https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=LeaA 2026-05-03T06:18:05Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4-Piisku_(14.824.1.010)&diff=614460 2015-08-12T19:34:12Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kasvillisuus- ja linnustokohde. Lammen pohjoisrannan laajahkolla ruokoluhtaalueella pesii laulujoutsen. Järviruokovaltaisen luhdan muuta lajistoa ovat mm. kastikat, jouhisara, pullosara, järvikorte, kurjenjalka ja terttualpi. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.<br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Hartolan kunta I. Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys. [(http://www.skjkl.fi/Hartola/10032008_kh_hyvaksytty_nettiaineisto/Hartola_luontoselvitys.pdf)]</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614459 2015-08-12T19:32:21Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Vehkalammen valuma-alueeseen kuuluu myös Hietajärvi, joka on Iso Kuivajärveä pienempi, mutta huomattavasti syvempi.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.<br /> Hietajärvi on polyhumoosinen eli erittäin humuspitoinen järvi. (Vuoden 2008 vesianalyysituloksissa veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l.) Rehevyystasoltaan Hietajärvi on lievästi rehevä. Suovesien vaikutus näkyy veden ruskeutena. <br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Pertunmaan ja Heinolan järvitutkimukset vuonna 2007. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007. Anne Åkerberg. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk91.pdf)] <br /> <br /> Hartolan kunta I. Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys. [(http://www.skjkl.fi/Hartola/10032008_kh_hyvaksytty_nettiaineisto/Hartola_luontoselvitys.pdf)]<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö tutkimus 2008. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk110.pdf9)]: <br /> <br /> Vuoden 2008 vesistötutkimuksissa talvinäytteenoton suoritti Kymijoen vesi ja ympäristö<br /> ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kesänäytteenotosta sekä kaikista ojavesinäytteistä<br /> vastasivat Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien ympäristötoimet. Talvinäytteet otettiin<br /> 18.3-3.4.2008 talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella ja kesänäytteet jo 14.7.-6.8.2008<br /> noin kuukautta ennen normaalin kesäkerrostuneisuuden päättymistä.<br /> <br /> Vuoden 2008 näytepiste sijaitsi järven kapeammalla osalla ja oli kokonaissyvyydeltään 16 metriä. Hietajärveltä on aiempia vedenlaatutuloksia kesältä 1994 ja talvelta 2003. Tuloksia on hyvin vaikea verrata vuoteen 2008 johtuen niiden vähyydestä, sekä mitattujen vedenlaatuparametrien erittäin niukasta valikoimasta. Vuonna 1994 mitattiin pH, kokonaisfosfori sekä sähkönjohtavuus ja vuonna 2003 ainoastaan liukoisen hapen määrä.<br /> <br /> Hietajärvi oli vahvasti lämpötilakerrostunut vuoden 2008 molempina näytteenottoajankohtina. Alusveden happitilanne oli kesällä talvea heikompi ja<br /> happikyllästys pohjan lähellä oli ainoastaan 9,1% kun talvella alusveden happikyllästys oli 22%. <br /> <br /> Kesän näytteet on haettu heinäkuun puolessa välissä, jolloin kesäkerrostuneisuuden<br /> voidaan arvella kestävän vielä kuukauden tai puolitoista kuukautta, mikä tarkoittaa, että<br /> kesäkerrostuneisuuden lopussa happitilanne oli vielä selvästi mitattua heikompi.<br /> Vuoden 2008 vesianalyysitulosten perusteella Hietajärvi oli polyhumoosinen eli erittäin<br /> humuspitoinen järvi ja veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l. Humuspitoisuus<br /> näkyikin järven vedenlaadussa hyvin vahvasti. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat<br /> suhteellisen korkeat ja pH-arvot taas puolestaan melko matalia. Vesianalyysitulokset olivat järven tuotantotyypin osalta kuitenkin hieman ristiriitaisia. Rehevyystasoltaan Hietajärvi oli kuitenkin todennäköisesti lievästi rehevä ja erittäin korkeaa klorofylli a-pitoisuutta (60μg/) selittänee Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen. <br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)&diff=614458 2015-08-12T19:28:53Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Vehkalammen reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita (mm. Sahakankaan alue).<br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Hiirihaukasta on tehty havainto Vehkalammen alueelta. <br /> Kuikan pesintä on todennäköinen. <br /> <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Hartolan kunta I. Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys. [(http://www.skjkl.fi/Hartola/10032008_kh_hyvaksytty_nettiaineisto/Hartola_luontoselvitys.pdf)]</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614457 2015-08-12T19:26:41Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Vehkalammen valuma-alueeseen kuuluu myös Hietajärvi, joka on Iso Kuivajärveä pienempi, mutta huomattavasti syvempi.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.<br /> Hietajärvi on polyhumoosinen eli erittäin humuspitoinen järvi. (Vuoden 2008 vesianalyysituloksissa veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l.) Rehevyystasoltaan Hietajärvi on lievästi rehevä. Suovesien vaikutus näkyy veden ruskeutena. <br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö tutkimus 2008. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk110.pdf9)]: <br /> <br /> Vuoden 2008 vesistötutkimuksissa talvinäytteenoton suoritti Kymijoen vesi ja ympäristö<br /> ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kesänäytteenotosta sekä kaikista ojavesinäytteistä<br /> vastasivat Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien ympäristötoimet. Talvinäytteet otettiin<br /> 18.3-3.4.2008 talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella ja kesänäytteet jo 14.7.-6.8.2008<br /> noin kuukautta ennen normaalin kesäkerrostuneisuuden päättymistä.<br /> <br /> Vuoden 2008 näytepiste sijaitsi järven kapeammalla osalla ja oli kokonaissyvyydeltään 16 metriä. Hietajärveltä on aiempia vedenlaatutuloksia kesältä 1994 ja talvelta 2003. Tuloksia on hyvin vaikea verrata vuoteen 2008 johtuen niiden vähyydestä, sekä mitattujen vedenlaatuparametrien erittäin niukasta valikoimasta. Vuonna 1994 mitattiin pH, kokonaisfosfori sekä sähkönjohtavuus ja vuonna 2003 ainoastaan liukoisen hapen määrä.<br /> <br /> Hietajärvi oli vahvasti lämpötilakerrostunut vuoden 2008 molempina näytteenottoajankohtina. Alusveden happitilanne oli kesällä talvea heikompi ja<br /> happikyllästys pohjan lähellä oli ainoastaan 9,1% kun talvella alusveden happikyllästys oli 22%. <br /> <br /> Kesän näytteet on haettu heinäkuun puolessa välissä, jolloin kesäkerrostuneisuuden<br /> voidaan arvella kestävän vielä kuukauden tai puolitoista kuukautta, mikä tarkoittaa, että<br /> kesäkerrostuneisuuden lopussa happitilanne oli vielä selvästi mitattua heikompi.<br /> Vuoden 2008 vesianalyysitulosten perusteella Hietajärvi oli polyhumoosinen eli erittäin<br /> humuspitoinen järvi ja veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l. Humuspitoisuus<br /> näkyikin järven vedenlaadussa hyvin vahvasti. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat<br /> suhteellisen korkeat ja pH-arvot taas puolestaan melko matalia. Vesianalyysitulokset olivat järven tuotantotyypin osalta kuitenkin hieman ristiriitaisia. Rehevyystasoltaan Hietajärvi oli kuitenkin todennäköisesti lievästi rehevä ja erittäin korkeaa klorofylli a-pitoisuutta (60μg/) selittänee Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen. <br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4-Piisku_(14.824.1.010)/Valokuva&diff=614456 2015-08-12T19:23:22Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=20150619 144929.jpg<br /> |Teksti=Vähä-Piisku länsiranta<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Vähä-Piisku (14.824.1.010)<br /> |Nimi=Valokuva<br /> |Koordinaatit=61.506633949920754, 26.267267514277176<br /> |KoordPohj=61.506633949920754<br /> |KoordIta=26.267267514277176<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.267267514277176 61.506633949920754))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Näkymä Vähä-Piiskulle.