle on aurattu useana vuonna hiihto/luistelurata, jos talvi on ollut hyvä ja jää riittävän paksua. Rata kiertää Jylhän ja Soininsaaren ympäri ja vaihtoehtoinen lyhyempi rata kääntyy Tervaniemen kohdalla ja kiertää Kotasaaren ympäri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152888&lan=fi Alajärvi] (ymparisto.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Alaj%C3%A4rvi_(H%C3%A4meenlinna)] (Wikipedia.fi)

Vanajavesi (yhd.)

2015-03-12T12:49:40Z

Lanttojo: /* Vedenkorkeus ja virtaama */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottavat läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, Lepaanvirta, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.

Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8 641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4 450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2 192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).

Vanajavedessä on 387 saarta, joista ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä.

Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60 + 79,48 m (NN + 79,30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on kesällä 1899 mitattu N60 + 81,50 m (NN + 81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 mitattu N60 + 78,27 m (NN + 78,09 m).

Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski + kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisesta alkaen. Ennen tätä vuotta kokonaisvirtaamasta ei ole tietoa. Keskivirtaama on ollut 70 m³/s, keskiylivirtaama 153 m³/s ja keskialivirtaama 31 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m³/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m³/s (keväällä 2003).

==Säännöstely==
Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.

Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä.

Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m³/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.

Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m³. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.

Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.

{| class="wikitable"
|-
| Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1961
|-
| Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN + 79,13 m ||NN + 79,36 m
|-
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 79,41 m || NN + 79,51 m
|-
| Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN + 78,08 m || NN + 78,36 m
|-
| Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN + 79,67 m || NN + 80,69 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)
|-
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)

Vanajavesi (yhd.)

2015-03-12T12:47:55Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vanajavesi on nimikkoreittinsä keskusjärvi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnissa. Järven pääosan muodostaa iso ja avoin Vanajanselkä, jonka saarijakso ja vanha kolmostie erottavat läntisestä Rauttunselästä. Lisäksi Vanajaveteen kuuluu noin 25 km pituinen, lähes jokimainen lahti, Lepaanvirta, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi Janakkalan rajalle saakka, jossa siihen laskee Hiidenjoki.

Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 8 641 km², josta järviä 14,1 %. [[Längelmäveden_ja_Hauhon_reittien_valuma-alue_(35.7)|Längelmäveden-Hauhon reitti]] muodostaa valuma-alueesta yli puolet, 4 450 km². Muita järveen laskevia vesistöjä ovat [[Hiidenjoen_valuma-alue_(02.027)|Hiidenjoki]] (2 192 km²), [[Tarpianjoen_valuma-alue_(35.28)|Tarpianjoki]] (774 km²) ja [[Oikolanjoen_valuma-alue_(35.26)|Oikolanjoki]] (136 km²).

Vanajavedessä on 387 saarta, joista ylivoimaisesti suurin on itärannalla sijaitseva Retulansaari, 200 ha.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Tulvavahinkojen vähentämiseksi Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla töitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski noin kaksi metriä.

Vanajaveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1870 alkaen. Järvessä on 4 ympäristöhallinnon vedenkorkeusasteikkoa, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Hattulan Lepaassa ja Konhonselällä Tojalan satamassa sekä Lempäälän kanavalla. Koko havaintojakson keskivedenkorkeus Konhonselällä on ollut N60 + 79,48 m (NN + 79,30 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 118 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut kesällä 1899 N60 + 81,50 m (NN + 81,32 m) ja alin kevättalvella 1981 N60 + 78,27 m (NN + 78,09 m).

Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]] Lempäälässä. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös Lempäälän kanava. Vanajan lähtövirtaamahavaintoja (koski + kanava) on tallennettu SYKEn rekisteriin vuodesta 1962 eli säännöstelyn aloittamisesta alkaen. Ennen tätä vuotta kokonaisvirtaamasta ei ole tietoa. Keskivirtaama on ollut 70 m³/s, keskiylivirtaama 153 m³/s ja keskialivirtaama 31 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 229 m³/s (tammikuussa 1975) ja 13,0 m³/s (keväällä 2003).

==Säännöstely==
Vanajavettä on säännöstelty vuodesta 1962 lähtien. Säännöstelyluvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus, joka myös vastaa säännöstelyn käytännön toteutuksesta. Säännöstelyn alkuperäisenä tarkoituksena on vähentää Vanajaveden rantojen tulvavahinkoja sekä parantaa varautumista Kokemäenjoen tulviin.

Tulvakorkeudet ovat merkittävästi alentuneet, ja tämän myötä tulvavahingot ovat vähentyneet. Vedenkorkeuden vaihtelu on kesäaikana selvästi luonnontilaista pienempää, joten virkistyskäyttö on tältä osin parantunut. Kaiken kaikkiaan vedenkorkeuden vaihtelu on säännönmukaistunut ja vedenkorkeuserot vuosien välillä ovat pienemmät kuin ennen säännöstelyä.

Säännöstely toteutetaan Lempäälässä Herralanvirran säännöstelypadolla ja tarvittaessa vettä juoksutetaan lisäksi Lempäälän kanavan kautta. Kanavan käyttö vaihtelee vuosittain ollen tavallisesti yhteensä joitakin kuukausia. Suurin sallittu juoksutus Vanajavedestä yhteensä on 180 m³/s. Tulvatilanteissa tästä voidaan tietyin ehdoin poiketa.

Säännöstelyluvan mukaan Vanajavedellä on ehdolliset ylä- ja alarajat, joiden välillä vedenkorkeus vaihtelee. Suurin säännöstelyväli on 1,8 m ja suurin säännöstelytilavuus 343 milj.m³. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana, kuin lupaehdot sallisivat.

Säännöstely on aiheuttanut Vanajavedellä sekä ylimpien vedenkorkeuksien että keskivedenkorkeuden laskun eli Vanajaveden säännöstelyn voidaan sanoa olleen järven lasku. Talven aikana vedenkorkeus alenee selvästi enemmän säännösteltynä kuin luonnontilassa. Vedenkorkeuden alentamisen tarkoituksena on tehdä järveen tilaa kevään sulamisvesille.

