Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kiuruvesi/Säännöstely

2019-04-04T09:58:06Z

Miettinentuu: /* Säännöstelyn kehittäminen */

==Kiuruveden säännöstely==
Kiuruveden säännöstelyn aloitti tie- ja vesirakennushallitus vuosina 1903 - 1906. Säännöstely suunniteltiin alun perin palvelemaan lähinnä vesiliikenteen tarpeita. Uiton loputtua säännöstely muutettiin palvelemaan paremmin maatalouden tarpeita. Säännöstely oli 1960-luvulle saakka järvenlaskuyhtiön hoidossa. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kiuruveden säännöstelyä hoidetaan Kiurujoen Saarikoskessa olevalla säännöstelypadolla. Juoksutusohje on yksinkertainen. Vedenpinta pyritään pitämään yleensä tavoitetasolla N43 + 88,40 m. Ennen kevättulvan tuloa vedenpintaa lasketaan 0,4 m varastotilan tekemiseksi järveen. Kevättulvalla pato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta on tavoitetason N43 + 88,40 m yläpuolelle.

==Kiuruveden vedenkorkeudet==
Kiuruveden vedenkorkeuksia havaitaan Lapinsalmessa olevalla automaattisella vedenkorkeusasemalla. Vedenkorkeushavainnot alkavat vuodesta 1986. Kiuruvedellä on havaittavissa voimakas kevättulva. Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu on keskimäärin 1,5 m. Vaihtelu aiheutuu pääasiassa kevättulvasta, joka voi nousta liki kaksi metriä tavoitekorkeuden yläpuolelle. Muina aikoina vedenkorkeuden vaihtelu on vähäistä.

Kiuruveden luonnontilaisista vedenkorkeuksista ei ole havaintoja. Kiuruveden säännöstelyn kehittämisselvityksen yhteydessä laskettiin vesistömallijärjestelmän tulovirtaamien ja Kiurujoen luonnontilaisen purkautumiskäyrän avulla Kiuruveden luonnonmukaiseksi palautetut vedenkorkeudet vuosijaksolle 1986 - 2009. Tulosten mukaan Kiuruveden alimmat vedenkorkeudet olisivat laskeneet luonnontilassa yli metrin nykyistä kesävedenkorkeutta alemmaksi ja tulvat olisivat nousseet 40 - 50 cm nykyisiä tulvakorkeuksia ylemmäksi. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis ollut selvästi nykyistä suurempi.

===Kiuruveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot v. 1986 - 2009 (N43+m)===

{| class="wikitable"
|-
! Tunnusluku || Havaittu vedenkorkeus!!
|-
| Ylin vedenkorkeus (HW)|| 90,30
|-
| Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW)|| 89,47
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeus (MW)|| 88,46
|-
| Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW)|| 88,12
|-
| Alin vedenkorkeus (NW) || 87,96
|}

==Säännöstelyn tarkistaminen==
Kiuruveden säännöstelyn vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia arvioitiin ensimmäisen kerran Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia selvittäneessä hankkeessa (Keto, A. ym., 2008. Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2/2008). Selvityksessä todettiin joitakin tarpeita säännöstelyn muuttamiseen, joten ympäristökeskus käynnisti vuonna 2008 perusteellisemman selvityksen Kiuruveden säännöstelyn kehittämismahdollisuuksista. Samassa hankkeessa selvitettiin säännöstelyn kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia Kiuruveden tilan parantamiseksi.

Kehittämishankkeen loppuraportissa (http://www.doria.fi/handle/10024/94024) esitettiin joukko säännöstelyn kehittämistä koskevia suosituksia, joilla voidaan parantaa järven tilaa ja käyttömahdollisuuksia.

Suositusten perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti säännöstelyluvan tarkistamiseen tähtäävän suunnittelun keväällä 2015 ja hakemus luvan tarkistamiseksi jätettiin Itä-Suomen aluehallintovirastolle lokakuussa 2018. Säännöstelyn tarkistamisella tavoitellaan säännöstelyn hoidon helpottamista, säännöstelystä järven tilalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä sekä vesistön käyttömahdollisuuksien parantamista. Tarkistamissuunnitelmaan sisältyy myös Kiurujoen perkaus Saarikosken säännöstelypadon ja ns. oikaisu-uoman välillä. Perkauksen tarkoituksena on rankkasateista aiheutuvien kesätulvien alentaminen

Onkivesi (04.511.1.001)/Säännöstely

2019-04-04T09:50:27Z

Miettinentuu: /* Ilmastonmuutoksen vaikutukset Onki- ja Poroveden vedenkorkeuksiin ja virtaamiin */

==Onki- ja Poroveden säännöstely==
Onki- ja [[Porovesi (04.521.1.001)|Poroveden]] säännöstely aloitettiin vuonna 1951. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Säännöstely on ollut valtion hoidossa vuodesta 1968 alkaen. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstely vaikuttaa Onkiveden ja Poroveden lisäksi Poroveden tasossa oleviin [[Nerkoonjärvi (04.512.1.001)|Nerkoon]]- ja [[Haapajärvi (04.522.1.001)|Haapajärveen]] sekä [[Iso-Ii (04.531.1.001)|Iso-Iihin]].
[[Tiedosto:Viannankoski.jpg|thumb|200px|right|Viannankosken pato]]
Onkiveden säännöstelyä hoidetaan Viannankoskessa olevalla padolla. Vesitilanteesta riippuen juoksutuksiin voidaan käyttää myös Ahkiolahden kanavaa. Poroveden tasossa olevat altaat ovat likimain metrin korkeammalla kuin Onkivesi. Porovettä säännöstellään Nerohvirran padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin voidaan käyttää myös Nerkoon kanavaa.

Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja paitsi tulva-aikana, jolloin vedenkorkeuden nousua pyritään estämään pitämällä säännöstelypadot täysin auki. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus on pidettävä luvassa määrätyllä tavoitekorkeudelle joulukuun alkuun saakka. Tavoitekorkeuteen sallitaan ±10 cm vaihtelu, mutta vettä ei saa tarpeettomasti pitää tavoitekorkeuden ylä- tai alarajalla.

==Säännöstelyn vaikutukset Onki- ja Poroveden vedenkorkeuksiin==
Onki- ja Poroveden säännöstely on vaikuttanut eniten järvien tulvakorkeuksiin, jotka ovat laskeneet lähes metrin luonnontilaisesta. Tulvan lasku on myös nopeutunut selvästi. Samalla järvien keskivedenkorkeus on laskenut noin 20 cm. Vedenkorkeuden vaihteluväli on nykyisin noin 1,8 m, kun se luonnontilassa oli noin 2,5 m. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien keskimääräinen ero on noin 30 cm.

Onkiveden vedenkorkeutta seurataan Ahkiolahden kanavan yläpuolella olevalla automaattisella vedenkorkeusasemalla. Poroveden tasossa olevien järvien vedenkorkeutta seurataan Nerkoon kanavan yläpuolella olevalla vedenkorkeusasemalla. Vedenkorkeudet ilmoitetaan metreinä merenpinnasta ns. NN-korkeusjärjestelmässä.

Onki- ja Poroveden vedenkorkeuksista on havaintoja vuodesta 1868 alkaen. Suurin havaittu tulva sattui Onkivedellä vuonna 1899, tosin vedenkorkeus nousi jo edellisenä vuonna lähes samoihin korkeuksiin. Porovedellä suurin havainto on vuodelta 1898, vuoden 1899 niin sanottu valapaton tulva jäi muutaman senttimetrin sitä alemmaksi. Molemmilla järvillä vedenkorkeus nousi näinä vuosina liki kaksi metriä nykyistä keskitulvakorkeutta ylemmäksi. Havaintojakson kuivimmat vuodet ajoittuvat sotavuosiin 1941–1942. Tällöin vesi oli alimmillaan liki kolme metriä vuosien 1898–1899 tulvahuippua alempana.

===Onkiveden vedenkorkeudet vuosina 1987–2000===
{|class="wikitable"
|-
!Tunnusluku !! Havaittu !! Luonnonmukainen
|-
|Ylin vedenkorkeus (HW) || 85,53 || 86,51
|-
|Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) || 85,06 || 85,93
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) || 84,55 || 84,71
|-
|Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) || 84,00 || 84,17
|-
|Alin vedenkorkeus (NW) || 83,77 || 84,00
|}
Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan sitä vedenkorkeutta, joka järvessä olisi, jos sitä ei säännösteltäisi. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet lasketaan tarkoitusta varten kehitetyllä palautuslaskentaohjelmalla.

===Poroveden vedenkorkeudet vuosina 1987–2000===
{|class="wikitable"
|-
!Tunnusluku !! Havaittu !! Luonnonmukainen
|-
|Ylin vedenkorkeus (HW) || 86,75 || 87,57
|-
|Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) || 86,17 || 86,94
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) || 85,54 || 85,66
|-
|Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) || 85,14 || 85,21
|-
|Alin vedenkorkeus (NW) || 85,06 || 85,06
|}
Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan sitä vedenkorkeutta, joka järvessä olisi jos sitä ei säännösteltäisi. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet lasketaan tarkoitusta varten kehitetyllä palautuslaskentaohjelmalla.

==Onki- ja Poroveden säännöstelyn kehitys 1980-luvulta lähtien==
Onki- ja Poroveden säännöstelyä on tarkistettu kolme kertaa säännöstelyn aloittamisen jälkeen. Ensimmäinen säännöstelyn muutossuunnitelma sai luvan vuonna 1987 ja uutta säännöstelyä alettiin toteuttaa heti luvan tultua voimaan. Uusien lupaehtojen mukaan järvien lähes metrin suuruinen kevätalennus jäi pääsääntöisesti pois ja Ahkiolahden ja Nerkoon kanavia alettiin käyttää tulvajuoksutuksiin.

Säännöstelyä muutettiin edelleen vuonna 1994 siten, että kuivinakin keväinä järville muodostuu pieni tulvahuippu ja tulvan laskua jarrutetaan 5. kesäkuuta saakka. Muutoksen tavoitteena oli kasvillisuushaittojen vähentäminen ja kevätkutuisten kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen.

