<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Martipe</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Martipe"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Martipe"/>
	<updated>2026-05-11T14:46:45Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=778704</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=778704"/>
		<updated>2018-08-19T14:34:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsSECCHI&lt;br /&gt;
|Date=2018/08/11&lt;br /&gt;
|SECCHIval=0,5&lt;br /&gt;
|SECCHIunit=m&lt;br /&gt;
|toArchive=Y&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|SECCHIdev=other&lt;br /&gt;
|Img=&lt;br /&gt;
|AddInfo=Veden näkösyvyys kymmenen vuoden aikana sama. Keväällä minimissään humusta vedessä paljon .Metsä ojat 1kpl Metsän ojitus keskitetty yhteen ns isoon valtaojaan .Talven lumimäärä vaikuttaa veden näkösyvyyteen ,HUOM .katiskojen likaantuminen .Syksyä kohden näkösyvyys yleensä 2-3 kertainen kevääseen nähden.2018 katiskoissa on ollut hyvin ahventa sekä ainakin 1 hauki 30-60 cm&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObspH&lt;br /&gt;
|Date=2018/08/08&lt;br /&gt;
|pHval=5,6&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=08:00&lt;br /&gt;
|pHdev=paper&lt;br /&gt;
|Img=&lt;br /&gt;
|AddInfo=Satunnaismittaukset kymmenvuoden ajalta indikaattoripaperilla 5,5-5,9&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9020021.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9250130.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9250137.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P1010003.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.708963789991984, 27.421866953372955&lt;br /&gt;
|KoordPohj=&lt;br /&gt;
|KoordIta=&lt;br /&gt;
|Zoom=&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=778703</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=778703"/>
		<updated>2018-08-19T14:31:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsSECCHI&lt;br /&gt;
|Date=2018/08/11&lt;br /&gt;
|SECCHIval=0,5&lt;br /&gt;
|SECCHIunit=m&lt;br /&gt;
|toArchive=Y&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|SECCHIdev=other&lt;br /&gt;
|Img=&lt;br /&gt;
|AddInfo=Veden näkösyvyys kymmenen vuoden aikana sama. Keväällä minimissään humusta vedessä paljon .Metsä ojat 1kpl Metsän ojitus keskitetty yhteen ns isoon valtaojaan .Talven lumimäärä vaikuttaa veden näkösyvyyteen ,HUOM .katiskojen likaantuminen .Syksyä kohden näkösyvyys yleensä 2-3 kertainen kevääseen nähden.2018 katiskoissa on ollut hyvin ahventa sekä ainakin 1 hauki 30-60 cm&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9020021.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9250130.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P9250137.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Date=&lt;br /&gt;
|toArchive=N&lt;br /&gt;
|Time=17:21&lt;br /&gt;
|Img=P1010003.JPG&lt;br /&gt;
|AddInfo=&lt;br /&gt;
|Lat=&lt;br /&gt;
|Lon=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Muni=&lt;br /&gt;
|Tags=&lt;br /&gt;
|Source=&lt;br /&gt;
|Seuranta=&lt;br /&gt;
|User=Martipe&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.708963789991984, 27.421866953372955&lt;br /&gt;
|KoordPohj=&lt;br /&gt;
|KoordIta=&lt;br /&gt;
|Zoom=&lt;br /&gt;
|Base=&lt;br /&gt;
|WKT=&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|AreaVal=&lt;br /&gt;
|AreaUnit=&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P1010003.JPG&amp;diff=441658</id>
		<title>Tiedosto:P1010003.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P1010003.JPG&amp;diff=441658"/>
		<updated>2014-02-16T20:25:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=441657</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=441657"/>
		<updated>2014-02-16T20:21:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9020021.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9250130.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9250137.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P1010003.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.708963789991984° Pohj., 27.421866953372955° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=441656</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=441656"/>
		<updated>2014-02-16T13:17:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko sieltä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vedentuotto näyttää hidastuvan vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.&lt;br /&gt;
Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnan vaihteluväli on jopa puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
2014 on tarkoitus tehdä vesialueelle kunnostussuunnitelma. &lt;br /&gt;
1.Kasvillisuuden niitto ja poisto&lt;br /&gt;
2.Kalkitaan vesialue 500-1500 kg /ha .Alueelle menisi  min n 3500 kg&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus lammella kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin vesialueen kunnostamiseen.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,niissä viihtyy kalat ,linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on kapea sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten elämä ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset on jokaisessa mökissä myös mökkien käyttö on vähäistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos kasvillisuus olisi vähäisempää. Virvelöinti keskikesällä on todella ongelmallista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle matoksi niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Tekoaltailla on saman tyyppinen ongelma kun maa-aines nousee jäänalle&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=441655</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=441655"/>
