https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Nooranest 2026-05-05T11:42:34Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakskerranj%C3%A4rvi_(95.110.1.001)&diff=860034 2020-08-28T10:35:11Z

<p>Nooranest: /* Vedenlaadun seuranta */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kakskerranjärvi on pitkänomainen saaristojärvi Kakskerran saaressa Turussa, Varsinais-Suomen maakunnassa. Pinta-ala on 1,63 km², keskisyvyys 6,4 metriä ja syvin kohta, Myllykylän syvänne, noin 15 metriä. Järven vesitilavuus on 10,3 milj. m3 ja teoreettinen viipymä noin neljä vuotta. Rantaviivaa on 15 km.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 10,4 km². Se on puolet Kakskerran saaren alasta. Järveen laskee viisi ojaa, suuruusjärjestyksessä Aatilanoja, Kalliolanoja, Pikkujärvenoja, Hyyrtilänoja ja Kollinoja. Näiden kautta järveen tulee paljon kuormitusta etenkin saaren pelloilta. Järven alusvedessä on happikatoa kerrosteisuuden aikaan talvella ja kesällä.<br /> <br /> Järvi on muodoltaan pitkänomainen ja halkaisee pitkulaisen Kakskerran saaren. Järven suurin pituus on 5,0 km ja saaren 9,1 km.<br /> <br /> Kakskerranjärvessä on kolme saarta: Isosaari (4 ha), Pikkusaari ja Kissasaari. Laskuoja Myllyoja Saaristomereen lähtee Isosaaren itäpuolelta järven etelärannalta. Saarten nimet vaihtelevat lähteestä riippuen. Paikalliset käyttävät Isosaaresta nimitystä Käärmesaari ja keskimmäisestä Muurahaissaari. Pienintä Kissasaarta nimitetään toisinaan myös Lintusaareksi, ja siellä pesiikin säännöllisesti mm. muutamia selkälokkeja. Käärmesaari on korpimainen asumaton saari, ja siellä metsä on kasvanut pitkään vapaasti. Hirvet viihtyvät siellä toisinaan kesäisin, siellä pesivät todennäköisesti harmaahaikarat ja kanahaukka.<br /> <br /> Viimeisin muokkaus: Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys. 3.10. 2013<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> '''Kakskerranjärvi voi nykyään paremmin'''<br /> <br /> Kakskerranjärven tilassa on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut selkeä käänne parempaan. Syksyllä 2007 pantiin järven tärkeällä valuma-alueella Kalliolassa ympäristötukisopimuksella peltoja kesannolle yli 20 ha, ja määrää on sittemmin lisätty. Tämä on vaikuttanut ratkaisevasti ulkoisen kuorman vähenemiseen, ja nimenomaan pintaveden fosforipitoisuuksien alenemiseen tuottavassa kerroksessa. Sinilevien massaesiintymisiä ei ole enää tämän jälkeen havaittu, määrät ovat olleet pieniä eivätkä enää haittaa virkistyskäyttöä. Alusveden happivajaus on vielä toistaiseksi ongelmana; pitkään jatkunut ilmastus eri menetelmin lopetettiin vuonna 2012, mutta tällä ei ole ollut oleellista merkitystä järven tilaan. <br /> <br /> Vuonna 2013 näkösyvyys on ollut toukokuista kevätaspektin samennusta lukuunottamatta yli 2 metriä, maaliskuussa peräti 2,8 ja heinäkuussa 2,5 m. Tuottavan kerroksen fosforipitoisuus on ollut n. 20 mikrogrammaa per litra.<br /> <br /> Anssi Junnila, Kakskerranjärven suojeluyhdistys 3.10. 2013<br /> <br /> ==Vedenlaadun seuranta==<br /> Kakskerranjärvi kuuluu pienten ja keskikokoisten vähähumuksisten järvien pintavesityyppiin, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Harjattulan havaintopisteessä fosforia ja typpeä on ollut kohtalaisesti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti.<br /> <br /> Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen levätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä kesäisin. Talvella pintaveden happitilanne on pysynyt hyvänä. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy usein hapen vajausta ja etenkin kesäisin jopa happikatoa.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus ja sameus ovat vaihdelleet kuten näkösyvyyskin. Suurimmat näkösyvyydet on mitattu 1970-luvulla, eikä vastaavia ole sen jälkeen ollut. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut ajoittain kesäisin huomattavan korkea, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla. Talvisin pH on selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Kakskerranjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kakskerranjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kakskerranjarvi_Happi_pohja.jpg&diff=860033 2020-08-28T10:34:24Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Kakskerranjarvi Happi pohja.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kakskerranjarvi_Happi_pinta.jpg&diff=860032 2020-08-28T10:34:02Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Kakskerranjarvi Happi pinta.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kakskerranjarvi_Nakosyvyys.jpg&diff=860031 2020-08-28T10:33:43Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Kakskerranjarvi Nakosyvyys.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kakskerranjarvi_Kokonaistyppi.jpg&diff=860030 2020-08-28T10:30:42Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Kakskerranjarvi Kokonaistyppi.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kakskerranjarvi_Kokonaisfosfori.jpg&diff=860029 2020-08-28T10:30:24Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Kakskerranjarvi Kokonaisfosfori.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_happi_pohja.jpg&diff=860028 2020-08-28T10:25:24Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi happi pohja.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_happi.jpg&diff=860027 2020-08-28T10:25:08Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi happi.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_n%C3%A4k%C3%B6syvyys.jpg&diff=860026 2020-08-28T10:24:52Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi näkösyvyys.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_Klorofylli-a.jpg&diff=860025 2020-08-28T10:24:36Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi Klorofylli-a.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_typpi.jpg&diff=860024 2020-08-28T10:24:10Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi typpi.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Karvianjarvi_fosfori.jpg&diff=860023 2020-08-28T10:23:48Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Karvianjarvi fosfori.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_happi_pohja.jpg&diff=860022 2020-08-28T10:16:40Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi happi pohja.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_happi.jpg&diff=860021 2020-08-28T10:16:23Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi happi.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_n%C3%A4k%C3%B6syvyys.jpg&diff=860020 2020-08-28T10:16:03Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi näkösyvyys.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_Klorofylli-a.jpg&diff=860019 2020-08-28T10:15:43Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi Klorofylli-a.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_typpi2.jpg&diff=860018 2020-08-28T10:15:24Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi typpi2.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Valkiajarvi_fosfori.jpg&diff=860017 2020-08-28T10:15:00Z