Vuonna 1994 annettuun säännöstelylupaan sisältyi ehto, jonka mukaan ympäristökeskuksen oli pantava vireille luvan tarkistamista koskeva hakemus asianosaisen tai viranomaisen sitä vaatiessa. Luvan tarkistamiseksi tehtiin kaksi aloitetta, joiden pohjalta ympäristökeskus haki vuonna 2003 Itä-Suomen ympäristölupavirastolta säännöstelyn lupaehtojen tarkistamista. Tarkistamisen tavoitteena oli säännöstelystä vesistön virkistyskäytölle ja kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentäminen. Monien vaiheiden jälkeen Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi asiasta päätöksen 12. syyskuuta 2007. Uutta säänöstelylupaa alettiin noudattaa heti päätöksen saatua lainvoiman.

==Onki- ja Poroveden padotus- ja juoksutusselvitys==
Onki- ja Porovedelle tehtiin vuosina 2017 - 2018 vesilain mukainen padotus- ja juoksutusselvitys, jonka tavoitteena oli ilmastonmuutokseen varautuminen sekä tulvista ja kuivuudesta aiheutuvien riskien vähentäminen. Selvityksen taustalla oli vuonna 2016 valmistunut selvitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista Iisalmen reitin säännöstelyjen toimivuuteen.

Padotus- ja juoksutusselvityksen perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus teki lokakuussa 2018 Itä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Onkiveden ja Poroveden tasossa olevien järvien säännöstelyjen tarkistamiseksi. Hakemussuunnitelman mukaan järvien pakollisesta kevätalennuksesta luovutaan, mutta alennus voidaan tehdä jos kevättulvaennusteiden perusteella on ennustettavissa keskimääräistä suurempi tulva.

Kallavesi (yhd.)/Säännöstely

2019-04-04T09:38:28Z

Miettinentuu: päivitetty uuden säännöstelyn käyttöönotto

==Yleistä==
Kallaveden tasossa olevien järvien säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla.

Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN+80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN+82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5.–10.12.) vedenkorkeus ei yleensä saa alittaa korkeutta 81,25 m.

Kallavettä säännöstellään Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Pääosa vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta [[Unnukka (04.271.1.001)|Unnukkaan]]. Noin kolmasosa purkautuu Karvionkosken kautta [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärveen]] Heinäveden reitille. Peräti 70–90 % Kallavedestä lähtevistä vesistä purkautuu luonnonkoskien kautta.

==Kallaveden säännöstely==
{|class="wikitable"
|-
!colspan=2|Kallaveden säännöstely
|-
|Säännöstelyn aloitus || 1972
|-
|Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne, tulvasuojelu
|-
|Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY
|-
|Säännöstelyväli || 1,10 m
|-
|Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja || NN+82,00 m
|-
|Säännöstelyn alaraja || NN+80,90 m
|-
|Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.–10.12. || NN+81,25 m
|}

===Säännöstelyn vaikutusalue===
Kallaveden säännöstely vaikuttaa kaikkiin Kallaveden tasossa oleviin järvialtaisiin, joita ovat [[Suvasvesi (04.273.1.001)|Suvasvesi]], [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvesi - Akonvesi]], [[Riistavesi (04.691.1.001)|Riistavesi]], [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisvesi]] ja [[Iso-Jälä (04.611.1.007)|Iso-Jälä]]. Myös [[Maaninkajärvi (04.282.1.001)|Maaninkajärvi]] on pääosan vuotta samassa tasossa Kallaveden kanssa, mutta tulva-aikana vedenpintojen ero Maaninkajärven ja Kallaveden välillä voi kasvaa jopa useaan kymmeneen senttimetriin.

==Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin==
Kallaveden säännöstely on lievää. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien välinen ero on vain noin 8 cm. Säännöstelyä enemmän Kallaveden vedenkorkeuteen vaikuttavatkin vesiolosuhteet. Esimerkiksi märkinä keväinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Ilman säännöstelyä tulvakorkeudet olisivat kuitenkin olleet suuremmat ja alarajan alituksia olisi tapahtunut useammin. Säännöstely on pienentänyt Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelua noin 30 cm.

Kallaveden vedenkorkeuksista on havaintoja vuodesta 1864 alkaen. Sekä ylin että alin vedenkorkeushavainto on tehty ennen säännöstelyn aloittamista. Korkein tiedossa oleva tulva sattui vuonna 1899. Tämä niin sanottu valapaton tulva nosti Kallaveden vedenkorkeuden yli metrin keskimääräistä tulvakorkeutta ylemmäksi tasoon NN+83,08 m. Havaintojakson kuivimmat vuodet ajoittuvat sotavuosiin 1941–1942, jolloin Kallavesi laski alimmillaan liki puoli metriä nykyistä laivaliikennerajaa alemmaksi korkeuteen NN+80,79 m.

===Kallaveden vedenkorkeudet vuosina 1973–2005===
Korkeustaso (NN+ m)
{|class="wikitable"
|-
!Tunnusluku !! Havaittu !! Luonnonmukainen
|-
|Ylin vedenkorkeus (HW) || 82,43 || 82,53
|-
|Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) || 82,07 || 82,09
|-
|Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) || 81,57 || 81,51
|-
|Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) || 81,23 || 81,11
|-
|Alin vedenkorkeus (NW) || 81,00 || 80,78
|}
Luonnonmukaisella vedenkorkeudella tarkoitetaan sitä vedenkorkeutta, joka järvessä olisi, jos sitä ei säännösteltäisi. Luonnonmukaiset vedenkorkeudet lasketaan tarkoitusta varten kehitetyllä palautuslaskentaohjelmalla.

==Kallaveden säännöstelyn tarkistaminen==
Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26. kesäkuuta 2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennettiin Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön tehtiin myös muutoksia.

Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousivat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Hankkeesta ei aiheutunut korvattavaa haittaa.

[[Luokka:Iso-Kalla]]

Juojärvi (04.711.1.004)

2015-03-26T07:55:54Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 
==Juojärven erityispiirteet==
Juojärven (käytetty ennen myös nimeä Jukonen) allas sai lähestulkoon nykyisen muotonsa jo pian mannerjään sulettua lähes 10 000 vuotta sitten. Järvi oli siis jo siellä kalastaneelle ja metsästäneelle kivikauden ihmiselle lähes samanmuotoinen ja rannan sijainniltaan samanlainen kuin se on nykypäivänkin ihmiselle, mitä kuvastaa esimerkiksi Laitasaaresta löytynyt kivikautinen asutuspaikka ja Luutsalon kalliomaalaus. Juojärven allas on pituusakseliltaan luode-kaakkosuuntainen (noin 45 km) ja järvessä on runsaasti saaria, 833 kappaletta, erityisesti keski- ja pohjoisosissa. Suurimmat saaret ovat Luutsalo (1193 ha), joka on Suomen sadan suurimman järvisaaren listalla sijalla 41, Jäätsalo (594 ha) joka jää niukasti tämän listan ulkopuolelle, ja Pahkasalo(250 ha), joissa itsessäänkin on yhteensä kuusi pikkujärveä ja lampea. Luutsaloon ja Jäätsaloon ei ole tieyhteyttä, mutta Pahkasaloon on. Seuraavaksi suurin on tietön Tiheänsaari, 112 ha. Järvi on karikkoinen ja selilläkin voi tavata kivikkoja.

Keskelle järviallasta mannerjää jätti sulaessaan pitkittäisharjumuodostumia, joista muodostuivat mm. Pitkäniemi, Jäätsalon saaren harjanteet ja Laitasaari. Järvimaisemassa piirtyy myös yksittäisiä, 60 - 90 metriä järven pinnasta kohoavia mäkiä kuten Luutsalon Tornimäki, Papinniemen Romanonmäki, Tuusniemen Tuusmäki ja Varislahden Usinmäki.

Järven ala on 219 km², sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on 20. Keskisyvyys on 8,9 metriä ja suurin syvyys 44 metriä.

Juojärven valuma-alue on luusuassa 2074 km², josta vettä 22,0 %. Yläpuolinen [[Rikkavesi_(04.721.1.001)|Rikkavesi]] (1313 km²) on yhteydessä Juojärveen Ohtaansalmen kautta, [[Kaavinjärvi_(04.731.1.001)|Kaavinjärvi]] puolestaan Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963. Säännöstelyväli on 0,65 metriä.

==Vedenkorkeus==
Juojärven vedenkorkeuksia on mitattu säännöstellyllä kaudella Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,12 m (tammikuussa 1963) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 82 cm.

Luonnontilaiselta kaudelta on havaintoja Pölläsenlahden asteikolta vuosina 1912–1933. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana ollut NN+100,80 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 50 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,64 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+100,46 m (helmikuussa 1921), joten äärivaihtelu on ollut 118 cm.

==Säännöstely==

Juojärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi melko pientä. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on vain 65 cm, kun se esim. Nilsiän reitillä olevassa Sälevässä on 2,8 m.

Juojärven ja Varisveden väliseen Patoonkoskeen Palokissa valmistui voimalaitos vuonna 1961alun perin Outokummun kaivoksen energiatarpeiden varmistamiseksi, mutta myöhemmin se siirtyi Imatran Voima Oy:n omistukseen ja vuosituhannen vaihteessa uudeksi omistajaksi tuli Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Voimalaitoksen putouskorkeus on 19,7 m, rakennusvirtaama 40 m3/s ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 28 GWh.

Juojärven säännöstely vaikuttaa myös samassa tasossa olevien [[Rikkavesi (04.721.1.001)|Rikkaveden]] ja [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)|Kaavinjärven]] vedenkorkeuteen.

{| class="wikitable"
|-
! Juojärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus | 1965
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,53 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || NN +101,50 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 15.4. NN +100,75 m, 1.6. NN +101,05 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +100,40 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +100,60 m
|}

==Virtaama==
Juojärven vedet purkautuivat aiemmin usean kosken ja niiden välillä olevien suvantojen kautta [[Kallavesi_(14.972.1.001)|Kallaveden]] tasossa olevaan [[Varisvesi_(04.273.1.300)|Varisveteen]]. Suurin näistä koskista oli Palokinkoski. Palokin voimalaitoksen valmistuttua on vedet johdettu kokonaan uutta uomaa pitkin Varisveteen. Juojärven ja Varisveden välille on rakennettu Taivallahden ja Varistaipaleen sulut, joissa on yhteensä korkeuseroa noin 20 metriä.