{| class="wikitable"
|-
| Hydrologinen tekijä || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1961
|-
| Vanajaveden keskimääräinen lähtövirtaama || 70 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden pienin lähtövirtaama || 13 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden suurin lähtövirtaama|| 229 m³/s || ei havaintoja
|-
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus|| NN + 79,13 m ||NN + 79,36 m
|-
| Vanajaveden keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 79,41 m || NN + 79,51 m
|-
| Vanajaveden alin vedenkorkeus|| NN + 78,08 m || NN + 78,36 m
|-
| Vanajaveden ylin vedenkorkeus|| NN + 79,67 m || NN + 80,69 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,11 m || 1,21 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 0,57 m (v. 2008) || 0,51 m (v. 1940)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana|| 1,53 m (v. 1981) || 1,97 m (v. 1951)
|-
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1884–1885 alkaen. Ne päättyivät talvena 1996–1997 vedenkorkeushavaintojen automatisoinnin jälkeen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää Hämeenlinnan edustalla olevan Vanajaveden salmiosuuden. Havaintosarjassa on epävarmuutta siltä osin, koskevatko havainnot kunakin vuonna Hämeenlinnan edustan virtapaikkaa vai kaukaisempaa Vanajanselkää. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajavesi Häme-Wiki: Vanajavesi] (hamewiki.fi)
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanajavesi Wikipedia: Vanajavesi] (wikipedia.org)

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:32:04Z

Lanttojo: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m³/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 142 m³/s || 130 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama || 0 m³/s || ei luotettavaa tietoa
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama || 419 m³/s || 400 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 76,87 m || NN + 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN + 77,03 m || NN + 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus || NN + 75,92 m || NN + 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus || NN + 77,19 m || NN + 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m || 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,60 m (v. 1971) || 0,43 m (v. 1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,25 m (v. 1981) || 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvuilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:31:30Z

Lanttojo: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m³/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 142 m³/s || 130 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama || 0 m³/s || ei luotettavaa tietoa
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama || 419 m³/s || 400 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 76,87 m || NN + 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN + 77,03 m || NN + 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus || NN + 75,92 m || NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus || NN + 77,19 m || NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m || 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,60 m (v. 1971) || 0,43 m (v. 1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,25 m (v. 1981) || 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvuilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:29:47Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m³/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1962–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 142 m³/s || 130 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama || 0 m³/s || ei luotettavaa tietoa
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama || 419 m³/s || 400 m³/s (1939–1961)
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 76,87 m || NN + 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN + 77,03 m ||
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus || NN + 75,92 m || NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus || NN + 77,19 m || NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m || 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,60 m (v. 1971) || 0,43 m (v. 1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,25 m (v. 1981) || 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvuilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:22:49Z

Lanttojo: /* Vedenkorkeus ja virtaama */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m³/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"| Säännöstelty ajanjakso 1962-2008
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 142 m3/s
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 0 m3/s
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 419 m3/s
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 76,87 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 75,92 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 77,19 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,93 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,60 m (v. 1971)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 1,25 m (v. 1981)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1911-1961 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,43 m (v.1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran jaksoilta 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvulta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:21:45Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8 641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"| Säännöstelty ajanjakso 1962-2008
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 142 m3/s
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 0 m3/s
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 419 m3/s
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 76,87 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 75,92 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 77,19 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,93 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,60 m (v. 1971)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 1,25 m (v. 1981)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1911-1961 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,43 m (v.1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran jaksoilta 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvulta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T12:21:19Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus N60 + 79,52 m (NN + 79,30 m) on havaittu kesäkuussa 1899 ja alin vedenkorkeus N60 + 75,92 m (NN + 75,70 m) maaliskuussa 1981. Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin vedenkorkeuden havaintoasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittaus aloitettiin Nokialla vuonna 1962 Pyhäjärven säännöstelyn myötä. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60 + 77,09 m (NN + 76,87 m). Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 77,43 m (NN + 77,21 m) ja alin N60 + 75,97 m (NN + 75,75 m), joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m³/s, keskiylivirtaama 136 m³/s ja keskialivirtaama 14 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m³/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962 PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tällainen säännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas, mikä näkyy voimakkaimpana vedenkorkeuden vaihteluna Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli vuoden aikana on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m³. Vuosisäännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"| Säännöstelty ajanjakso 1962-2008
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 142 m3/s
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 0 m3/s
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 419 m3/s
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 76,87 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 75,92 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 77,19 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,93 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,60 m (v. 1971)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 1,25 m (v. 1981)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1911-1961 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,43 m (v.1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran jaksoilta 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvulta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pyhäjärvi (35.211.1.001)

2015-03-12T11:05:31Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistöalueen keskusjärvi Tampereen eteläpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala 121,6 km². Suomen järvien suuruustilastossa se on sijalla 39. Keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 50 metriä.

Pyhäjärveen laskevat Näsijärven reitin (7 642 km²) vedet Tammerkosken kautta ja Vanajaveden reitin (8641 km²) vedet Kuokkalankosken ja Lempäälän kanavan kautta. Koko valuma-alueen ala on 17 073 km² ja järvisyys 14,2 %. Pyhäjärvi laskee Nokianvirran eli Emäkosken kautta Kuloveteen.

Saaria on 295. Suurimmat ovat Luoto (82 ha) ja Vapalo (59 ha). Kaivannonselän ja Saviselän välissä sijaitseva Luoto kulkee lähes kannaksena järven poikki.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Pyhäjärven vedenkorkeutta mitattiin Pyynikin asteikolla vuosina 1878–1995. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana N60 + 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 102 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 79,52 m (kesäkuussa 1899 ja alin N60+ 75,92 m (maaliskuussa 1981), joten äärivaihtelu on ollut 360 cm.

Vuoden 1899 tulvalla Pyhäjärvi nousi rajummin kuin mikään muu silloin havaittu Suomen järvi, peräti 264 cm.

Vuonna 1996 Pyynikin limniasema lopetettiin. Vedenkorkeuden mittausta jatkettiin Nokialla, jonka havaintosarja alkaa vuodesta 1962. Tällä säännöstellyllä jaksolla keskivedenkorkeus on ollut N60+ 77,09 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,43 m ja alin N60+ 75,97 m, joten äärivaihtelu on ollut 146 cm.

Pyhäjärven lähtövirtaamia Nokialta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1939. Keskivirtaama on ollut 137 m3/s, keskiylivirtaama 136 m3/s ja keskialivirtaama 14 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 419 m3/s (tammikuussa 1975) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1962. Säännöstely hoidetaan PVO-Vesivoima Oy:n omistamalla Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Tämä aiheuttaa vedenkorkeuden sahaamisen ylös ja alas. Voimakkaimmillaan vedenkorkeuden vaihtelu on Melon voimalaitoksen läheisyydessä kapeilla uoman osuuksilla.

Suurin säännöstelyväli on 1,55 m ja suurin säännöstelytilavuus 195 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Erityisesti ajankohdan alimmat vedenkorkeudet ovat selvästi luvan alarajaa ylemmällä tasolla.