<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:20150619_144929.jpg&diff=614455 2015-08-12T19:22:44Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4-Piisku_(14.824.1.010)/Valokuva&diff=614454 2015-08-12T19:21:18Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Vähä-Piisku (14.824.1.010)<br /> |Nimi=Valokuva<br /> |Koordinaatit=61.506633949920754, 26.267267514277176<br /> |KoordPohj=61.506633949920754<br /> |KoordIta=26.267267514277176<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.267267514277176 61.506633949920754))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Näkymä Vähä-Piiskulle.<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4-Piisku_(14.824.1.010)/Valokuva&diff=614453 2015-08-12T19:20:54Z

<p>LeaA: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Vähä-Piisku (14.824.1.010) |Nimi=Valokuva |Koordinaatit=61.506633949920754, 26.267267514277176 |KoordPohj=61.506633949920754 |KoordIta=26.267267514277176 |Zoom=15 ...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Vähä-Piisku (14.824.1.010)<br /> |Nimi=Valokuva<br /> |Koordinaatit=61.506633949920754, 26.267267514277176<br /> |KoordPohj=61.506633949920754<br /> |KoordIta=26.267267514277176<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.267267514277176 61.506633949920754))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Näkymä Vähä-Piiskulle.<br /> }}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4-Piisku_(14.824.1.010)&diff=614452 2015-08-12T19:18:32Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kasvillisuus- ja linnustokohde. Lammen pohjoisrannan laajahkolla ruokoluhtaalueella pesii laulujoutsen. Järviruokovaltaisen luhdan muuta lajistoa ovat mm. kastikat, jouhisara, pullosara, järvikorte, kurjenjalka ja terttualpi. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.<br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)&diff=614451 2015-08-12T19:14:15Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Vehkalammen reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita (mm. Sahakankaan alue).<br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Hiirihaukasta on tehty havainto Vehkalammen alueelta. <br /> Kuikan pesintä on todennäköinen. <br /> <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)&diff=614450 2015-08-12T19:12:25Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Vehkalammen reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita (mm. Sahakankaan alue).<br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614447 2015-08-12T19:07:42Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Vehkalammen valuma-alueeseen kuuluu myös Hietajärvi, joka on Iso Kuivajärveä pienempi, mutta huomattavasti syvempi.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.<br /> Hietajärvi on polyhumoosinen eli erittäin humuspitoinen järvi. (Vuoden 2008 vesianalyysituloksissa veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l.) Rehevyystasoltaan Hietajärvi on lievästi rehevä. Suovesien vaikutus näkyy veden ruskeutena. <br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö tutkimus 2008. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk110.pdf9)]: <br /> <br /> Vuoden 2008 vesistötutkimuksissa talvinäytteenoton suoritti Kymijoen vesi ja ympäristö<br /> ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kesänäytteenotosta sekä kaikista ojavesinäytteistä<br /> vastasivat Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien ympäristötoimet. Talvinäytteet otettiin<br /> 18.3-3.4.2008 talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella ja kesänäytteet jo 14.7.