Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Oarla001

2014-07-14T05:45:02Z

Oarla001: /* Ajankohtaista */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

==Ajankohtaista==
===14/7/2014===
ei vielä sinilevää piensaimaan havaintokohdassa!

kylmät vedet vähentäneet sinilevää

lähialueilla kuitenkin joitain havaintoja

===2/7/2014===
TÄYDENNETÄÄN AINEISTOA

Lisätään projektiin ensimmäinen Powerpoint esitys, jossa tarkastellaan projektin nykytilaa.

Lisätty Vilajokialue kohtaan jätevesien kartoitushankkeen kortti; Jässi 2013 ja alkuperäisen dokumentin internetosoite, samalla lisätty se tiedostona kuvamateriaaleihin.

Etelä-Saimaa: Ylämaan öljyvuodosta ei ole tietoa. (saatu selvyyttä?)

Vilajokeen Vaalimaantien kaakkoispuolelle asennettiin puomeja viikko sitten tiistaina. Paikasta on vajaa viisi kilometriä Pukalus-järveen, joka ulottuu Venäjän rajan yli.
Ylämaan kirkonkylässä on tällä viikolla otettu maaperänäytteitä Vilajokea likaavan öljyn alkuperän selvittämiseksi. Tuloksia näytteistä ei vielä ole saatu.

Joella tilanne on samanlainen kuin viime viikolla, kun vuoto havaittiin. Pelastuslaitos kertoo, että rajoitus- ja torjuntapuomeja on hieman siirrelty.

Öljyyn tahriutuneita lintuja alueella ei ole havaittu. Lintuharrastajat ovat valmistautuneet hätistelemään lintuja alueelta tai puhdistamaan niitä.

Viime viikolla otetut vesinäytteet paljastivat, ettei vedessä ole öljyä hankalampia liuotteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai ilmoituksen joessa huomatusta öljystä viime viikon tiistaina.

Etelä-Karjala 11.6.2014 klo 17:17 | päivitetty 11.6.2014 klo 17:17
Vilajoen öljyvyodon alkuperä on varmistunut
Keväällä Lappeenrannan Ylämaan Vilajoella havaittiin öljypäästö. Nyt vuotokohta on paikallistettu ja öljyvuoto estetty.

Lappeenrannan Ylämaan Vilajoen öljypäästön vuotokohta on paikallistettu. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan maaperään on tihkunut öljyä paikallisen korjaamon pannuhuoneen lattiarakenteiden läpi. Ympäristötarkastaja pitää mahdollisena, että vuoto olisi jatkunut jopa vuosia. Öljyvuodosta ei kuitenkaan ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa.

– Paikalla on ollut aikanaan autojen pesutoimintaa. Osa hiilivedyistä on pesuainehiilivetyjä. Raskaammat hiilivedyt ovat peräisin öljystä, kertoo ympäristötarkastaja Jarmo Karhula.

Maaperää päästiin tutkimaan vasta alkukesästä

Vaikka öljyhavainto tehtiin jo keväällä, päästiin maaperää tutkimaan vasta kesäkuun alussa, kun maa oli sulanut. Maata kaivettiin kalliota myöten. Tutkimuksissa varmistui, että vuoto on peräisin samasta kiinteistöstä, kuin alkuperäinenkin epäily oli. Vuotokohta tosin tarkentui. Keväällä epäiltiin, että vuoto olisi peräisin alueella sijaitsevan korjaamon ja jakeluaseman öljynerotuskaivoista.

Maaperään on vuodon seurauksena päässyt hiilivetyjä, mutta kyse ei ole suurista päästöistä. Ympäristötarkastajan mukaan pilaantunutta maa-ainesta on vaihdettu puhtaaseen ja puhdistustyöt jatkuvat vielä. Enää öljyä ei myöskään pääse maahan.
[http://yle.fi/uutiset/vilajoen_oljyvyodon_alkupera_on_varmistunut/7292945 Vilajoen öljyvuoto]

===12/6/2014===

===11/6/2014===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

===4/6/2014===

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

===3/6/2014===
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

===2/6/2014===

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

===30/5/2014===

Havaintopaikkojen täydennystä.

===28/5/2014===
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

===27/5/2014===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

===26/5/2014===
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

===22.5.2014===

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

==Kohdealue==
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

Vilajokialueen Jässi 2013 aluekortti. http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/Aluekortit_LPR/12_2012_Lappeenranta_Vilajoki.pdf

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Vilajoki-vesistön taulukot ikuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload
Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

==Aloitetut havaintokohteet==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

==Korjausehdotukset kahvihuoneessa==
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

==linkit==

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

==kuvamateriaali==

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus

Tiedosto:Big 17087294.jpg|Vilajoen öljyvuoto

Tiedosto:Vilajoki.jpg|Vilajoen Jässi 2013 aluekortti
</gallery>

==yhteystiedot:==
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

==Artikkelit==

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40583/SY_807.pdf?sequence=1 Artikkeli löydettävissä]

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951
746-893-0.
[http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_146.pdf Artikkeli löydettävissä]

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Keskustelu:Saimaa (04.112.1.001)/piensaimaa merenlahti

2014-07-14T05:42:15Z

Oarla001: Keskustelusivu luotiin automaattisesti kun ensimmäinen ketju lähettiin.

Viestiketju:Keskustelu:Saimaa (04.112.1.001)/piensaimaa merenlahti/ei vielä sinilevää

2014-07-14T05:42:14Z

Oarla001: Uusi ketju: ei vielä sinilevää

lähialueella joitain sinilevähavaintoja!