Säännöstellyllä kaudella Juojärven menovirtaaman keskiarvo on ollut 21 m3/s, keskiylivirtaama 48 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s. Suurin virtaama on ollut 100 m3/s (kesäkuussa 1981).

Kaudella 1931–1960 luonnontilainen keskivirtaama oli 19 m3/s, keskiylivirtaama 39 m3/s ja keskialivirtaama 9,5 m3/s. Äärivirtaamat olivat 76 m3/s (kesäkuussa 1955) ja 4,9 m3/s (huhtikuussa 1942).

==Nykytila ja suojelu==
Juojärven vesi on hyvin niukkaravinteista ja vain lievästi humuksen ruskeaksi värjäämää. Näkösyvyyttä selkävesillä on 4-5 metriä. Järven happitilanne sekä kesäisin että talvisin on hyvä. Siten veden laatu soveltuu erinomaisesti mm. lohensukuisille kaloille kuten muikulle, siialle, harjukselle ja taimenelle. Palokin voimalaitos estää kuitenkin vaelluskalojen nousun Heinäveden reitiltä Juojärveen, koska kalauomaa tai -portaita ei toistaiseksi ole rakennettu. Juojärven pohjoisosan saaristoon on perustettu Natura-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Juojärvellä esiintyy karulle suurjärvelle ominaista kalastoa ja linnustoa. Yleisiä pyydettäviä kalalajeja ovat muikku, siika, taimen, järvilohi, harjus, hauki, ahven, lahna, kuha ja made. Järven linnusto on monipuolinen. Näkyvimpiä ja kuuluvimpia lajeja ovat mm. kuikka, joutsen, metso, teeri, kurki, kalasääski, selkä-, kala- ja harmaalokki, kalatiira, telkkä, iso- ja tukkakoskelo, härkälintu ja rantasipi.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Merkittävin Juojärven rannalla sijaitseva taajama on Tuusniemen kirkonkylä järven pohjoispäässä. Juojärven eteläpäässä, Papinniemessä, toimii Uuden Valamon ortodoksinen luostari. Juojärven ranta-alueille sijoittuu kolmeen maakuntaan (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo) ja neljään kuntaan (Outokumpu, Liperi, Heinävesi ja Tuusniemi) kuuluvia kyliä kuten Varislahti, Riihilahti, Maljasalmi, Viuruniemi, Korpivaara, Papinniemi, Ranta-Kosula, Kojanlahti, Juurikkamäki, Salmenkylä, Susiniemi ja Paakkila. Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien valmistuminen vuonna 1914 avasi laivojen kulkutien Juojärveltä Varisveden kautta Heinäveden ja Kallaveden reiteille sekä samalla muuhun Vuoksen vesistöön ja Saimaan kanavan kautta aina Suomenlahdelle asti. Satamana toimi aluksi Riihisaari. Outokummun kapearaiteisen radan valmistuttua vuonna 1918 satama siirtyi Viuruniemen Pitkälahteen. Sataman merkitys Outokummun kuparikaivoksen malmikuljetuksissa oli tärkeä vuoteen 1928 asti, jolloin junaratayhteys Viinijärveltä Outokumpuun valmistui. Järvellä liikennöivät 1900-luvun alkupuoliskolla säännöllisesti vuorolaivat aikataulun mukaan, mm. Heinävesi II, Tapio ja Karjalankoski. Nykyään Juojärven mannerrannoilla on melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Saarissa rakentamatonta ja jokseenkin luonnontilaista rantaa löytyy kuitenkin edelleen paljon. Järvellä harjoitetaan virkistyskalastuksen lisäksi myös ammattimaista muikun troolausta. Monipuolisen yksityisen veneilyn lisäksi järvellä toimii myös matkailuvesiliikennettä. Viuruniemen Pitkälahden sataman lukuisat venevajat on kunnostettu kulttuurihistorialliseksi nähtävyydeksi. Juojärven rannoilla on myös yhä jäljellä perinteisiä nuottavajoja eli kiermejä ja nuottaporukoiden nuotiopaikkoja eli kotsuja.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Juojärvi (04.711.1.004)

2015-03-26T07:52:18Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 
==Juojärven erityispiirteet==
Juojärven (käytetty ennen myös nimeä Jukonen) allas sai lähestulkoon nykyisen muotonsa jo pian mannerjään sulettua lähes 10 000 vuotta sitten. Järvi oli siis jo siellä kalastaneelle ja metsästäneelle kivikauden ihmiselle lähes samanmuotoinen ja rannan sijainniltaan samanlainen kuin se on nykypäivänkin ihmiselle, mitä kuvastaa esimerkiksi Laitasaaresta löytynyt kivikautinen asutuspaikka ja Luutsalon kalliomaalaus. Juojärven allas on pituusakseliltaan luode-kaakkosuuntainen (noin 45 km) ja järvessä on runsaasti saaria, 833 kappaletta, erityisesti keski- ja pohjoisosissa. Suurimmat saaret ovat Luutsalo (1193 ha), joka on Suomen sadan suurimman järvisaaren listalla sijalla 41, Jäätsalo (594 ha) joka jää niukasti tämän listan ulkopuolelle, ja Pahkasalo(250 ha), joissa itsessäänkin on yhteensä kuusi pikkujärveä ja lampea. Luutsaloon ja Jäätsaloon ei ole tieyhteyttä, mutta Pahkasaloon on. Seuraavaksi suurin on tietön Tiheänsaari, 112 ha. Järvi on karikkoinen ja selilläkin voi tavata kivikkoja.

Keskelle järviallasta mannerjää jätti sulaessaan pitkittäisharjumuodostumia, joista muodostuivat mm. Pitkäniemi, Jäätsalon saaren harjanteet ja Laitasaari. Järvimaisemassa piirtyy myös yksittäisiä, 60 - 90 metriä järven pinnasta kohoavia mäkiä kuten Luutsalon Tornimäki, Papinniemen Romanonmäki, Tuusniemen Tuusmäki ja Varislahden Usinmäki.

Järven ala on 219 km², sijoitus Suomen järvien pinta-alatilastossa on 20. Keskisyvyys on 8,9 metriä ja suurin syvyys 44 metriä.

Juojärven valuma-alue on luusuassa 2074 km², josta vettä 22,0 %. Yläpuolinen [[Rikkavesi_(04.721.1.001)|Rikkavesi]] (1313 km²) on yhteydessä Juojärveen Ohtaansalmen kautta, [[Kaavinjärvi_(04.731.1.001)|Kaavinjärvi]] puolestaan Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963. Säännöstelyväli on 0,65 metriä.

==Vedenkorkeus==
Juojärven vedenkorkeuksia on mitattu säännöstellyllä kaudella Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,12 m (tammikuussa 1963) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 82 cm.

Luonnontilaiselta kaudelta on havaintoja Pölläsenlahden asteikolta vuosina 1912–1933. Keskivedenkorkeus oli tämän jakson aikana ollut NN+100,80 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 50 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,64 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+100,46 m (helmikuussa 1921), joten äärivaihtelu on ollut 118 cm.

==Säännöstely==

Juojärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi melko pientä. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on vain 65 cm, kun se esim. Nilsiän reitillä olevassa Sälevässä on 2,8 m.

Juojärven ja Kermajärven väliseen Patoonkoskeen Palokissa valmistui voimalaitos vuonna 1961 alun perin Outokummun kaivoksen energiatarpeiden varmistamiseksi, mutta myöhemmin se siirtyi Imatran Voima Oy:n omistukseen ja vuosituhannen vaihteessa uudeksi omistajaksi tuli Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Voimalaitoksen putouskorkeus on 19,7 m, rakennusvirtaama 40 m3/s ja vuosittain tuotetun energian määrä keskimäärin 28 GWh.

Juojärven säännöstely vaikuttaa myös samassa tasossa olevien [[Rikkavesi (04.721.1.001)|Rikkaveden]] ja [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)|Kaavinjärven]] vedenkorkeuteen.

{| class="wikitable"
|-
! Juojärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus | 1965
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,65 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,53 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || NN +101,50 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 15.4. NN +100,75 m, 1.6. NN +101,05 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +100,40 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +100,60 m
|}

==Virtaama==
Juojärven vedet purkautuivat aiemmin usean kosken ja niiden välillä olevien suvantojen kautta [[Kallavesi_(14.972.1.001)|Kallaveden]] tasossa olevaan [[Varisvesi_(04.273.1.300)|Varisveteen]]. Suurin näistä koskista oli Palokinkoski. Palokin voimalaitoksen valmistuttua on vedet johdettu kokonaan uutta uomaa pitkin Varisveteen. Juojärven ja Varisveden välille on rakennettu Taivallahden ja Varistaipaleen sulut, joissa on yhteensä korkeuseroa noin 20 metriä.

Säännöstellyllä kaudella Juojärven menovirtaaman keskiarvo on ollut 21 m3/s, keskiylivirtaama 48 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s. Suurin virtaama on ollut 100 m3/s (kesäkuussa 1981).

Kaudella 1931–1960 luonnontilainen keskivirtaama oli 19 m3/s, keskiylivirtaama 39 m3/s ja keskialivirtaama 9,5 m3/s. Äärivirtaamat olivat 76 m3/s (kesäkuussa 1955) ja 4,9 m3/s (huhtikuussa 1942).