-6.8.2008<br /> noin kuukautta ennen normaalin kesäkerrostuneisuuden päättymistä.<br /> <br /> Vuoden 2008 näytepiste sijaitsi järven kapeammalla osalla ja oli kokonaissyvyydeltään 16 metriä. Hietajärveltä on aiempia vedenlaatutuloksia kesältä 1994 ja talvelta 2003. Tuloksia on hyvin vaikea verrata vuoteen 2008 johtuen niiden vähyydestä, sekä mitattujen vedenlaatuparametrien erittäin niukasta valikoimasta. Vuonna 1994 mitattiin pH, kokonaisfosfori sekä sähkönjohtavuus ja vuonna 2003 ainoastaan liukoisen hapen määrä.<br /> <br /> Hietajärvi oli vahvasti lämpötilakerrostunut vuoden 2008 molempina näytteenottoajankohtina. Alusveden happitilanne oli kesällä talvea heikompi ja<br /> happikyllästys pohjan lähellä oli ainoastaan 9,1% kun talvella alusveden happikyllästys oli 22%. <br /> <br /> Kesän näytteet on haettu heinäkuun puolessa välissä, jolloin kesäkerrostuneisuuden<br /> voidaan arvella kestävän vielä kuukauden tai puolitoista kuukautta, mikä tarkoittaa, että<br /> kesäkerrostuneisuuden lopussa happitilanne oli vielä selvästi mitattua heikompi.<br /> Vuoden 2008 vesianalyysitulosten perusteella Hietajärvi oli polyhumoosinen eli erittäin<br /> humuspitoinen järvi ja veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l. Humuspitoisuus<br /> näkyikin järven vedenlaadussa hyvin vahvasti. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat<br /> suhteellisen korkeat ja pH-arvot taas puolestaan melko matalia. Vesianalyysitulokset olivat järven tuotantotyypin osalta kuitenkin hieman ristiriitaisia. Rehevyystasoltaan Hietajärvi oli kuitenkin todennäköisesti lievästi rehevä ja erittäin korkeaa klorofylli a-pitoisuutta (60μg/) selittänee Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen. <br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614445 2015-08-12T19:02:24Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Vehkalammen valuma-alueeseen kuuluu myös Hietajärvi, joka on Iso Kuivajärveä pienempi, mutta huomattavasti syvempi.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö tutkimus 2008. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk110.pdf9)]: <br /> <br /> Vuoden 2008 vesistötutkimuksissa talvinäytteenoton suoritti Kymijoen vesi ja ympäristö<br /> ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kesänäytteenotosta sekä kaikista ojavesinäytteistä<br /> vastasivat Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien ympäristötoimet. Talvinäytteet otettiin<br /> 18.3-3.4.2008 talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella ja kesänäytteet jo 14.7.-6.8.2008<br /> noin kuukautta ennen normaalin kesäkerrostuneisuuden päättymistä.<br /> <br /> Vuoden 2008 näytepiste sijaitsi järven kapeammalla osalla ja oli kokonaissyvyydeltään 16 metriä. Hietajärveltä on aiempia vedenlaatutuloksia kesältä 1994 ja talvelta 2003. Tuloksia on hyvin vaikea verrata vuoteen 2008 johtuen niiden vähyydestä, sekä mitattujen vedenlaatuparametrien erittäin niukasta valikoimasta. Vuonna 1994 mitattiin pH, kokonaisfosfori sekä sähkönjohtavuus ja vuonna 2003 ainoastaan liukoisen hapen määrä.<br /> <br /> Hietajärvi oli vahvasti lämpötilakerrostunut vuoden 2008 molempina näytteenottoajankohtina. Alusveden happitilanne oli kesällä talvea heikompi ja<br /> happikyllästys pohjan lähellä oli ainoastaan 9,1% kun talvella alusveden happikyllästys oli 22%. <br /> <br /> Kesän näytteet on haettu heinäkuun puolessa välissä, jolloin kesäkerrostuneisuuden<br /> voidaan arvella kestävän vielä kuukauden tai puolitoista kuukautta, mikä tarkoittaa, että<br /> kesäkerrostuneisuuden lopussa happitilanne oli vielä selvästi mitattua heikompi.<br /> Vuoden 2008 vesianalyysitulosten perusteella Hietajärvi oli polyhumoosinen eli erittäin<br /> humuspitoinen järvi ja veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l. Humuspitoisuus<br /> näkyikin järven vedenlaadussa hyvin vahvasti. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat<br /> suhteellisen korkeat ja pH-arvot taas puolestaan melko matalia. Vesianalyysitulokset olivat järven tuotantotyypin osalta kuitenkin hieman ristiriitaisia. Rehevyystasoltaan Hietajärvi oli kuitenkin todennäköisesti lievästi rehevä ja erittäin korkeaa klorofylli a-pitoisuutta (60μg/) selittänee Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen. <br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614444 2015-08-12T18:57:02Z