Merkittävin vaikutus säännöstelyllä on ollut talvinen vedenkorkeuden lasku, tulvakorkeuksien selvä aleneminen sekä kesäkauden vedenpinnan vakaus. Talvisen vedenpinnan laskun tavoitteena on tehdä tilaa keväisille lumen sulamisvesille sekä tuottaa energiaa energiantarpeen ollessa suurimmillaan. Talvinen vedenkorkeuden alentaminen on siirtänyt alimpien vedenkorkeuksien esiintymisen syksystä huhtikuuhun. Vuoden alimmat vedenkorkeuden ovat pysyneet lähes ennallaan samaan aikaan, kun ylin havaittu tulvakorkeus on alentunut lähes 90 cm:llä. Tämän seurauksena vedenkorkeuden vaihteluväli on supistunut merkittävästi.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"| Säännöstelty ajanjakso 1962-2008
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 142 m3/s
|-
| Pyhäjärven pienin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 0 m3/s
|-
| Pyhäjärven suurin lähtövirtaama vv. 1962-2008|| 419 m3/s
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 76,87 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1962-2008 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 75,92 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1962-2008|| NN+ 77,19 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,93 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 0,60 m (v. 1971)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1962-2008|| 1,25 m (v. 1981)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911-1962
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 76,79 m
|-
| Pyhäjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1911-1961 || NN+ 77,03 m
|-
| Pyhäjärven alin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 75,95 m
|-
| Pyhäjärven ylin vedenkorkeus vv. 1911-1961|| NN+ 78,06 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,90 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 0,43 m (v.1935)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1911-1961|| 1,54 m (v. 1922)
|}

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1891 alkaen Pyynikiltä. Ne päättyivät vuonna 1995 vedenkorkeushavaintojen päätyttyä. Havaintoja puuttuu jonkin verran jaksoilta 1890-luvulta sekä 1920- ja 1930-luvulta. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1941, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 16. huhtikuuta 1921 ja 27. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Näsijärvi (yhd.)

2015-03-12T10:57:59Z

Lanttojo: /* Vedenkorkeus ja virtaama */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).

Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva 'Kuru' haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.

Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m³/s, keskiylivirtaama 142 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m³/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m³/s.

==Säännöstely==
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu.

Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.

Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.

Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.

Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979
|-
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m3/s ||
|-
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m3/s ||
|-
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m
|-
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m
|-
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m
|-
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m || NN + 95,92 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)
|}

==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.

Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C.

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.

Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)

Näsijärvi (yhd.)

2015-03-12T10:56:50Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Näsijärvi on Kokemäenjoen vesistön ja Pirkanmaan maakunnan suurin järvi, pinta-alaltaan 255 km². Suomen järvitilastossa se on sijalla 16. Keskisyvyys on 13,7 metriä ja suurin syvyys 61 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 7 672 km² ja järvisyys 13,9 %. Pääosa tulovirtaamasta tulee Muroleen yläpuolisilta reiteiltä, joiden ala on yhteensä 6 102 km². Pienempiä järveen laskevia vesistöjä ovat [[Keihäsjoen_valuma-alue_(35.35)|Keihäsjoki]] (192 km²), [[Jakaman_valuma-alue_(35.34)|Jakama]] (157 km²) ja [[Karjulanjoen_valuma-alue_(35.36)|Karjulanjoki]] (138 km²).

Näsijärven suuria selkiä ovat pohjoisesta etelään Vankavesi, Koljonselkä ja Näsiselkä. Saaria on 598, niistä suurimpia ovat Iso-Otava (113 ha), Onniansaari (49 ha), Muurainen (47 ha), Taninsaari (38 ha) ja Iso Leppisalo (31 ha). Tunnetuin saari on kuitenkin Tampereen edustalla oleva Siilinkari, jonka luona höyrylaiva 'Kuru' haaksirikkoutui 7. syyskuuta 1929. Tässä sisävesiemme tuhoisimmassa onnettomuudessa hukkui 138 ihmistä.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä Muroleen ala-asteikolta vuodesta 1863 lähtien. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1878 ja vuoden 1879 tammi-huhtikuulta. Keskivedenkorkeus on ollut N60 + 95,23 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 113 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60 + 96,80 m (kesäkuussa 1899) ja alin N60 + 94,15 m (huhtikuussa 1909), joten äärivaihtelu on ollut 265 cm.

Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta [[Pyhäjärvi_(35.211.1.001)|Pyhäjärveen]]. Keskivirtaama vuodesta 1933 alkavalla jaksolla on ollut 65 m3/s, keskiylivirtaama 142 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 247 m3/s (kesäkuussa 1988) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Näsijärven säännöstely tapahtuu Tammerkosken Yläkosken kahdella voimalaitoksella, joita hoitaa Tampereen sähkölaitos. Vedenpinnan korkeuden säännöstelyä on tapahtunut jo 1800-luvulta asti, mutta säännöstelyluvat ovat myöhemmältä ajalta. Ensimmäinen lupapäätös, jossa annetaan määräyksiä vedenpinnan korkeudesta, on vuodelta 1923. Nykyinen säännöstelylupa on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1980. Näsijärven säännöstelyluvan haltija on Näsijärven säännöstely-yhtiö ja säännöstelyn käytännön hoidosta vastaa Tampereen sähkölaitos. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu.

Yläkosken voimalaitosten lisäksi Tammerkoskessa on ns. Keskiputouksen ja Alakosken voimalaitokset, joiden vedenjuoksutuksia on käsitelty vuosien 1937 ja 1945 lupapäätöksissä. Vuoden 1937 lupapäätös koski Alakosken voimalaitoksen uusimista ja vuoden 1945 päätös Keskikosken voimalaitoksen uusimista. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan muutettu miltään osin Näsijärven säännöstelyä koskevia aiempia pykäliä.

Päivittäinen säännöstely on ns. lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutusta muutetaan lyhyellä aikajänteellä. Lyhytaikaissäännöstelyn tarkoituksena on tuottaa sähköä kulutushuippujen aikaan.

Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 m ja suurin säännöstelytilavuus 385 milj.m3. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat.

Säännöstelyn myötä talvinen ja keväinen vedenpinnan lasku on suurentunut. Säännöstely on parantanut vesistön virkistyskäyttöä pienentämällä kesäaikaista vedenkorkeuden vaihteluväliä. Säännösteltynä aikana vaihteluväli on ollut vain 20 cm, kun luonnontilaisena vaihteluväli olisi noin 75 cm. Säännöstely on lisäksi selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1980–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1911–1979
|-
| Näsijärven keskimääräinen lähtövirtaama || 73 m3/s ||
|-
| Näsijärven pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
| Näsijärven suurin lähtövirtaama || 247 m3/s ||
|-
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 95,03 m || NN + 94,99 m
|-
| Näsijärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.–31.8.) || NN + 95,26 m || NN + 95,27 m
|-
| Alin vedenkorkeus || NN + 93,92 m || NN + 93,94 m
|-
| Näsijärven ylin vedenkorkeus || NN + 95,49 m || NN + 95,92 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,15 m || 1,18 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,59 m (v. 1990) || 0,65 m (v. 1975)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,54 m (v. 1981) || 1,69 m (v. 1927)
|}

==Pintaveden lämpötilat, lämpöluotaukset ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu Kyrönlahden havaintopaikalla vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään nykyisin reaaliaikaisella mittauksella. Keskiarvo havaintojaksolla 1996–2014 on ollut kesäkuussa 15,3 °C, heinäkuussa 19,5 °C ja elokuussa 18,6 °C.

Näsijärvellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka on Pengonpohjassa, jossa veden syvyys on noin 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 20 ºC, 10 metrin syvyydessä 16 ºC, 20 metrissä 13 ºC ja 40 metrissä 9 ºC. Maksimi saavutetaan 10 metrissä keskimäärin 39 päivää, 20 metrissä 65 päivää ja 40 metrissä 79 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavuttaa tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyy tasalämpöisenä 36 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila on 20 metrin syvyydessä 1,2 °C ja 40 metrin syvyydessä 1,3 °C.

Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1836 alkaen. Varhaisimmat havainnot ovat peräisin Tampereen Satamatoimiston kirjanpidosta. Satamatoimiston ja SYKEn havainnoissa on pieniä eroja, ilmeisesti johtuen siitä onko havainnoitu näköpiiriä vai Näsiselkää. Jäänpaksuushavainnot alkoivat 1912 ja jatkuvat edelleen. Havainnoissa on katkos vuosina 1917–1932 ja 2000–2003. Havaintopaikka on Naistenlahdessa, venesatamassa. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 74 cm maaliskuulta 1947.

Pengonpohjassa on tehty jäänpaksuushavaintoja vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 52 cm, koko jakson ennätyspaksuus 77 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.kvvy.fi/cgi-bin/jarvitiedot_ylojarvi.pl?jarvi=N%E4sij%E4rvi,%20Koljonselk%E4 Yhteenveto Näsijärven Koljonselän vedenlaadusta] (kvvy.fi)
*[http://www.nasijarvenkalastusalue.fi/ Näsijärven kalastusalue] (nasijarvenkalastusalue.fi)

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:32:22Z

Lanttojo: /* Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v. 1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v. 1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

"Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran."

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:31:19Z

Lanttojo: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

"Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran."

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:30:57Z

Lanttojo: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:30:35Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987−2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,

Kaatrakoski Karjalassa,

ei oo Vuoksen voittanutta,

yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:28:41Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus, virtaama ja säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:28:20Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama sekä säännöstely==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.−31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962−1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961−1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2015-03-12T10:24:41Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella, ja luvanhaltijana on Kyröskosken Voima Oy. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1987−2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906−1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama || 28 m3/s ||
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama || 0 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama || 122 m3/s ||
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus || NN + 83,04 m || NN + 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) || NN + 83,13 m || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus || NN + 82,29 m || NN + 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus || NN + 84,45 m || NN + 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 1,19 m || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007) || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988) || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa aamu klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5 °C, heinäkuussa 17,5 °C ja elokuussa 17,0 °C.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T09:58:37Z

Lanttojo: /* Säännöstely */

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toisiinsa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen järvialtaan muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3 155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekoveden purkautumispaikasta Hartolankoskelta.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN + 57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN + 57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN + 58,07 m, Rautaveden NN + 57,70 m ja Liekoveden NN + 57,40 m.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä.

Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1974–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910–1949
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä || 187 m3/s ||
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa || 19 m3/s ||
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s ||
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus || NN + 57,26 m || NN + 56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus || NN + 56,52 m || NN + 56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus || NN + 57,65 m || NN + 58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,70 m || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,33 m (v. 1990) || 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m (v. 1974) || 1,55 m (v. 1934)
|}

Iso-Kulovettä on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T09:05:43Z

Lanttojo:

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toisiinsa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen järvialtaan muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3 155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekoveden purkautumispaikasta Hartolankoskelta.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN + 57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN + 57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN + 58,07 m, Rautaveden NN + 57,70 m ja Liekoveden NN + 57,40 m.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä.

Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

Iso-Kulovettä on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

{| class="wikitable"
|-
!| || Säännöstelty ajanjakso 1974–2008 || Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910–1949
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä || 187 m3/s ||
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa || 19 m3/s ||
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s ||
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus || NN + 57,26 m || NN + 56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus || NN + 56,52 m || NN + 56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus || NN + 57,65 m || NN + 58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,70 m || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,33 m (v. 1990) || 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana || 0,93 m (v. 1974) || 1,55 m (v. 1934)
|}

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T08:56:00Z

Lanttojo:

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toisiinsa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen järvialtaan muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3 155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekoveden purkautumispaikasta Hartolankoskelta.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN + 57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN + 57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN + 58,07 m, Rautaveden NN + 57,70 m ja Liekoveden NN + 57,40 m.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä.

Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

Iso-Kulovettä on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1974–2008
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä vv. 1974–2008|| 187 m3/s
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa vv. 1974–2008 || 19 m3/s
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN + 57,26 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN + 56,52 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN + 57,65 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008|| 0,70 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008 || 0,33 m (v. 1990)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008 || 0,93 m (v. 1974)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910–1949
|-
| Rautaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN + 56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN + 56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN + 58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949 || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949|| 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949 || 1,55 m (v. 1934)
|}

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T08:43:21Z

Lanttojo:

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toistensa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen altaikon muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti
3155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kuloveden säännöstely on vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Järviallasta on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1974–2008
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä vv. 1974–2008|| 187 m3/s
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa vv. 1974–2008 || 19 m3/s
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN+57,26 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN+56,52 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1974–2008 || NN+57,65 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008|| 0,70 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008 || 0,33 m (v. 1990)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974–2008 || 0,93 m (v. 1974)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910–1949
|-
| Rautaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN+56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN+56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1910–1949 || NN+58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949 || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949|| 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910–1949 || 1,55 m (v. 1934)
|}

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN+57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN+57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN+58,07 m, Rautaveden NN+57,70 m ja Liekoveden NN+57,40 m.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2–3 metriä.

Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T08:41:50Z

Lanttojo:

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toistensa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen altaikon muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kuloveden säännöstely on vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Järviallasta on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1974—2008
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä vv. 1974—2008|| 187 m3/s
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa vv. 1974—2008 || 19 m3/s
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+57,26 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+56,52 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+57,65 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008|| 0,70 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008 || 0,33 m (v. 1990)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008 || 0,93 m (v. 1974)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910—1949
|-
| Rautaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949 || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949|| 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949 || 1,55 m (v. 1934)
|}

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN+57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN+57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN+58,07 m, Rautaveden NN+57,70 m ja Liekoveden NN+57,40 m.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961—2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2—3 metriä.

Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

Iso-Kulovesi

2015-03-12T08:40:15Z

Lanttojo:

{{Suurjärvi
|Kulovesi (35.132.1.001)
|Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)
}}
==Iso-Kulovesi==

Iso-Kulovesi on usean toistensa yhteydessä olevan suurin piirtein samapintaisen altaikon muodostama suurjärvi. Järviwikin järvijaottelussa se muodostuu kahdesta järvestä: [[Kulovesi (35.132.1.001)|Kulovedestä]] ja [[Rautavesi - Liekovesi (35.131.1.001)|Rautaveden ja Liekoveden yhdistelmästä]].