Käyttäjä:Oarla001

2014-07-02T10:28:29Z

Oarla001: /* 2/7/2014 */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

==Ajankohtaista==
===2/7/2014===
TÄYDENNETÄÄN AINEISTOA

Lisätään projektiin ensimmäinen Powerpoint esitys, jossa tarkastellaan projektin nykytilaa.

Lisätty Vilajokialue kohtaan jätevesien kartoitushankkeen kortti; Jässi 2013 ja alkuperäisen dokumentin internetosoite, samalla lisätty se tiedostona kuvamateriaaleihin.

Etelä-Saimaa: Ylämaan öljyvuodosta ei ole tietoa. (saatu selvyyttä?)

Vilajokeen Vaalimaantien kaakkoispuolelle asennettiin puomeja viikko sitten tiistaina. Paikasta on vajaa viisi kilometriä Pukalus-järveen, joka ulottuu Venäjän rajan yli.
Ylämaan kirkonkylässä on tällä viikolla otettu maaperänäytteitä Vilajokea likaavan öljyn alkuperän selvittämiseksi. Tuloksia näytteistä ei vielä ole saatu.

Joella tilanne on samanlainen kuin viime viikolla, kun vuoto havaittiin. Pelastuslaitos kertoo, että rajoitus- ja torjuntapuomeja on hieman siirrelty.

Öljyyn tahriutuneita lintuja alueella ei ole havaittu. Lintuharrastajat ovat valmistautuneet hätistelemään lintuja alueelta tai puhdistamaan niitä.

Viime viikolla otetut vesinäytteet paljastivat, ettei vedessä ole öljyä hankalampia liuotteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai ilmoituksen joessa huomatusta öljystä viime viikon tiistaina.

Etelä-Karjala 11.6.2014 klo 17:17 | päivitetty 11.6.2014 klo 17:17
Vilajoen öljyvyodon alkuperä on varmistunut
Keväällä Lappeenrannan Ylämaan Vilajoella havaittiin öljypäästö. Nyt vuotokohta on paikallistettu ja öljyvuoto estetty.

Lappeenrannan Ylämaan Vilajoen öljypäästön vuotokohta on paikallistettu. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan maaperään on tihkunut öljyä paikallisen korjaamon pannuhuoneen lattiarakenteiden läpi. Ympäristötarkastaja pitää mahdollisena, että vuoto olisi jatkunut jopa vuosia. Öljyvuodosta ei kuitenkaan ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa.

– Paikalla on ollut aikanaan autojen pesutoimintaa. Osa hiilivedyistä on pesuainehiilivetyjä. Raskaammat hiilivedyt ovat peräisin öljystä, kertoo ympäristötarkastaja Jarmo Karhula.

Maaperää päästiin tutkimaan vasta alkukesästä

Vaikka öljyhavainto tehtiin jo keväällä, päästiin maaperää tutkimaan vasta kesäkuun alussa, kun maa oli sulanut. Maata kaivettiin kalliota myöten. Tutkimuksissa varmistui, että vuoto on peräisin samasta kiinteistöstä, kuin alkuperäinenkin epäily oli. Vuotokohta tosin tarkentui. Keväällä epäiltiin, että vuoto olisi peräisin alueella sijaitsevan korjaamon ja jakeluaseman öljynerotuskaivoista.

Maaperään on vuodon seurauksena päässyt hiilivetyjä, mutta kyse ei ole suurista päästöistä. Ympäristötarkastajan mukaan pilaantunutta maa-ainesta on vaihdettu puhtaaseen ja puhdistustyöt jatkuvat vielä. Enää öljyä ei myöskään pääse maahan.
[http://yle.fi/uutiset/vilajoen_oljyvyodon_alkupera_on_varmistunut/7292945 Vilajoen öljyvuoto]

===12/6/2014===

===11/6/2014===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

===4/6/2014===

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

===3/6/2014===
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

===2/6/2014===

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

===30/5/2014===

Havaintopaikkojen täydennystä.

===28/5/2014===
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

===27/5/2014===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

===26/5/2014===
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

===22.5.2014===

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

==Kohdealue==
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

Vilajokialueen Jässi 2013 aluekortti. http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/Aluekortit_LPR/12_2012_Lappeenranta_Vilajoki.pdf

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Vilajoki-vesistön taulukot ikuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload
Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

==Aloitetut havaintokohteet==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

==Korjausehdotukset kahvihuoneessa==
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

==linkit==

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

==kuvamateriaali==

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus

Tiedosto:Big 17087294.jpg|Vilajoen öljyvuoto

Tiedosto:Vilajoki.jpg|Vilajoen Jässi 2013 aluekortti
</gallery>

==yhteystiedot:==
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

==Artikkelit==

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40583/SY_807.pdf?sequence=1 Artikkeli löydettävissä]

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951
746-893-0.
[http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_146.pdf Artikkeli löydettävissä]

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Käyttäjä:Oarla001

2014-07-02T10:21:10Z

Oarla001: /* Vilajoki (08) päävesistö */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

==Ajankohtaista==
===2/7/2014===
TÄYDENNETÄÄN AINEISTOA
Etelä-Saimaa: Ylämaan öljyvuodosta ei ole tietoa. (saatu selvyyttä?)

Vilajokeen Vaalimaantien kaakkoispuolelle asennettiin puomeja viikko sitten tiistaina. Paikasta on vajaa viisi kilometriä Pukalus-järveen, joka ulottuu Venäjän rajan yli.
Ylämaan kirkonkylässä on tällä viikolla otettu maaperänäytteitä Vilajokea likaavan öljyn alkuperän selvittämiseksi. Tuloksia näytteistä ei vielä ole saatu.