<p>LeaA: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö tutkimus 2008. [(http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/wp-content/uploads/2014/06/tutk110.pdf9)]: <br /> <br /> Vuoden 2008 vesistötutkimuksissa talvinäytteenoton suoritti Kymijoen vesi ja ympäristö<br /> ry:n sertifioidut näytteenottajat. Kesänäytteenotosta sekä kaikista ojavesinäytteistä<br /> vastasivat Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien ympäristötoimet. Talvinäytteet otettiin<br /> 18.3-3.4.2008 talvikerrostuneisuuskauden loppupuolella ja kesänäytteet jo 14.7.-6.8.2008<br /> noin kuukautta ennen normaalin kesäkerrostuneisuuden päättymistä.<br /> <br /> Vuoden 2008 näytepiste sijaitsi järven kapeammalla osalla ja oli kokonaissyvyydeltään 16 metriä. Hietajärveltä on aiempia vedenlaatutuloksia kesältä 1994 ja talvelta 2003. Tuloksia on hyvin vaikea verrata vuoteen 2008 johtuen niiden vähyydestä, sekä mitattujen vedenlaatuparametrien erittäin niukasta valikoimasta. Vuonna 1994 mitattiin pH, kokonaisfosfori sekä sähkönjohtavuus ja vuonna 2003 ainoastaan liukoisen hapen määrä.<br /> <br /> Hietajärvi oli vahvasti lämpötilakerrostunut vuoden 2008 molempina näytteenottoajankohtina. Alusveden happitilanne oli kesällä talvea heikompi ja<br /> happikyllästys pohjan lähellä oli ainoastaan 9,1% kun talvella alusveden happikyllästys oli 22%. <br /> <br /> Kesän näytteet on haettu heinäkuun puolessa välissä, jolloin kesäkerrostuneisuuden<br /> voidaan arvella kestävän vielä kuukauden tai puolitoista kuukautta, mikä tarkoittaa, että<br /> kesäkerrostuneisuuden lopussa happitilanne oli vielä selvästi mitattua heikompi.<br /> Vuoden 2008 vesianalyysitulosten perusteella Hietajärvi oli polyhumoosinen eli erittäin<br /> humuspitoinen järvi ja veden väriluku oli talvella peräti 160 mgPt/l. Humuspitoisuus<br /> näkyikin järven vedenlaadussa hyvin vahvasti. Veden kokonaistyppipitoisuudet olivat<br /> suhteellisen korkeat ja pH-arvot taas puolestaan melko matalia. Vesianalyysitulokset olivat järven tuotantotyypin osalta kuitenkin hieman ristiriitaisia. Rehevyystasoltaan Hietajärvi oli kuitenkin todennäköisesti lievästi rehevä ja erittäin korkeaa klorofylli a-pitoisuutta (60μg/) selittänee Gonyostomum semen-limalevän esiintyminen. <br /> <br /> Yleiseltä vedenlaadultaan Hietajärvi kuului pääasiallisesti käyttökelpoisuusluokkaan hyvä.</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614443 2015-08-12T18:50:19Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> Järviruokokasvusto muuttuu rannan tuntumassa ruoho- ja saraluhdaksi ja edelleen pensastoiseksi paju- ja koivuluhdaksi. Luhtakasvillisuuden valtalajina on korpikastikka, muuta lajistoa rönsyleinikki, järvikorte, metsäkorte, terttualpi, jouhisara, kurjenjalka, suoputki, mesiangervo ja korpikaisla. Rantaluhdat ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rantapensaston muodostavat pajut, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja korpipaatsama. <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614442 2015-08-12T18:49:37Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita. <br /> Kohteen itärannan metsät ovat uudistuskypsää mänty-haapa-kuusi-sekametsää. <br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614441 2015-08-12T18:47:59Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita<br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614440 2015-08-12T18:47:28Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita<br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Yleisimmät lajit ovat hauki, ahven ja särki.<br /> <br /> Pohjoisrannan matala ruovikkolahti on viitasammakon elinympäristöä ja lisääntymisaluetta. Lisäksi ruovikon suojassa pesii härkälintu. Härkälintu on maassamme silkkiuikkua harvalukuisempi, karumpien elinympäristöjen uikkulintu. <br /> <br /> (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614439 2015-08-12T18:42:08Z