		<updated>2014-02-16T13:04:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko sieltä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vedentuotto näyttää hidastuvan vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.&lt;br /&gt;
Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnan vaihteluväli on jopa puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus lammella kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin vesialueen kunnostamiseen.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,niissä viihtyy kalat ,linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on kapea sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten elämä ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset on jokaisessa mökissä myös mökkien käyttö on vähäistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos kasvillisuus olisi vähäisempää. Virvelöinti keskikesällä on todella ongelmallista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle matoksi niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Tekoaltailla on saman tyyppinen ongelma kun maa-aines nousee jäänalle&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=436451</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=436451"/>
		<updated>2013-10-15T00:11:14Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko sieltä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vedentuotto näyttää hidastuvan vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.&lt;br /&gt;
Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnan vaihteluväli on jopa puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus lammella kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin vesialueen kunnostamiseen.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,niissä viihtyy kalat ,linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435458</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435458"/>
		<updated>2013-09-27T14:30:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9020021.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9020022.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9250130.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9250137.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.7060166° Pohj., 27.4215638° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250137.JPG&amp;diff=435457</id>
		<title>Tiedosto:P9250137.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250137.JPG&amp;diff=435457"/>
		<updated>2013-09-27T14:30:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: tallensi uuden version Tiedosto:P9250137.JPG&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250130.JPG&amp;diff=435456</id>
		<title>Tiedosto:P9250130.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250130.JPG&amp;diff=435456"/>
		<updated>2013-09-27T14:29:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: tallensi uuden version Tiedosto:P9250130.JPG&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250130.JPG&amp;diff=435455</id>
		<title>Tiedosto:P9250130.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250130.JPG&amp;diff=435455"/>
		<updated>2013-09-27T14:18:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250137.JPG&amp;diff=435454</id>
		<title>Tiedosto:P9250137.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9250137.JPG&amp;diff=435454"/>
		<updated>2013-09-27T14:18:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435453</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435453"/>
		<updated>2013-09-27T14:08:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9020021.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Valokuva&lt;br /&gt;
|Tiedosto=P9020022.JPG&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.7060166° Pohj., 27.4215638° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9020022.JPG&amp;diff=435452</id>
		<title>Tiedosto:P9020022.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9020022.JPG&amp;diff=435452"/>
		<updated>2013-09-27T14:08:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9020021.JPG&amp;diff=435451</id>
		<title>Tiedosto:P9020021.JPG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:P9020021.JPG&amp;diff=435451"/>
		<updated>2013-09-27T14:07:42Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435450</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikas</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikas&amp;diff=435450"/>
		<updated>2013-09-27T13:59:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Tuohikas |Alue=Tuohilampi (11.006.1.021) |Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas. 7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Tuohikas&lt;br /&gt;
|Alue=Tuohilampi (11.006.1.021)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tuohilampi/Tuohikas.&lt;br /&gt;
7 ha vesialue jonka kunto alkaa huolestuttaa .Kasvillisuus alkaa vallata lisää ja lisää pinta-alaa.&lt;br /&gt;
Lähdeperäisenä lammen vedentuotto näyttää ehtyvän pikku hiljaa.2010 ja 2011 kuumat kesät saattoivat kiihdyttää vesikasvien kasvua .2013 keväällä vedenpinta oli todella korkealla ja nyt syksyllä vedenpinta on reilun puolimetriä alempana&lt;br /&gt;
|Kunta=Hamina&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.7060166° Pohj., 27.4215638° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Uimaranta, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435449</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435449"/>