Joella tilanne on samanlainen kuin viime viikolla, kun vuoto havaittiin. Pelastuslaitos kertoo, että rajoitus- ja torjuntapuomeja on hieman siirrelty.

Öljyyn tahriutuneita lintuja alueella ei ole havaittu. Lintuharrastajat ovat valmistautuneet hätistelemään lintuja alueelta tai puhdistamaan niitä.

Viime viikolla otetut vesinäytteet paljastivat, ettei vedessä ole öljyä hankalampia liuotteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai ilmoituksen joessa huomatusta öljystä viime viikon tiistaina.

Etelä-Karjala 11.6.2014 klo 17:17 | päivitetty 11.6.2014 klo 17:17
Vilajoen öljyvyodon alkuperä on varmistunut
Keväällä Lappeenrannan Ylämaan Vilajoella havaittiin öljypäästö. Nyt vuotokohta on paikallistettu ja öljyvuoto estetty.

Lappeenrannan Ylämaan Vilajoen öljypäästön vuotokohta on paikallistettu. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan maaperään on tihkunut öljyä paikallisen korjaamon pannuhuoneen lattiarakenteiden läpi. Ympäristötarkastaja pitää mahdollisena, että vuoto olisi jatkunut jopa vuosia. Öljyvuodosta ei kuitenkaan ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa.

– Paikalla on ollut aikanaan autojen pesutoimintaa. Osa hiilivedyistä on pesuainehiilivetyjä. Raskaammat hiilivedyt ovat peräisin öljystä, kertoo ympäristötarkastaja Jarmo Karhula.

Maaperää päästiin tutkimaan vasta alkukesästä

Vaikka öljyhavainto tehtiin jo keväällä, päästiin maaperää tutkimaan vasta kesäkuun alussa, kun maa oli sulanut. Maata kaivettiin kalliota myöten. Tutkimuksissa varmistui, että vuoto on peräisin samasta kiinteistöstä, kuin alkuperäinenkin epäily oli. Vuotokohta tosin tarkentui. Keväällä epäiltiin, että vuoto olisi peräisin alueella sijaitsevan korjaamon ja jakeluaseman öljynerotuskaivoista.

Maaperään on vuodon seurauksena päässyt hiilivetyjä, mutta kyse ei ole suurista päästöistä. Ympäristötarkastajan mukaan pilaantunutta maa-ainesta on vaihdettu puhtaaseen ja puhdistustyöt jatkuvat vielä. Enää öljyä ei myöskään pääse maahan.
[http://yle.fi/uutiset/vilajoen_oljyvyodon_alkupera_on_varmistunut/7292945 Vilajoen öljyvuoto]

===12/6/2014===

===11/6/2014===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

===4/6/2014===

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

===3/6/2014===
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

===2/6/2014===

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

===30/5/2014===

Havaintopaikkojen täydennystä.

===28/5/2014===
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

===27/5/2014===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

===26/5/2014===
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

===22.5.2014===

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

==Kohdealue==
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

Vilajokialueen Jässi 2013 aluekortti. http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/Aluekortit_LPR/12_2012_Lappeenranta_Vilajoki.pdf

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Vilajoki-vesistön taulukot ikuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload
Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

==Aloitetut havaintokohteet==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

==Korjausehdotukset kahvihuoneessa==
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

==linkit==

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

==kuvamateriaali==

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus

Tiedosto:Big 17087294.jpg|Vilajoen öljyvuoto

Tiedosto:Vilajoki.jpg|Vilajoen Jässi 2013 aluekortti
</gallery>

==yhteystiedot:==
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

==Artikkelit==

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40583/SY_807.pdf?sequence=1 Artikkeli löydettävissä]

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951
746-893-0.
[http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_146.pdf Artikkeli löydettävissä]

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Käyttäjä:Oarla001

2014-07-02T10:19:17Z

Oarla001: /* kuvamateriaali */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

==Ajankohtaista==
===2/7/2014===
TÄYDENNETÄÄN AINEISTOA
Etelä-Saimaa: Ylämaan öljyvuodosta ei ole tietoa. (saatu selvyyttä?)

Vilajokeen Vaalimaantien kaakkoispuolelle asennettiin puomeja viikko sitten tiistaina. Paikasta on vajaa viisi kilometriä Pukalus-järveen, joka ulottuu Venäjän rajan yli.
Ylämaan kirkonkylässä on tällä viikolla otettu maaperänäytteitä Vilajokea likaavan öljyn alkuperän selvittämiseksi. Tuloksia näytteistä ei vielä ole saatu.

Joella tilanne on samanlainen kuin viime viikolla, kun vuoto havaittiin. Pelastuslaitos kertoo, että rajoitus- ja torjuntapuomeja on hieman siirrelty.

Öljyyn tahriutuneita lintuja alueella ei ole havaittu. Lintuharrastajat ovat valmistautuneet hätistelemään lintuja alueelta tai puhdistamaan niitä.

Viime viikolla otetut vesinäytteet paljastivat, ettei vedessä ole öljyä hankalampia liuotteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai ilmoituksen joessa huomatusta öljystä viime viikon tiistaina.

Etelä-Karjala 11.6.2014 klo 17:17 | päivitetty 11.6.2014 klo 17:17
Vilajoen öljyvyodon alkuperä on varmistunut
Keväällä Lappeenrannan Ylämaan Vilajoella havaittiin öljypäästö. Nyt vuotokohta on paikallistettu ja öljyvuoto estetty.