Iso-Kulovesi sijaitsee Pirkanmaalla Kokemäenjoen yläjuoksulla. Iso-Kuloveden pintaa säännöstellään, ja keskivedenkorkeudella sen pinta-ala on 67 km². Valuma-alueen ala on järvet mukaan lukien 21 207 km², josta vettä 13,1 %. Nokian yläpuolinen Kokemäenjoen vesistö muodostaa valuma-alueesta 17 073 km² ja Kuloveteen Siuronkosken kautta laskeva Ikaalisten reitti 3155 km².

Kulovesi alkaa [[Pyhäjärvi (35.211.1.001)|Tampereen Pyhäjärven]] alajuoksun Nokianvirrasta.

Kuloveden ja Rautaveden välissä Sastamalassa sijaitsee kaksi merkittävää saarta Isosaari ja Salonsaari. Rautaveden ja Liekoveden välissä on nykyään rauhallisesti virtaava Vammaskoski. Varsinainen Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä.

=== Säännöstely ===
Kulo-, Rauta- ja Liekoveden säännöstely perustuu II vesistötoimikunnan väliaikaiseen lupaan vuodelta 1957. Säännöstelyyn on saatu vesioikeuden lupa vuonna 1972 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuonna 1974. Säännöstelyrajat on luvassa sidottu Rautaveden asteikkoon. Säännöstelylupaan sisältyy ehto, jonka perusteella kevätkuoppaa ei Pirkanmaan ELYn suostumuksella ole kaikissa vesitilanteissa pakko tehdä. Järviketjun säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoimantuotanto sekä tulvasuojelu.

Iso-Kuloveden säännöstely on vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä. Järviallasta on säännöstelty lievästi ylöspäin eli keskivesi on noussut lähinnä kasvaneiden alivedenkorkeuksien myötä. Luvan mukaan vedenkorkeuden sallittu vaihteluväli on läpi vuoden 0,9 m paitsi keväällä, jolloin vaihteluväli on pienempi. Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten harjoittaman lyhytaikaissäädön vuoksi vedenkorkeuden vaihtelu on muodoltaan sahaavaa. Järvialueella vedenkorkeus on vaihdellut lyhytaikaissäädöstä johtuen enimmillään noin 0,2 m vuorokaudessa. On kuitenkin huomattava, että vuorokautinen vedenpinnan vaihtelu on järvialuetta voimakkaampaa Melon ja Kokemäenjoen voimalaitosten ala- ja yläpuolisilla virtaosuuksilla.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1974—2008
|-
| Järviketjusta purkautuva keskimääräinen vesimäärä vv. 1974—2008|| 187 m3/s
|-
| Minimivirtaama Hartolankoskessa vv. 1974—2008 || 19 m3/s
|-
| Maksimivirtaama Hartolankoskessa || 543 m3/s
|-
| Rautaveden keskivedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+57,26 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+56,52 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1974—2008 || NN+57,65 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008|| 0,70 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008 || 0,33 m (v. 1990)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv.1974—2008 || 0,93 m (v. 1974)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1910—1949
|-
| Rautaveden keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+56,97 m
|-
| Rautaveden alin vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+56,03 m
|-
| Rautaveden ylin vedenkorkeus vv. 1910—1949 || NN+58,02 m
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949 || 0,99 m
|-
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949|| 0,59 m (v. 1917)
|-
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1910—1949 || 1,55 m (v. 1934)
|}

Lieko- ja Rautavesi ovat vedenkorkeusvaihteluiltaan hyvin lähellä toisiaan. Kulovedellä vedenkorkeuksien vaihtelu on suurempaa ja riippuu oleellisesti virtaamasta. Vaihtelu ei myöskään ole niin säännönmukaista kuin Lieko- ja Rautavedellä. Tyypillistä on lyhytaikaissäädöstä johtuva teräväpiirteinen vedenpinnan vaihtelu.

=== Vedenkorkeus ja virtaama ===
Märkinä vuosina Kuloveden vedenpinta on ajoittain noussut yli NN+57,90 m eli huomattavasti kesän keskiveden yläpuolelle. Lieko- ja Rautavedellä vedenpinta on vain lyhytaikaisesti ylittänyt ylärajan NN+57,40 m. Kuloveden ajoittain korkeat vedenkorkeudet johtuvat kapeiden salmien padottavasta vaikutuksesta, minkä vuoksi suurilla virtaamilla alavirtaan on purkautunut vettä tulovirtaamaa vähemmän ja vedenpinta on noussut. Kulovedellä vedenpinnan vuotuinen vaihtelu on suurinta, keskimäärin 0,86 m. Liekovedellä vedenpinta vaihtelee vuosittain keskimäärin 0,78 m ja Rautavedellä 0,7 m. Myös avovesikauden vaihtelu on Kulovedellä Lieko- ja Rautavettä suurempaa. Kevättalvella järvien vedenpintaa lasketaan melko voimakkaasti. Keskimääräinen vedenpinnan alenema jäätymispäivästä kevään alimpaan vedenkorkeuteen on kaikilla järvillä noin 0,6 m.

SYKEn laskelmien mukaan Kuloveden pinta nousisi kerran 250 vuodessa sattuvalla suurtulvalla tasolle NN+58,07 m, Rautaveden NN+57,70 m ja Liekoveden NN+57,40 m.

Iso-Kulovettä säännöstellään Tyrvään voimalaitoksella. Sen putouskorkeus on 6,1 m, rakennusvirtaama on 320 m3/s ja keskivirtaama (1961–2000) noin 180 m3/s. Vuosien väliset erot ovat suuria, mutta tyypillistä on ollut loppukevään virtaamahuippu ja kesäkuukausien pienet juoksutukset. Voimalaitoksen alapuolisen vedenkorkeuden vaihtelu on vuosittain ollut 2—3 metriä.

Suurimmat vedenkorkeudet on virtaamien tapaan mitattu perinteisesti huhti-toukokuussa. Voimalaitos harjoittaa vuorokausi- ja viikkosäännöstelyä, jolloin juoksutus on yleensä pienintä öisin ja viikonloppuisin. Vuorokautinen virtaamavaihtelu on ollut suurimmillaan 200–300 m3/s, yleensä kuitenkin alle 100 m3/s.

Kourajärvi (35.155.1.016)

2014-10-07T09:48:09Z

Lanttojo: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22 km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62 km² ja syvyyttä enimmillään 14 m. Kouranjärveen kuuluu myös järven halkaisevan tien pohjoispuolella olevat Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187 kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968 - 2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 47 kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981 - 2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12 m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13 m.

Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76 % ja vaihteluväli on ollut 40-101 %. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6 %. Alusvedessä yli 10 % tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0 % tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5 m syvyydestä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41 µg/l ja alusvedessä 94 µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100 µg/l pitoisuuksia 11 kpl, joista 2 kpl on yli 200 µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220 µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58 µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888 µg/l ja alusvedessä 1299 µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.