<p>Nooranest: Nooranest tallensi uuden version Tiedosto:Valkiajarvi fosfori.jpg</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus<br /> == Lisenssi ==<br /> {{Lisenssi/Viittaus}}</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ylisj%C3%A4rvi_(24.043.1.001)&diff=860016 2020-08-28T10:13:07Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.<br /> <br /> Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.<br /> <br /> Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5-0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> '''Kasvillisuus''' on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.<br /> <br /> Järven '''kalasto''' on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki. <br /> <br /> Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas '''sammakkokanta'''. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia '''matelijoita'''.<br /> <br /> '''Vesilinnustoa''' luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.<br /> <br /> Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen '''nisäkäs '''. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vihtij%C3%A4rvi_(82.056.1.004)&diff=860015 2020-08-28T10:12:27Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> '''Vihtijärvi''' on keskikokoinen järvi [[Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)|Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaan vesistöalueella]] [[Vehmaa (kunta)|Vehmaan kunnassa]] [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnassa]].<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vihtijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokittelussa erinomaiseksi. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut huomattavasti etenkin talvella, ja kokonaistyppipitoisuus on ollut talvisin korkea. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on laskenut 1990-luvulta nykyiseen tasoonsa.<br /> <br /> Happipitoisuus on kesällä ollut pintavedessä hyvä, mutta myös runsaaseen planktonlevätuotantoon viittaavaa hapen ylikyllästystä on esiintynyt toistuvasti. Pohjanläheisessä vedessä on aiemmin esiintynyt voimakasta hapen vajausta sekä kesällä että talvella, mutta havaintojen perusteella kesän happitilanne on parantunut 1990-luvulta lähtien.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on ollut kesäisin kohtalainen, mutta talvisin selvästi vaihtelevampi ja voimakkaampi. Vesi on sameaa, ja näkösyvyys on vaihdellut 2010-luvun kesämittauksissa 0,8-1,4 m:n välillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut em. ajankohtina 7,4-7,5. Talviarvot ovat alempia, mutta nousseet pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Vihtijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vihtijarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Järveä kutsutaan myös nimellä Vihtjärvi.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Verttuunj%C3%A4rvi_(36.028.1.005)&diff=860014 2020-08-28T10:11:34Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Verttuunjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järvestä on niukasti seurantatietoja ennen 2000-lukua. Vedessä on runsaasti typpeä ja fosforia, ja varsinkin kokonaisfosforipitoisuus on vaihdelleet suuresti. Myös planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti, ja ajoittain hyvin suuret arvot selittynevät limalevän esiintymisellä.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta merkittävääkin hapen vajausta on joskus esiintynyt pohjan lähellä. Talvisin veden happitilanne on huono pintaveteen asti, ja happi kuluu pohjan lähellä usein loppuun talven aikana.<br /> <br /> Verttuunjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on ollut 2010-luvun kesämittauksissa 0,8-1,1 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut samalla ajanjaksolla kesällä 7,0-7,2, mutta talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.9.2012<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Verttuunjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Verttuunjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Varesj%C3%A4rvi_(24.073.1.006)&diff=860013 2020-08-28T10:10:27Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Varesjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Kesän kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet 1970-luvun lopun pitoisuuksiin verrattuna, mutta talvipitoisuuksissa ei ole muutoksia. Kokonaistyppipitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti 1980-luvulta lähtien samoin kuin planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuuskin.<br /> <br /> Kesällä happipitoisuus on ollut hyvä sekä pintavedessä että pohjan läheisyydessä, mutta myös hapen ylikyllästystä on esiintynyt 1990-luvulle asti. Talvella on esiintynyt hapen vajausta sekä pintavedessä että pohjan lähellä.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on ollut kohtalaisen suuri. Kesän sameusarvot ovat kuitenkin pienentyneet pitkällä aikavälillä ja kesäkauden näkösyvyys on kasvanut. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 7,3-7,4 ja talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 31.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Varesjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Varesjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 31.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vallij%C3%A4rvi_(82.068.1.019)&diff=860012 2020-08-28T10:09:55Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vallijärvi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokituksessa tyydyttäväksi. Järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet melko pieninä, mutta kasvaneet pitkällä aikavälillä. Kohtalaiset pienet kokonaistyppipitoisuudet olivat alimmillaan 1990-luvulla, mutta ovat hieman nousseet sen jälkeen. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti pieniä.<br /> <br /> Happipitoisuus on ollut pintavedessä kesällä hyvä ja talvellakin tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy talvisin hapen vajausta.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on talvella selvästi voimakkaampi kuin kesällä ja noussut 2000-luvulla etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella. Näkösyvyys on vaihdellut ja ollut 2010-luvun kesinä 1,7-3,5 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut vastaavina kesinä 6,8-7,1, mutta talvisin selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Vallijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Vallijarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Uksj%C3%A4rvi_(83.059.1.001)&diff=860011 2020-08-28T10:06:18Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Uksjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on melko runsaasti fosforia etenkin kesällä ja typpeä varsinkin talvella. Ravinnepitoisuuksissa ole havaittavissa selkeää muutossuuntaa, mutta fosforitaso on mahdollisesti kääntynyt laskuun. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on laskenut selvästi 1980-luvun puolivälin huippuarvoista.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä happipitoisuus on toisinaan laskenut kesälläkin viime tutkimuskesiä lukuun ottamatta. Talvisin pintaveden happitilanne on hyvin vaihteleva ja järvessä on esiintynyt voimakasta happivajausta.<br /> <br /> Uksjärven vesi on melko humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on vaihdellut melko paljon sen oltua 2010-luvun kesämittauksissa 1,2-1,5 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin vastaavalla jaksolla 7,2-7,4, mutta talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Uksjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Uksjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(32.004.1.014)&diff=860010 2020-08-28T10:04:30Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Särkijärvi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven ravinnepitoisuudet ovat pysyneet kohtalaisina. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut pienehkö mutta vaihteleva.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin esiintyy hapen vajausta ajoittain pintaveteen asti. Hapen loppumisesta ei kuitenkaan ole havaintoja pohjanläheisessä vedessä.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on ollut vähäinen, mutta kasvusuunnassa. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä. Näkösyvyys on usein ollut hyvä, viime kesämittauksessa 2,3 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 7, mutta talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Särkijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Sarkijarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Siikaisj%C3%A4rvi_(36.065.1.002)&diff=860009 2020-08-28T10:02:28Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Siikaisjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on melko runsaasti typpeä ja fosforia, eikä ravinnepitoisuuksissa ole selkeää muutossuuntaa tutkimusjaksolla. Järveä kuormittaa hajakuormitus. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin on esiintynyt hapen vajausta pintaveteen asti ja pohjan lähellä happea on usein niukasti.<br /> <br /> Siikaisjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja melko sameaa. Veden näkösyvyys on hieman pienentynyt pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime mittauskesinä kesäkaudella 6,3-6,9 ja talvisin selvästi alempi. Vesi voi siten olla ajoittain melko hapanta.