==Nykytila ja suojelu==
Juojärven vesi on hyvin niukkaravinteista ja vain lievästi humuksen ruskeaksi värjäämää. Näkösyvyyttä selkävesillä on 4-5 metriä. Järven happitilanne sekä kesäisin että talvisin on hyvä. Siten veden laatu soveltuu erinomaisesti mm. lohensukuisille kaloille kuten muikulle, siialle, harjukselle ja taimenelle. Palokin voimalaitos estää kuitenkin vaelluskalojen nousun Heinäveden reitiltä Juojärveen, koska kalauomaa tai -portaita ei toistaiseksi ole rakennettu. Juojärven pohjoisosan saaristoon on perustettu Natura-alue.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Juojärvellä esiintyy karulle suurjärvelle ominaista kalastoa ja linnustoa. Yleisiä pyydettäviä kalalajeja ovat muikku, siika, taimen, järvilohi, harjus, hauki, ahven, lahna, kuha ja made. Järven linnusto on monipuolinen. Näkyvimpiä ja kuuluvimpia lajeja ovat mm. kuikka, joutsen, metso, teeri, kurki, kalasääski, selkä-, kala- ja harmaalokki, kalatiira, telkkä, iso- ja tukkakoskelo, härkälintu ja rantasipi.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Merkittävin Juojärven rannalla sijaitseva taajama on Tuusniemen kirkonkylä järven pohjoispäässä. Juojärven eteläpäässä, Papinniemessä, toimii Uuden Valamon ortodoksinen luostari. Juojärven ranta-alueille sijoittuu kolmeen maakuntaan (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo) ja neljään kuntaan (Outokumpu, Liperi, Heinävesi ja Tuusniemi) kuuluvia kyliä kuten Varislahti, Riihilahti, Maljasalmi, Viuruniemi, Korpivaara, Papinniemi, Ranta-Kosula, Kojanlahti, Juurikkamäki, Salmenkylä, Susiniemi ja Paakkila. Varistaipaleen ja Taivallahden kanavien valmistuminen vuonna 1914 avasi laivojen kulkutien Juojärveltä Varisveden kautta Heinäveden ja Kallaveden reiteille sekä samalla muuhun Vuoksen vesistöön ja Saimaan kanavan kautta aina Suomenlahdelle asti. Satamana toimi aluksi Riihisaari. Outokummun kapearaiteisen radan valmistuttua vuonna 1918 satama siirtyi Viuruniemen Pitkälahteen. Sataman merkitys Outokummun kuparikaivoksen malmikuljetuksissa oli tärkeä vuoteen 1928 asti, jolloin junaratayhteys Viinijärveltä Outokumpuun valmistui. Järvellä liikennöivät 1900-luvun alkupuoliskolla säännöllisesti vuorolaivat aikataulun mukaan, mm. Heinävesi II, Tapio ja Karjalankoski. Nykyään Juojärven mannerrannoilla on melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Saarissa rakentamatonta ja jokseenkin luonnontilaista rantaa löytyy kuitenkin edelleen paljon. Järvellä harjoitetaan virkistyskalastuksen lisäksi myös ammattimaista muikun troolausta. Monipuolisen yksityisen veneilyn lisäksi järvellä toimii myös matkailuvesiliikennettä. Viuruniemen Pitkälahden sataman lukuisat venevajat on kunnostettu kulttuurihistorialliseksi nähtävyydeksi. Juojärven rannoilla on myös yhä jäljellä perinteisiä nuottavajoja eli kiermejä ja nuottaporukoiden nuotiopaikkoja eli kotsuja.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Pöljänjärvi (04.652.1.003)

2015-03-18T06:51:05Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pöljänjärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Pöljänjärvi (04.652.1.003)/Järvikortti|Pöljänjärven kunnostuskortista]].

==Säännöstely==

Pöljänjärvestä laskevassa Pöljänjoessa on vanha myllypato, jolla vaikutetaan Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. [[Kevätön (04.652.1.026)|Kevätön-järvi]] on samassa tasossa Pöljänjärven kanssa, joten säännöstely vaikuttaa myös Kevättömään.

Kevätön- ja Pöljänjärvelle on laadittu säännöstelysuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa järvien alivedenkorkeudet paremmin virkistyskäyttöä tyydyttävälle tasolle. Lisätietoa hankkeesta http://www.siilinjarvi.fi/kunta/fi/ymparistonsuojelu/vesiensuojelu/kevaton-poljanjarvi.php.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Kevätön (04.652.1.026)

2015-03-18T06:50:41Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kevättömän vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Kevätön (04.652.1.026)/Järvikortti|Kevättömän kunnostuskortista]].

==Säännöstely==
Pöljänjärvestä laskevassa Pöljänjoessa on vanha myllypato, jolla vaikutetaan Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Kevätön-järvi on samassa tasossa [[Pöljänjärvi (04.652.1.003)|Pöljänjärven]] kanssa, joten säännöstely vaikuttaa myös Kevättömään.

Kevätön- ja Pöljänjärvelle on laadittu säännöstelysuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa järvien alivedenkorkeudet paremmin virkistyskäyttöä tyydyttävälle tasolle. Lisätietoa hankkeesta http://www.siilinjarvi.fi/kunta/fi/ymparistonsuojelu/vesiensuojelu/kevaton-poljanjarvi.php.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Sulkavanjärvi (04.651.1.004)

2015-03-18T06:50:12Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sulkavanjärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Sulkavanjärvi (04.651.1.004)/Järvikortti|Sulkavanjärven kunnostuskortista]].

Sulkavanjärven lasku-uomassa Sulkavanjoessa on Siilinkosken myllyn pato, jolla säännöstellään Sulkavanjärven vedenkorkeuksia. Siilinkosken vanhalla vesimyllyllä tuotetaan nykyisin sähköä.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Sulkavanjärvi (04.651.1.004)

2015-03-18T06:49:42Z

Miettinentuu:

Kevätön (04.652.1.026)

2015-03-18T06:46:37Z

Miettinentuu:

Pöljänjärvi (04.652.1.003)

2015-03-18T06:43:46Z

Miettinentuu:

Ylä-Pieksä (04.617.1.001)

2015-03-18T06:36:19Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ylä-Pieksän vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Ylä-Pieksä (04.617.1.001)/Järvikortti|Ylä-Pieksän kunnostuskortista]].

Ylä-Pieksän lasku-uomassa on Kuopion kaupungin omistama pieni säännöstelypato, jolla säännöstellään Ylä-Pieksän vedenkorkeuksia.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Suuri-Pieksä (04.616.1.001)

2015-03-18T06:35:48Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Suuri-Pieksä sijaitsee [[Juankoski|Juankoskella]] Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 12,5 km². Suurimmat saaret, Kammonsaari ja Selkäsaari, ovat vain parin hehtaarin laajuisia.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 113 km², josta vettä 18,3 %. Yli puolet valuma-alueesta muodostaa Ylä-Pieksän alue, 61 km².

Suuri-Pieksän vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1982 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+86,24 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 57 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+86,81 m (toukokuussa 1988) ja alin N60+85,72 m (huhtikuussa 1985), joten äärivaihtelu on ollut 109 cm.

Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1985-1990. Havainnot tehtiin aamulla klo 8, sarja on hajanainen. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 15,3, heinäkuussa 18,2 ja elokuussa 16,3 astetta.

Järvi laskee Pieksänkosken kautta [[Pieni-Pieksä (04.611.1.035)|Pieni-Pieksään]], joka on Hanhisalmen kautta yhteydessä [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusveden]] pohjoispään sokkeloihin.

Suuri-Pieksän lasku-uomassa Pieksänkoskessa on vanha myllypato, jolla vaikutetaan Suuri-Pieksän vedenkorkeuksiin. Suuri Pieksän säännöstelyn kehittämiseksi ja padosta aiheutuvan nousuesteen poistamiseksi on tehty aloitteita Pohjois-Savon ELY-keskukselle.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Osmanginjärvi (04.562.1.001)

2015-03-18T06:35:08Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Osmanginjärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Osmanginjärvi (04.562.1.001)/Järvikortti|Osmanginjärven kunnostuskortista]].

Osmanginjärven lasku-uomassa on pohjapato, jossa on hydraulisesti toimivat "läppäluukut". Patoa käytetään järven säännöstelyyn tulva-aikana.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Ylä-Pieksä (04.617.1.001)

2015-03-18T06:34:16Z

Miettinentuu:

Suuri-Pieksä (04.616.1.001)

2015-03-18T06:33:09Z

Miettinentuu:

Osmanginjärvi (04.562.1.001)

2015-03-18T06:30:18Z

Miettinentuu:

Maaninkajärvi (04.282.1.001)

2015-03-17T13:37:05Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Maaninkajärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 24,4 km². Järvi on syvä; keskisyvyys on 10,6 m ja suurin syvyys peräti 70,4 m. Tätä suurempi syvyyslukema löytyy Suomessa vain kymmenestä järvestä.

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 17 km. Lounaispään vuonomainen Tuovilanlahti on viisi kilometriä pitkä, vain 100-300 metrin levyinen ja kauttaaltaan syvä, jopa yli 50 m. Lahden keskisyvyydeksi on arvioitu 24 m, joten itsenäisenä järvenä se olisi keskisyvyydeltään Suomen syvin. Maaninkajärven syvänne jatkuu järven luoteisrannalla kaakkoispäähän saakka.

Järvessä on niukalti saaria, suurin on Keskisaari (224 ha). Sen itä- ja pohjoispuolinen Haalanselkä sekä lahtivedet ovat selvästi matalampia kuin muu järvi.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 5841 km², josta vettä 7,9 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Iisalmen reitti (5583 km²), joka purkautuu [[Onkivesi (04.511.1.001)|Onkivedestä]] Ahkionlahden kanavan ja Viannonkosken kautta.

Tuovilanlahteen laskee luoteesta jyrkkärinteisessä, kapeassa rotkolaaksossa Löytynpuro. Siinä on jyrkkä koski, Korkeakoski, joka on Maaningan tärkein luonnonnähtävyys. Sitä on myös kutsuttu Suomen korkeimmaksi putoukseksi, vaikka pystysuoria osia siinä ei merkittävästi ole.

==Säännöstely==

Maaninkajärven pinta on keskimäärin vain muutaman sentin [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveden]] pintaa ylempänä – Kallaveden säännöstely siis käytännössä määrää paljolti myös Maaninkajärven pinnan. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==
Maaninkajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti|Maaninkajärven kunnostuskortista]].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Varisvesi (04.273.1.300)

2015-03-17T13:36:40Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Varisvesi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Heinävedellä Etelä-Savon maakunnassa. Se kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan [[Iso-Kalla|Iso-Kallaan]].

Varisvesi laskee Karvion kosken ja kanavan kautta [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärveen]]. Valuma-alueen alaa ei voida yksikäsitteisesti ilmoittaa, koska Iso-Kalla on [[Bifurkaatiojärvet eli kahtaalle laskevat järvet|bifurkaatio]]. Juojärven reitti (2074 km²) laskee Palokin voimalaitoksen kautta Varisveteen. Juojärven ja Varisveden välille on rakennettu Taivallahden ja Varistaipaleen sulut, joissa on yhteensä korkeuseroa noin 20 metriä.

