https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Lehr 2026-05-09T17:37:30Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171642 2026-04-27T07:51:37Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä. Järveen laskee vesiään etelästä Ylemmäinen ja Keskimmäisestä ne jatkavat matkaansa Timsiön kautta Pikku-Iihin. Näiden neljän järven vedenpinta on lähes samalla tasolla.<br /> Huhtikuussa 2026 Keskimmäisen ja Timsiön välisessä purossa oli selvä virtaus kohti Timsiötä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskimmäisen ja Tismiön välisen puron ylittää silta. Sitä pitkin kulkee Koljonvirta-Piilampi retkeilyreitti. Polku johtaa nuotiopaikalle ja lintutornille. Retkeilyreitille on paikoin rakennettu pitkospuut.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/<br /> <br /> https://www.luontoon.fi/fi/reitit/retkeilyreitti-koljonvirta-piilampi-iisalmi-508836</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171641 2026-04-27T07:42:00Z

<p>Lehr: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä. Järveen laskee vesiään etelästä Ylemmäinen ja Keskimmäisestä ne jatkavat matkaansa Timsiön kautta Pikku-Iihin. Näiden neljän järven vedenpinta on lähes samalla tasolla.<br /> Huhtikuussa 2026 Keskimmäisen ja Timsiön välisessä purossa oli selvä virtaus kohti Timsiötä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskimmäisen ja Tismiön välisen puron ylittää luontopolun silta. Polku johtaa nuotiopaikalle ja lintutornille. Luontopolulle on paikoin rakennettu pitkospuut.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/<br /> <br /> https://www.luontoon.fi/fi/reitit/retkeilyreitti-koljonvirta-piilampi-iisalmi-508836</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171640 2026-04-27T07:20:14Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä. Järveen laskee vesiään etelästä Ylemmäinen ja Keskimmäisestä ne jatkavat matkaansa Timsiön kautta Pikku-Iihin. Näiden neljän järven vedenpinta on lähes samalla tasolla.<br /> Huhtikuussa 2026 Keskimmäisen ja Timsiön välisessä purossa oli selvä virtaus kohti Timsiötä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskimmäisen ja Tismiön välisen puron ylittää luontopolun silta. Polku johtaa nuotiopaikalle ja lintutornille. Luontopolulle on paikoin rakennettu pitkospuut.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171639 2026-04-27T07:18:25Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä. Järveen laskee vesiään etelästä Ylemmäinen ja Keskimmäisestä ne jatkavat matkaansa Timsiön kautta Pikku-Iihin. Näiden neljän järven vedenpinta on lähes samalla tasolla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskimmäisen ja Tismiön välisen puron ylittää luontopolun silta. Polku johtaa nuotiopaikalle ja lintutornille. Luontopolulle on paikoin rakennettu pitkospuut.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)/Lintutorni_2&diff=1171638 2026-04-27T07:09:06Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div>{{ObsIMG<br /> |Observation time=2026-04-24T12:22:00.000Z<br /> |Img=IMG_0294.JPG<br /> |AddInfo=Lintutornista lounaaseen.<br /> |User=Lehr<br /> |toArchive=m<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Keskimmäinen_(04.533.1.002)<br /> |Nimi=Lintutorni<br /> |Koordinaatit=63.59811961238805, 27.123734389183323<br /> |KoordPohj=63,59811961238805<br /> |KoordIta=27,123734389183323<br /> |Zoom=15.336733924011524<br /> |Kunta=Iisalmi<br /> |Kuvaus=Lintutorni<br /> |Tyyppi=Lintulahti, Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Lintutorni<br /> |Ylläpito=experienced<br /> |User=Lehr<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMG_0294.JPG&diff=1171637 2026-04-27T07:07:53Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div></div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)/Lintutorni_2&diff=1171636 2026-04-27T06:40:38Z

<p>Lehr: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Keskimmäinen_(04.533.1.002) |Nimi=Lintutorni |Koordinaatit=63.59811961238805, 27.123734389183323 |KoordPohj=63,59811961238805 |KoordIta=27,123734389183323 |Zoom=15.336733924011524 |Kunta=Iisalmi |User=Lehr |Kuvaus=Lintutorni |Tyyppi=Lintulahti, Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Lintutorni |Ylläpito=experienced }}</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Keskimmäinen_(04.533.1.002)<br /> |Nimi=Lintutorni<br /> |Koordinaatit=63.59811961238805, 27.123734389183323<br /> |KoordPohj=63,59811961238805<br /> |KoordIta=27,123734389183323<br /> |Zoom=15.336733924011524<br /> |Kunta=Iisalmi<br /> |User=Lehr<br /> |Kuvaus=Lintutorni<br /> |Tyyppi=Lintulahti, Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Lintutorni<br /> |Ylläpito=experienced<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171635 2026-04-27T06:37:00Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä. Järveen laskee vesiään etelästä Ylemmäinen ja Keskimmäisestä ne jatkavat matkaansa Timsiön kautta Pikku-Iihin. Näiden neljän järven vedenpinta on lähes samalla tasolla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMG_0300.JPG&diff=1171502 2026-04-25T17:56:26Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div></div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171499 2026-04-25T17:24:10Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Keskimmäinen kuuluu Natura 2000 suojeltuihin Iisalmen lintuvesiin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171497 2026-04-25T17:16:05Z