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Siikaisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Kokonaistyppi.jpg‎|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Siikaisjarvi_Happi_pohja.jpg‎|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(34.031.1.001)&diff=860008 2020-08-28T10:01:13Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.<br /> <br /> Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä. <br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.<br /> <br /> Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.<br /> <br /> Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.<br /> <br /> ===Vedenkorkeus ja virtaama===<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.<br /> <br /> Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.<br /> <br /> Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).<br /> <br /> ==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==<br /> Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on pääsääntöisesti ollut enemmän laskusuunnassa tai vaihdellut. Typpitasossa ei ole havaittavissa huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus nousi suurimmilleen 1990-luvulla, mutta laski 2000-luvun alussa alemmalle tasolle.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on kuitenkin järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.<br /> <br /> Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin hieman kasvanut pitkällä aikavälillä, mikä voi liittyä myös levätuotantoon. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt hyvänä (1,8-4 m). Kesän pH-arvo on ollut viime vuosina kesällä 7,5-7,9 ja talvella hieman alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_typpi2.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_klorofyllia.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pyhäjärvi_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kuikka, laulujoutsen,<br /> liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.<br /> <br /> 1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. &quot;Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa.&quot; Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)<br /> * [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]<br /> * [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)<br /> ===Julkaisut===<br /> * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&amp;lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi]&lt;br /&gt;Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).<br /> <br /> [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pyhajarvi%285461%29 Ympäristö.fi]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Poosj%C3%A4rvi_(36.013.1.001)&diff=860007 2020-08-28T10:00:21Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Poosjärvi on lyhytviipymäinen, matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on runsaasti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kohtalainen, mutta vastaa matalassa runsashumuksisessa järvessä hyvää ekologista luokkaa.<br /> <br /> Poosjärven veden happipitoisuus on kesällä vähintään tyydyttävä. Talvisin hyvin matalassa järvessä voi esiintyä hapen vajausta pintaveteen asti, ja pohjalta happi voi kulua loppuun.<br /> <br /> Poosjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Näkösyvyys on ollut viime kesämittauksissa 0,9 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime mittauskesinä 6,8-6,9 ja talvina 6,2-6,3.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Poosjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Kokonaistyppi.jpg‎|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Poosjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Poosjärven vesi- ja rantalinnusto on lajirikas. Peruslajistoon kuuluvat telkkä sinisorsa ja tavi. Myös haapana on suhteellisen yleinen. . Lokkilintuja alueella on runsaasti ja mm. pikkulokki pesii järvellä kuten myös nauru- ja kalalokki sekä kalatiira. Kahlaajista tavallisimpia ovat rantasipi ja taivaanvuohi. Alueella pesii tai ainakin käy ruokailemassa useita petolintuja kuten nuolihaukka, mehiläishaukka ja ruskosuohaukka. Lisäksi lajistoon kuuluvat kuikka ja suhteellisen uutena tulokkaana kurki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Poosjärvi on kuuluu Natura 2000-alueeseen runsaan linnustonsa vuoksi. Lisätietoja: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Poosjarvi%285451%29 Poosjärvi]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pernj%C3%A4rvi_(24.044.1.006)&diff=860006 2020-08-28T09:58:54Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pernjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Vedessä on runsaasti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Kokonaisfosforipitoisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut suuri ja noussut voimakkaasti 1990-luvulla aiemmista pitoisuuksista.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesällä hyvä ja talvella yleensä tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt voimakastakin hapen vajausta talvisin.<br /> <br /> Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja hyvin sameaa. Selvää muutossuuntaa ei ole havaittavissa. Näkösyvyys on ollut pieni, viime kesämittauksissa vain 0,6-1,0 m. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä 2010-luvulla 6,9-7,0, mutta talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Pernjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painio_(27.042.1.001)&diff=860005 2020-08-28T09:58:00Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km², keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m.<br /> Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km², josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha. <br /> <br /> Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja [[Myllylammi_(27.031.1.002)|Myllylammi]] (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato. <br /> <br /> Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km²), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km²). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Painio on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Näytteenotto on ollut viime vuosina aiempaa tiheämpää. Sekä fosforia että typpeä on vedessä runsaasti, ja fosforitaso on noussut pitkällä aikavälillä nykyiselle tasolle. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut usein kohtalaisen suuri, joten levätuotanto on melko runsasta.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä sekä kesä- että talvimittauksissa. Pohjanläheisessä vedessä esiintyy hapen vajausta talvisin ja toisinaan myös kesällä.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on voimakasta. Vesi on erittäin sameaa ja näkösyvyys on ollut viime vuosina kesällä vain 0,3-0,6 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesämittauksissa 7,4-8,4, mikä ilmentää runsasta planktonlevätuotantoa.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Painion vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Painio_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Painio_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Painio_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Painio_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Painio_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Painio_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote kirposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Painio Painio] (wikipedia)<br /> * Someron vesiensuojeluyhdistys ry.</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Otaj%C3%A4rvi_(83.002.1.014)&diff=860004 2020-08-28T09:57:23Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Otajärvi sijaitsee Länsi-Suomessa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla, Pyhärannan kunnan ja Laitilan ja Rauman kaupunkien alueilla. Järvi kuuluu Ihodenjoen vesistöalueeseen ja sen valuma-alue on noin 112 kilometriä. Otajärvi laskee sen länsirannalta lähtevän Ihodenjoen kautta Selkämeren Mannerveteen. Järveen laskevista joista merkittävin on Kodisjoki, joka laskee järven koillispäähän.<br /> <br /> Järven pinta-ala on noin 455,9 hehtaaria ja tilavuus noin 5 787,8 kuutiometriä. Otajärvi on noin 5 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on noin 24,9 kilometriä. Järvi on kuitenkin hyvin matala – keskisyvyys on vain noin metrin. Suurin syvyys on noin 5 metriä. Otajärvellä on saaria ja kareja noin 20 kappaletta ja suurimmat niistä ovat Iso-Kaskinen, Vähä-Kaskinen, Iso Haltri ja Keskinen.