<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Mikko.palkonen</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Mikko.palkonen"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Mikko.palkonen"/>
	<updated>2026-05-03T11:08:36Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)/J%C3%A4rven_osien_nimet&amp;diff=849629</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Lehmijärvi (82.024.1.004)/Järven osien nimet</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)/J%C3%A4rven_osien_nimet&amp;diff=849629"/>
		<updated>2020-06-30T14:19:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Mikko.palkonen: Uusi ketju: Järven osien nimet&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Ehdotan,että järven osille annetaan seuraavat nimet:&lt;br /&gt;
Pikkulahti olisi Lehmilahti,salmi olisi Lehmisalmi ja isoselkä olisi Lehmiselkä.&lt;br /&gt;
Näin olisi helpompi puhua eri mökkien sijainnista.Mitä muut ajattelevat?&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Mikko.palkonen</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)/Rehev%C3%B6ityminen&amp;diff=849628</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Lehmijärvi (82.024.1.004)/Rehevöityminen</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)/Rehev%C3%B6ityminen&amp;diff=849628"/>
		<updated>2020-06-30T14:14:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Mikko.palkonen: Uusi ketju: Rehevöityminen&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Järven rehevöitymisen merkkejä ovat tänä kesänä olleet mm.näkösyvyyden pienentyminen,lumpeiden runsaslukuisuus,pikkulahdenruohottuminen js Lehmirannan uimapaikalla esiintyvä keltainen levämuodostuma.Myös sinilevän ilmaantuminen jo kesäkuussa on merkki järven rasituksesta.Siihen vaikuttaa varmaankin mennyt vähäluminen talvi ja valumavesien poikkeuksellisuus.&lt;br /&gt;
Mielestäni parannuskeinoina voisi miettiä samanlaista kalkkikäsittelyä kuin nyt ollaan kokeilemassa Itämerellä. Elykeskuksen kanssa voisi kehitellä tähän  hanketta.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Mikko.palkonen</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)&amp;diff=725465</id>
		<title>Lehmijärvi (82.024.1.004)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lehmij%C3%A4rvi_(82.024.1.004)&amp;diff=725465"/>
		<updated>2017-07-25T12:26:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Mikko.palkonen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Salon kaupungin alueella sijaitseva Lehmijärvi on pinta-alaltaan noin 63 hehtaarin&lt;br /&gt;
suuruinen kirkasvetinen ja karu latvajärvi. Lehmijärvi kuuluu Hamarinjärven&lt;br /&gt;
(27.03) vesistöalueeseen, ja vedet virtaavat järven eteläosasta lähtevää lasku-uomaa&lt;br /&gt;
pitkin Pajajärveen ja edelleen Hamarinjärven kautta Halikonlahden Kirjakkalanselälle.&lt;br /&gt;
Tyypiltään Lehmijärvi kuuluu pienten ja keskikokoisten, vähähumuksisten&lt;br /&gt;
järvien tyyppiin.&lt;br /&gt;
Lehmijärven valuma-alueen pinta-ala on 4,12 km2, josta suurin osa on metsää (72&lt;br /&gt;
%) ja suota (10 %), kun taas peltoja ei ole (Joki-Heiskala 2003). Järven keskisyvyys&lt;br /&gt;
on 4,9 m ja suurin syvyys on 12 m; järvellä on hyvin suppea-alainen syvänne itärannan&lt;br /&gt;
tuntumassa. Vesinäytteet on otettu paikasta, jonka syvyys on noin 9 m. Syvyyskartan&lt;br /&gt;
perusteella järven tilavuus on noin 3,1 milj. m3. Valuma-alueen pintaalan&lt;br /&gt;
ja järven tilavuuden perusteella veden viipymäksi on arvioitu 2 vuotta. Viipymä&lt;br /&gt;
on pitkä, joten järven veden laatu muuttuu hitaasti.&lt;br /&gt;