<p>Lehr: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://www.iisalmenreitti.fi/jarvet-ja-joet/keskimmainen/<br /> <br /> https://www.lintuyhdistyskuikka.net/kuikan-lintupaikat/ylemmainen-keskimmainen-ja-tismio/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(04.533.1.002)&diff=1171496 2026-04-25T17:05:37Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskimmäinen sijaitsee Iisalmen kaupungissa, viitisen kilometriä keskustasta luoteeseen ja muutama kilometri Koljonvirralta länteen. Järven pituus on kilometrin luokkaa ja leveys enimmillään 600 metriä. Keskimmäisen suurin syvyys on 2,7 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)&diff=1170611 2026-04-17T14:05:26Z

<p>Lehr: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Telkkälampi sijaitsee Ranualla, 25 kilometriä kuntakeskuksesta luoteeseen. Rovaniementielle on matkaa vain 300 metriä. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Telkkälammesta on kaivettu oja länteen Rovaniementielle. Oja on jo maatunut, mutta huhtikuussa 2026 siinä oli selvä virtaus kohti lampea. Ainakin tulva-aikana Telkkälampi juoksuttaa vesiään länteen kohti Pikkuojaa. Varsinaista laskuojaa ei ole, vaan vesi virtaa metsässä kohti 100 metrin päässä olevaa Pikkuojaa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Telkkälampeen laskeva oja on jo maatunut, mutta vieläkin se kuljetti mukanaan humusta. Lammen pohjoispuolella on suoritettu normaaleja metsätöitä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Lähin asutus sijaitsee reilun kolmensadan metrin päässä idässä, Rovaniementien takana.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Lapin sodassa 8.10.1944 Jääkäripataljoona 2 hyökkäsi Telkkälammen pohjoispuolelta Rovaniementielle. Tarkoitus oli katkaista Portimojärvellä asemissa olevien saksalaisten perääntymistie. Suomalaisten hyökkäys osui saksalaisen rykmentin komentopaikkaan. Vastus oli liian kova ja suomalaisten oli vetäydyttävä kiireesti. Yksi kaatunut jäi Telkkälammen pohjoispuolelle, eikä häntä ole vieläkään löydetty.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)/Etel%C3%A4ranta&diff=1170610 2026-04-17T13:44:47Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div>{{ObsIMG<br /> |Observation time=2026-04-16T10:29:00.000Z<br /> |Img=IMG_0274 muokattu.jpg<br /> |User=Lehr<br /> |toArchive=m<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Telkkälampi_(64.037.1.001)<br /> |Nimi=Eteläranta<br /> |Koordinaatit=66.13557959594579, 26.26667577442597<br /> |KoordPohj=66,13557959594579<br /> |KoordIta=26,26667577442597<br /> |Zoom=16.172746790927093<br /> |Kunta=Ranua<br /> |Kuvaus=Etelärannalta pohjoiseen.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=experienced<br /> |User=Lehr<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMG_0274_muokattu.jpg&diff=1170609 2026-04-17T13:44:37Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div></div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)&diff=1170608 2026-04-17T13:36:34Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Telkkälampi sijaitsee Ranualla, 25 kilometriä kuntakeskuksesta luoteeseen. Rovaniementielle on matkaa vain 300 metriä. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Telkkälammesta on kaivettu oja länteen Rovaniementielle. Oja on jo maatunut, mutta huhtikuussa 2026 siinä oli selvä virtaus kohti lampea. Ainakin tulva-aikana Telkkälampi juoksuttaa vesiään länteen kohti Pikkuojaa. Varsinaista laskuojaa ei ole, vaan vesi virtaa metsässä kohti 100 metrin päässä olevaa Pikkuojaa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Telkkälampeen laskeva oja on jo maatunut, mutta vieläkin se kuljetti mukanaan humusta. Lammen pohjoispuolella on suoritettu normaaleja metsätöitä.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Lähin asutus sijaitsee reilun kolmensadan metrin päässä idässä, Rovaniementien takana.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)&diff=1170607 2026-04-17T13:32:05Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Telkkälampi sijaitsee Ranualla, 25 kilometriä kuntakeskuksesta luoteeseen. Rovaniementielle on matkaa vain 300 metriä. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Telkkälammesta on kaivettu oja länteen Rovaniementielle. Oja on jo maatunut, mutta huhtikuussa 2026 siinä oli selvä virtaus kohti lampea. Ainakin tulva-aikana Telkkälampi juoksuttaa vesiään länteen kohti Pikkuojaa. Varsinaista laskuojaa ei ole, vaan vesi virtaa metsässä kohti 100 metrin päässä olevaa Pikkuojaa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Lähin asutus sijaitsee reilun kolmensadan metrin päässä idässä, Rovaniementien takana.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)&diff=1170606 2026-04-17T13:28:47Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Telkkälampi sijaitsee Ranualla, 25 kilometriä kuntakeskuksesta luoteeseen. Rovaniementielle on matkaa vain 300 metriä. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Telkkälammesta on kaivettu oja länteen Rovaniementielle. Oja on jo maatunut, mutta huhtikuussa 2026 siinä oli selvä virtaus kohti lampea. Ainakin tulva-aikana Telkkälampi juoksuttaa vesiään länteen kohti Pikkuojaa. Varsinaista laskuojaa ei ole, vaan vesi virtaa metsässä kohti 100 metrin päässä olevaa Pikkuojaa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Telkk%C3%A4lampi_(64.037.1.001)/Etel%C3%A4ranta&diff=1170604 2026-04-17T13:12:12Z