<br /> <br /> Otajärvi kuuluu Laitilan rapakivialueeseen ja rapakiveä on näkyvissä erityisesti järven itärannan koillisosissa ja monissa saarissa. Etenkin järven länsi- ja pohjoisrannat ovat tasaista aluetta. Otajärven rannoilla on myös turvealueita kuten järven länsirannalla sijaitseva Isosuo. Järvi on tyypiltään yhdistelmäjärvi eli sille on ominaista sen eri osien kuuluminen eri järvityyppeihin. Otajärveä pidetään lajidiversiteetiltään ja parimäärältään yhtenä Suomen parhaista lintujärvistä ja se kuuluu Natura 2000 -alueisiin.<br /> <br /> ==Kehityshistoria ja kunnostus==<br /> <br /> Otajärven kehityshistoria muistuttaa monen muun lounaissuomalaisen järven historiaa: Vedenpintaa on laskettu ja rantoja kuivatettu useaan otteeseen viljelysmaan tarpeisiin. 1800–1900-lukujen taitteessa tehtiin ensimmäinen Ihodenjoen lasku-uoman syventäminen, joka ei kuitenkaan vaikuttanut kovin paljoa Otajärven vesipinta-alaan. 1960-luvulla tehty vedenpinnan lasku on vaikuttanut eniten järven luonteeseen.<br /> <br /> 1960-luvulla järven pintaa oli tarkoitus laskea 40 senttimetriä, jolloin vesipinta-alan oli laskettu pienenevän vain 55 hehtaaria. Vedenkorkeus jäikin kasvukaudella suunniteltua alemmaksi ja peruskartan (1968) mukaan vesipinta-ala pieneni 170 hehtaaria. 1970-luvun lopussa liikaa syvennetyn Ihodenjoen suulle rakennettiin kynnyspato Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä. Padosta huolimatta kasvukauden vedenkorkeus jäi noin 13 senttimetriä alemmaksi kuin vuonna 1958 oli suunniteltu. Otajärven padon historia oli värikäs, sillä kuivatuksen vastustajat ja kuivatusta puolustavat rakensivat ja rikkoivat patoa vuoronperään.<br /> <br /> Järven pinnanlaskun lisäksi järven luonnon tilaa on myös muuttanut pohjoisrannan pengerryksen tekeminen ja kesämökkien rakentaminen. Järven rantojen asutustilanne muuttui radikaalisti erityisesti 1970-luvulla. Vuonna 1981 järven pohjoispäätä kuivatettiin ja pengerrettiin pelloksi muutamia kymmeniä hehtaareja.<br /> <br /> Vedenpinnan tason palauttamiseksi alun perin suunnitellulle tasolle tarvittiin pitkä prosessi. Vesioikeus arvioi järven suunniteltua matalamman pinnankorkeuden vakiintuneeksi korkeudeksi, jolloin 13 senttimetrin nosto arvioitiin taas uudeksi vedenpinnan nostoksi. Vasta vuoden 2004 keväällä saatiin vanhan padon tilalle rakennettua uusi pato ja Otajärven vedenkorkeutta nostettiin 13 senttimetrillä. Nosto tehtiin järven umpeenkasvu-uhkan vähentämiseksi.<br /> <br /> Lisäksi Otajärvi oli mukana vuosien 1999–2005 EU:n Life luonto –rahaston tukemassa viiden lounaissuomalaisen kansainvälisesti arvokkaan lintuveden hoito- ja kunnostushankkeessa, jolloin järven Natura-alueella tehtiin kunnostustöitä sekä kehitettiin retkeily- ja palveluvarustusta . Järven kunnostustoimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi vesisammalkasvuston hävittäminen, rantaniittyjen palautus ja joidenkin vanhojen rakennuksien purkaminen rannoilta. Järven pohjoispäästä on leikattu ja poistettu vesisammalkasvustoa vuosina 1999, 2001 ja 2002. Otajärven rannoille on palautettu avointa rantaniittyä niiton ja laidunnuksen avulla. Vanhoja rakennuksia purettiin Iso-Kaskisen rannoilta luonnontilaisuuden parantamiseksi.<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Otajärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi viime luokittelussa. Kokonaisfosforipitoisuus on talvella selkeästi korkeampi kuin kesällä samoin kuin kokonaistyppipitoisuuskin. Kesäisin fosforia on kohtalaisesti ja typpeä melko runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut melko pieni pitoisuuden vaihtelut huomioon ottaen.<br /> <br /> Kesäisin happipitoisuus on ollut havaintopaikalla hyvä sekä pintavedessä että pohjan lähellä. Talvella hapen vajausta on esiintynyt pintaveteen asti, ja ajoittain happi voi loppua pohjan läheltä.<br /> <br /> Humuspitoisuus on erityisesti talvella ollut voimakasta. Kesällä vesi on selvästi kirkkaampaa kuin talvella ja näkösyvyys on selvästi suurempi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut pintavedessä viime kesämittauksissa 7,1-7,2. Talvisin vesi on varsin hapanta, jolloin pH on usein alle 6.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Otajärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Otajarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> Otajärven rannoilla on sekä yksityisiä suojelualueita että valtion suojelutarkoituksiin hankkimia alueita. Suojelu on kuitenkin vielä toteuttamatta vähäisillä osilla rantoja ja yksityisillä vesialueilla. Osa Otajärven alueesta kuuluu Natura 2000 –verkostoon EU:n lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena (SPA-alue) sekä luontodirektiivin mukaisena alueena, jossa on suojeltavia luontotyyppejä (SCI-alue). Järvi kuuluu lisäksi kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti arvokkaana lintujärvenä.<br /> <br /> ==Linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> '''Linnusto'''<br /> <br /> Otajärvi on kansainvälisesti arvokas lintujärvi. Järven merkitys lintujärvenä perustuu ennen kaikkea sen pesimälajistoon, mutta järvi on merkittävä myös lintujen ruokailu- ja sulkasatoalueena. Otajärven pesimälajistossa on erikoista se, että siellä pesii sekä rehevän että karun järvityypin lajeja. Reheville vesille tyypillisiä lajeja on kuitenkin enemmän. Koskeljärven umpeenkasvaminen on vuosien mittaan muuttanut linnuston rakennetta.<br /> <br /> Otajärven alueella tavataan EU:n lintudirektiivin liitteen I linnuista seuraavia lajeja: kalatiira, kaulushaikara, kuikka, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, niittysuohaukka, palokärki, pikkulepinkäinen, pikkulokki, pyy, räyskä, ruskosuohaukka, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, uivelo, vesipääsky ja viirupöllö. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia.<br /> <br /> Alueella säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja ovat härkälintu, harmaahaikara, jouhisorsa, heinätavi, nuolihaukka, punajalkaviklo, mustaviklo, harmaasorsa, jänkäkurppa, metsähanhi, lapasorsa, rastaskerttunen ja idänuunilintu. Lisäksi järven muuta lintulajistoa ovat haapana, isokoskelo, kanadanhanhi, keltavästäräkki, liejukana, luhtakana, luhtakerttunen, merihanhi, metsäviklo, nokikana, pajusirkku, pikkuhuitti, pikkutikka, punasotka, punavarpunen, pyrstötiainen, rantasipi, ruokokerttunen, rytikerttunen, satakieli, silkkiuikku, sinisorsa, taivaanvuohi, tavi, telkkä, töyhtöhyyppä, tukkasotka, valkoviklo, västäräkki ja viiksitimali.<br /> <br /> '''Kasvisto'''<br /> <br /> Kasvimaantieteellisesti Otajärvi sijoittuu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen ja sitä ympäröivät metsä- sekä peltoalueet. Itse Otajärvi on erikoinen yhdistelmä rehevää lintukosteikkoa ja karua, perinteistä järvimaisemaa. Kasvillisuutensa perusteella Otajärvi voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: pohjois-, keski- ja eteläosaan. Nämä osat kuuluvat eri järvityyppeihin.<br /> <br /> Otajärven pohjoisosa on järven rehevintä aluetta, jota luonnehtivat laajat ruovikot ja paikoin jopa pintaan asti kasvavat vesisammalikot. Järven pohjoispuolella esiintyy muun muassa järviruokoa, palpakkoja, uistinvitaa, rentovihvilää, ulpukkaa, osmankäämiä, järvikaislaa ja lampisirppisammalta. Sara- ja sara-kurjenjalkaluhtia esiintyy yleisesti rantaviivan tuntumassa, mutta laajimmat saraluhdat ovat Kodisjoen itäpuolella ja Petekarin eteläpuolella. Järven pohjoispäätä uhkaa umpeen kasvaminen.<br /> <br /> Otajärven keskiosan länsirannalla kasvillisuus on runsasta ja rantoja reunustaa lähes yhtenäinen järviruokokasvusto. Keskiosan itärannan kasvillisuus taas on niukempaa ja järven keskellä on kasviton vesialue. Järven keskiosan valtalajeja ovat ulpukka, järvikaisla, pohjanlumme, uistinvita, pahaputki, siimapalpakko ja ahvenvita.