Järven itärannalla on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, ja pohjoisrannalla useita yhteisöjen&lt;br /&gt;
kesänviettopaikkoja mm. Eläkeliiton Lehmirannan lomakeskus ja Salon kansalaisopiston&lt;br /&gt;
Rantapirtti. Järven pohjoisrannalla on myös Salon kaupungin yleinen&lt;br /&gt;
uimaranta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehmijärven veden pH-arvot ja puskurikykyä kuvaavat alkaliniteettiarvot ovat&lt;br /&gt;
2000-luvulla olleet aikaisempaa suurempia, mutta järvivesi on kuitenkin välillä&lt;br /&gt;
2000-luvullakin ollut hapanta. Myös järven pohjoisosaan laskevan ojan vesi on&lt;br /&gt;
ajoittain hapanta ja veden on todettu sisältävän runsaasti alumiinia. Lehmijärven&lt;br /&gt;
ajoittain korkeat alumiinipitoisuudet johtuvatkin luultavasti valuma-alueen soiden&lt;br /&gt;
turpeen korkeista alumiinipitoisuuksista. Lehmijärven vesi voi ajoittain olla rapujen&lt;br /&gt;
ja muiden vesieliöiden optimilukemia happamampaa, ja sisältää optimia runsaammin&lt;br /&gt;
alumiinia.&lt;br /&gt;
Valuma-alueen soiden ojituksen ja metsähakkuiden seurauksena järveen on tullut&lt;br /&gt;
runsaasti orgaanista kiintoainetta, mikä näkyy pohjan lietteisyytenä ja alusveden&lt;br /&gt;
lisääntyneenä hapen kulumisena. Vedessä oleva humus ja/tai humusvesissä viihtyvä&lt;br /&gt;
limalevä saattavat selittää havaittua pintojen limoittumista. Suo-ojitukset ja valuma-alueelta purkautuvat ajoittain happamat ja alumiinipitoiset vedet saattavat olla yhtenä osasyynä rapuistutusten epäonnistumisiin. Lehmijärven veden laatu ei ole rapujen&lt;br /&gt;
kannalta optimaalista pH- ja alkaliniteettiarvojen sekä alumiinin osalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehmijärven ravinnepitoisuudet ovat pieniä ja vesi kirkasta. Pintaveden fosforipitoisuudet&lt;br /&gt;
ovat karuille järville ominaisen pieniä, ja levämäärää kuvaavat aklorofyllipitoisuudet&lt;br /&gt;
ovat vaihdelleet karusta lievästi rehevään. Pohjanläheiset ravinnepitoisuudet&lt;br /&gt;
sekä sameus- ja väriarvot ovat yleensä selvästi pintaa suurempia;&lt;br /&gt;
pohjasedimentistä vapautuu alusveteen mm. ravinteita ja rautaa. Järven rehevyystasossa&lt;br /&gt;
ei ole havaittavissa oleellisia muutoksia tarkasteltavana olevan ajanjakson&lt;br /&gt;
(1969–2014) aikana. Veden sameus- ja väriarvot ovat lievästi kasvaneet kyseisenä&lt;br /&gt;
ajanjaksona. Järvi on ekologiselta tilaltaan luokiteltu erinomaiseksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jätevesijärjestelmiä koskevan kyselyn vastausten perusteella jätevesijärjestelmien&lt;br /&gt;
toimenpiteet on toteutettu pääosassa kiinteistöjä aikaisemmin tehdyn selvityksen&lt;br /&gt;
mukaisiksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Runsas kalasto haukia,ahvenia ja särkiä.Koekalastuksessa todettu useita yli kg:n painoisia ahvenköriläitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikka ja tavi pesii, myös joutsenpari vierailee syksyisin.Lokkiongelma.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rapurutto 1980-luvulla, jonka jälkeen useita jokirapuistutuksia tuloksetta. 2008 istutettiin 3000 täpläravunpoikasta.&lt;br /&gt;
2015-2016 suoritetussa koesumputuksessa todettiin rapujen lisääntyneen.Nyt odotellaan jännittyneinä säilyvätkö&lt;br /&gt;
 ravut n.50 kpl elävinä pitkään!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehmijärven rannalla on 45 lomamökkiä, Salon kaupungin virallinen uimaranta sekä  Eläkeliiton lomakeskus. Lisäksi kahden kartanon metsätalousmaita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Mikko.palkonen</name></author>
	</entry>
</feed>