<p>Lehr: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Telkkälampi_(64.037.1.001) |Nimi=Eteläranta |Koordinaatit=66.13557959594579, 26.26667577442597 |KoordPohj=66,13557959594579 |KoordIta=26,26667577442597 |Zoom=16.172746790927093 |Kunta=Ranua |User=Lehr |Kuvaus=Etelärannalta pohjoiseen. |Tyyppi=Näköalapaikka |Ylläpito=experienced }}</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Telkkälampi_(64.037.1.001)<br /> |Nimi=Eteläranta<br /> |Koordinaatit=66.13557959594579, 26.26667577442597<br /> |KoordPohj=66,13557959594579<br /> |KoordIta=26,26667577442597<br /> |Zoom=16.172746790927093<br /> |Kunta=Ranua<br /> |User=Lehr<br /> |Kuvaus=Etelärannalta pohjoiseen.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=experienced<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Yli-Portimoj%C3%A4rvi_(64.037.1.006)&diff=1170335 2026-04-13T20:25:21Z

<p>Lehr: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Yli-Portimojärvi sijaitsee Ranuan kuntakeskuksesta 27 kilometriä luoteeseen. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin kilometrin. Läheinen Niittylampi juoksuttaa etelästä vesiään Niittylamminojaa pitkin Yli-Portimojärveen, josta vedet jatkavat vain 250 metriä pitkää Myllyojaa pitkin Ylijokeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Yli-Portimojärvi sijaitsee suunnitellun Suhangon kaivoksen hankealueella.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven verkkokoekalastuksen saaliina saatiin haukea, ahventa, särkeä ja kiiskeä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Myös Yli-Portimojärveä suunniteltiin kuivattavaksi. Eräs rannan asukas oli tehnyt kuvernöörille esityksen järven kuivattamiseksi. Suunnitelmaa käsiteltiin kokouksessa 27.8.1897. Ainakin yksi asukas esitti epäilyksensä hanketta kohtaan ja puhui järven kalaston puolesta. Ennen kokousta maanmittari Santtu Gräsbeck piirsi ja mittasi järven. Raportin mukaan järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja syvin kohta on 2,2 metriä. Pohjalla liejua 0,3-2,0 metriä. Järvessä kasvaa vain vähän kortteikkoa ja saraa, mutta lummetta jonkin verran. Gräsbeck ei suositellut järven kuivattamista soisten rantojen ja liejun vuoksi. Kuivatushanke raukesi ja siitä jäi muistoksi upeat värikartat ja piirrokset Oulun maakunta-arkistoon.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Yli-Portimoj%C3%A4rvi_(64.037.1.006)&diff=1170334 2026-04-13T20:23:30Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Yli-Portimojärvi sijaitsee Ranuan kuntakeskuksesta 27 kilometriä luoteeseen. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin kilometrin. Läheinen Niittylampi juoksuttaa etelästä vesiään Niittylamminojaa pitkin Yli-Portimojärveen, josta vedet jatkavat vain 250 metriä pitkää Myllyojaa pitkin Ylijokeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Yli-Portimojärvi sijaitsee suunnitellun Suhangon kaivoksen hankealueella.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Myös Yli-Portimojärveä suunniteltiin kuivattavaksi. Eräs rannan asukas oli tehnyt kuvernöörille esityksen järven kuivattamiseksi. Suunnitelmaa käsiteltiin kokouksessa 27.8.1897. Ainakin yksi asukas esitti epäilyksensä hanketta kohtaan ja puhui järven kalaston puolesta. Ennen kokousta maanmittari Santtu Gräsbeck piirsi ja mittasi järven. Raportin mukaan järven keskisyvyys on 1,5 metriä ja syvin kohta on 2,2 metriä. Pohjalla liejua 0,3-2,0 metriä. Järvessä kasvaa vain vähän kortteikkoa ja saraa, mutta lummetta jonkin verran. Gräsbeck ei suositellut järven kuivattamista soisten rantojen ja liejun vuoksi. Kuivatushanke raukesi ja siitä jäi muistoksi upeat värikartat ja piirrokset Oulun maakunta-arkistoon.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Likalanj%C3%A4rvi_(54.061.1.002)&diff=1167254 2026-03-27T10:03:35Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Likalanjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungissa, 8 kilometriä keskustasta luoteeseen. Järvi on 1,5 kilometriä pitkä ja enimmillään 900 metriä leveä. Likalanjärveen laskee pohjoisesta Paskoja ja järven vesiä juoksuttaa eteenpäin kohti Pyhäjokea Viirelänoja. Likalanjärvestä lähtevässä uomassa on betonipato, joka estää järven pinnan liiallista laskua. Tosin samalla pato estää kalojen nousun Pyhäjoesta Likalanjärveen. Padon korkeus on lähes puoli metriä. Kalojen nousumahdollisuuksia voisi parantaa rakentamalla kalatie niin, että kaloille olisi mahdollista ohittaa pato.<br /> Järvi on tummavetinen ja humuspitoinen, sekä matala. Järvi on myös hyvin rehevä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vuoden 2026 alussa Viirelänojassa oleva pato korvattiin uudella pohjapadolla. Ojaan siirrettiin isoja kiviä kaivinkoneella ja paikalle syntyi koskiosuus. Tuleva kesä näyttää, miten pohjapato toimii ja mille tasolle Likalanjärven pinta asettuu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järvestä kalastetaan pääasiassa haukea ja ahventa. Alue on vesilintujen suosiossa, koska järvi on matala, ravinteikas ja kasvillisuutta on paljon. Järven rannalta löytyy myös lintutorni.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven ympärillä on jonkin verran omakotitaloasutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Likalanjärveä yritettiin kuivata 1800-luvun alussa, mutta työ epäonnistui. Syynä oli laskuojan pohjalta löytyntyt kallio, joka näkyy maantiesillan alla vieläkin.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * http://www.kirjastovirma.fi/luontopaikkaopas/oulainen/likalanjarvi</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietakarinlampi_(84V084.1.003)&diff=1162492 2026-01-26T09:39:54Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hietakarinlahti sijaitsee Pyhäjoen kunnassa, keskustaajamasta kuusi kilometriä pohjoiseen. Tämä kluuvijärvi on vanha merenlahti, joka maannousun seurauksena on kuroutunut irti merestä. Hietakarinlahden umpeenkasvanut vesialue on noin 350 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä leveä. Ruovikoitunut alue on paljon laajempi. Merelle on matkaa lähes kilometri.