<br /> <br /> Otajärven eteläosassa ruoko- ja sarakasvillisuutta esiintyy vain pieninä laikkuina. Viivonlahtea kiertää kelluslehtisistä muodostunut vyöhyke, jossa kasvaa etenkin ulpukkaa, ahvenvitaa ja siimapalpakkoa. Lahden länsirannalla kasvaa lisäksi runsaasti kurjenmiekkaa. Iso-Tyrniön eteläpuolella kelluslehtisten kasvustot ovat laajimmillaan ja siellä esiintyy etenkin ulpukkaa, pystykeiholehteä ja siimapalpakkoa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Otajärven luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi järvellä ja sitä ympäröivällä alueella on tärkeä merkitys virkistyskohteena. Otajärvellä harrastetaan kalastusta ja metsästystä ja viime vuosina myös retkeily- ja opetustoiminta on lisääntynyt. Etenkin Otajärven lintutorni sekä tarkkailulavat ovat hyviä päiväretkikohteita, jolloin voi samalla poiketa Otajärven luontotuvalle, jossa on alueen luonnosta kertova näyttely. Järven pohjois- ja koillisosa ovat linnustollisesti järven mielenkiintoisimmat alueet.<br /> <br /> Otajärven alueella maata ja vettä omistavat valtion lisäksi yksityiset maanomistajat. Valtion maiden hallinta kuuluu Metsähallitukselle. Osa alueista on myös yhteisiä alueita, joiden hallinta on osakaskunnilla. Otajärven asutus on keskittynyt järven eteläosaan, jossa runsaasti kesämökkejä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Otajräven alueella on runsas pesimälinnusto ja järvi kuuluukin Natura 2000-alueeseen. Lisätietoja: [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Otajarvi%285331%29 Otajärvi]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Narvij%C3%A4rvi_(33.009.1.001)&diff=860003 2020-08-28T09:56:24Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Narvijärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Kokonaisfosforipitoisuus on hieman laskussa suurimpiin mitattuihin pitoisuuksiin verrattuna. Kokonaistypen kesäpitoisuus on vakiintunut 2000-luvulla noin 600 µg/l:n tasolle, mutta talvipitoisuuksissa on vaihtelua. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut. Järvessä esiintyvä limalevä voi selittää ajoittain korkeita klorofyllipitoisuuksia.<br /> <br /> Narvijärven veden happipitoisuus on pintavedessä pääsääntöisesti hyvä, mutta voi joskus talvella laskea. Pohjan lähellä esiintyy talvisin hapen vajausta. Vesi on melko humuspitoista ja hieman sameaa. Näkösyvyys on kesäisin ollut pääsääntöisesti hyvä ja vaihdellut viime vuosina 1,5-2,7 metrin välillä. Pintaveden pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 7,3-7,5 ja talvella enimmillään 7.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.9.2012<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Narvijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Narvijarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Naarj%C3%A4rvi_(24.054.1.001)&diff=860002 2020-08-28T09:55:48Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Naarjärvi sijaitsee Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueella Varsinais-Suomen maakunnassa. Sen ala on 2,1 km². Vesistönsä järvien pinta-alatilastossa se on vasta viidentenä – onhan kyseessä maakunnan ainoa järvirikas vesistö, jossa on 199 järveä.<br /> <br /> Naarjärven keskisyvyys on 2,8 metriä ja suurin syvyys vajaat viisi metriä. Järvi on pitkään ollut säännöstelty.<br /> <br /> Valuma-alue on hyvin pieni, järvi mukaan lukien vain 8,8 km². Järvi laskee Naarjärvenojan kautta Aaljokeen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Naarjärvi on pintavesityypiltään matala vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on määritelty erinomaiseksi viime luokittelussa. Järven ravinnepitoisuudet ja planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus ovat olleet pieniä Isosaaren havaintopaikassa. Pitkällä aikavälillä kesäiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas talviarvot ovat hieman nousseet. Talviset typpipitoisuudet ovat pienentyneet.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä ja talvisinkin vähintään tyydyttävä. Kesällä on esiintynyt lievää hapen ylikyllästystä, mikä liittyy vilkkaaseen planktonlevätuotantoon. Happipitoisuus laskee pohjanläheisessä vedessä talvisin.<br /> <br /> Naarjärven humuspitoisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä sekä veden kemiallisen hapenkulutuksen, että väriluvun perusteella. Näkösyvyys on ollut viime kesämittauksissa 3 m, ja vesi on kesällä hieman sameampaa kuin talvella. Pintaveden pH-arvo on ollut viime kesämittaukissa 7,1 ja talvimittauksissa 6,6.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Naarjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Naarjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lemn%C3%A4str%C3%A4sket_(92.211.1.001)&diff=860001 2020-08-28T09:54:30Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lemnästräsket on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokittelussa erinomaiseksi. Seurantatietoja on niukasti, ja seuraava tutkimusvuosi on 2019.<br /> <br /> Veden ravinnepitoisuudet ovat melko pieniä. Happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä, mutta talvisin happipitoisuus laskee pohjanläheisessä vedessä.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on ollut talvella suurempi kuin kesällä, mutta sameus on melko lievää. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on kesällä selkeästi korkeampi kuin talvella, mikä selittyy planktonlevätuotannolla.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Lemnästräsketin vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lemnastrasket_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lievij%C3%A4rvi_(35.151.1.001)&diff=860000 2020-08-28T09:53:56Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Lievijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on melko runsaasti fosforia ja typpeä, mutta pitoisuuksissa ei ole selkeitä muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti, mikä johtuu järvessä esiintyvästä limalevästä.<br /> <br /> Lievijärven veden happipitoisuus on kesällä hyvä, mutta talvisin hyvin matalassa järvessä esiintyy hapen vajausta. Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja melko sameaa. Sameus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut pitkällä aikavälillä kesällä 6,2–6,7. Kevättalvisin vesi on ollut melko hapanta pH-arvojen vaihdeltua mittauksissa välillä 5,7–5,9. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on ollut pieni, joten järveen päätyvä kuormitus on sen perusteella melko vähäistä.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Lievijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Lievijarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyn%C3%A4sj%C3%A4rvi_(36.021.1.002)&diff=859999 2020-08-28T09:51:29Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Kynäsjärvi on lyhytvirtaamainen, matala, runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Vedenlaatutietoja on melko vähän. Järven vedessä on hyvin runsaasti fosforia ja runsaasti typpeä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllin määrä on vaihdellut huomattavasti lievästi rehevien järvien pitoisuuksista ylirehevien järvien pitoisuuksiin. Järvessä esiintyvä limalevä voi selittää osaltaan ajoittain suuria klorofyllin määriä.<br /> <br /> Kynäsjärven vedessä voi esiintyä kesällä hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pintaveden happipitoisuus on ollut mittauskerroilla hyvä myös talvella, koska vesi vaihtuu nopeasti. Järven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on ollut kesämittauksissa 0,5-1,3 m. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 6,6-7,1.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.9.2012<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Kynäsjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kynasjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kurkelanj%C3%A4rvi_(24.032.1.001)&diff=859998 2020-08-28T09:51:00Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kurkelanjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on kohtalaisesti typpeä ja fosforia. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut etenkin kesällä ja typpipitoisuus talvella. Kesän fosforitaso on noussut jonkin verran 1970-luvun tasosta, mutta typpiarvoissa ei ole selkeää muutossuuntaa joitakin vanhoja korkeita talviarvoja lukuun ottamatta. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut 2000-luvun mittauksissa aiempaa suurempi, mutta havaintoja on vähän.<br /> <br /> Järven happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä sekä kesällä että talvella. Happitilanne on ollut pohjan lähellä huono kaikissa kesämittauksissa, ja toisinaan happi on loppunut havaintopaikalla. Talvisin alusveden happitilanne on sen sijaan ollut yleensä kohtalainen.