		<updated>2013-09-27T13:04:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko sieltä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vedentuotto näyttää hidastuvan vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.&lt;br /&gt;
Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnan vaihteluväli on jopa puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikaslammen_kunnostus_(2)&amp;diff=435374</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Tuohilampi (11.006.1.021)/Tuohikaslammen kunnostus (2)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Tuohilampi_(11.006.1.021)/Tuohikaslammen_kunnostus_(2)&amp;diff=435374"/>
		<updated>2013-09-26T13:27:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: Uusi ketju: Tuohikaslammen kunnostus&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;2007 ostin metsätilan Tuohikkaan läheisyydeltä  rantaviivaa n 190 m.&lt;br /&gt;
Aika on mennyt alueen kunnostuksessa niin tarkaan ettei kunnola kalaan ole ehtinyt.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lapset ja lapsenlapset ovat ihmetelleet etenkin tänä vuonna miksi heinä kasvaa järvessä.&lt;br /&gt;
Siinäpä hyvä kysymys ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Monta virtahepoa lampi elättäisi ja kuin hepo selviää talvesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkäpä kunnostukseen on muita konsteja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.Niittäminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.Kalkitseminen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.Lisää pohjavettä (poraus .Alkuperäiset lähteet ja virtaukset kasvillisuus tukkinut jo pahoin&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.MITÄ MUUTA??&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435372</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435372"/>
		<updated>2013-09-26T13:15:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Lammen pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Laskuoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen ilman saostusallasta . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue,onko siletä mahdollista kulkeutua turvetta vesistöön??&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.&lt;br /&gt;
Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimmillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Todella lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435371</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435371"/>
		<updated>2013-09-26T13:10:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Tarut ja tositarinat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 &amp;gt;&amp;gt; 8 kg virvelillä saatuja.&lt;br /&gt;
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
Tarua vai totta.&lt;br /&gt;
Lammen syvin kohta olisi yli 7 m ?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
90 luvulla lammen vesialue ollut lähes neitseellinen heinästä ,muutamia lumpeita ja ulpukoita ranta-alueilla?&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko ihminen saanut tämän heinän kasvun lammessa aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Soiden ojitus metsän lannoitus jota harrastettiin oikein urakalla 70-luvulla on saanut aikaan mittavia vahinkoja .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ehkä joku tietää tämäkin lammen historiaa paremmin .Paikallisväestö ei välttämättä halua aihetta enää muistella etenkin jos on ollut silloisen metsänhoidon kannattaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435369</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435369"/>
		<updated>2013-09-26T13:02:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 &amp;gt;&amp;gt; 8 kg virvelillä saatuja.&lt;br /&gt;
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
Lammen etelä rannalla on muutama kesämökki 5 kpl.Etelänpuoleinen ranta on pääosin kallioinen .Lammen rannat ovat kasvaneet aikojen saatossa niin ettei ns oikeaan rantaviivaa näe kuin keväällä korkean veden aikana. &lt;br /&gt;
Kartalta näkee että lampea ympäröi kalliot kauttaaltaan välissä on pien sola suoalueelle. Lammen pinta-ala on ollut kolmin ,nelikertainen nykyiseen verrattuna&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Onko nykytilan saaneet aikaan aikaisempi sukupolvi ojituksineen ,peltojen lannoituksin.&lt;br /&gt;
Etelä rannalla on ollut yksi pienviljelytila jolla on ollut muutama hehtaari peltoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nykyisten mökkiläisten asuminen oleminen ei ainakaan huononna vedenlaatua&lt;br /&gt;
Bio WC ja harmaavesisuodatukset jokaisessa mökissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesialuetta käyttää 2-3 mökkiläistä kalastukseen .Uskoakseni kalastus olisi vilkkaampaa jos vesiheinää ei olisi kesällä näin runsaasti .Uistelu on todella hankalaa .&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuuden lisääntyminen vaikuttaa myös talvikalastukseen osa kasvillisuudesta ei ehdi pohjautua vaan jää jään alle niin ettei pilkkiä tahdo saada uppoamaan vapaaseen veteen .Ongelma on lähes sama joka on näillä keinoaltailla pohjoisessa(turvelautat jään alla)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435368</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435368"/>
		<updated>2013-09-26T12:45:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 &amp;gt;&amp;gt; 8 kg virvelillä saatuja.&lt;br /&gt;