Lappeenrannan Ylämaan Vilajoen öljypäästön vuotokohta on paikallistettu. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen mukaan maaperään on tihkunut öljyä paikallisen korjaamon pannuhuoneen lattiarakenteiden läpi. Ympäristötarkastaja pitää mahdollisena, että vuoto olisi jatkunut jopa vuosia. Öljyvuodosta ei kuitenkaan ole aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa.

– Paikalla on ollut aikanaan autojen pesutoimintaa. Osa hiilivedyistä on pesuainehiilivetyjä. Raskaammat hiilivedyt ovat peräisin öljystä, kertoo ympäristötarkastaja Jarmo Karhula.

Maaperää päästiin tutkimaan vasta alkukesästä

Vaikka öljyhavainto tehtiin jo keväällä, päästiin maaperää tutkimaan vasta kesäkuun alussa, kun maa oli sulanut. Maata kaivettiin kalliota myöten. Tutkimuksissa varmistui, että vuoto on peräisin samasta kiinteistöstä, kuin alkuperäinenkin epäily oli. Vuotokohta tosin tarkentui. Keväällä epäiltiin, että vuoto olisi peräisin alueella sijaitsevan korjaamon ja jakeluaseman öljynerotuskaivoista.

Maaperään on vuodon seurauksena päässyt hiilivetyjä, mutta kyse ei ole suurista päästöistä. Ympäristötarkastajan mukaan pilaantunutta maa-ainesta on vaihdettu puhtaaseen ja puhdistustyöt jatkuvat vielä. Enää öljyä ei myöskään pääse maahan.
[http://yle.fi/uutiset/vilajoen_oljyvyodon_alkupera_on_varmistunut/7292945 Vilajoen öljyvuoto]

===12/6/2014===

===11/6/2014===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

===4/6/2014===

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

===3/6/2014===
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

===2/6/2014===

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

===30/5/2014===

Havaintopaikkojen täydennystä.

===28/5/2014===
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

===27/5/2014===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

===26/5/2014===
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

===22.5.2014===

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

==Kohdealue==
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Vilajoki-vesistön taulukot ikuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload
Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

==Aloitetut havaintokohteet==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

==Korjausehdotukset kahvihuoneessa==
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

==linkit==

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

==kuvamateriaali==

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus

Tiedosto:Big 17087294.jpg|Vilajoen öljyvuoto

Tiedosto:Vilajoki.jpg|Vilajoen Jässi 2013 aluekortti
</gallery>

==yhteystiedot:==
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

==Artikkelit==

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40583/SY_807.pdf?sequence=1 Artikkeli löydettävissä]

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951
746-893-0.
[http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_146.pdf Artikkeli löydettävissä]

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

2014-07-02T09:56:20Z

Oarla001: /* Aiheesta muualla */

Pukalus (08.001.1.001)

2014-07-02T09:53:43Z

Oarla001: /* Aiheesta muualla */

Pukalus (08.001.1.001)

2014-07-02T09:52:33Z

Oarla001: /* Aiheesta muualla */

Käyttäjä:Oarla001

2014-07-02T09:49:36Z

Oarla001: /* kuvamateriaali */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

==Ajankohtaista==
===2/7/2014===
TÄYDENNETÄÄN AINEISTOA
Etelä-Saimaa: Ylämaan öljyvuodosta ei ole tietoa. (saatu selvyyttä?)

Vilajokeen Vaalimaantien kaakkoispuolelle asennettiin puomeja viikko sitten tiistaina. Paikasta on vajaa viisi kilometriä Pukalus-järveen, joka ulottuu Venäjän rajan yli.
Ylämaan kirkonkylässä on tällä viikolla otettu maaperänäytteitä Vilajokea likaavan öljyn alkuperän selvittämiseksi. Tuloksia näytteistä ei vielä ole saatu.

Joella tilanne on samanlainen kuin viime viikolla, kun vuoto havaittiin. Pelastuslaitos kertoo, että rajoitus- ja torjuntapuomeja on hieman siirrelty.

Öljyyn tahriutuneita lintuja alueella ei ole havaittu. Lintuharrastajat ovat valmistautuneet hätistelemään lintuja alueelta tai puhdistamaan niitä.

Viime viikolla otetut vesinäytteet paljastivat, ettei vedessä ole öljyä hankalampia liuotteita. Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai ilmoituksen joessa huomatusta öljystä viime viikon tiistaina.

===12/6/2014===

===11/6/2014===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

===4/6/2014===

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

===3/6/2014===
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

===2/6/2014===

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

===30/5/2014===

Havaintopaikkojen täydennystä.

===28/5/2014===
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

===27/5/2014===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

===26/5/2014===
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

===22.5.2014===

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

==Kohdealue==
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Vilajoki-vesistön taulukot ikuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload
Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

==Aloitetut havaintokohteet==

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

==Korjausehdotukset kahvihuoneessa==
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

==linkit==

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

==kuvamateriaali==

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)
Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus

Tiedosto:Big 17087294.jpg|Vilajoen öljyvuoto
</gallery>

==yhteystiedot:==
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

==Artikkelit==

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40583/SY_807.pdf?sequence=1 Artikkeli löydettävissä]

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951
746-893-0.
[http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2008_146.pdf Artikkeli löydettävissä]

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Tiedosto:Big 17087294.jpg

2014-07-02T09:47:11Z

Oarla001:

Pukalus (08.001.1.001)

2014-07-02T09:46:36Z

Oarla001: /* Aiheesta muualla */

Viestiketju:Keskustelu:Pukalus (08.001.1.001)/Öljypäästön alkuperästä ei tietoa

2014-07-02T09:43:52Z

Oarla001: Uusi ketju: Öljypäästön alkuperästä ei tietoa

2014-06-10T10:14:19Z

Oarla001: /* Fosfori - Vilajoki */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

===Ajankohtaista===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

====4/6/2014====

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

====3/6/2014====
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

====2/6/2014====

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

====30/5/2014====

Havaintopaikkojen täydennystä.