<br /> <br /> Veden sameus on vaihdellut samoin kuin näkösyvyyskin. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin pintavedessä selvästi yli 7, mikä selittyy planktonlevätuotannolla. Talvella vesi on happamampaa.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Kurkelanjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kurkelanjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=859997 2020-08-28T09:48:35Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: KiskonKirkkojarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kaljasj%C3%A4rvi_(83.012.1.011)&diff=859996 2020-08-28T09:42:45Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kaljasjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi viime luokituksessa. Järven kokonaisfosforipitoisuudet nousivat 2000-luvulle asti. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa. Talvisin typpipitoisuudet ovat selkeästi korkeammat kuin kesällä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti.<br /> <br /> Happipitoisuus on ollut pintavedessä kesällä hyvä, mutta talvisin on esiintynyt hapen vajausta. Pohjanläheisessä vedessä happivajaus on talvisin voimakasta, mutta kesäin alusveden happitilanne on kohtalainen.<br /> <br /> Kaljasjärven veden humuspitoisuus ja sameus ovat nousseet 1970-luvulta, ja näkösyvyys on varsinkin kesäisin pienentynyt pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksissa 7,1-7,3, mutta talvisin pH on selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Kaljasjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Kaljasjarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4mij%C3%A4rvi_(35.542.1.001)&diff=859995 2020-08-28T09:40:59Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Jämijärven länsiosa on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokittelussa tyydyttäväksi. Järven itäosa kuuluu runsashumuksisten järvien tyyppiin ja sen ekologinen tila on hyvä. Länsiosan vedessä on runsaasti typpeä ja etenkin fosforia, mutta kokonaisfosforipitoisuus on hieman laskenut. Typpipitoisuudet ovat sen sijaan nousseet pitkällä aikavälillä. Järven länsiosaa kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Jämijärven kunnan puhdistetut jätevedet ja turvetuotanto. Järven itäosan vedessä on kesällä melko runsaasti typpeä ja fosforia, ja molempien pitoisuudet ovat talvella selvästi suuremmat kuin kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvussa. Järven länsiosan vedet virtaavat järven itäosan kautta koko järven lasku-uomaan Kyrösjärven suuntaan. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti seurantajakson aikana järven molemmissa osissa. Klorofyllipitoisuudet olivat varsinkin länsiosassa suurimmillaan 1990-luvulla, mutta ovat sen jälkeen pienentyneet.<br /> <br /> Järven länsiosassa esiintyy hapen vajausta pintavedessä asti varsinkin talvella. Pohjanläheinen happitilanne on usein huono, ja happi voi loppua kokonaan myös kesällä. Itäosan syvännealueella pintaveden happitilanne on kesällä melko hyvä, mutta talvella esiintyy voimakasta hapen vajausta. Syvänteen happitilanne on pohjan lähellä huono, tai happi voi loppua kokonaan sekä kesällä että talvella. Veden lämpötilakerrostuminen on voimakasta yli 25 metrin syvänteessä, joten veden vaihtuminen alusvedessä on heikkoa.<br /> <br /> Jämijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa. Veden näkösyvyys on järven länsiosassa paljon pienempi kuin itäosassa, mutta näkösyvyyksissä ei ole selvää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on viime vuosina ollut Jämijärvessä kesäisin 6,5-7 ja talvisin tyypillisesti hieman alempi. Selkeitä muutoksia ei ole pitkällä aikavälillä havaittavissa.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Jämijärven länsiosan (Iso-Koivunen) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Jamijarvi_IsoKoivunen_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Jämijärven itäosan (Karilannokka) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Karila_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Jamijarvi_Karilannokka_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> == Suojelu ==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4mij%C3%A4rvi_(35.542.1.001)&diff=859994 2020-08-28T09:40:10Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Jämijärven länsiosa on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokittelussa tyydyttäväksi. Järven itäosa kuuluu runsashumuksisten järvien tyyppiin ja sen ekologinen tila on hyvä. Länsiosan vedessä on runsaasti typpeä ja etenkin fosforia, mutta kokonaisfosforipitoisuus on hieman laskenut. Typpipitoisuudet ovat sen sijaan nousseet pitkällä aikavälillä. Järven länsiosaa kuormittavat hajakuormituksen lisäksi Jämijärven kunnan puhdistetut jätevedet ja turvetuotanto. Järven itäosan vedessä on kesällä melko runsaasti typpeä ja fosforia, ja molempien pitoisuudet ovat talvella selvästi suuremmat kuin kesällä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvussa. Järven länsiosan vedet virtaavat järven itäosan kautta koko järven lasku-uomaan Kyrösjärven suuntaan. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti seurantajakson aikana järven molemmissa osissa. Klorofyllipitoisuudet olivat varsinkin länsiosassa suurimmillaan 1990-luvulla, mutta ovat sen jälkeen pienentyneet.<br /> <br /> Järven länsiosassa esiintyy hapen vajausta pintavedessä asti varsinkin talvella. Pohjanläheinen happitilanne on usein huono, ja happi voi loppua kokonaan myös kesällä. Itäosan syvännealueella pintaveden happitilanne on kesällä melko hyvä, mutta talvella esiintyy voimakasta hapen vajausta. Syvänteen happitilanne on pohjan lähellä huono, tai happi voi loppua kokonaan sekä kesällä että talvella. Veden lämpötilakerrostuminen on voimakasta yli 25 metrin syvänteessä, joten veden vaihtuminen alusvedessä on heikkoa.<br /> <br /> Jämijärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Järven länsiosassa sameus on voimakkaampaa kuin itäosassa. Veden näkösyvyys on järven länsiosassa paljon pienempi kuin itäosassa, mutta näkösyvyyksissä ei ole selvää muutossuuntaa pitkällä aikavälillä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on viime vuosina ollut Jämijärvessä kesäisin 6,5-7 ja talvisin tyypillisesti hieman alempi. Selkeitä muutoksia ei ole pitkällä aikavälillä havaittavissa.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Jämijärven länsiosan (Iso-Koivunen) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Jamijarvi_IsoKoivunen_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isokoivunen_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Jämijärven itäosan (Karilannokka) vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Karila_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Jamijarvi_Karilannokka_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Karila_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> == Suojelu ==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Joutsij%C3%A4rvi_(35.143.1.001)&diff=859993 2020-08-28T09:39:25Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Joutsijärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Vedessä on melko runsaasti typpeä ja myös fosforia etenkin kesällä. Pitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon, joten muutossuuntaa ei ole selkeästi osoitettavissa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien ja erittäin rehevien vesien pitoisuuksien välillä. Järvessä on tavattu limalevää, mikä voi selittää ajoittain poikkeuksellisen suuret klorofyllipitoisuudet.<br /> <br /> Joutsijärven veden happipitoisuus on kesällä hyvä pintavedessä, mutta pohjan lähellä hapen määrä voi laskea kesälläkin. Talvisin järvessä voi esiintyä hapen voimakasta vajausta etenkin pohjan lähellä, ja happi voi kulua loppuun alusvedestä. Vesi on humuspitoista ja sameaa, mutta näkösyvyys on silti välillä kohtalainen. Veden pH-arvo on ollut viime vuosina kesällä 6,3-6,6 ja talvella 5,8–6,2, joten vesi on talvisin hieman hapanta.