https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Merihirvi%C3%B6 2026-05-12T00:58:04Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Stortr%C3%A4sket_(83.077.1.001)&diff=904079 2021-04-19T14:54:52Z

<p>Merihirviö: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt <br /> 2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven välitömällä ranta-alueella ei ole asutusta ja lähistöllä vain pieni muotoinen viljelypalsta, järven voi luokitella 'erämaajärveksi' järvialuetta käytetään virkistys-/metsästysalueena järven ympärillä voidaan vapaasti liikkua koska kesämökki asutusta alueella ei ole.<br /> Järvialue toimii laajojen latvavesien keräilyaltaana josta ne on ohjattu kaivettua Rogordsdiket uomaa (n. 600m.)pitkin mereen .<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Tositarinat, vuonna 1960 järvelle perustettiin ojitusyhtiö hanke jonka tarkoitus oli<br /> leikata kevät tulvien tulvahuippuja syventämällä purouomaa järven ja merenvälissä, hanke sai valtion rahoituksen, suunnittelun ja kunnossapito velvollisuuden, järvelle määrättiin alivedenkorkeus joka piti varmistaa padolla 7.25 metriin merenpinnasta, kyseinen pato jäi kuitenkin tekemättä ja järvi lähes tyhjeni kesäisin ja ruohottui vuosien kuluessa nopeasti, uutta pohjapatoa on yritetty mutta hanke on jäänyt kesken koska vedenpinta kesäisin laskee delleen luvattoman alas.<br /> <br /> Tarina kertoo että 1700 luvulla syksyaikaan olisi kirkkovene uponnut järvenselällä ja vienyt mukanaan veneellisen seurakuntalaisia.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Merihirviö https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Stortr%C3%A4sket_(83.077.1.001)&diff=904078 2021-04-19T14:35:46Z

<p>Merihirviö: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt <br /> 2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven välitömällä ranta-alueella ei ole asutusta ja lähistöllä vain pieni muotoinen viljelypalsta, järven voi luokitella 'erämaajärveksi' järvialuetta käytetään virkistys-/metsästysalueena järven ympärillä voidaan vapaasti liikkua koska kesämökki asutusta alueella ei ole.<br /> Järvialue toimii laajojen latvavesien keräilyaltaana josta ne on ohjattu kaivettua Rogordsdiket uomaa (n. 600m.)pitkin mereen .<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Merihirviö https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Stortr%C3%A4sket_(83.077.1.001)&diff=904077 2021-04-19T14:23:24Z

<p>Merihirviö: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt <br /> 2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==kalastoon kuuluu mm. Hauki, Ahven, Särki ja muut Särkikalat, Ruutana, 1950 luvulla järvestä kalastettiin myös Kampelaa (sedulla sitä kutsuttiin Maarian kalaksi). Linnustoon kuuluu mm.Sorsalajit, Joutsen, Töyhtöhyyppä, Merikotka, Silkkiuikku, Västäräkki, Leivonen, peippolajit, Suomen majava on ottanut alueen pesimäalueekseen järven pinnanlaskun jälkeen 1960 luvulla, majavat tuohavat padoillaan ympäristön ranta- ja metsäalueita maanomistajien harmiksi aiheuttaen taloudellisia menetyksiä<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Merihirviö https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Stortr%C3%A4sket_(83.077.1.001)&diff=904076 2021-04-19T14:03:34Z

<p>Merihirviö: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt <br /> 2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==Järvi on matala ja runsaasti ruohottunut, kesällä järven vedenpinta pääsee laskemään liian alas ja synty ajoittaisia happikatoja sekä happamuutta. Järvi kuuluu SU-alueeseen<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Merihirviö https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Stortr%C3%A4sket_(83.077.1.001)&diff=904075 2021-04-19T13:56:33Z

<p>Merihirviö: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet== Järvi toimii oman kalakannan lisäksi merestä nouseville murtoveden kalalajeille kutu-/poikastuotanto alueena, järveä ympäröivissä pensaikoissa on kesäisin runsaasti pesiviä pikkulintu lajeja, lisäksi merikotka viihtyy järvialueella, vesilintujen mm. Sorsien pesintä on vähentynyt <br /> 2000 luvulla ja tätä yritetään elvyttää estämällä muna ryöstelyä ns.putkipesintä menetelmällä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Merihirviö