https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Lnummeli 2026-05-03T06:18:05Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806366 2019-06-17T12:07:28Z

<p>Lnummeli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Takajärven veden pintaa ei säännöstellä, joten veden korkeuden vaihtelu johtuu vuotuisesta sateiden määrästä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> Kesän 2018 aikana tehdyn kasvitutkimuksen aikana havaittiin kahdessa paikassa kanadanruttolevää, jonka kasvitutkijat poistivat ja tuhosivat kuivalla maalla. Edelllyttää jatkuvaa tarkkailua.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärviä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäasukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806365 2019-06-17T12:05:09Z

<p>Lnummeli: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Takajärven veden pintaa ei säännöstellä, joten veden korkeuden vaihtelu johtuu vuotuisesta sateiden määrästä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> Kesän 2018 aikana tehdyn kasvitutkimuksen aikana havaittiin kahdessa paikassa kanadanruttolevää, jonka kasvitutkijat poistivat ja tuhosivat kuivalla maalla. Edelllyttää jatkuvaa tarkkailua.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806355 2019-06-17T11:20:06Z

<p>Lnummeli: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Takajärven veden pintaa ei säännöstellä, joten veden korkeuden vaihtelu johtuu vuotuisesta sateiden määrästä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806353 2019-06-17T11:13:56Z

<p>Lnummeli: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806350 2019-06-17T10:43:07Z

<p>Lnummeli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806348 2019-06-17T10:42:02Z

<p>Lnummeli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta:<br /> Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajar ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806343 2019-06-17T10:36:59Z

<p>Lnummeli: Kasvikartoitus 2018 kesällä.</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.<br /> <br /> Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärvä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.<br /> <br /> Lisäksi kesäaukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajar ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806339 2019-06-17T10:21:26Z

<p>Lnummeli: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajar ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=806338 2019-06-17T10:20:19Z

<p>Lnummeli: Aiemmat yksittäiset havainnot poistettu ja korvattu kesällä 2019 tehdyllä linnustokartoituksella.</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajar ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=790308 2018-11-06T14:27:34Z

<p>Lnummeli: Käyttötarkoitusta tarkennettu</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Isokoskelo, telkkä, kuikka, rantasipi, heinäsorsa, joutsen, joskus syksyisin harmaahaikara.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajar ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=762695 2018-06-12T18:40:42Z

<p>Lnummeli: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Isokoskelo, telkkä, kuikka, rantasipi, heinäsorsa, joutsen, joskus syksyisin harmaahaikara.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=762694 2018-06-12T18:37:16Z

<p>Lnummeli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Isokoskelo, telkkä, kuikka, rantasipi, heinäsorsa, joutsen, joskus syksyisin harmaahaikara.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=762693 2018-06-12T18:34:50Z

<p>Lnummeli: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Takajärvi laskee Alajärven, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.<br /> <br /> Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi. <br /> <br /> Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla.Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla<br /> erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä.Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujenjärvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l)alapuolella.<br /> <br /> Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.<br /> <br /> Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.<br /> <br /> Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Takaj%C3%A4rvi_(35.893.1.002)&diff=287402 2011-06-05T11:55:14Z

<p>Lnummeli: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)<br /> <br /> Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.<br /> <br /> Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Lnummeli