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hietakarinlampi_(84V084.1.003)&diff=1162491 2026-01-26T09:34:56Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hietakarinlahti sijaitsee Pyhäjoen kunnassa, keskustaajamasta kuusi kilometriä pohjoiseen. Tämä kluuvijärvi on vanha merenlahti, joka maannousun seurauksena on kuroutunut irti merestä. Hietakarinlahden umpeenkasvanut vesialue on noin 350 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä leveä. Ruovikoitunut alue on paljon paljon laajempi. Merelle on matkaa lähes kilometri.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heinikarinlampi_(84V084.1.002)&diff=1162490 2026-01-26T09:29:57Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Heinikarinlampi sijaitsee Pyhäjoen keskustasta 5 kilometriä koilliseen. Lampi on 400 metriä pitkä ja saman verran leveä. Velä vuoden 1920 kartassa Heinikarinlampi oli merenlahti, mutta nopeasta maannoususta johtuen sen yhteys mereen on katkennut. Nykyään lammelta on merelle yli kilometri ja lammen pinta on 50 senttimetriä merenpintaa korkeammalla. Lammen syvyys on yli metrin, joten järven pohja on merenpinnan tason alapuolella.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Heinikarinlampi on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena ja se kuuluu Natura-alueisiin, sekä lintuvesiensuojeluohjelmaan.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lammen mataluudesta huolimatta siinä on kalaa. Elokuussa 2016 räyskä kalasteli lammella ja sen poikanen kerjäsi kivellä ruokaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Heinikarinlammen rannoilla ei ole vapaa-ajan asutusta. Fennovoiman ydinvoimalaa yritettiin rakentaa kolmen kilometrin päähän lammen luoteispuolelle. Rakennushanke raukesi vuonna 2022 Ukrainan sodan alettua.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ala-Vuoluj%C3%A4rvi_(57.096.1.005)&diff=1161350 2026-01-19T20:11:10Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ala-Vuolujärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, Vihannin taajamasta 9 kilometriä luoteeseen. Järvi on 750 metriä pitkä ja yhtä leveä. Siinä on kaksi saarta, joista isompi on 150 metriä halkaisijaltaan oleva Selkäsaari. Ala-Vuolujärven eteläosa kuuluu Raahen kaupunkiin ja pienempi pohjoisosa Siikajoen kuntaan. Ala-Vuolujärven kaakkoispuolella sijaitseva Ylä-Vuolujärvi laskee vetensä Väliojaa pitkin järveen ja Sahaoja juoksuttaa vesiä edelleen Vuolunojaa pitkin Siikajokeen. Ala-Vuolujärven pintaa on joskus laskettu, sen huomaa hyvin pohjoisrannan rantavallista, joka on nyt kuivalla maalla.<br /> Kävin järvellä pilkillä tammikuussa 2026. Mittasin jokaisesta kairanreiästä vedensyvyyden, se oli tasaisesti 120 senttimetriä. Kovan talven jälkeen keväällä kaloilla ei ole paljoa tilaa jään alla. Pohja oli hienoa turveliejua.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ala-Vuolujärven lounaisrannalta alkaa Natura 2000 soidensuojeluohjelmaan kuuluva Vaippanevan suojelualue.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Ala-Vuolujärven rannoilla ei ole asutusta, ainoastaan pohjoisosassa järveä on pieni mökki. Rannalla on runsaasti veneitä ja muutama katiska.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ala-Vuoluj%C3%A4rvi_(57.096.1.005)&diff=1161349 2026-01-19T20:04:26Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ala-Vuolujärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, Vihannin taajamasta 9 kilometriä luoteeseen. Järvi on 750 metriä pitkä ja yhtä leveä. Siinä on kaksi saarta, joista isompi on 150 metriä halkaisijaltaan oleva Selkäsaari. Ala-Vuolujärven eteläosa kuuluu Raahen kaupunkiin ja pienempi pohjoisosa Siikajoen kuntaan. Ala-Vuolujärven kaakkoispuolella sijaitseva Ylä-Vuolujärvi laskee vetensä Väliojaa pitkin järveen ja Sahaoja juoksuttaa vesiä edelleen Vuolunojaa pitkin Siikajokeen. Ala-Vuolujärven pintaa on joskus laskettu, sen huomaa hyvin pohjoisrannan rantavallista, joka on nyt kuivalla maalla.<br /> Kävin järvellä pilkillä tammikuussa 2026. Mittasin jokaisesta kairanreiästä vedensyvyyden, se oli tasaisesti 120 senttimetriä. Kovan talven jälkeen keväällä kaloilla ei ole paljoa tilaa jään alla. Pohja oli hienoa turveliejua.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ala-Vuolujärven lounaisrannalta alkaa Natura 2000 soidensuojeluohjelmaan kuuluva Vaippanevan suojelualue.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Ala-Vuolujärven rannoilla ei ole asutusta. Ainoastaan pohjoisosassa järveä on pieni mökki.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Mourunginj%C3%A4rvi_(59.111.1.004)&diff=1154734 2025-10-24T18:30:02Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Mourunginjärvi sijaitsee Kempeleen kunnassa Juurussuon kylässä Mourungintien päässä, noin 20 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Se on kunnan ainoa järvi. Mourunginjärvi on suo- ja metsäalueiden ympäröimä ja kohtalaisen matala. Järveen ei laske yhtään metsäojaa ja koilliskulmasta lähtevä pieni oja juoksuttaa Mourunginjärven vesiä koilliseen.<br /> Järvessä on hiekkaranta, mutta syvemmälle mennessä pohja on mutaa. Järven läheisyydessä sijaitsee laavu.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Mourunginjärven vesi on erittäin ruskeaa ja vesistö on lievästi rehevä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemien mittauksien mukaan järven vesi on keväisin varsin hapanta. Sinilevää järvellä ei ole havaittu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Mourunginjärvellä on hyvin siisti hiekkapohjainen ranta. Järven rannoilla on myös paikoin kapeahko ilmaversoisten kasvien vyöhyke.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven pohjoisrannalla sijaitsee kunnan ylläpitämä uimaranta ja itärannalla on muutamia vapaa-ajan asuntoja.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Mourunginjärvi. Internet-sivu. Viitattu 8.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Mourunginj%C3%A4rvi]<br /> <br /> Juurussuo, viitattu 29.6.2015. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Juurussuo](wikipedia.fi)</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139210 2025-08-29T17:06:59Z