Varisveden suurin saari on Jouhisaari (22 ha).

Varisveden keskivedenkorkeus jaksolla 1962-2011 on ollut NN+81,72 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 100 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,68 m (heinäkuussa 1981) ja alin NN+81,01 m (lokakuussa 2009), joten äärivaihtelu on ollut 167 cm.

==Säännöstely==
Varisvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa senvedenkorkeuksiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Suvasvesi (04.273.1.001)

2015-03-17T13:35:59Z

Miettinentuu: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Suvasvesi on Kallaveden reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 233,6 km² ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inari (92 m)

Suvasvesi kuuluu Kallaveden ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.

{|border="1" {{Iso-Kalla}}
|-
! Nimi
! Ala (km²)
|-
|[[Kallavesi_(yhd.)|Kallavesi]] || 478,1
|-
|[[Suvasvesi_(04.273.1.001)|Suvasvesi]] || 233,6
|-
|[[Juurusvesi_-_Akonvesi_(04.611.1.001)|Juurusvesi-Akonvesi]] || 156,9
|-
|[[Riistavesi_(04.691.1.001)|Riistavesi]] || 23,2
|-
|[[Varisvesi_(04.273.1.300)|Varisvesi]] || 7,8
|-
|[[Iso-Jälä_(04.611.1.007)|Iso-Jälä]] || 7,3
|-
|yhteensä || 906,9
|}

Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). – Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.

Suvasvesi on yksi Suomen [[Kraatterijärvet|kraatterijärvistä]]. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä ([[Suvasvesi_(04.273.1.001)/Suvasveden_pohjoinen_törmäyskraatteri|Suvasvesi-N]]) ja Haapaselkä ([[Suvasvesi_(04.273.1.001)/Suvasveden_eteläinen_törmäyskraatteri|Suvasvesi-S]]).

Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja kanavan kautta [[Kermajärvi_(04.274.1.014)|Kermajärveen]]. Varisveteen laskevat myös Juojärven reitin vedet.

Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1214 km², josta vettä 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen ja keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4720 km².

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.

Lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2074 km²) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.

==Säännöstely==
Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/suvasvesi.html Suvasvesi N törmäyskraatteri] (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
*[http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=170 Suvasvesi N törmäyskraatteri] (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
*[http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=171 Suvasvesi S törmäyskraatteri] (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)

[[luokka:kraatterijärvet]]
[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Riistavesi (04.691.1.001)

2015-03-17T13:35:21Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

Riistavesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)

2015-03-17T13:34:38Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Juurusvesi-Akonvesi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 156,9 km² ja se on Suomen 28. suurin järvi. Keskisyvyys on 8,3 metriä ja suurin syvyys 62 metriä.

Juurusvesi kuuluu [[Kallavesi_(yhd.)|Kallaveden]] ja eräiden muiden järvien kanssa samassa 82 metrin tasossa olevien altaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.

{|border="1" {{Iso-Kalla}}
|-
! Nimi
! Ala (km²)
|-
|[[Kallavesi_(yhd.)|Kallavesi]] || 478,1
|-
|[[Suvasvesi_(04.273.1.001)|Suvasvesi]] || 233,6
|-
|[[Juurusvesi_-_Akonvesi_(04.611.1.001)|Juurusvesi-Akonvesi]] || 156,9
|-
|[[Riistavesi_(04.691.1.001)|Riistavesi]] || 23,2
|-
|[[Varisvesi_(04.273.1.300)|Varisvesi]] || 7,8
|-
|[[Iso-Jälä_(04.611.1.007)|Iso-Jälä]] || 7,3
|-
|yhteensä || 906,9
|}

Juurusvesi laskee Jännevirran kautta Kallaveteen. Valuma-alueen ala on järven luusuassa 5347 km², josta vettä 12,7 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin reitin yläosalta Vuotjärvestä (valuma-alue 4083 km²). Riistaveden alue on 214 km².

Suurimmat saaret ovat Talvisalo (520 ha), Viitasalo (345 ha), Honkasalo (170 ha) ja Kallinsalo (135 ha). Saaria on kaikkiaan noin 450.

==Vedenkorkeus ja virtaama==

Vedenkorkeuksia on mitattu Karjalankosken ala-asteikolla vuodesta 1962 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,72 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 100 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,68 m (heinäkuussa 1981) ja alin NN+81,01 m (lokakuussa 2009), joten äärivaihtelu on ollut 167 cm.

==Säännöstely==
Juurusvesi ja Akonvesi ovat likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa niiden vedenkorkeuksiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Kallavesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Vuonna 1978 sattui Rissalan lentoturma, jossa ilmavoimien lentokone putosi Juurusveteen heti lentoonlähdön jälkeen. Onnettomuudessa menehtyivät kaikki koneessa olleet 15 henkeä.

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Nerkoonjärvi (04.512.1.001)

2015-03-17T13:32:37Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Nerkoonjärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Nerkoonjärvi (04.512.1.001)/Järvikortti|Nerkoonjärven kunnostuskortista]].

==Säännöstely==
Nerkoonjärvi on samassa tasossa Poroveden kanssa, joten Poroveden säännöstely vaikuttaa myös Nerkoonjärveen. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Lisätietoa Poroveden tasossa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Onkivesi/säännöstely|Onki- ja Poroveden säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Paloisjärvi - Kilpijärvi (04.581.1.001)

2015-03-17T13:32:00Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Säännöstely==
Palois- ja Kilpijärvi ovat ali- ja keskivirtaama-aikana likimain samassa tasossa Poroveden kanssa, joten Poroveden säännöstely vaikuttaa myös niiden vedenpintoihin. Tulva-aikana Palois- ja Kilpijärvien vedenpinta voi kuitenkin nousta jopa metrin korkeammalle kuin Poroveden pinta. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Lisätietoa Poroveden tasossa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Onkivesi/säännöstely|Onki- ja Poroveden säännöstelysivulta]].

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Iso-Ii (04.531.1.001)

2015-03-17T13:31:28Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Säännöstely==
Iso- ja Pikku-Ii ovat samassa tasossa Poroveden kanssa, joten Poroveden säännöstely vaikuttaa myös niiden vedenpintoihin. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Lisätietoa Poroveden tasossa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Onkivesi/säännöstely|Onki- ja Poroveden säännöstelysivulta]].

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Haapajärvi (04.522.1.001)

2015-03-17T13:30:34Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Haapajärven vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Haapajärvi (04.522.1.001)/Järvikortti|Haapajärven kunnostuskortista]].

==Säännöstely==
Haapajärvi on likimain samassa tasossa Poroveden kanssa, joten Poroveden säännöstely vaikuttaa myös Nerkoonjärveen. Säännöstelyn tavoitteena on alentaa maataloudelle haitallisia vedenkorkeuksia. Lisätietoa Poroveden tasossa olevien järvien säännöstelystä löydät [[Onkivesi/säännöstely|Onki- ja Poroveden säännöstelysivulta]].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)

2015-03-17T13:27:26Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pienen Vehkalahden vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)/Järvikortti|Pienen Vehkalahden kunnostuskortista]].

==Säännöstely==
Iso- ja Pieni-Vehkalahti on erotettu Karjalankosken altaasta pengerryksillä. Iso- ja Pieni-Vehkalahtea säännöstellään pumppaamalla vedet korkeammalla olevaan Karjalankosken altaaseen. Tarkoituksena on pitää vedenkorkeudet likimain sillä tasolla kuin ne olivat ennen Karjalankosken voimalaitoksen rakentamista.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Iso Vehkalahti (04.612.1.002)

2015-03-17T13:26:50Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Säännöstely==

Iso- ja Pieni-Vehkalahti on erotettu Karjalankosken altaasta pengerryksillä. Iso- ja Pieni-Vehkalahtea säännöstellään pumppaamalla vedet korkeammalla olevaan Karjalankosken altaaseen. Tarkoituksena on pitää vedenkorkeudet likimain sillä tasolla kuin ne olivat ennen Karjalankosken voimalaitoksen rakentamista.

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Iso Vehkalahti (04.612.1.002)

2015-03-17T13:26:18Z

Miettinentuu:

Vuotjärvi (04.621.1.001)

2015-03-17T13:25:15Z

Miettinentuu: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Vuotjärvi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 56,5 km² ja se on Suomen 70. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys 32 m.

Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 4083 km², josta vettä on 10,4 %. Yli puolet tulovirtaamasta on peräisin Lastukosken kautta laskevasta [[Syväri_(04.631.1.001)|Syväristä]] (valuma-alue 2430 km²). [[Ala-Siikajärvi_(04.622.1.001)|Ala-Siikajärvestä]] laskevat Vuotjärveen Keyritynjoen ja Luostanjoen alueet, 1304 km².

Saaria on runsaasti, suurin on Iso Karkeinen (237 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Vuotjärven vedenkorkeutta mitattiin Lastukosken ala-asteikolla vuosina 1907–1992. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+ 94,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 145 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+ 96,69 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+93,52 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 317 cm.

Vuotjärveä on säännöstelty vuodesta 1960. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988.

Vuotjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Juankoskesta jaksolta 1931–1960 ja Karjalankosken voimalaitokselta vuodesta 1961 lähtien. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 46 m3/s, keskiylivirtaama 119 m3/s ja keskialivirtaama 6,5 m3/s. Äärivirtaamat olivat 230 m3/s (toukokuussa 1943) ja 1,5 m3/s (huhtikuussa 1942). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 50 m3/s, keskiylivirtaama 140 m3/s ja keskialivirtaama 0,16 m3/s. Äärivirtaamat olivat 239 m3/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==
Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla.

Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m3/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 GWh.

{| class="wikitable"
|-
! Vuotjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1960
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,97 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,4 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.10. NN +94,80 m, 15.10.-1.3. NN +94,97 m, 1.4. NN +94,40 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5. NN +95,40 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.12. NN +94,13 m, 1.1. NN +94,00 m, 1.3. NN +93,90 m, 1.4.-15.5. NN +93,60 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN +94,13 m, 15.6.-10.8. NN +94,25 m, 15.8. NN +94,13 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Syväri (04.631.1.001)

2015-03-17T13:24:37Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Syväri on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 80,7 km² ja se on Suomen 54. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,0 m ja suurin syvyys 41 m.

