https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Marikka+Heikkil%C3%A4 2026-04-30T21:28:34Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Littoistenj%C3%A4rvi_(82V043.1.001)&diff=1120110 2025-07-06T11:23:49Z

<p>Marikka Heikkilä: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.<br /> <br /> Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Littoistenjärvellä toteutettiin kemikaalikunnostus käsittely vuonna 2017. Käsittelyn tarkoituksena oli parantaa järven vedenlaatua, siten että järvestä saadaan virkistyskäyttöön soveltuva vesistö. Kunnostukseen päädyttiin, koska järvi kärsi aikaisemmin syaanobakteerien (sinilevä) massaesiintymistä kesäkuukausina ja jäänalaisista happikadoista talvikuukausina.<br /> Kunnostuksen jälkeen veden laatu on pysynyt hyvänä, vesi on kirkasta ja hajutonta. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.<br /> <br /> Jatkossa järven vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti tehtävillä seurantatutkimuksilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006, 2017 ja 2019. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. <br /> <br /> Vuonna 2019 Littoistenjärvi nimettiin maakunnallisesti tärkeäksi linnustoalueeksi (MAALI-alueeksi). Tämä status ei tarkoita alueen suojeluesitystä, mutta se on suositeltavaa huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Littoistenjärven MAALI-statuksen perusteina olivat erityisesti runsaat kevätmuuton aikaiset kertymät räystäs- ja haarapääskyillä ja pikkulokilla sekä syysmuutolla havaittavat kertymät haapanalla, lapasorsalla, isokoskelolla, silkkiuikulla ja rantasipillä. Syksyn lepäilijämäärät ilmentävät hyvää ravintotilannetta niin kasvi- kuin eläinravintoa käyttäville vesilinnuille.<br /> <br /> linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. <br /> <br /> Selvityksessä myös suositellaan Lehtisaareen pesimäaikainen maihinnousukielto 31.7. saakka. Toisessa Littoistenjärven saaressa, Kalliosaaressa, maihinnousukielto toimii hyvin. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa alueella pesivä ja reviiriään puolustava naurulokkiyhdyskunta. Joka tapauksessa saarella lintujen pesintä on onnistunut hyvin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> http://www.littoistenjarvi.fi<br /> <br /> Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Littoistenj%C3%A4rvi]</div>

Marikka Heikkilä https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Littoistenj%C3%A4rvi_(82V043.1.001)&diff=1120109 2025-07-06T11:22:07Z

<p>Marikka Heikkilä: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.<br /> <br /> Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Littoistenjärvellä toteutettiin kemikaalikunnostus käsittely vuonna 2017. Käsittelyn tarkoituksena oli parantaa järven vedenlaatua, siten että järvestä saadaan virkistyskäyttöön soveltuva vesistö. Kunnostukseen päädyttiin, koska järvi kärsi aikaisemmin syaanobakteerien (sinilevä) massaesiintymistä kesäkuukausina ja jäänalaisista happikadoista talvikuukausina.<br /> Kunnostuksen jälkeen veden laatu on pysynyt hyvänä, vesi on kirkasta ja hajutonta. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.<br /> <br /> Jatkossa järven vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti tehtävillä seurantatutkimuksilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006, 2017 ja 2019. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. <br /> <br /> Vuonna 2019 Littoistenjärvi nimettiin maakunnallisesti tärkeäksi linnustoalueeksi (MAALI-alueeksi). Tämä status ei tarkoita alueen suojeluesitystä, mutta se on suositeltavaa huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Littoistenjärven MAALI-statuksen perusteina olivat erityisesti runsaat kevätmuuton aikaiset kertymät räystäs- ja haarapääskyillä ja pikkulokilla sekä syysmuutolla havaittavat kertymät haapanalla, lapasorsalla, isokoskelolla, silkkiuikulla ja rantasipillä. Syksyn lepäilijämäärät ilmentävät hyvää ravintotilannetta niin kasvi- kuin eläinravintoa käyttäville vesilinnuille.<br /> <br /> linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. <br /> <br /> Selvityksessä myös suositellaan Lehtisaareen pesimäaikainen maihinnousukielto 31.7. saakka. Toisessa Littoistenjärven saaressa, Kalliosaaressa, maihinnousukielto toimii hyvin. Tähän on saattanut osaltaan vaikuttaa alueella pesivä ja reviiriään puolustava naurulokkiyhdyskunta. Joka tapauksessa saarella lintujen pesintä on onnistunut hyvin.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Liedon kunta 2013. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://www.lieto.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Vesistot/Littoistenjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Littoistenj%C3%A4rvi]</div>