<p>Lehr: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta. Useista merkeistä voi päätellä, että Keskisen vedenpintaa on aikoinaan hieman laskettu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskinen on hyvä lintujärvi, jolla pesii monia lintulajeja. Järvi oli ensimmäisiä paikkoja Keski-Suomessa, jonne laulujoutsen palasi vainon loputtua 1950-luvulla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskisen kiertää noin kolme kilometriä pitkä luontopolku, josta yli puolet on pitkostettu. Polun varressa on kaksi lintutornia pöytäryhmineen ja 18 luonnon esittelytaulua. Luontopolun alkupäässä on esteetön kota tulisijalla, sekä käymälä. Lähimmät talot sijaitsevat sadan metrin päässä Keskisen itärannalla.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://hankasalmi.fi/keskisenlammen-luontopolku-ja-lintutorni/<br /> <br /> https://retkipaikka.fi/keskisenlammen-luontopolku-hankasalmella/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139209 2025-08-29T17:06:41Z

<p>Lehr: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta. Useista merkeistä voi päätellä, että Keskisen vedenpintaa on aikoinaan hieman laskettu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskinen on hyvä lintujärvi, jolla pesii monia lintulajeja. Järvi oli ensimmäisiä paikkoja Keski-Suomessa, jonne laulujoutsen palasi vainon loputtua 1950-luvulla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskisen kiertää noin kolme kilometriä pitkä luontopolku, josta yli puolet on pitkostettu. Polun varressa on kaksi lintutornia pöytäryhmineen ja 18 luonnon esittelytaulua. Luontopolun alkupäässä on esteetön kota tulisijalla, sekä käymälä. Lähimmät talot sijaitsevat sadan metrin päässä Keskisen itärannalla.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://hankasalmi.fi/keskisenlammen-luontopolku-ja-lintutorni/<br /> https://retkipaikka.fi/keskisenlammen-luontopolku-hankasalmella/</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139208 2025-08-29T17:04:08Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta. Useista merkeistä voi päätellä, että Keskisen vedenpintaa on aikoinaan hieman laskettu.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskinen on hyvä lintujärvi, jolla pesii monia lintulajeja. Järvi oli ensimmäisiä paikkoja Keski-Suomessa, jonne laulujoutsen palasi vainon loputtua 1950-luvulla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskisen kiertää noin kolme kilometriä pitkä luontopolku, josta yli puolet on pitkostettu. Polun varressa on kaksi lintutornia pöytäryhmineen ja 18 luonnon esittelytaulua. Luontopolun alkupäässä on esteetön kota tulisijalla, sekä käymälä. Lähimmät talot sijaitsevat sadan metrin päässä Keskisen itärannalla.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139207 2025-08-29T17:02:49Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskinen on hyvä lintujärvi, jolla pesii monia lintulajeja. Järvi oli ensimmäisiä paikkoja Keski-Suomessa, jonne laulujoutsen palasi vainon loputtua 1950-luvulla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Keskisen kiertää noin kolme kilometriä pitkä luontopolku, josta yli puolet on pitkostettu. Polun varressa on kaksi lintutornia pöytäryhmineen ja 18 luonnon esittelytaulua. Luontopolun alkupäässä on esteetön kota tulisijalla, sekä käymälä. Lähimmät talot sijaitsevat sadan metrin päässä Keskisen itärannalla.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139206 2025-08-29T16:53:47Z