Syvärin valuma-alueen ala on järven luusuassa 2430 km², josta vettä 11,1 %. Suurin osavaluma-alue on Nurmijoki (1625 km²).

Saaria on runsaasti, suurimmat ovat Keinolansaari (151 ha), Aholansaari (147 ha), Horsma (97 ha) ja Autio (91 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Syvärin vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1906 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+ 95,48 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 183 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 97,61 m (toukokuussa 1943) ja alin NN+93,76 m (huhtikuussa 1972), joten äärivaihtelu on ollut 385 cm.

Syväriä on säännöstelty vuodesta 1959. Yläraja määräytyy lumen vesiarvon mukaan ja alaraja NN+94,20 m. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988.

Syvärin lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä jaksoilta 1911–1958 ja 1989–2010. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 27 m3/s, keskiylivirtaama 67 m3/s ja keskialivirtaama 8,4 m3/s. Äärivirtaamat olivat 118 m3/s (toukokuussa 1943) ja 2,1 m3/s (huhtikuussa 1948). Jälkimmäisellä, nykyisen säännöstelyn mukaisella jaksolla keskivirtaama oli 26 m3/s, keskiylivirtaama 80 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat olivat 136 m3/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m3/s.

==Säännöstely==

Syväriä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Lastukosken säännöstelypadolla.

{| class="wikitable"
|-
! Syväri !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1960
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,45 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,95 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.4. NN +95,00 m, 1.9.-31.12. NN +96,00 m, 1.3. NN +95,90 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina || NN +96,10-96,65 m (vaihtelee lumen vesiarvon mukaan)
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +95,00 m, 1.4.-7.5. NN +94,20 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +95,40 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Korpinen (04.641.1.003)

2015-03-17T13:23:45Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Korpinen sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven pinta-ala on 6,3 km², keskisyvyys on 3,8 m ja suurin syvyys on 21 m.

Järvessä on useita pienehköjä saaria ja yksi isohko, Hovinsaari (41 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 1595 km², josta vettä on 9,5 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa [[Sälevä (04.642.1.001)|Sälevästä]] laskeva yläpuolinen [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitti]], 1132 km².

Korpisen vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1917 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+110,26 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 151 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+111,81 m (kesäkuussa 1924) ja alin N60+108,09 m (huhtikuussa 1958), joten äärivaihtelu on ollut 372 cm.

Korpinen laskee [[Syväri (04.631.1.001)|Syväriin]] kahta uomaa; Atron voimalaitoksen ja Atronjoen kautta.

Järven menovirtaamia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1957 alkaen. Keskivirtaama on ollut 18 m3/s, keskiylivirtaama 74 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s. Suurin virtaama on ollut 138 m3/s (toukokuussa 1989).

==Säännöstely==

Korpista säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Atron voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla. Tulvavesiä johdetaan myös Kalliokosken padon kautta Atronjoen vanhaan uomaan.

Atron voimalaitoksen rakennusvirtaama on 50 m3/s, putouskorkeus 4,5 m ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 17,5 GWh.

{| class="wikitable"
|-
! Korpinen !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1956
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,5 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,6 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || NN +110,50 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || NN +110,20 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +109,5 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kevätkuukausina || 30.4. NN +108,00 m, 31.5. NN +109,70 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Sälevä (04.642.1.001)

2015-03-17T13:22:52Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sälevä sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven ala on 16,8 km², keskisyvyys 3,9 m ja suurin syvyys 22 m.

Järvessä on 35 pienehköä saarta. Niiden yhteispinta-ala on 82 ha.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1132 km², josta vettä 9,8 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa [[Haapajärvi (04.642.1.040)|Haapajärvestä]] alkava [[Nurmijoen alue (04.64)|Nurmijoen alue]], 936 km².

Sälevää on säännöstelty vuodesta 1976. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1981 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+117,10 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 247 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+118,02 m (toukokuussa 1989) ja alin NN+114,96 m (huhtikuussa 1998), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Sälevä laskee [[Itälampi (04.641.1.010)|Itälammen]] kautta [[Korpinen (04.641.1.003)|Korpiseen]]. Lasku-uomassa on vuonna 1988 valmistunut Sälevän voimalaitos. Sen yläpuolella on neulapato, jolla säännöstelyä hoidetaan.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1991 alkaen. Keskivirtaama on ollut 13 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s.

==Säännöstely==

Säleväjärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säleväjärvi on Pohjois-Savon voimakkaimmin säännöstelty järvi. Säännöstelyn aloittamisen myötä vedenkorkeudet ovat nousseet noin 1,4 m. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on enimmillään 2,8 m. Voimataloussäännöstellylle järvelle tyypilliseen tapaan vedenpinta alenee kevättalvella siten, että jääpeitteisen ajan alenema on keskimäärin 2,5 m.

Vesialueen omistajat laskivat järven vedenpintaa 1910-luvulla noin 2,5 m. Säännöstelyn aloittamisen yhteydessä tehdyn noston myötä suunnilleen kolmeneljäsosaa järvenlaskun kuivioalueesta jäi uudelleen veden alle.

Sälevän säännöstely hoidetaan Sälevän voimalaitoksen ja padon avulla. Sälevän voimalaitoksen rakennusvirtaama on 50 m3/s, putouskorkeus 7 metriä ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 6,5 GWh.

Sälevän voimalaitoksen yhteydessä on kalatie. Kalatie on tyypiltään ns. rakovirtausporras ja se on rakennettu voimalaitospadon yhteyteen kiertämään voimalaa sen ulkoseinää pitkin.

{| class="wikitable"
|-
! Sälevä !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1976
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,8 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 2,5 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || NN +117,80 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina || 15.4. NN +117,00 m, 10.5. NN +117,80 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +115,00 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +116,80 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Sälevä (04.642.1.001)

2015-03-17T13:22:09Z

Miettinentuu: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sälevä sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven ala on 16,8 km², keskisyvyys 3,9 m ja suurin syvyys 22 m.

Järvessä on 35 pienehköä saarta. Niiden yhteispinta-ala on 82 ha.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1132 km², josta vettä 9,8 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa [[Haapajärvi (04.642.1.040)|Haapajärvestä]] alkava [[Nurmijoen alue (04.64)|Nurmijoen alue]], 936 km².

Sälevää on säännöstelty vuodesta 1976. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1981 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+117,10 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 247 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+118,02 m (toukokuussa 1989) ja alin NN+114,96 m (huhtikuussa 1998), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Sälevä laskee [[Itälampi (04.641.1.010)|Itälammen]] kautta [[Korpinen (04.641.1.003)|Korpiseen]]. Lasku-uomassa on vuonna 1988 valmistunut Sälevän voimalaitos. Sen yläpuolella on neulapato, jolla säännöstelyä hoidetaan.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1991 alkaen. Keskivirtaama on ollut 13 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama 0,0 m3/s.

==Säännöstely==

Säleväjärveä säännöstellään vesivoimantuotantoa varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säleväjärvi on Pohjois-Savon voimakkaimmin säännöstelty järvi. Säännöstelyn aloittamisen myötä vedenkorkeudet ovat nousseet noin 1,4 m. Säännöstelyn ylä- ja alarajan välinen korkeusero on enimmillään 2,8 m. Voimataloussäännöstellylle järvelle tyypilliseen tapaan vedenpinta alenee kevättalvella siten, että jääpeitteisen ajan alenema on keskimäärin 2,5 m.

Vesialueen omistajat laskivat järven vedenpintaa 1910-luvulla noin 2,5 m. Säännöstelyn aloittamisen yhteydessä tehdyn noston myötä suunnilleen kolmeneljäsosaa järvenlaskun kuivioalueesta jäi uudelleen veden alle.

Sälevän säännöstely hoidetaan Sälevän voimalaitoksen ja padon avulla. Sälevän voimalaitoksen rakennusvirtaama on 50 m3/s, putouskorkeus 7 metriä ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 6,5 GWh.

Sälevän voimalaitoksen yhteydessä on kalatie. Kalatie on tyypiltään ns. rakovirtausporras ja se on rakennettu voimalaitospadon yhteyteen kiertämään voimalaa sen ulkoseinää pitkin.

{| class="wikitable"
|-
! Sälevä !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1976
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,8 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 2,5 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || NN +117,80 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kevätkuukausina || 15.4. NN +117,00 m, 10.5. NN +117,80 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || NN +115,00 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || NN +116,80 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Säleväjärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Haajaistenjärvi (04.643.1.009)

2015-03-17T13:20:48Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Säännöstely==

Haajaistenjärvi on samassa tasossa Kiltuanjärven kanssa, joten Kiltuanjärven säännöstely vaikuttaa suoraan myös Haajaistenjärveen. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Jyrkänkosken säännöstelypadolla.

{| class="wikitable"
|-
! Kiltuanjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,25 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 2,1 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.1. NN +145,9 m, 15.10.-15.12. NN +146,00 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.4. NN +144,70 m, 1.5. NN +145,60 m, 1.9. NN +145,60 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9. ja 15.11. NN +145,00 m, 15.12. ja 1.1. NN +144,40 m, 15.2. NN +143,75 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 10.5. NN +143,75 m, 1.6. NN +145,30 m, 1.9. NN +145,00 m
|}
===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Haajaisen- ja Kiltuajärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Haajaistenjärvi (04.643.1.009)

2015-03-17T13:19:51Z

Miettinentuu:

Kiltuanjärvi (04.643.1.001)

2015-03-17T13:18:48Z

Miettinentuu: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kiltuanjärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven pinta-ala on 10,1 km². Keskisyvyys on 8,2 m ja suurin syvyys 36 m. Järvestä on yhteys samassa tasossa olevaan [[Haajaistenjärvi (04.643.1.009)|Haajaistenjärveen]] Haajaistensalmen kautta.

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 709 km², josta vettä 10,4 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Laakajoen kautta laskeva [[Laakajärven alue (04.644)|Laakajärven alue]] 464 km².