<p>LeaA: /* Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen.<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita<br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614438 2015-08-12T18:39:44Z

<p>LeaA: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Reunusmetsät ovat rehevää lehtoa. Metsät ovat lähinnä nuoria ja varttuneita mäntykankaita<br /> <br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. <br /> <br /> (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007; Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614436 2015-08-12T18:32:47Z

<p>LeaA: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutu==<br /> <br /> Suomen maisemamaakuntajaossa Hartola kuuluu itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Lounais-Savon järviseudun maisemat ovat pääpiirteiltään vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. Alueen järviluonto on vaihtelevaa. <br /> <br /> Järvet ovat pienimuotoisia, laajoja selkävesiä ei juuri ole. Metsäkasvillisuus on melko rehevää. Soita on vain harvakseltaan, yleensä ne ovat pienialaisia korpi- ja rämekuvioita. Laajimmat peltoalueet ovat keskittyneet savikoille. Rakenteeltaan melko hajanaiset ja väljät kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen.<br /> <br /> Alueella on metsä- ja suorantaisia pikkujärviä ja lampia sekä maisemaa hallitsevia järviä ja jokisysteemejä. (Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. 24.2.2005 Luonto- ja maisemaselvitys.)<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614434 2015-08-12T18:24:44Z

<p>LeaA: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kymijoen vesi ja ympäristö ry aloitti vuonna 2006 jäsenpalveluna toiminta-alueensa kuntien järvitutkimukset Hartolan kunnan alueelta. Näytteet haettiin lopputalvesta (22. &amp; 26.3.) ja kesällä (3.-4.7.). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. <br /> <br /> Näytteet otettiin järven syvimmästä kohdasta. Metrin syvyydestä otetusta näytteestä tutkittiin happi,sameus, sähkönjohtokyky, pH, väri, kokonaistyppi ja -fosfori ja talvella myös alkaliteetti. Harppauskerroksesta mitattiin happi, ja metri pohjan yläpuolelta analysoitiin happi, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi ja -fosfori. Lisäksi mitattiin näkösyvyys. Myös lämpötila mitattiin kaikista näytteenottosyvyyksistä. Kesällä analysoitiin lisäksi klorofylli-a.<br /> <br /> Talvella '''hapenkyllästysprosentit''' olivat alhaisia; pintavedessä vain 33 ja pohjan lähellä 22. Kesällä kyllästysprosentit olivat vastaavasti 98 ja 71. <br /> Talvella Hietajärven vesi oli kirkasta: '''sameusarvo''' oli 0,9 FTU. Kesällä sameusarvo<br /> oli 1,8 FTU, eli vesi oli lievästi sameaa. <br /> '''Väriarvo''' oli 100-125 mgPt/l, eli suovesien vaikutus oli selvästi nähtävissä veden ruskeutena. Näkösyvyyttä Hietajärvellä oli talvella 1,5 m ja kesällä 2,0 m. Talvinen näkösyvyys oli tutkituista järvistä (Heinolasta 4 järveä ja Pertunmaalta 2) pienin. <br /> <br /> Kesällä '''sähkönjohtavuus''' oli tutkituista järvistä pienin, noin 5 mS/m pinnalla ja pohjalla, talvella noin 6 mS/m, eli normaalia tasoa. <br /> Pintaveden '''pH''' oli lievästi hapan, talvella 5,9 ja kesällä 6,6. <br /> '''Alkaliteett'''i oli talvella 0,08 mmol/l, eli puskurikyky oli välttävä. '''Fosforipitoisuudet''' olivat sekä pinta- että alusvedessä 21-26 μg/l. <br /> '''Klorofyllipitoisuus''' oli kesällä 17 μg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden<br /> perusteella vesistö on rehevä. <br /> '''Typpeä''' oli talvella 940-990 μg/l ja kesällä 630-660 μg/l, eli ruskeille humusvesille tyypillistä tasoa. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietaj%C3%A4rvi_(14.824.1.008)&diff=614433 2015-08-12T18:15:03Z