<p>Lehr: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskinen on hyvä lintujärvi, jolla pesii monia lintulajeja. Järvi oli ensimmäisiä paikkoja Keski-Suomessa, jonne laulujoutsen palasi vainon loputtua 1950-luvulla.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139205 2025-08-29T16:51:18Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Rehevä ja suorantainen Keskinen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on luonnonsuojelualuetta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)&diff=1139204 2025-08-29T16:47:58Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tämä Keskinen sijaitsee Hankasalmen kunnan keskustasta seitsemän kilometriä eteläkaakkoon. Järvi on 700 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja hyvin matala. Sen keskisyvyys on vain 16 senttimetriä, joten järvi jäätyy talvisin lähes pohjiaan myöten. Keskiseen laskee pohjoisesta Iso-Hertun järvestä Hertunoja. Laskuojana toimii länteen virtaava Kivioja, joka juoksuttaa Keskisen vesiä Pirtti-Hertun järveen. Elokuussa 2025 ojissa ei tosin ollut havaittavaa virtausta mihinkään suuntaan. Kiviojan ylittävään luontopolun siltaan oli kiinnitetty ELY-keskuksen vedenkorkeusmittari, jolla tarkkaillaan Keskisen vedenkorkeutta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)/Lintutorni&diff=1139203 2025-08-29T16:30:36Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div>{{ObsIMG<br /> |Observation time=2025-08-26T18:31:00.000Z<br /> |Img=IMG_1064.JPG<br /> |AddInfo=Lintutornista koilliseen.<br /> |User=Lehr<br /> |toArchive=m<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Keskinen (14.371.1.003)<br /> |Nimi=Lintutorni<br /> |Koordinaatit=62.32743653845867, 26.4891497511724<br /> |KoordPohj=62,32743653845867<br /> |KoordIta=26,4891497511724<br /> |Zoom=16.199890454794897<br /> |Kunta=Hankasalmi<br /> |Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Näköalapaikka, Lintutorni<br /> |Ylläpito=experienced<br /> |User=Lehr<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMG_1064.JPG&diff=1139202 2025-08-29T16:29:42Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div></div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskinen_(14.371.1.003)/Lintutorni&diff=1139201 2025-08-29T16:22:35Z