====28/5/2014====
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

====27/5/2014====
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

====26/5/2014====
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

====22.5.2014====

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

===Kohdealue===
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload

Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

Tiedosto:basinstationload2.gif|basinstationload2.gif

Tiedosto:basinstationsumload.gif|basinstationsumload.gif

Tiedosto:basinstationsumload8.gif|basinstationsumload8.gif

Tiedosto:basinstation.gif|basinstation.gif

Tiedosto:basinstationq.gif|basinstationq.gif

Tiedosto:basinstationsumload (1).gif|basinstationsumload (1)

Tiedosto:basinstationload2 (1).gif|basinstationload2 (1)

Tiedosto:basinstationq (1).gif|basinstationq (1)

Tiedosto:basinstation (1).gif|basinstation (1)

Tiedosto:basinstationsumload8 (1).gif|basinstationsumload8 (1)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

===Aloitetut havaintokohteet===

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

===Korjausehdotukset kahvihuoneessa===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

===linkit===

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

===kuvamateriaali===

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)
Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus
</gallery>

===yhteystiedot:===
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

===Artikkelit===

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

746-893-0.

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Käyttäjä:Oarla001

2014-06-10T10:12:46Z

Käyttäjä:Oarla001

2014-06-10T09:52:12Z

Oarla001: /* Ajankohtaista */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

===Ajankohtaista===

===10/6/2014===

Lisätty vilajoki-vesistöön taulukot kuormituksesta Itämereen ja Laatokkaan; fosfori, typpi, kiintoaine.

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

====4/6/2014====

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

====3/6/2014====
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

====2/6/2014====

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

====30/5/2014====

Havaintopaikkojen täydennystä.

====28/5/2014====
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

====27/5/2014====
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

====26/5/2014====
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

====22.5.2014====

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

===Kohdealue===
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Fosfori - Vilajoki======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload

Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

===Aloitetut havaintokohteet===

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

===Korjausehdotukset kahvihuoneessa===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

===linkit===

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

===kuvamateriaali===

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)
Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus
</gallery>

===yhteystiedot:===
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

===Artikkelit===

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

746-893-0.

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.

Tiedosto:Suminloadpiste8.gif

2014-06-10T08:18:04Z

Oarla001:

Käyttäjä:Oarla001

2014-06-10T08:16:50Z

Oarla001: /* Fosfori - Vilajoki */

==Oarla001'n Järviwiki kotisivu==
{|
|-
| bgcolor=red|MAMK || width=300px bgcolor=blue |Järviwiki-projekti 1/5 2014-31.8 2014|| bgcolor=green|SYKE
|}

===Projekti-info===

Osallisena Mikkelin ammattikorkeakoulun Järviwiki-projektissa, projektikesto (1/5 2014-31.8 2014)

====Yhteystiedot:====

Mikkelin ammattikorkeakoulu/Järviwiki-projekti PL181 50101 Mikkeli

Projektiohjaaja: Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@mamk.fi

Tilaajaorganisaatio/yhteys-henkilö: SYKE/viestintäosasto/Matti Lindholm

===Ajankohtaista===

===9/6/2014===

Lisätty avainluokittelulista: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

Lisätty ekotilan määrittelyä havainnollistava kuva ja fosforipitoisuuksien muotoutumisesta kertova kuva.

Lisätty: Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys

Tietoa luontoalasta suoraan sähköpostiisi. Jakelussa tiedotetaan luonnontuotteisiin, luontomatkailuun ja muuhun luontoon tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvistä asioista noin kerran viikossa. Kaikki tiedotteen tilanneet saavat automaattisesti alan yleiset tiedotteet, jonka lisäksi voit yksilöllisesti valita itseäsi kiinnostavia teemoja.

[http://www.luontoyrittaja.net/244.html Liity sähköpostilistalle.]

SYKE'n tärkeimmät järvilinkit lisätty, siirrytään tutustumaan Suomen

luontoyrittäjyysverkoston sivuihin, etsittäessä aiheeseen liitettävää materiaalia.

Lisätään linkkejä ja vesien kunnostushankkeen suunniteluun kaavio galleryyn.

===6/6/2014===

Aineistolukua: SFS standardien tutkimista

===5/6/2014===

Lisätty aiheeseen liittyvä artikkeli -

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

====4/6/2014====

kohteiden taulukointi

Lisätty kuva tarvittavista SFS standardeista eri ainemittauksissa normaalissa vesistökohteessa +++

====3/6/2014====
Lisätty pääpiirteissään, vuoksen vesistöalueesta lisätty vain 1.jakovaihe.

Lisätään vesistöalueiden kuvaukset (4) kohteeseen käyttäen wikipediaa; menee omaan käyttöön pienin muutoksin ja referencein.

Sivun muokkaus alkoi taas toimia :).

Lisätään tutkittaviin vesialueisiin alemmat jakoalueet pikalinkkeineen.

Tarkennetaan päivän mittaan jo valittuja jakoalueita käytettävän ajan puitteissa.

====2/6/2014====

Vesistöistä tiedonhakua, (kirjastovisiitti Lappeenrannassa)

====30/5/2014====

Havaintopaikkojen täydennystä.