Kiltuanjärveä on säännöstelty vuodesta 1961. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+145,40 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 205 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+146,38 m (kesäkuussa 1964) ja alin N60+143,32 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Kiltuanjärvi laskee Oulunlammen kautta [[Haapajärvi (04.642.1.040)|Haapajärveen]]. Tällä välillä on Jyrkän säännöstelypato. Virtaamia säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1998 alkaen. Keskivirtaama on ollut 7,2 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Suurin virtaama on ollut 60 m3/s (tammikuussa 2006) ja pienin 0,9 m3/s (syyskuussa 1999).

==Säännöstely==
Kiltuanjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Jyrkänkosken säännöstelypadolla. Padon vieressä on kahvilana toimiva vanha vesimylly sekä Jyrkänkosken järvimalmiruukin rakenteita.

Kiltuanjärven säännöstely vaikuttaa myös samassa tasossa olevan [[Haajaistenjärvi (04.643.1.009)|Haajaisen]] vedenkorkeuteen.

{| class="wikitable"
|-
! Kiltuanjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,25 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 2,1 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.1. NN +145,9 m, 15.10.-15.12. NN +146,00 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.4. NN +144,70 m, 1.5. NN +145,60 m, 1.9. NN +145,60 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9. ja 15.11. NN +145,00 m, 15.12. ja 1.1. NN +144,40 m, 15.2. NN +143,75 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 10.5. NN +143,75 m, 1.6. NN +145,30 m, 1.9. NN +145,00 m

|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kiltuajärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Kiltuanjärvi (04.643.1.001)

2015-03-17T13:17:15Z

Miettinentuu: /* Säännöstely */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kiltuanjärvi sijaitsee Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven pinta-ala on 10,1 km². Keskisyvyys on 8,2 m ja suurin syvyys 36 m. Järvestä on yhteys samassa tasossa olevaan [[Haajaistenjärvi (04.643.1.009)|Haajaistenjärveen]] Haajaistensalmen kautta.

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 709 km², josta vettä 10,4 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa Laakajoen kautta laskeva [[Laakajärven alue (04.644)|Laakajärven alue]] 464 km².

Kiltuanjärveä on säännöstelty vuodesta 1961. Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+145,40 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 205 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+146,38 m (kesäkuussa 1964) ja alin N60+143,32 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 306 cm.

Kiltuanjärvi laskee Oulunlammen kautta [[Haapajärvi (04.642.1.040)|Haapajärveen]]. Tällä välillä on Jyrkän säännöstelypato. Virtaamia säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1998 alkaen. Keskivirtaama on ollut 7,2 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 1,9 m3/s. Suurin virtaama on ollut 60 m3/s (tammikuussa 2006) ja pienin 0,9 m3/s (syyskuussa 1999).

==Säännöstely==
Kiltuanjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Jyrkänkosken säännöstelypadolla. Padon vieressä on kahvilana toimiva vanha vesimylly sekä Jyrkänkosken järvimalmiruukin rakenteita.

Kiltuanjärven säännöstely vaikuttaa myös samassa tasossa olevan [[Haajaistenjärvi (04.643.1.009)|Haajaisen]] vedenkorkeuteen.

{| class="wikitable"
|-
! Kiltuanjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 2,25 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 2,1 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.1. NN +145,9 m, 15.10.-15.12. NN +146,00 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.4. NN +144,70 m, 1.5. NN +145,60 m, 1.9. NN +145,60 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9. ja 15.11. NN +145,00 m, 15.12. ja 1.1. NN +144,40 m, 15.2. NN +143,75 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 10.5. NN +143,75 m, 1.6. NN +145,30 m, 1.9. NN +145,00 m

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.Kiltuajärven säännöstelyluvassa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Laakajärvi (04.644.1.001)

2015-03-17T13:15:15Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Laakajärvi sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Kainuun maakunta|Kainuun]] maakuntien rajalla, [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistön]] [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitillä]]. Järven pinta-ala on 34,7 km². Keskisyvyys on noin 6 m ja suurin syvyys 25 m.

Järvi suuntautuu kaakosta luoteeseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 464 km², josta vettä on 10,6 %. Liki kaksi kolmasosaa valuma-alueesta muodostavat [[Suuri-Petäisen valuma-alue (04.647)|Suuri-Petäisen alue]] (188 km²) ja [[Sopenjoen valuma-alue (04.646)|Sopenjoen alue]] (109 km²).

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+164,43 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 142 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+165,27 m (kesäkuussa 1971) ja alin N60+162,86 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 319 cm.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 6 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 0,7 m3/s. Suurin virtaama on ollut 50 m3/s (toukokuussa 1982) ja pienin 0,0 m3/s.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on SYKEn rekisterissä jaksolta 1961–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 17. lokakuuta vuonna 1976, myöhäisin 9. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 30. toukokuuta 1974 ja 1997.

==Säännöstely==

Laakajärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeita varten vuodesta 1961. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Pääosa Laakajärven vesistä ohjataan Kiltuan voimalaitoksen kautta. Tulvajuoksutuksiin voidaan tarvittaessa käyttää Laa'an säännöstelypatoa, josta vedet ohjataan vanhaan uomaan.

Kiltuan voimalaitoksen rakennusvirtaama on 35 m3/s, putouskorkeus 18,8 m ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 7,5 GWh.

Laa'an säännöstelypadon yhteyteen on suunnitteilla kalannousuväylä ja vanhassa Laakajoen uomassa on tarkoitus tehdä kalataloudellisia kunnostuksia.

{| class="wikitable"
|-
! Laakajärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,80 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,7 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.10.-1.12. NN +164,80 m, 1.1. NN +163,50 m, 1.4. 163,90 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5.-15.6. NN +164,80 m, 1.9. NN +164,6 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9.-1.11. NN +164,00 m, 1.1. NN +163,50 m, 15.2.-10.5. NN + 163,00 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN +164,50 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Laakajärven säännöstelyluvissa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Laakajärvi (04.644.1.001)

2015-03-17T13:14:37Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Laakajärvi sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Kainuun maakunta|Kainuun]] maakuntien rajalla, [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistön]] [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitillä]]. Järven pinta-ala on 34,7 km². Keskisyvyys on noin 6 m ja suurin syvyys 25 m.

Järvi suuntautuu kaakosta luoteeseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 464 km², josta vettä on 10,6 %. Liki kaksi kolmasosaa valuma-alueesta muodostavat [[Suuri-Petäisen valuma-alue (04.647)|Suuri-Petäisen alue]] (188 km²) ja [[Sopenjoen valuma-alue (04.646)|Sopenjoen alue]] (109 km²).

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+164,43 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 142 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+165,27 m (kesäkuussa 1971) ja alin N60+162,86 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 319 cm.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 6 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 0,7 m3/s. Suurin virtaama on ollut 50 m3/s (toukokuussa 1982) ja pienin 0,0 m3/s.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on SYKEn rekisterissä jaksolta 1961–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 17. lokakuuta vuonna 1976, myöhäisin 9. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 30. toukokuuta 1974 ja 1997.

==Säännöstely==

Laakajärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeita varten vuodesta 1961. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Pääosa Laakajärven vesistä ohjataan Kiltuan voimalaitoksen kautta. Tulvajuoksutuksiin voidaan tarvittaessa käyttää Laa'an säännöstelypatoa, josta vedet ohjataan vanhaan uomaan.

Kiltuan voimalaitoksen rakennusvirtaama on 35 m3/s, putouskorkeus 18,8 m ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 7,5 GWh.

Laa'an säännöstelypadon yhteyteen on suunnitteilla kalannousuväylä ja vanhassa Laakajoen uomassa on tarkoitus tehdä kalataloudellisia kunnostuksia.

{| class="wikitable"
|-
! Laakajärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,80 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,7 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.10.-1.12. NN +164,80 m, 1.1. NN +163,50 m, 1.4. 163,90 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5.-15.6. NN +164,80 m, 1.9. NN +164,6 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9.-1.11. NN +164,00 m, 1.1. NN +163,50 m, 15.2.-10.5. NN + 163,00 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN +164,50 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Laakajärven säännöstelyluvissa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen [http://www.doria.fi/handle/10024/103585|loppuraportista].

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Laakajärvi (04.644.1.001)

2015-03-17T13:13:13Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Laakajärvi sijaitsee [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon]] ja [[Kainuun maakunta|Kainuun]] maakuntien rajalla, [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistön]] [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reitillä]]. Järven pinta-ala on 34,7 km². Keskisyvyys on noin 6 m ja suurin syvyys 25 m.

Järvi suuntautuu kaakosta luoteeseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 464 km², josta vettä on 10,6 %. Liki kaksi kolmasosaa valuma-alueesta muodostavat [[Suuri-Petäisen valuma-alue (04.647)|Suuri-Petäisen alue]] (188 km²) ja [[Sopenjoen valuma-alue (04.646)|Sopenjoen alue]] (109 km²).

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+164,43 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 142 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+165,27 m (kesäkuussa 1971) ja alin N60+162,86 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 319 cm.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 6 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 0,7 m3/s. Suurin virtaama on ollut 50 m3/s (toukokuussa 1982) ja pienin 0,0 m3/s.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on SYKEn rekisterissä jaksolta 1961–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 17. lokakuuta vuonna 1976, myöhäisin 9. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 30. toukokuuta 1974 ja 1997.

==Säännöstely==

Laakajärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeita varten vuodesta 1961. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Pääosa Laakajärven vesistä ohjataan Kiltuan voimalaitoksen kautta. Tulvajuoksutuksiin voidaan tarvittaessa käyttää Laa'an säännöstelypatoa, josta vedet ohjataan vanhaan uomaan.

Kiltuan voimalaitoksen rakennusvirtaama on 35 m3/s, putouskorkeus 18,8 m ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 7,5 GWh.

Laa'an säännöstelypadon yhteyteen on suunnitteilla kalannousuväylä ja vanhassa Laakajoen uomassa on tarkoitus tehdä kalataloudellisia kunnostuksia.