Marikka Heikkilä https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Littoistenj%C3%A4rvi_(82V043.1.001)&diff=1120108 2025-07-06T11:20:33Z

<p>Marikka Heikkilä: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.<br /> <br /> Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Littoistenjärvellä toteutettiin kemikaalikunnostus käsittely vuonna 2017. Käsittelyn tarkoituksena oli parantaa järven vedenlaatua, siten että järvestä saadaan virkistyskäyttöön soveltuva vesistö. Kunnostukseen päädyttiin, koska järvi kärsi aikaisemmin syaanobakteerien (sinilevä) massaesiintymistä kesäkuukausina ja jäänalaisista happikadoista talvikuukausina.<br /> Kunnostuksen jälkeen veden laatu on pysynyt hyvänä, vesi on kirkasta ja hajutonta. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.<br /> <br /> Jatkossa järven vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti tehtävillä seurantatutkimuksilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006, 2017 ja 2019. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. <br /> <br /> Vuonna 2019 Littoistenjärvi nimettiin maakunnallisesti tärkeäksi linnustoalueeksi (MAALI-alueeksi). Tämä status ei tarkoita alueen suojeluesitystä, mutta se on suositeltavaa huomioida alueidenkäytön suunnittelussa. Littoistenjärven MAALI-statuksen perusteina olivat erityisesti runsaat kevätmuuton aikaiset kertymät räystäs- ja haarapääskyillä ja pikkulokilla sekä syysmuutolla havaittavat kertymät haapanalla, lapasorsalla, isokoskelolla, silkkiuikulla ja rantasipillä. Syksyn lepäilijämäärät ilmentävät hyvää ravintotilannetta niin kasvi- kuin eläinravintoa käyttäville vesilinnuille.<br /> <br /> linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. <br /> <br /> Selvityksessä myös suositellaan Lehtisaareen pesimäaikainen maihinnousukielto 31.7. saakka. Toisessa Littoistenjärven saaressa, Kalliosaaressa, maihinnousukielto toimii hyvin, ehkä osin hyökkäilevän naurulokkiyhdyskunnan avittamana, mutta joka tapauksessa siellä lintujen pesintä on onnistunut hyvin eikä häiriöstä ole merkkejä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Liedon kunta 2013. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://www.lieto.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Vesistot/Littoistenjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Littoistenj%C3%A4rvi]</div>

Marikka Heikkilä https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Littoistenj%C3%A4rvi_(82V043.1.001)&diff=1120106 2025-07-06T11:01:05Z

<p>Marikka Heikkilä: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.<br /> <br /> Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Littoistenjärvellä toteutettiin kemikaalikunnostus käsittely vuonna 2017. Käsittelyn tarkoituksena oli parantaa järven vedenlaatua, siten että järvestä saadaan virkistyskäyttöön soveltuva vesistö. Kunnostukseen päädyttiin, koska järvi kärsi aikaisemmin syaanobakteerien (sinilevä) massaesiintymistä kesäkuukausina ja jäänalaisista happikadoista talvikuukausina.<br /> Kunnostuksen jälkeen veden laatu on pysynyt hyvänä, vesi on kirkasta ja hajutonta. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.<br /> <br /> Jatkossa järven vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti tehtävillä seurantatutkimuksilla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006 ja 2012. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. (Liedon kunta 2013)<br /> <br /> Vuoden 2012 linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Muista vaarantuneista lajeista liejukana on pesinyt 2000-luvulla ja rastaskerttunen ja mustakurkku-uikkuja on havaittu alueella pesimäaikaan. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. (Liedon kunta 2013)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Liedon kunta 2013. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://www.lieto.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Vesistot/Littoistenjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Littoistenj%C3%A4rvi]</div>

Marikka Heikkilä