<p>LeaA: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Hietajärven ympäristössä on metsäistä ja järven kaakkoiskulmaan tulee vesiä suoalueelta.<br /> Järven kokonaissyvyys on noin 3 metriä. (Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/2007.)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)/Uimaranta&diff=613221 2015-08-09T15:51:18Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=Vehkalampi1.jpg<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Vehkalampi (14.824.1.001)<br /> |Nimi=Uimaranta<br /> |Koordinaatit=61.51736429702406, 26.21094773125719<br /> |KoordPohj=61.51736429702406<br /> |KoordIta=26.21094773125719<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.21094773125719 61.51736429702409))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Vehkalammen yleinen uimaranta sijaitsee järven pohjoispuolella. Siellä järjestettiin 1980-luvulla uimakouluja. Ranta syvenee suht nopeasti. Rannalta löytyi laituri, myöhemmin myös pukukoppi tuli rantaan vievän polun varrelle. Tänä päivänä kävijöitä ei juuri ole, laituri on vedetty pois ja ranta on heinittynyt. Uimarannalle löytävät paikkakuntalaiset, jotka tietävät mistä uimarannan polku kulkee. Kuvassa näkymä uimarannalta vastarannalle. <br /> |Tyyppi=Uimaranta<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)/Uimaranta&diff=613220 2015-08-09T15:45:29Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=Vehkalampi1.jpg<br /> |Teksti=<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Vehkalampi (14.824.1.001)<br /> |Nimi=Uimaranta<br /> |Koordinaatit=61.51736429702406, 26.21094773125719<br /> |KoordPohj=61.51736429702406<br /> |KoordIta=26.21094773125719<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.21094773125719 61.51736429702406))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Vehkalammen yleinen uimaranta sijaitsee järven pohjoispuolella. Siellä järjestettiin 1980-luvulla uimakouluja. Rannalta löytyi laituri. Ranta syvenee suht nopeasti. Myöhemmin myös pukukoppi tuli rantaan vievän polun varrelle. Tänä päivänä kävijöitä ei juuri ole, laituri on vedetty pois ja ranta on heinittynyt. Paikalle löytävät paikalliset, jotka tietävät mistä uimarannan polku kulkee.<br /> |Tyyppi=Uimaranta<br /> |Ylläpito=<br /> }}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Vehkalampi1.jpg&diff=613219 2015-08-09T15:45:15Z

<p>LeaA: </p> <hr /> <div>== Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

LeaA https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vehkalampi_(14.824.1.001)/Uimaranta&diff=613218 2015-08-09T15:38:13Z

<p>LeaA: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Vehkalampi (14.824.1.001) |Nimi=Uimaranta |Koordinaatit=61.51736429702406, 26.21094773125719 |KoordPohj=61.51736429702406 |KoordIta=26.21094773125719 |Zoom=15 |Base=...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Vehkalampi (14.824.1.001)<br /> |Nimi=Uimaranta<br /> |Koordinaatit=61.51736429702406, 26.21094773125719<br /> |KoordPohj=61.51736429702406<br /> |KoordIta=26.21094773125719<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(26.21094773125719 61.51736429702406))<br /> |Kunta=Hartola (kunta)<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Vehkalammen yleinen uimaranta sijaitsee järven pohjoispuolella. Siellä järjestettiin 1980-luvulla uimakouluja. Rannalta löytyi laituri. Ranta syvenee suht nopeasti. Myöhemmin myös pukukoppi tuli rantaan vievän polun varrelle. Tänä päivänä kävijöitä ei juuri ole, laituri on vedetty pois ja ranta on heinittynyt. Paikalle löytävät paikalliset, jotka tietävät mistä uimarannan polku kulkee. <br /> |Tyyppi=Uimaranta<br /> }}</div>

LeaA