<p>Lehr: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Keskinen (14.371.1.003) |Nimi=Lintutorni |Koordinaatit=62.32743653845867, 26.4891497511724 |KoordPohj=62,32743653845867 |KoordIta=26,4891497511724 |Zoom=16.199890454794897 |Kunta=Hankasalmi |User=Lehr |Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Näköalapaikka, Lintutorni |Ylläpito=experienced }}</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Keskinen (14.371.1.003)<br /> |Nimi=Lintutorni<br /> |Koordinaatit=62.32743653845867, 26.4891497511724<br /> |KoordPohj=62,32743653845867<br /> |KoordIta=26,4891497511724<br /> |Zoom=16.199890454794897<br /> |Kunta=Hankasalmi<br /> |User=Lehr<br /> |Tyyppi=Luonnonsuojelualue, Näköalapaikka, Lintutorni<br /> |Ylläpito=experienced<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuljunlahden_makeanveden_allas_(99.510.1.001)&diff=1133457 2025-08-13T17:07:42Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Maaliskuussa 1963 altaan merivesi pumpattiin padon yli meren puolelle ja keväällä Kuljunlahti alkoi täyttyä makeasta vedestä. Terästehdas ottaa altaasta jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekojärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki.<br /> Kuljunlahden säännöstelyväli on -2,14 - +1,14 metriä, eli sen pinta voi olla merenpinnan tason alapuolella. Normaali vedenkorkeus on kuitenkin 0,7 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Kuljunlahti on melko syvä, sen syvin kohta on lähes 6 metriä. Altaan vesitilavuus on 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kilometrin pituisella padolla on kaksi tuulivoimalaa. Kuljunlahti on rehevöitynyt ja sen vesi on tummaa korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kalaa kuitenkin on ja varsinkin hauet ovat isoja.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2012 Kuljunlahteen upotettiin Raahen kultakaivoksen purkuputki. Se tulee Vaarainjärveltä, alittaa Kuljunlahden ja laskee kaivoksen ylijäämävedet mereen Kuljunniemen pohjoispuolella. Ulkohalkaisijaltaan 315 millimetrin muoviputki upotettiin betonipainoilla Kuljunlahden pohjaan.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuljunlahden_makeanveden_allas_(99.510.1.001)&diff=1133456 2025-08-13T17:06:48Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Maaliskuussa 1963 altaan merivesi pumpattiin padon yli ja keväällä Kuljunlahti alkoi täyttyä makeasta vedestä. Terästehdas ottaa altaasta jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekojärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki.<br /> Kuljunlahden säännöstelyväli on -2,14 - +1,14 metriä, eli sen pinta voi olla merenpinnan tason alapuolella. Normaali vedenkorkeus on kuitenkin 0,7 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Kuljunlahti on melko syvä, sen syvin kohta on lähes 6 metriä. Altaan vesitilavuus on 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kilometrin pituisella padolla on kaksi tuulivoimalaa. Kuljunlahti on rehevöitynyt ja sen vesi on tummaa korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kalaa kuitenkin on ja varsinkin hauet ovat isoja.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2012 Kuljunlahteen upotettiin Raahen kultakaivoksen purkuputki. Se tulee Vaarainjärveltä, alittaa Kuljunlahden ja laskee kaivoksen ylijäämävedet mereen Kuljunniemen pohjoispuolella. Ulkohalkaisijaltaan 315 millimetrin muoviputki upotettiin betonipainoilla Kuljunlahden pohjaan.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuljunlahden_makeanveden_allas_(99.510.1.001)&diff=1133455 2025-08-13T17:03:40Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kuljunlahden makeanveden allas sijaitsee 6 kilometriä Raahen kaupungin lounaispuolella, SSAB:n terästehtaan eteläpuolella. Lahti on vuonna 1962 padottu merestä ja se on pari kilometriä pitkä ja enimmillään kilometrin levyinen. Terästehdas ottaa järvestä jäähdytysvettä ja laskee sitä taas takaisin. Myös Haapajärven tekoajärvi rakennettiin turvaamaan terästehtaan makeanveden saantia ja se laskee vetensä Haapajoen ja kanavien kautta Kuljunlahteen, samoin Piehinginjoki.<br /> Kuljunlahden säännöstelyväli on -2,14 - +1,14 metriä, eli sen pinta voi olla merenpinnan tason alapuolella. Normaali vedenkorkeus on kuitenkin 0,7 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Kuljunlahti on melko syvä, sen syvin kohta on lähes 6 metriä. Altaan vesitilavuus on 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Kilometrin pituisella padolla on kaksi tuulivoimalaa. Kuljunlahti on rehevöitynyt ja sen vesi on tummaa korkean rautapitoisuuden vuoksi. Kalaa kuitenkin on ja varsinkin hauet ovat isoja.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2012 Kuljunlahteen upotettiin Raahen kultakaivoksen purkuputki. Se tulee Vaarainjärveltä, alittaa Kuljunlahden ja laskee kaivoksen ylijäämävedet mereen Kuljunniemen pohjoispuolella. Ulkohalkaisijaltaan 315 millimetrin muoviputki upotettiin betonipainoilla Kuljunlahden pohjaan.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vissaveden_tekoj%C3%A4rvi_(49.067.2.001)&diff=1126695 2025-07-30T19:43:48Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vissaveden tekojärvi sijaitsee Kaustisten ja Vetelin kuntien rajalla. Pääosa järvestä kuuluu Kaustisiin, mutta kaakkoisnurkka on Veteliä. Molempien kuntien kuntakeskuksiin on matkaa reilut viisi kilometriä. Tekojärvi on valmistunut vuonna 1966, se on reilut kolme kilometriä pitkä ja enimmillään puolitoista kilometriä leveä. Vissaveden tekojärven korkeustaso on 96,00 metriä mpy ja säännöstelyn vaihteluväli on 92,00 - 96,50 metriä mpy. Järven pohjoispäässä on säännöstelypato, jolla vedenkorkeutta säädellään.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järvessä on ahventa ja haukea. Joku on saanut myös ison lahnan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Tekojärven rannoilla ja saarissa on vapaa-ajan asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [[Luokka:Tekojärvi]]</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vissaveden_tekoj%C3%A4rvi_(49.067.2.001)&diff=1126694 2025-07-30T19:42:45Z

<p>Lehr: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vissaveden tekojärvi sijaitsee Kaustisten ja Vetelin kuntien rajalla. Pääosa järvestä kuuluu Kaustisiin, mutta kaakkoisnurkka on Veteliä. Molempien kuntien kuntakeskuksiin on matkaa reilut viisi kilometriä. Tekojärvi on valmistunut vuonna 1966, se on reilut kolme kilometriä pitkä ja enimmillään puolitoista kilometriä leveä. Vissaveden tekojärven korkeustaso on 96,00 metriä mpy ja säännöstelyn vaihteluväli on 92,00 - 96,50 metriä mpy. Järven pohjoispäässä on säännöstelypato, jolla vedenkorkeutta säädellään.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järvessä on ahventa ja haukea. Joku on saanut myös ison lahnan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [[Luokka:Tekojärvi]]</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vissaveden_tekoj%C3%A4rvi_(49.067.2.001)&diff=1126693 2025-07-30T19:39:23Z