====28/5/2014====
Lisätty Saimaan Vesistöennusteiden pikakuvakkeet

====27/5/2014====
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Iso- ja Pieni-Häähkänen korjattu (27/5/2014)

[[Tiedosto:pet.jpg|160px|]] Pintavesien Ekologinen Tila

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)

====26/5/2014====
Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014)/ (korjattu) (26/5/2014)

====22.5.2014====

Saimaan vedenpinta on taas nousussa.

[[Tiedosto:w3keski.gif|160px]] Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)

===Kohdealue===
====Vuoksi (06) päävesistö====

Vuoksen vesistö on Suomen suurin vesistö, joka sijaitsee pääosin Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Venäjän Karjalassa. Sen valuma-alueen pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52 390 neliökilometriä. Vesistön pääjärvi on Suur-Saimaa, johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Puruvesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa Unnukka, Kallavesi, Pielinen, Kermajärvi, Juojärvi ja Suvasvesi, joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla.
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät Kallaveden reitin lähdereitit Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti. Kallavedestä vedet purkautuvat Soisalonsaaren kahta puolta Haukiveteen läntisenä Leppävirran reittinä ja itäisenä Heinäveden reittinä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, Pielisen reitti. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa Kuopioon ja Joensuuhun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään vesivoimaloiden avulla sähköntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat Pielisjoessa olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala Varkaudessa.
Vuoksen vesistö laskee Vuoksea pitkin (156 km) Venäjän puolelle Laatokkaan. Vuoksen alkuun on rakennettu Imatrankoskelle (1929) ja Tainionkoskelle (1947–1951) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin Fortum Oyj.
Puuta uitetaan Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien puunjalostusteollisuuden laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on Imatralla,Joutsenossa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Ristiinassa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan kuutiometrin välillä.[1].
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle Viipuriin.¨

Wikipedia. 2014. Vuoksi. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksen_vesist%C3%B6

=====Vuoksen vesistön koostavat osa-alueet (1. jakovaihe)=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iisalmen_reitin_valuma-alue_(04.5) Iisalmi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pielisen_reitin_valuma-alue_(04.4) Pielinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nilsi%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(04.6) Nilsiä]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4isen_valuma-alue_(04.8) Höytiäisen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Juoj%C3%A4rven_reitin_valuma-alue_(04.7) Juojärven] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koitajoen_valuma-alue_(04.9) Koitajärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Haukiveden_-_Kallaveden_alue_(04.2) Haukivesi-Kallavesi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Oriveden_-_Pyh%C3%A4sel%C3%A4n_alue_(04.3) Pyhäselkä] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suur-Saimaan_alue_(04.1) Suur-Saimaa]
|}

======Alueen järvisaalista======

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001) Saimaa]

====Tervajoki (07) päävesistö====

Tervajoki (ven. Полевая, Polevaja) on joki Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa ja Venäjällä Viipurin piirissä. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 108 km² ja Venäjän puolella 96 km². Suomen puolella Tervajoen vesistö sijaitsee Lappeenrannankaupungin alueella.
Tervajoki saa alkunsa Lappeenrannan eteläosista, pääosin entisen Ylämaan kunnan alueelta. Vesistön latvaosan suurimmat järvet ovat Ruokonen (korkeus 52,7 metriä merenpinnasta), Suuri-Sarkanen ja Kyperjärvi (Kypärinen). Venäjän puolella joki virtaa pitkän ja kapean Tervajärven kautta. Tervajoki laskee Viipurinlahteen Tervajoen kylän kohdalla.

Wikipedia. 2014. Tervajoki. Siirretty: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervajoki_(Lappeenranta)

=====Tervajoen vesialueen koostavat osa-alueet=====
{| class="wikitable"
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Purajoen_valuma-alue_(07.002) Purajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luhdanojan_valuma-alue_(07.003) Luhdanoja]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tervajoen_alaosan_alue_(07.001) Tervajoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(07.001R) Venäjän puolella]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahinj%C3%A4rvi_(07.001.1.016) Lahinjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Likolampi_(07.001.1.005) Likolampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Orij%C3%A4rvi_(07.001.1.018) Orijärvi] || Pitkälampi
|-
| Pulkkalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syrj%C3%A4j%C3%A4rvi_(07.001.1.019) Syrjäjärvi]
|-
|}

====Vilajoki (08) päävesistö====

Vilajoki (ven. Тархановка, Tarhanovka) on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen osuus on entisen Säkkijärven kunnan alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 252 km² ja Venäjän puolella 92 km².
Vilajoen vesistö saa alkunsa Salpausselän eteläpuolisilta suoalueilta Lappeenrannan länsiosissa. Varsinainen joki alkaa Korppinen-järvestä Kieronjoki-nimisenä ja siihen yhtyy Pentinjoki. Vilajoeksi muuttuneena se virtaa Ylämaan kirkonkylän kautta, jonka kohdalla jokeen yhtyy lännestä jokihaara Harattalanjoki-Pyörteenjoki-Marjukkainjoki. Tämä jokihaara saa alkunsa Urpalanjoen vesistöön kuuluvasta Urpalonjärvestä, jolla on myös kaakkoinen lasku-uoma Vilajoen vesistöön. Jokihaaran varren järviä ovat Harattalanjärvi ja Korppisenjärvi.
Ylämaan kirkonkylän jälkeen joki virtaa Lahnajärveen ja siitä edelleen Pukalusjärveen. Pukalusjärvi ulottuu rajan taakse Venäjän puolelle. Vilajoki laskee Venäjän puolella Viipurinlahden Vilalahteen entisen Säkkijärven kunnan Vilajoen (ven. Балтиец, Baltijets) kylän luona. Vilajoki-nimeä esiintyy myös pohjoisemmassa Tanin seudulla Lappeenrannan puolella.