Tietokannan mukaan 42 mittausta tehtiin järven läpi kulkevan Suodenniementien eteläpuolella olevan altaan keskiosassa. Tuloksia on 30 mittauksesta. Näytteitä on otettu joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa. Varhaisin näyte on vuodelta 1981 ja viimeisin vuodelta 2009. Suurin syvyys tässä kohtaa järveä on 9m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,1 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on olult keskimäärin 74 % ja yhden kerran vuonna 1989 on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä (>100 %). Alusvedessä happea on ollut keskimäärin 15 % ja näytteistä 14 on ollut hapettomia. Selkeää suuntausta ei ole tuloksista nähtävissä.

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 42 µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut jopa 410 µg/l (kesä 2009) ja keskiarvo on 160 µg/l. Suurin osa korkeimmista pitoisuuksista on esiintynyt samaan aikaan, kun alusvesi on ollut hapetonta. Poikkeuksena em. 2009 mittaus, jolloin alusvedessä oli happea 58 %. Sisäinen kuormitus lienee kuitenkin niin voimakasta, ettei hapen määrä ole ainoa tekijä fosforin määrän kasvussa.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 856 µg/l eikä sen suhteen ole nähtävissä selkeää suuntausta. Sen sijaan alusvedessä typpeä on ollut hyvin korkeita pitoisuuksia. Keskimäärin typpeä on ollut 3100 µg/l ja suurin pitoisuus on mitattu vuonna 1999, jolloin typpeä oli 7700 µg/l. Pitoisuus on vaihdellut vuosien varrella voimakkaasti, mutta jonkin asteinen noususuhdanne on tuloksista nähtävissä.

Näytteistä 46 otettiin Suodenniementien pohjoispuolelta Osmansaaren eteläpuolelta. Tuloksia tietokannassa on 34 näytteenotosta vuosilta 1981 - 2009. Paikalla syvyys on noin 7 m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,05 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 75 % ja yhden kerran vuonna 1989 esiintyi ylikyllästyneisyyttä. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 22 % ja 6 kertaa on happi kulunut loppuun 6 m syvyydestä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 48 µg/l ja alusvedessä 54 µg/l. Suurin poikkeama tapahtui vuoden 2003 jälkimmäisessä mittauksessa, kun päällysvedessä oli fosforia 120 µg/l. Tuloksista on nähtävissä lievä noususuhdanne fosforin pitoisuudessa. Kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut päällysvedessä 886 µg/l ja alusvedessä 909 µg/l. Alusvedessä typen määrä on ollut hienoisessa nousussa, joskin yli 1000 µg/l pitoisuuksia on mitattu vain 7 kertaa.

Neljäs tiheästi tutkittu näytteenottopiste sijaitsee Koivuniemenjärven osassa. Kyseisessä pisteessä on otettu näytteitä 40 kpl ja tuloksia on 34:sta mittauksesta. Mittauspisteen kohdalla on syvyyttä noin 3 m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9 m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 66 %. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 39 % ja ainoastaan kaksi kertaa on mitattu 0 % tulos. Tuloksista ei ole nähtävissä siitä, että onko happitilanne heikentymässä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 56 µg/l ja alusvedessä 61 µg/l. Suurimmat poikkeamat tapahtuivat vuonna 1996, jolloin pitoisuus oli päällysvedessä 110 µg/l ja alusvedessä 100 µg/l, sekä vuonna 1997, jolloin alusvedestä mitattiin 160 µg/l pitoisuus. Myöskään fosforin suhteen ei ole nähtävissä miten tämän järven osan veden laatu on kehittynyt. Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 880 µg/l ja alusvedessä 894 µg/l. Typenkään osalta ei ole nähtävissä suurempaa muutosta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven pohjoisin osio Koivuniemenjärvi kasvaa kesäisin lähes umpeen ja on muuttolintujen suosima lepopaikka.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

[http://www.suodenniemi-seura.fi/@Bin/133098/Uusi%20Suometar%2016.5.1884.jpg Kourajärven sokea hauki] (Uusi Suometar 16.5.1884; [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallinen sanomalehtikirjasto], Kansalliskirjasto)

==Aiheesta muualla==

Kourajärvestä Pirkanmaan maakuntajärvi? Osallistu [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Keskustelu:Pirkanmaan_maakunta#Ehdotus:_.5B.5BKouraj.C3.A4rvi_.2835.155.1.016.29.5D.5D_73 keskusteluun].

Kuva Kourajärvestä [http://maps.google.fi/maps?hl=fi&q=Suodenniemi&ie=UTF8&hq=&hnear=Sastamala,+Suodenniemi&ll=61.552106,22.763035&spn=0.005714,0.022724&z=16&layer=c&cbll=61.552106,22.763035&panoid=1Ku_t6C2QmifvTTDlaEh0w&cbp=12,169.5,,0,9.16 Google Mapsissa].

Lisätietoa Kourajärvestä [http://www.kalapaikka.net/kourajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_sastamala___73218.asp Kalapaikka.netissä].

[http://www.kuhamaa.fi/veneluiskat/mouhijarvi.htm Mouhijärven veneenlaskupaikat (kuhamaa.fi)]

[http://www.pily.fi/lintupaikat/sastamala/suodenniemi_koivuniemenjarvi Järven pohjoisosan lintupaikka (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry)]

Kourajärvi (35.155.1.016)

2014-10-07T09:45:18Z

Lanttojo: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kourajärvi sijaitsee Sastamalassa noin 22 km luoteeseen kunnan keskustaajamasta. Järvellä on pinta-alaa 2,62 km² ja syvyyttä enimmillään 14 m. Kouranjärveen kuuluu myös järven halkaisevan tien pohjoispuolella olevat Kirkkojärvi ja Koivuniemenjärvi.

==Nykytila ja suojelu==

Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä yhteensä 187kpl. Näytteitä on otettu seitsemässä eri kohdassa ja aikavälillä 1968-2011. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Mittauksista 47kpl tehtiin järven keskellä järven eteläosaa. Tuloksia tietokannassa on 36 mittauksesta aikaväliltä 1981-2009. Tässä osassa järveä näytteitä on otettu yleensä 2kpl joka toinen vuosi. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,12m. Suurin syvyys tässä mittauspisteessä on 13m.