<p>Lehr: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vissaveden tekojärvi sijaitsee Kaustisten ja Vetelin kuntien rajalla. Pääosa järvestä kuuluu Kaustisiin, mutta kaakkoisnurkka on Veteliä. Molempien kuntien kuntakeskuksiin on matkaa reilut viisi kilometriä. Tekojärvi on valmistunut vuonna 1966, se on reilut kolme kilometriä pitkä ja enimmillään puolitoista kilometriä leveä. Vissaveden tekojärven korkeustaso on 96,00 metriä mpy ja säännöstelyn vaihteluväli on 92,00 - 96,50 metriä mpy. Järven pohjoispäässä on säännöstelypato, jolla vedenkorkeutta säädellään.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [[Luokka:Tekojärvi]]</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vissaveden_tekoj%C3%A4rvi_(49.067.2.001)/S%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stelypato&diff=1126692 2025-07-30T19:29:13Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div>{{ObsIMG<br /> |Observation time=2025-07-18T19:13:00.000Z<br /> |Img=IMG_1003.JPG<br /> |AddInfo=Säännöstelypato rakennuksen sisällä.<br /> |User=Lehr<br /> |toArchive=m<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Vissaveden tekojärvi (49.067.2.001)<br /> |Nimi=Säännöstelypato<br /> |Koordinaatit=63.54662186999997, 23.80777603736045<br /> |KoordPohj=63,54662186999997<br /> |KoordIta=23,80777603736045<br /> |Zoom=15.991091000340319<br /> |Kunta=Kaustinen (kunta)<br /> |Kuvaus=Säännöstelypato rakennuksen sisällä.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=experienced<br /> |User=Lehr<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:IMG_1003.JPG&diff=1126691 2025-07-30T19:28:50Z

<p>Lehr: </p> <hr /> <div></div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vissaveden_tekoj%C3%A4rvi_(49.067.2.001)/S%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stelypato&diff=1126690 2025-07-30T19:27:33Z

<p>Lehr: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Vissaveden tekojärvi (49.067.2.001) |Nimi=Säännöstelypato |Koordinaatit=63.54662186999997, 23.80777603736045 |KoordPohj=63,54662186999997 |KoordIta=23,80777603736045 |Zoom=15.991091000340319 |Kunta=Kaustinen (kunta) |User=Lehr |Kuvaus=Säännöstelypato rakennuksen sisällä. |Tyyppi=Näköalapaikka |Ylläpito=experienced }}</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Vissaveden tekojärvi (49.067.2.001)<br /> |Nimi=Säännöstelypato<br /> |Koordinaatit=63.54662186999997, 23.80777603736045<br /> |KoordPohj=63,54662186999997<br /> |KoordIta=23,80777603736045<br /> |Zoom=15.991091000340319<br /> |Kunta=Kaustinen (kunta)<br /> |User=Lehr<br /> |Kuvaus=Säännöstelypato rakennuksen sisällä.<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=experienced<br /> }}</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ei_nime%C3%A4_(47.023.1.001)&diff=1126579 2025-07-30T10:42:49Z

<p>Lehr: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hanhikosken vesivoimalaitoksen yläallas sijaitsee Evijärven kunnassa, kuntakeskuksesta kuusi kilometriä kaakkoon. Hanhikosken voimalaitos valmistui vuonna 1969 ja sen pato nosti Välijoen pintaa muodostaen yläaltaan. Allas on pari kilometriä pitkä ja 100 - 500 metriä leveä. Sen säännöstelyväli on 67,89 - 69,39 metriä mpy. Yläaltaan syvin kohta on Lemmonsilmä, jossa on yli 10 metriä vettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Voimalaitoksen valmistumisella oli merkittävä osuus kalakantojen hiipumiseen ja rapujen häviämiseen Välijoesta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Yläaltaan itärannalla on runsaasti asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikosken_voimalaitos</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ei_nime%C3%A4_(47.023.1.001)&diff=1126578 2025-07-30T10:38:00Z

<p>Lehr: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hanhikosken vesivoimalaitoksen yläallas sijaitsee Evijärven kunnassa, kuntakeskuksesta kuusi kilometriä kaakkoon. Hanhikosken voimalaitos valmistui vuonna 1969 ja sen pato nosti Välijoen pintaa muodostaen yläaltaan. Allas on pari kilometriä pitkä ja 100 - 500 metriä leveä. Sen säännöstelyväli on 67,89 - 69,39 metriä mpy. Yläaltaan syvin kohta on Lemmonsilmä, jossa on yli 10 metriä vettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Voimalaitoksen valmistumisella oli merkittävä osuus kalakantojen hiipumiseen ja rapujen häviämiseen Välijoesta.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikosken_voimalaitos</div>

Lehr https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ei_nime%C3%A4_(47.023.1.001)&diff=1126576 2025-07-30T10:32:53Z

<p>Lehr: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hanhikosken vesivoimalaitoksen yläallas sijaitsee Evijärven kunnassa, kuntakeskuksesta kuusi kilometriä kaakkoon. Hanhikosken voimalaitos valmistui vuonna 1969 ja sen pato nosti Välijoen pintaa muodostaen yläaltaan. Allas on pari kilometriä pitkä ja 100 - 500 metriä leveä. Sen säännöstelyväli on 67,89 - 69,39 metriä mpy. Yläaltaan syvin kohta on Lemmonsilmä, jossa on yli 10 metriä vettä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikosken_voimalaitos</div>

Lehr