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.9.2012<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Joutsijärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2020&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Joutsijarvi_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2019<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=It%C3%A4j%C3%A4rvi_(36.061.1.004)&diff=859992 2020-08-28T09:38:08Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Itäjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on ollut 2000-luvulla runsaasti fosforia, ja pitoisuudet ovat olleet selvästi suurempia kuin 1980-luvun mittauksissa. Typpeä on myös runsaasti. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on reheville vesille ominainen.<br /> <br /> Järven happitilanne on ollut kesäisin pääsääntöisesti hyvä. Talvisin hyvin matalan järven happi on usein loppunut pintavettä myöten.<br /> <br /> Itäjärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Veden näkösyvyys on ollut 2000-luvulla paljon pienempi kuin 1970- ja 1980-lukujen mittauksissa. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime vuosina pintavedessä kesäisin 6,6–7, mutta talvisin vesi on hieman hapanta.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Itäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Itajarvi_Happi_pohja.jpg‎|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kurki, laulujoutsen,<br /> luhtahuitti, mustakurkku-uikku, mustatiira, ruskosuohaukka, sinisuohaukka<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://%20%20http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/NiemijarviItajarvi%285326%29 Ympäristö.fi]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iso-Lankko_(35.145.1.004)&diff=859991 2020-08-28T09:37:22Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Iso-Lankko on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven vedessä on melko runsaasti typpeä ja fosforia. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut heinä-elokuun mittauksissa erittäin reheville järville ominainen. Järvessä tavataan limalevää, joka nostaa veden a-klorofylliarvoja.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut kesäisin hyvä, mutta talvisin hyvin matalassa järvessä on esiintynyt voimakasta hapen vajausta pintaveteen asti.<br /> <br /> Järven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja melko sameaa. Veden näkösyvyys on kuitenkin ollut kesäisin kohtalainen. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäkauden mittauksissa 6,9–7,3 ja talvimittauksissa 5,9-6,4. Vesi on siten talvisin hieman hapanta.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 19.6.2012<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Iso-Lankkon vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Lankko_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Lankko_Kokonaistyppi.jpg‎|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Lankko_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Lankko_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Iso-Lankko_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Isoj%C3%A4rvi_(36.014.1.001)&diff=859990 2020-08-28T09:35:56Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomessa on 30 [[Isojärvi|Isojärveä]], joista moni on yllättävän pieni, muutama jopa alle kymmenen hehtaarin kokoinen. Suomen suurin Isojärvi sijaitsee Karvianjoen vesistössä. Sen ala on 38,8 km², rantaviivaa on 199 km. Suomen järvien pinta-alatilastossa Isojärvi on sijalla 99.<br /> <br /> Karvianjoen Isojärvi on myös suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Satakunnan maakunnassa. [[Karhijärvi_(36.092.1.001)|Karhijärvi]] Lavialla ja [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Sääksjärvi]] Kokemäellä ovat muutaman neliökilometrin Isojärveä pienempiä; Säkylän [[Pyhäjärvi_(34.031.1.001)|Pyhäjärven]] eteläpää työntyy Varsinais-Suomen puolelle.<br /> <br /> Isojärven valuma-alueen alaa on vaikea yksikäsitteisesti ilmoittaa, koska Karvianjoen vesistössä on useita bifurkaatioita. Teoreettisesti Isojärven valuma-alueeseen kuuluu noin 45 % Inhottujärven valuma-alueesta, joka on 2094 km², koska tämän suuruinen osuus Inhotun vesistä laskee Pomarkunjoen kautta Isojärveen. Muut Inhotun vedet virtaavat Noormarkunjoen ja Eteläjoen kautta Selkämereen. Isojärven alueeseen kuuluu lisäksi 370 km² lähivaluma-aluetta, joten teoreettinen kokonaisvaluma-alue on noin 1300 km².<br /> <br /> Isojärvi itse on bifurkaatio. Neljä viidesosaa vesistä laskee Merikarvianjokea pitkin Selkämereen, loput vedet Salmusojan kautta [[Poosjärvi_(36.013.1.001)|Poosjärveen]], josta edelleen Poosjokea ja Pohjajokea pitkin mereen.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Isojärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1960 alkaen. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee lähellä Salmuojan suuta (YKJ 6854339, 3227500). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 34,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 101 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 36,10 m (toukokuulta1977), alin N60+ 34,16 m (maaliskuissa 1963 ja 1964), joten äärivaihtelu on ollut 194 cm.<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Isojärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on viime luokituksen mukaan tyydyttävä. Vedessä on runsaasti fosforia ja typpeä, mutta pitoisuudet vaihtelevat, eikä selkeitä muutossuuntia ole havaittavissa pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien ja erittäin rehevien vesien pitoisuuksien välillä.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on kesällä yleensä hyvä. Pintavedessä voi esiintyä lievää hapen ylikyllästystä, mikä ilmentää voimakasta planktonlevätuotantoa. Pohjan läheisessä vedessä saattaa esiintyä talvisin happitilanteen heikkenemistä, mutta happikatoa ei ole havaittu.<br /> <br /> Isojärven vesi on voimakkaasti humuspitoista ja sameaa. Sameus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, ja vastaavasti näkösyvyys on jonkin verran pienentynyt. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on vaihdellut viime kesinä pintavedessä välillä 7-7,4, ja talviarvot ovat tyypillisesti hieman alempia. Veden pH on hieman noussut pitkällä aikavälillä.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Isojärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Nakosyvyys.jpg‎|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Isojarvi_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.isojarviseura.fi/ Isojärvi-Seura ry]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirsij%C3%A4rvi_(24.062.1.001)&diff=859989 2020-08-28T09:30:15Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Hirsijärvi on pintavesityypiltään keskikokoinen humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Sekä kokonaisfosfori- että kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon ja olleet talvella suurempia kuin kesällä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on myös vaihdellut huomattavasti.<br /> <br /> Hapen ylikyllästys pintavedessä kesällä ilmentää voimakasta levätuotantoa. Talvella pintaveden happitilanne on kutenkin kohtalaisen hyvä. Pohjan lähellä esiintyy voimakastakin hapen vajausta sekä kesällä että talvella.<br /> <br /> Veden humuspitoisuudessa on pitkällä aikavälillä havaittavissa pientä kasvua kemiallisen hapenkulutuksen perusteella. Humuspitoisuus on talvella voimakkaampaa kuin kesällä samoin kuin veden sameuskin. Näkösyvyydessä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Veden happamuutta kuvaava pH-arvo on ollut kesäisin huomattavasti korkeampi kuin talvella, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 11.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Hirsijärven Korkeasaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Kokonaistyppi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviKorkeasaari_Happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Hirsijärven Pakosaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Hirsijärvi_fosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Hirsijärvi_typpi.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: HirsijarviPakosaari_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Hirsijärvi_näkösyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Hirsijärvi_happi.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Hirsijärvi_happi_pohja.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 23.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 20.8.2018<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvellä on havaittu runsaasti ja useasti ainakin seuraavia lintulajeja:<br /> <br /> * sorsia<br /> * silkkiuikkuja<br /> * valkoposkihanhia / kanadanhanhia<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven rannoilla on vuoden 2012/2013 aikoihin laskettu olevan noin 300 ympärivuotista tai vain kesäkäytössä olevaa asumusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.hirsijarvi.com/ Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry]</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Halkj%C3%A4rvi_(25.007.1.001)&diff=859988 2020-08-28T09:28:44Z