Päällysvedessä hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 76% ja vaihteluväli on ollut 40-101%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut keskimäärin 3,6%. Alusvedessä yli 10% tuloksia on saatu kolmena mittauskertana ja 0% tuloksia 9 kertaa. Vuoden 1997 jälkimmäisessä mittauksessa happi oli kulunut loppuun jo 5m syvyydestä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 94µg/l. Alusvedestä mitattiin yli 100µg/l pitoisuuksia 11kpl, joista 2kpl on yli 200µg/l. Päällysvedessä pitoisuus on pysynyt melko tasaisena koko mittausjakson aikana, mutta alusvedessä on tapahtunut voimakkaita muutoksia jopa peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi vuoden 1999 ensimmäinen mittaus näytti 220µg/l ja jälkimmäinen mittaus 58µg/l. Happi oli kulunut kyseisen vuoden alussa loppuun, jonka seurauksena sisäinen kuormitus oli voimakasta. Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 888µg/l ja alusvedessä 1299µg/l. Tuloksista on nähtävissä hienoinen noususuhdanne typen ja fosforin suhteen. Fosforin kannalta olennaisia ovat alusveden happivajaukset, jolloin fosforia pääsee liukenemaan veteen pohjasedimenteistä. Typen pitoisuuden kasvu selittyy pääasiassa ulkoisista tekijöistä, kuten asutuksen ja maatalouden aiheuttamista kuormituksista.

Tietokannan mukaan 42 mittausta tehtiin järven läpi kulkevan Suodenniementien eteläpuolella olevan altaan keskiosassa. Tuloksia on 30 mittauksesta. Näytteitä on otettu joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa. Varhaisin näyte on vuodelta 1981 ja viimeisin vuodelta 2009. Suurin syvyys tässä kohtaa järveä on 9m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,1m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on olult keskimäärin 74% ja yhden kerran vuonna 1989 on esiintynyt ylikyllästyneisyyttä (>100%). Alusvedessä happea on ollut keskimäärin 15% ja näytteistä 14 on ollut hapettomia. Selkeää suuntausta ei ole tuloksista nähtävissä.

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 42µg/l. Alusvedessä fosforia on ollut jopa 410µg/l (kesä 2009) ja keskiarvo on 160µg/l. Suurin osa korkeimmista pitoisuuksista on esiintynyt samaan aikaan, kun alusvesi on ollut hapetonta. Poikkeuksena em. 2009 mittaus, jolloin alusvedessä oli happea 58%. Sisäinen kuormitus lienee kuitenkin niin voimakasta, ettei hapen määrä ole ainoa tekijä fosforin määrän kasvussa.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 856µg/l eikä sen suhteen ole nähtävissä selkeää suuntausta. Sen sijaan alusvedessä typpeä on ollut hyvin korkeita pitoisuuksia. Keskimäärin typpeä on ollut 3100µg/l ja suurin pitoisuus on mitattu vuonna 1999, jolloin typpeä oli 7700µg/l. Pitoisuus on vaihdellut vuosien varrella voimakkaasti, mutta jonkin asteinen noususuhdanne on tuloksista nähtävissä.

Näytteistä 46 otettiin Suodenniementien pohjoispuolelta Osmansaaren eteläpuolelta. Tuloksia tietokannassa on 34 näytteenotosta vuosilta 1981-2009. Paikalla syvyys on noin 7m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,05m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 75% ja yhden kerran vuonna 1989 esiintyi ylikyllästyneisyyttä. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 22% ja 6 kertaa on happi kulunut loppuun 6m syvyydestä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 48µg/l ja alusvedessä 54µg/l. Suurin poikkeama tapahtui vuoden 2003 jälkimmäisessä mittauksessa, kun päällysvedessä oli fosforia 120µg/l. Tuloksista on nähtävissä lievä noususuhdanne fosforin pitoisuudessa. Kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut päällysvedessä 886µg/l ja alusvedessä 909µg/l. Alusvedessä typen määrä on ollut hienoisessa nousussa, joskin yli 1000µg/l pitoisuuksia on mitattu vain 7 kertaa.

Neljäs tiheästi tutkittu näytteenottopiste sijaitsee Koivuniemenjärven osassa. Kyseisessä pisteessä on otettu näytteitä 40kpl ja tuloksia on 34:sta mittauksesta. Mittauspisteen kohdalla on syvyyttä noin 3m. Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 66%. Alusvedessä kyllästysaste on ollut 39% ja ainoastaan kaksi kertaa on mitattu 0% tulos. Tuloksista ei ole nähtävissä siitä, että onko happitilanne heikentymässä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 56µg/l ja alusvedessä 61µg/l. Suurimmat poikkeamat tapahtuivat vuonna 1996, jolloin pitoisuus oli päällysvedessä 110µg/l ja alusvedessä 100µg/l, sekä vuonna 1997, jolloin alusvedestä mitattiin 160µg/l pitoisuus. Myöskään fosforin suhteen ei ole nähtävissä miten tämän järven osan veden laatu on kehittynyt. Kokonaistyppipitoisuus on ollut päällysvedessä keskimäärin 880µg/l ja alusvedessä 894µg/l. Typenkään osalta ei ole nähtävissä suurempaa muutosta.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Järven pohjoisin osio Koivuniemenjärvi kasvaa kesäisin lähes umpeen ja on muuttolintujen suosima lepopaikka.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

[http://www.suodenniemi-seura.fi/@Bin/133098/Uusi%20Suometar%2016.5.1884.jpg Kourajärven sokea hauki] (Uusi Suometar 16.5.1884; [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallinen sanomalehtikirjasto], Kansalliskirjasto)

==Aiheesta muualla==

Kourajärvestä Pirkanmaan maakuntajärvi? Osallistu [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Keskustelu:Pirkanmaan_maakunta#Ehdotus:_.5B.5BKouraj.C3.A4rvi_.2835.155.1.016.29.5D.5D_73 keskusteluun].

Kuva Kourajärvestä [http://maps.google.fi/maps?hl=fi&q=Suodenniemi&ie=UTF8&hq=&hnear=Sastamala,+Suodenniemi&ll=61.552106,22.763035&spn=0.005714,0.022724&z=16&layer=c&cbll=61.552106,22.763035&panoid=1Ku_t6C2QmifvTTDlaEh0w&cbp=12,169.5,,0,9.16 Google Mapsissa].

Lisätietoa Kourajärvestä [http://www.kalapaikka.net/kourajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_sastamala___73218.asp Kalapaikka.netissä].

[http://www.kuhamaa.fi/veneluiskat/mouhijarvi.htm Mouhijärven veneenlaskupaikat (kuhamaa.fi)]

[http://www.pily.fi/lintupaikat/sastamala/suodenniemi_koivuniemenjarvi Järven pohjoisosan lintupaikka (Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry)]

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2014-10-07T09:29:58Z

Lanttojo: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöt ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn hoitaja on 9.12.2005 lähtien ollut Kyröskosken Voima Oy.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1987-2008
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 28 m3/s
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 0 m3/s
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 122 m3/s
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 83,04 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1987-2008 || NN+ 83,13 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 84,45 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,19 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906-1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukaisina (1.6.-31.8.) vv.1906-1920 || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5, heinäkuussa 17,5 ja elokuussa 17,0 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
 
'''Perustelu maakuntajärveksi'''
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2014-10-07T09:29:31Z

Lanttojo:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöt ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn hoitaja on 9.12.2005 lähtien ollut Kyröskosken Voima Oy.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1987-2008
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 28 m3/s
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 0 m3/s
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 122 m3/s
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 83,04 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1987-2008 || NN+ 83,13 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 84,45 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,19 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906-1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukaisina (1.6.-31.8.) vv.1906-1920 || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5, heinäkuussa 17,5 ja elokuussa 17,0 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
=== Perustelu maakuntajärveksi ===
 
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
 
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
 
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi (35.521.1.001)

2014-10-07T09:27:28Z

Lanttojo: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöt ovat [[Vääräjoen_alue_(35.531)|Vääräjoen alue]] (1166 km²), [[Jämijärven_alue_(35.542)|Jämijärven]] alue (388 km²), [[Sipsiönjärven_-_Vahojärven_alue_(35.581)|Sipsiöjärven]] alue (268 km²) ja [[Kovesjoen_valuma-alue_(35.55)|Kovesjoen alue]] (255 km²).

Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.

Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven säännöstelylupa poikkeaa muista Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien luvista siten, että padon juoksutusmäärä on sidottu vallitsevaan vedenkorkeuteen. Juoksutuksen tulee kuitenkin olla aina vähintään 2 m3/s. Luvassa ei ole varsinaista vedenkorkeuden ala- ja ylärajaa. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn hoitaja on 9.12.2005 lähtien ollut Kyröskosken Voima Oy.

Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.

{| class="wikitable"
|-
!colspan="2"|Säännöstelty ajanjakso 1987-2008
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 28 m3/s
|-
|Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 0 m3/s
|-
|Kyrösjärven suurin lähtövirtaama vv. 1987-2008 || 122 m3/s
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 83,04 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1987-2008 || NN+ 83,13 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1987-2008 || NN+ 84,45 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,19 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 0,77 m (v. 2007)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 || 1,98 m (v. 1988)
|-
!colspan="2"|Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906-1920
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 83,16 m
|-
|Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukaisina (1.6.-31.8.) vv.1906-1920 || NN+ 83,27 m
|-
|Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 82,29 m
|-
|Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1906-1920 || NN+ 84,84 m
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,69 m
|-
|Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 1,11 m (v.1917)
|-
|Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 || 2,33 m (v.1920)
|}

==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5, heinäkuussa 17,5 ja elokuussa 17,0 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:

Hämehes on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
ei oo Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa, 1987]

==Aiheesta muualla==
'''Perustelu maakuntajärveksi:'''
1. Maantieteellinen: Kyrösjärvi sijaitsee Satakunnan ja Hämeen rajamailla. Järvi ja sen rannat edustavat tyypillistä satakuntalaista maisemaa: viljapeltoja, vehmaita rantametsiä ja niittyjä, "leppeä" järvi. Laskujoki alkaa Kyröskoskesta, Hämeen Hälläpyörästä. Monet laskujoet kuten Vääräjoki, Jyllinjoki, Sipsiönjoki, Aurekosken reitti koskineen muodostavat mielenkiintoisia kanoottireittejä. Suomen vanhin ja kauneimmaksi mainittu kauppala Ikaalinen perustettiin Kyrösjärven rannalle. Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva kylpylä omaa jo vanhat perinteet Kyrösjärven rannalla
2. Historiallinen: Rannat asuttu kivikaudelta ja varsinkin rautakaudelta alkaen. Todisteena mm. Ämmänsaaren arkeologiset kaivaukset, Arasalon linnasaari, viikinkiajan löydöksineen. Edellämainittu Hälläpyörä on Kalevalassa mainittu. Ranta-alueiden runsas kalevalainen nimistö mielenkiintoinen, vaikka Jalmari Jaakkolan tutkimusideoita ei nykyisin hyväksytäkään. Myöhemmin mm. nuijasodan tapahtumat ja vapaussodan aikana Ikaalisten rintama oli merkittävä. Asutus Pohjanmaalle aina Oulun tasolle saakka levisi todennäköisesti Kyrösjärven kautta mm. Vääräjokea pitkin ja tästä on jälkiä sukujen ja talojen nimissä.
3. Tieteellinen aineisto: Kyrösjärvi tunnetaan hyvin. FT Pentti Alhosen limnologiset tutkimukset ja FT Heikki Papusen geologiset selvitykset ovat merkittäviä. FM Pentti Papusen historia-tutkimukset samoin. DI Margit Lumian 17 sukukirjaa Kyrösjärven rantojen asukkaista.

Kyrösjärvi

2014-10-07T09:24:01Z

Lanttojo: /* Aiheesta muualla */

{{Nimi}} 
==Nimen historia ja merkitykset==

==Aiheesta muualla==

Ähtärinjärvi (35.433.1.001)

2014-07-31T10:22:12Z

Lanttojo: /* Vedenkorkeus ja virtaama */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ähtärinjärvi on Kokemäenjoen vesistön pohjoisin suurehko järvi. Se on myös tämän vesistön suurin järvi, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Järven ala on 39,9 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 96. Keskisyvyys on 5,2 metriä ja suurin syvyys 27 metriä.

Ähtärinjärven pituus on pohjois-eteläsuunnassa 29 km. Eteläpäästään järvi liittyy kapean Ähtärinsalmen kautta samalla korkeudella olevaan Väliveteen, joka edelleen liittyy kapean Nääsinsalmen kautta samalla korkeudella olevaan Hankaveteen. Hankavesi-Välivesi tulkitaan tavallisesti omaksi järveksi (13,0 km²).

Suurin saari on Ollikkalansaari (42 ha).

Ähtärinjärvi on alun perin ollut Ähtävänjoen latvajärvi, jonka vedet virtasivat [[Lappajärvi_(47.031.1.001)|Lappajärven]] kautta Perämereen. Maankohoamisen ja -kallistumisen vaikutuksesta [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Välivesi]] yhtyi Ähtärinjärveen noin 6900 vuotta sitten ja [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Hankavesi]] noin 6000 vuotta sitten. Uusi lasku-uoma, Inhanjoki, puhkesi [[Hankavesi_-_Välivesi_(35.432.1.001)|Hankaveden]] eteläosaan noin 3200 vuotta sitten. Tämän jälkeen järvi oli bifurkaatio, kunnes pohjoinen uoma kuivui noin 1500 vuotta sitten.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Ähtärinjärven vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 153,90 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 121 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 155,16 m (toukokuussa 1922) ja alin N60+152,76 m (maaliskuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 240 cm.

Ähtärinjärven vedenkorkeutta muutti Inhanjoen pato jo 1830-luvulla. Säännöstely alkoi 1919, jolloin säännöstelyväli oli yksi metri. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1977 ja vedenkorkeuden vaihteluväli on 1,65 metriä. Säännöstelyä hoitaa Killin Voima Oy.

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1929–1930 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Niemiahon kylässä järven pohjoisosassa. Paikan näköpiiri kattaa järven pohjoisosan. Varhaisin jäätyminen on ollut 22. lokakuuta vuonna 1992 ja 2002, myöhäisin 27. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 18. huhtikuuta 2007 ja 29. toukokuuta 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==