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Tuohikaslammen kalakanta lienee kohtuullisen runsas.En tiedä että siellä olisi tutkittu tai poistettu ns roskakalaa särkiä jne.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heittouistimilla on joka kesä ja syksy tullut haukea riittävästi. 2-3 kalastajaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haukien koko 2 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; 8 kg.Samoin isoja jopa 0,5 kg ahvenia tulee .Keväällä on katiskat täynnä pikku ahventa .Ongella tulee myös särkiä jossain määrin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja pesii jonkin verran telkkiä ,heinäsorsia ,taveja .Vesilinnut on pariskuntia kutankin 1 &amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;3 .Kesän mittaan kun poikaset alkaa uiskennella poikueet pienenevät hyvin nopeasti jostakin syystä.Muutaman poikasen olen nähnyt katoavan pinnan alle nähtävästi hauen suuhun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2012 kesällä pesi joutsen pariskunta Pariskunta saatteli 2 poikastaan syksyllä etelän maille.&lt;br /&gt;
Tänä vuonna 2013 nähnyt joutsenen pesivän kuitenkin elokuussa ilmaantui lammelle 2 aikuista ja 5 tämän kesän poikasta.Aloittivat lentoon lähtö-ja laskeutumisharjoitukset.Vko 38 sivullisesta näytti että homma on jo hallusssa &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muutaman kerran kaakkurikin käy kesällä säikyttelemässä äänellään mökkiläisiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435367</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435367"/>
		<updated>2013-09-26T12:28:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 &amp;gt;&amp;gt; 8 kg virvelillä saatuja.&lt;br /&gt;
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Lammen nykytila on varmastikin seurausta lähialueen suometsän ojittamisesta.&lt;br /&gt;
Veden Ph alkaa olla arveluttavan alhaalla joka näkyy kasvillisuuden lisääntymisenä vesistöön.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Minkäänlaista suunnitelmaa en tiedä olevan lammen kunnostukselle. Kesämökkiläisillä 5 kpl&lt;br /&gt;
näyttää olevan todellakin erilaiset näkemykset kunnostuksesta.&lt;br /&gt;
2012 kesällä eräs mökkiläisistä oli tuonut niittoveneen lammelle tarkoituksena niittää ainakin omanalueensa puhtaaksi.Homma ei päässyt alkuunkaan kun yksi mökkiläisitä oli tullut keskeyttämään työt .SYY :moottoriveneen käyttö oli joskus kielletty.Kuitenkin talvella lammen jää on täynnä moottorikelkan uria. &lt;br /&gt;
Tämä tästä.&lt;br /&gt;
Kokeilemme saada nyt 2014 aikana suunnitelman ja ehkä vähän rahaakin ensiaputöihin lammella.&lt;br /&gt;
Näyttää että kunnostuksesta ei tule ilman ulkopuolista auktoriteettiä mitään .ONKO EU.sta tilattava ohjeistus johonka voi vedota maan tapaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nämä pienet vesialueet ovat todella ihmisenkokoisia hyvin hoidettuina,siellä viihtyy kalat linnut sekä kasvit kun kukaan ei ota vain ylivaltaa&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435364</id>
		<title>Tuohilampi (11.006.1.021)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tuohilampi_(11.006.1.021)&amp;diff=435364"/>
		<updated>2013-09-26T09:36:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Martipe: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Pohjoisranta on ojitettua metsittynyttä suota.Valtaoja johonka on yhdistetty useampia ojia johtaa suoraan lampeen . Lähialueelta löytyy myös pienimuotoinen turvetuotantoalue&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lammessa on useita lähteitä joiden vesitäydennys hidastuu vuosi vuodelta.Itselläni kokemusta 6 vuoden ajalta.Syksyllä jäiden tullessa havainnot on ollut helppo todentaa.Lähteet ja niistä syntyvät virtaukset näkyy tummana kuuraisella jäänpinnalla.&lt;br /&gt;
Lähteitä vähenee havaintojeni mukaan??&lt;br /&gt;
Vesialueen koko n 8 ha ja keskisyvyys lienee 1m .Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on puolen metrin luokkaa.&lt;br /&gt;
2013 vedenpinta oli keväällä omien havaintojeni mukaan korkeimillaan 6 vuoteen ja nyt vedenpinta on taas alimmillaan 6 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maanviljelys eikä myöskään huvilasutus (5 kpl) aiheuta vedensaastumista&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veden happamuus 5,5&amp;gt;&amp;gt;5,7 välillä (omat mittaukset/kesäaika)&lt;br /&gt;
Kasvillisuus lisääntyy vuosi vuodelta .Pahimillaan elokuun aikana vesialue muistuttaa heinäpeltoa jossa on pieniä vesilätäköitä.&lt;br /&gt;
Vedessä on runsaasti humusta esim katiska huuhdottava lähes päivittäin.Syksyä kohden vesi kirkastuu ja humus vähenee &amp;gt;&amp;gt; laskeutuu pohjaan.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Runsas lumiset talvet tuovat keväällä sulamisvesien mukana runsaasti metsä/suo-ojien humusta ,näin arvioin. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalaa lammessa on edelleen kohtuullisesti .Hauet ovat todella suuria 3,5 &amp;gt;&amp;gt; 8 kg virvelillä saatuja.&lt;br /&gt;
Muutama 0,5 kg ahvenkin on eksynyt katiskaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vesilintuja alueella pesii vielä jonkin verran.Poikueita häviää kesän mittaan joutuvat todennäköisesti haukien ateriaksi. Elokuun aikana ilmestyy Joutsenet harjoittelemaan muuttomatkaa varten.Joutsen pariskunta on pesinytkin lammen rannalla viimeksi 2011.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Martipe</name></author>
	</entry>
</feed>