Vilajoki. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilajoki

=====Vilajoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tittaran_valuma-alue_(08.004) Tittaran valuma-alue (08.004)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Korppisen_alue_(08.003) Korppisen alue (08.003)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pentinjoen_valuma-alue_(08.006) Pentinjoen valuma-alue (08.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/L%C3%A4ntisen_Vilajoen_valuma-alue_(08.005) Läntisen Vilajoen valuma-alue (08.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Koskenjoen_-_Kieronjoen_alue_(08.002) Koskenjoen - Kieronjoen alue (08.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllyojan_valuma-alue_(08.007) Myllyojan valuma-alue (08.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukaluksen_-_Lahnaj%C3%A4rven_alue_(08.001) Pukaluksen - Lahnajärven alue (08.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(08.001R) Venäjän puolella (08.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Aitj%C3%A4rvi_(08.001.1.006) Aitjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.001) Ala-Kerätti] || Hirsilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Huolamoinen_(08.001.1.005) Huolamoinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyttil%C3%A4nj%C3%A4rvi_(08.007.1.005) Hyttilänjärvi]
|-
| Katralampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kattilaj%C3%A4rvi_(08.001.1.009) Kattilajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaurionlampi_(08.001.1.003) Kaurionlampi] || Keski-kerätti || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kirvesj%C3%A4rvi_(08.001.1.002) Kirvesjärvi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012) Kuuluanlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lahnaj%C3%A4rvi_(08.001.1.004) Lahnajärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Luotonen_(08.001.1.007) Luotonen]
|| Moskovanlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(08.007.1.008) Mustalampi]
|-
| Nisalampi || Paskolampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pukalus_(08.001.1.001) Pukalus]
|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rautapata_(08.001.1.010) Rautapata] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salminen_(08.007.1.006) Salminen]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sammakkolampi_(08.005.1.002) Sammakkolampi]|| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Toivarinlampi_(08.001.1.013) Toivarinlampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuherrus_(08.001.1.011) Tuherrus] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tuohikas_(08.007.1.004) Tuohikas] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valkj%C3%A4rvi_(08.001.1.008) Valkjärvi]
|-
| Voilampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Ker%C3%A4tti_(08.007.1.003) Ylä-Kerätti] || || ||
|-
|}
======Fosfori - Vilajoki======
<gallery>

Tiedosto:sumload.gif|sumload

Tiedosto:sumtotload.gif|sumtotload

Tiedosto:sumtotload2.gif|sumtotload2

Tiedosto:sumtotinload.gif|sumtotinload

Tiedosto:suminloadpelto.gif|suminloadpelto

Tiedosto:suminloadmuu.gif|suminloadmuu

Tiedosto:suminloadasutus.gif|suminloadasutus

Tiedosto:suminloadpiste.gif|suminloadpiste

Tiedosto:sumconc.gif|sumconc

Tiedosto:sumq.gif|sumq

Tiedosto:suminloadpiste8.gif|point load and atmospheric deposition (1991-2014)

</gallery>

====Urpalanjoki (09) päävesistö====

Urpalanjoki (ven. Серьга, Serga) on joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue on suurimmaksi osaksi Suomen puolella Miehikkälän, Luumäen ja Lappeenrannan kuntien alueella. Joki laskee Suomenlahteen Venäjän puolella Viipurin piirin alueella. Joen valuma-alueesta on Suomen puolella 467 km² ja Venäjän puolella 90 km².
Urpalanjoen vesistö saa alkunsa ensimmäisen Salpausselän eteläpuolelta Luumäeltä ja Lappeenrannan länsiosista. Latvaosien järviä ovat Latvanen (63,5 m) ja Urpalonjärvi (60,2 m). Urpalonjärven jälkeen jokeen yhtyy lännestä Kirkkojoki Luumäen kirkonkylän ja Taavetin suunnasta. Keskijuoksulla merkittävin sivujoki on Ihaksenjärvestä virtaava Ihakselanjoki. Lähellä rajaa on järviosuus Suurijärven, Väkevänjärven ja Kavalanjärven kautta. Venäjän puolella sijaitseva Laihajärvi laskee vetensä Suomen puolelle Urpalanjokeen hieman ennen kuin joki virtaa Miehikkälässä Venäjän puolelle. Joen Venäjän puoleinen osuus on noin 15 km. Jokisuussa sijaitsi entinen Virolahden kylä Ala-Urpala.

Urpalanjoen vesistöalue. 2014. http://fi.wikipedia.org/wiki/Urpalanjoki

=====Urpalanjoen koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suuri-Urpalon_valuma-alue_(09.006) Suuri-Urpalon valuma-alue (09.006)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saarenpuron_valuma-alue_(09.005) Saarenpuron valuma-alue (09.005)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_yl%C3%A4osan_alue_(09.003) Urpalanjoen yläosan alue (09.003)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ihaksenlanjoen_valuma-alue_(09.007) Ihaksenlanjoen valuma-alue (09.007)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suurij%C3%A4rven_-_Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_alue_(09.002) Suurijärven - Pitkäjärven alue (09.002)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ravinsaaran_valuma-alue_(09.004) Ravinsaaran valuma-alue (09.004)]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Urpalanjoen_alaosan_alue_(09.001) Urpalanjoen alaosan alue (09.001)] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(09.001R) Venäjän puolella (09.001R)]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(09.007.1.002) Iso-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kotilampi_(09.001.1.007) Kotilampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Salaj%C3%A4rvi_(09.001.1.005) Salajärvi eli Nurmelanjärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4kev%C3%A4nj%C3%A4rvi_(09.001.1.006) Väkevänjärvi]
|}