<p>Nooranest: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Halkjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on määritelty viime luokituksessa huonoksi. Ravinnepitoisuudet ovat olleet suuria vuodesta toiseen. Etenkin kokonaisfosforipitoisuudet ovat kesäisin poikkeuksellisen korkeita, mutta talvipitoisuudet ovat selvästi pienempiä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut mittauksissa epätavallisen suuri ja vaihdellut huomattavasti.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut kesällä pintavedessä hyvä, mutta myös levätuotantoon liittyvää ylikyllästystä esiintyy usein. Talvella happea kuluu myös pintavedestä, ja pohjan lähellä voi esiintyä hapen vajausta.<br /> <br /> Humuspitoisuus on ollut vaihteleva, ja vesi on ollut kesäisin selvästi sameampaa kuin talvisin. Näkösyvyys on ollut hyvin pieni, kesällä usein vain noin 0,2 m, ja talvella hieman suurempi. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä toisinaan huomattavan korkea, enimmillään jopa 9 mittausjakson aikana. Runsas levätuotanto voi nostaa pH-arvoja epätavallisen korkeiksi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 10.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Halkjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Halkjarvi_Kokonaisfosfori.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Halkjarvi_Kokonaistyppi.jpg‎|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Halkjarvi_Klorofylli-a.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Halkjarvi_Nakosyvyys.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Halkjarvi_Happi_pinta.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 26.9.2018<br /> <br /> Järvelle on tehty hoitosuunnitelma vuonna 2004. Tämä päivitettiin [http://somero.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/ymparistonsuojelu/vesiensuojelu/pintavedet/someron-jarvet/ Metsajarvi]<br /> -projektissa 2016.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Bj%C3%B6rkboda_tr%C3%A4sk_(92.113.1.002)&diff=859987 2020-08-28T09:27:05Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Björkboda träsk on matala humuspitoinen järvi, jonka ekologinen tila on arvioitu hyväksi viime luokituksessa. Järven tilaa seurataan nykyisen seurantaohjelman mukaan kuuden vuoden välein. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Kesäkauden kokonaistyppipitoisuus on pysynyt melko tasaisena, mutta talviset pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä. Fosforitaso on kuitenkin vastannut vielä hyvää, ja typpitaso erinomaista fysikaalis-kemiallista luokkaa 2010-luvun alussa. Planktonlevien määrää kuvastava a-klorofyllipitoisuus on noussut samalla aikavälillä, vaikka pieniäkin pitoisuuksia on välillä mitattu. Klorofyllin määrä on kuitenkin vastannut hyvää luokkaa viime mittauksissa.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä, mutta etenkin talvisin hapen määrä laskee alusvedessä. Happitilanteessa ei ole ollut merkittäviä muutoksia.<br /> <br /> Björkboda träskin veden humuspitoisuus on ollut nousussa varsinkin kesäisin sekä kemiallisen hapenkulutuksen, että veden väriluvun perusteella. Veden sameus on myös huomattavasti kasvanut pitkällä aikavälillä, ja näkösyvyys on vastaavasti pienentynyt 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime mittauksissa kesällä 6,7-7,0 ja talvella tyypillisesti alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 9.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Björkboda träskin vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2018&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_KokonaisfosforiII.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_KokonaistyppiII.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Klorofylli-aII.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_NakosyvyysII.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Happi_pintaII.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Happi_pohjaII.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 26.9.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Bj%C3%B6rkboda_tr%C3%A4sk_(92.113.1.002)&diff=859986 2020-08-28T09:26:20Z

<p>Nooranest: /* Nykytila */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila==<br /> Björkboda träsk on matala humuspitoinen järvi, jonka ekologinen tila on arvioitu hyväksi viime luokituksessa. Järven tilaa seurataan nykyisen seurantaohjelman mukaan kuuden vuoden välein. Järven kokonaisfosforipitoisuus on noussut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Kesäkauden kokonaistyppipitoisuus on pysynyt melko tasaisena, mutta talviset pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä. Fosforitaso on kuitenkin vastannut vielä hyvää, ja typpitaso erinomaista fysikaalis-kemiallista luokkaa 2010-luvun alussa. Planktonlevien määrää kuvastava a-klorofyllipitoisuus on noussut samalla aikavälillä, vaikka pieniäkin pitoisuuksia on välillä mitattu. Klorofyllin määrä on kuitenkin vastannut hyvää luokkaa viime mittauksissa.<br /> <br /> Veden happipitoisuus on ollut pintavedessä hyvä, mutta etenkin talvisin hapen määrä laskee alusvedessä. Happitilanteessa ei ole ollut merkittäviä muutoksia.<br /> <br /> Björkboda träskin veden humuspitoisuus on ollut nousussa varsinkin kesäisin sekä kemiallisen hapenkulutuksen, että veden väriluvun perusteella. Veden sameus on myös huomattavasti kasvanut pitkällä aikavälillä, ja näkösyvyys on vastaavasti pienentynyt 1970-luvun tilanteeseen verrattuna. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime mittauksissa kesällä 6,7-7,0 ja talvella tyypillisesti alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 9.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=&quot;Björkboda träskin vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2019&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_KokonaisfosforiII.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaisfosfori&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_KokonaistyppiII.jpg|&lt;span caption=&quot;kokonaistyppi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Klorofylli-aII.jpg|&lt;span caption=&quot;klorofylli-a&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_NakosyvyysII.jpg|&lt;span caption=&quot;nakosyvyys&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Happi_pintaII.jpg|&lt;span caption=&quot;happipinta&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> Tiedosto: Bjorkbodatrask_Happi_pohjaII.jpg|&lt;span caption=&quot;happipohja&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 26.9.2018<br /> <br /> ==Suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Nooranest https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ini%C3%B6n_saaristoalue_(95.212)/Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(S%C3%B6derby)&diff=859827 2020-08-27T05:52:18Z

<p>Nooranest: </p> <hr /> <div>{{ObsALG<br /> |Date=2020/08/26<br /> |ALGval=0<br /> |toArchive=Y<br /> |Time=08:51<br /> |Img=<br /> |AddInfo=<br /> |Lat=<br /> |Lon=<br /> |WKT=<br /> |Muni=<br /> |Tags=<br /> |Source=<br /> |Seuranta=<br /> |User=Nooranest<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=<br /> |Nimi=<br /> |Koordinaatit=60.366222°N, 21.408328°E<br /> |KoordPohj=<br /> |KoordIta=<br /> |Zoom=<br /> |Base=<br /> |WKT=<br /> |Kunta=Parainen<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=<br /> |Kuvaus={{Valtakunnallinen leväseuranta}}<br /> |Tyyppi=<br /> |Ylläpito=expert<br /> }}<br /> {{ElyAlgalMonitoringCats|Sea=kyllä|Status=Nykyinen}}<br /> [[Vesistö::Meri| ]]</div>

Nooranest