{| class="wikitable"
|-
! Laakajärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1961
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,80 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,7 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || 1.10.-1.12. NN +164,80 m, 1.1. NN +163,50 m, 1.4. 163,90 m
|-
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5.-15.6. NN +164,80 m, 1.9. NN +164,6 m
|-
| Säännöstelyn alaraja || 1.9.-1.11. NN +164,00 m, 1.1. NN +163,50 m, 15.2.-10.5. NN + 163,00 m
|-
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN +164,50 m
|}

===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Laakajärven säännöstelyluvissa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585]

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Vesantojärvi (14.763.1.001)

2015-03-17T13:04:25Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Säännöstely==
Vesantojärvi on likimain samassa tasossa [[Sonkari - Riitunlampi (14.762.1.001)|Sonkarin]] ja [[Kiesimä (14.761.1.001)|Kiesimäjärven]] kanssa. Järviä säännöstellään vesiliikenteen tarpeita varten. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Liikennevirasto. Säännöstely hoidetaan Kerkonkosken säännöstelypadolla.

[[Kiesimä (14.761.1.001)|Kiesimän]] säännöstelylupa asettaa ala- ja ylärajat, sekä tavoitetason järvien vedenkorkeudelle.

{| class="wikitable"
|-
! Kiesimäjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1925
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Järvi-Suomen merenkulkupiiri
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,37 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,45 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || N60 +101,25 m (jos uhkaa ylittyä, saa juoksutusta lisätä)
|-
| Säännöstelyn alaraja || Vesiliikenteen alavertailutaso N60 +100,68 m
|-
| Muuta || Tavoitekorkeus N60 +100,95-101,00 m
|}

==Järven erityispiirteet==

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Hirvijärvi - Kallioselkä - Ahveninen - Suovu (14.771.1.001)

2015-03-17T12:59:52Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Säännöstely==
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärveä säännöstellään tulvasuojelun ja virkistyskäytön tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon ELY-keskus. Lisätietoa järvien säännöstelystä löydät [[Hirvijärvi/säännöstely|Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelysivulta]]

{| class="wikitable"
|-
! Hirvijärvi, Ahveninen, Kalliovesi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1962
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,53 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,3 m
|-
| Säännöstelyn yläraja (Ahveninen) || N43 +101,50 m, ehdoton yläraja N43 +101,65 m
|-
| Säännöstelyn alaraja (Ahveninen) || N43 +101,30 m
|-
| Muuta || Pyrittävä juoksuttamaan aina vähintään 0,4 m3/s
|}

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Hirvijärvi - Kallioselkä - Ahveninen - Suovu (14.771.1.001)

2015-03-17T12:59:14Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Säännöstely==
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärveä säännöstellään tulvasuojelun ja virkistyskäytön tarpeita varten. Säännöstleyluvan haltija on Pohjois-Savon ELY-keskus. Lisätietoa järvien säännöstelystä löydät [[Hirvijärvi/säännöstely|Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelysivulta]]

{| class="wikitable"
|-
! Hirvijärvi, Ahveninen, Kalliovesi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1962
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Tulvasuojelu
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,53 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,3 m
|-
| Säännöstelyn yläraja (Ahveninen) || N43 +101,50 m, ehdoton yläraja N43 +101,65 m
|-
| Säännöstelyn alaraja (Ahveninen) || N43 +101,30 m
|-
| Muuta || Pyrittävä juoksuttamaan aina vähintään 0,4 m3/s
|}

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Ahveninen - Hirvijärvi (14.771.1.001)/Säännöstely

2015-03-17T12:49:13Z

Miettinentuu:

==Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely==

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen ja siitä laskettiin saatavan kuivatushyötyä noin 600 hehtaarin alueelle. Lupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelyä muutettiin vuonna 2002. Keskeisin ongelma järvillä oli puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista johtunut vedenkorkeuksien liiallinen lasku. Laskusta aiheutui haittaa mm. rantojen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Uusitun säännöstelyn tavoitteena onkin järvien alimpien vedenkorkeuksien nostaminen lähelle luonnontilaa. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta aikaisempaan säännöstelyyn verrattuna.

Järvien säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Sen lisäksi vesiä purkautuu Hirvikosken kautta Muuraisjärviin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, joilla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jottei Muuraisjärvien vedenkorkeudet olisi laskeneet hankkeen seurauksena.

Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja, jotka voidaan kuitenkin ylittää tai alittaa vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N43 + 101,65 m ja alaraja korkeudella N43 + 101,30 m. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N43 + 101,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm.

==Uusitun säännöstelyn vaikutukset==
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5 - 7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Tavoitteissa onkin onnistuttu hyvin, sillä alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet tavoitellun alarajan yläpuolelle eivätkä tulvat ole ylittäneet säännöstelyn ylärajaa. Järvien keskivedenkorkeus on noussut noin 20 cm. Järvien ranta-asukkailta onkin tullut pääasiassa myönteistä palautetta.

===Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven ylimmät keskimääräiset ja alimmat vedenkorkeudet (N43 + m)===

{| class="wikitable"
|-
! Tunnusluku || Uusi säännöstely || Vanha säännöstely||Luonnontilainen!!
|-
| Ylin vedenkorkeus (HW)|| 101,64|| 101,59||102,39
|-
| Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW)|| 101,58 || 101,42||102,06
|-
| Keskimääräinen vedenkorkeus (MW)|| 101,47 || 101,26||101,77
|-
| Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW)|| 101,39|| 101,10||101,58
|-
| Alin vedenkorkeus (NW) || 101,30 || 100,98||101,43
|}
Luonnontilaiset vedenkorkeudet ovat Hirvijärven vedenkorkeusasteikolla havaittuja vedenkorkeuksia v. 1910 - 1934.

Ahveninen - Hirvijärvi (14.771.1.001)/Säännöstely

2015-03-17T12:47:26Z

Miettinentuu: Ak: Uusi sivu: ==Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely== Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän jär...

Vesantojärvi (14.763.1.001)

2015-03-17T12:38:29Z

Miettinentuu:

Sonkari (14.762.1.001)

2015-03-17T12:35:43Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Säännöstely==
Sonkari on likimain samassa tasossa [[Kiesimä (14.761.1.001)|Kiesimäjärven]] kanssa. Järviä säännöstellään vesiliikenteen tarpeita varten. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Liikennevirasto. Säännöstely hoidetaan Kerkonkosken säännöstelypadolla.

Sonkarin ja [[Kiesimä (14.761.1.001)|Kiesimän]] säännöstelylupa asettaa ala- ja ylärajat, sekä tavoitetason Kiesimän vedenkorkeudelle.

{| class="wikitable"
|-
! Kiesimäjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1925
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Järvi-Suomen merenkulkupiiri
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,37 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,45 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || N60 +101,25 m (jos uhkaa ylittyä, saa juoksutusta lisätä)
|-
| Säännöstelyn alaraja || Vesiliikenteen alavertailutaso N60 +100,68 m
|-
| Muuta || Tavoitekorkeus N60 +100,95-101,00 m
|}

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Sonkari (14.762.1.001)

2015-03-17T12:34:45Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

==Säännöstely==
Sonkari on likimain samassa tasossa Kiesimäjärven kanssa. Järviä säännöstellään vesiliikenteen tarpeita varten. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Liikennevirasto. Säännöstely hoidetaan Kerkonkosken säännöstelypadolla.

Sonkarin ja [[Kiesimä (14.761.1.001)|Kiesimän]] säännöstelylupa asettaa ala- ja ylärajat, sekä tavoitetason Kiesimän vedenkorkeudelle.

{| class="wikitable"
|-
! Kiesimäjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1925
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Järvi-Suomen merenkulkupiiri
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,37 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,45 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || N60 +101,25 m (jos uhkaa ylittyä, saa juoksutusta lisätä)
|-
| Säännöstelyn alaraja || Vesiliikenteen alavertailutaso N60 +100,68 m
|-
| Muuta || Tavoitekorkeus N60 +100,95-101,00 m
|}

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]

Kiesimä (14.761.1.001)

2015-03-17T12:32:15Z

Miettinentuu:

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kiesimä sijaitsee Rautalammin kunnassa. Järven suurin pituus itä-länsisuunnassa on noin 9 km, suurin syvyys 32 m ja korkeus merenpinnasta noin 101 m. Kiesimästä on yhteys [[Konnevesi (14.711.1.001)|Konneveteen]] [[Konnevesi (14.711.1.001)/Kiesimän kanava|Kiesimän kanavan]] ja [[Niinivesi (14.721.1.001)|Niiniveteen]] Kerkonkosken kanavan kautta, sekä [[Sonkari - Riitunlampi (14.762.1.001)|Sonkariin]], Riitunvirta-nimisen puron kautta. Veden korkeutta säännöstellään vesiliikenteen vuoksi.

==Säännöstely==

Kiesimäjärveä säännöstellään vesiliikenteen tarpeita varten. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Liikennevirasto. Säännöstely hoidetaan Kerkonkosken säännöstelypadolla.

Kiesimäjärven säännöstely vaikuttaa Kiesimän lisäksi sen kanssa likimain samassa tasossa oleviin [[ Sonkari - Riitunlampi (14.762.1.001)|Sonkariin]] ja [[ Vesantojärvi (14.763.1.001)|Vesantojärveen]].

{| class="wikitable"
|-
! Kiesimäjärvi !!
|-
| Säännöstelyn aloitus || 1925
|-
| Säännöstelyn tavoitteet || Vesiliikenne
|-
| Säännöstelyn luvanhaltija || Järvi-Suomen merenkulkupiiri
|-
| Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,37 m
|-
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,45 m
|-
| Säännöstelyn yläraja || N60 +101,25 m (jos uhkaa ylittyä, saa juoksutusta lisätä)
|-
| Säännöstelyn alaraja || Vesiliikenteen alavertailutaso N60 +100,68 m
|-
| Muuta || Tavoitekorkeus N60 +100,95-101,00 m
|}

==Nykytila ja suojelu==
Kiesimän vedessä on lievä humusleima ja se on rehevyystasoltaan karu. Happamuudeltaan järvi on neutraali. Vuonna 2013 järven ekologinen tila oli erinomainen.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, haukea ja lahnaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Järven luoteispuolella sijaitsee Kiesimän kylä, itäpäässä Kerkonkosken kylä.

==Aiheesta muualla==
Wikipedia. Kiesimä. Internet-sivu. Viitattu 4.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiesim%C3%A4 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiesim%C3%A4]

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]

[[Luokka:Säännöstellyt järvet]]