====Venäjän raja-alue (86) päävesistö====

=====Koostavat osa-alueet=====

{| class="wikitable"
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rokkalanjoen_valuma-alue_(86.001) Rokkalanjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nisajoen_valuma-alue_(86.002) Nisajoki]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kaltonjoen_valuma-alue_(86.003) Kaltonjoki] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.002R) Venäjän puolella 2]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.001R) Venäjän puolella 1] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_puolella_(86.003R) Venäjän puolella 3]
|}

======Alueen järvisaalista======

{| class="wikitable"
|-
| Ala-Vihellys || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ala-Sammalinen_(86.003.1.001) Ala-Sammalinen] || Hallampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Husuj%C3%A4rvi_(86.003.1.008) Husujärvi] || Kairalampi
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalamainlampi_(09.001.1.008) Kalamainlampi] || Liepurlampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mustalampi_(86.002.1.002) Mustalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Mutalampi_(86.003.1.007) Mutalampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylampi_(86.003.1.006) Myllylampi]
|-
| [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ottoj%C3%A4rvi_(86.003.1.014) Ottojärvi] || Paskalampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pieni-H%C3%A4%C3%A4hk%C3%A4nen_(86.003.1.017) Pieni-Häähkänen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pyyslampi_(86.003.1.016) Pyyslampi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Tallij%C3%A4rvi_(86.003.1.015) Tallijärvi]
|-
| Tielislampi || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ylij%C3%A4rvi_(86.003.1.009) Ylijärvi] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Sammalinen_(86.003.1.002) Ylä-Sammalinen] || [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Yl%C3%A4-Vihellys_(86.003.1.005) Ylä-Vihellys] ||
|}

===Aloitetut havaintokohteet===

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kuuluanlampi_(08.001.1.012)/kuuluanlampi Kuuluanlampi ranta-alue (suo)]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/piensaimaa_merenlahti Piensaimaa Merenlahti]

[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Saimaa_(04.112.1.001)/Veneranta,_Merenlahti Veneranta, Merenlahti]

===Korjausehdotukset kahvihuoneessa===
Seuraavat kohteet ehdotettu lisättävän: Vilajoki (08) päävesistö: Hirsilampi Keski-kerätti Nisalampi Paskolampi Paskalampi 60.730557, 28.005647 Paskalampi 60.726109, 27.918307 Voilampi Venäjän raja-alue (86) päävesistö: Hallampi (27/5/2014) (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Iso-Häähkäin nimen muuttamista MML:n Iso-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Pieni-Häähkänen nimen muuttamista MML:n Pieni-Häähkänen nimeen (27/5/2014)(korjattu) (27/5/2014)

Ehdotettu Kairalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Liepurlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Paskalampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014 (vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Tielislampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Moskovanlampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Katralampi alueen lisäämistä Vilajoki (08) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(26/5/2014)

Ehdotettu Pitkälampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Pulkkalampi alueen lisäämistä Tervajoki (07) päävesistöön. (26/5/2014)(vastattu)(27/5/2014)

Ehdotettu Lahilammen nimen korvaamista MML:n Lahinjärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Orilammen nimen korvaamista MML:n Orijärvi nimellä. (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Kalamainlampi kohteen lisäämistä Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Huolamoinen järvi-nimen lisäämistä Vilajoen päävesistöalueella (26/5/2014)(korjattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Ala-Vihellys järvinimen lisäämistä Kaltonjoen valumalueelle Venäjän raja-alue (86) päävesistöön (26/5/2014).(vastattu) (26/5/2014)

Ehdotettu Tuherus-järven kieliasun tarkistamista (Tuherrus) (26/5/2014) (korjattu) (26/5/2014)

===linkit===

[http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/pdf-tiedostot/vesistojen_tila_ja_kunnostus_260111.pdf Vesistöjen tila ja kunnostus – Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Vaarala H. Pyhäjärvi-instituutti 26.1.2011, 9 dian yleisesitys]

[http://www.kalapaikka.net/kuuluanlampi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ylamaa___55742.asp Kalapaikka.net] Paljon tieteellistä informaatiota saatavissa, mutta valitettavasti sivustossa kielletään kaikkinainen Datan käyttö ja kopiointi muissa julkisissa palveluissa. Monille Järville mm. väriluku ja kokonaisfosfori seurantaa. ''(Asiakkaalla on oikeus hyödyntää Palvelua ja sen osia vain omaan yksityiseen käyttöön, omaan opiskeluun, yksityiseen tutkimustoimintaan tai ilman kaupallisia tavoitteita tapahtuvaan harrastustoimintaan. Asiakkaalla on oikeus käyttää Palvelua ammatillisen tiedon hankkimiseen siinä tapauksessa, että tiedolla ei harjoiteta kaupallista toimintaa)''

[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif Saimaa vedenkorkeus]

[http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ymparistotiedon_tuotanto SYKE]

[[Järviwiki:Ohje|Takaisin ohjeiden pääsivulle]]

[http://www.ymparisto.fi Ymparisto.fi-palvelu]

[http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp YTP Oiva]

====Kunnostushankelinkit SYKE:n sivuilta; Julkaisuja järvien kunnostuksesta====

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41398/YMra9_2013_Vesien_kunnostusstrategia_FINAL.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia. 2013. Olin, Sini (toim.). Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 9/2013. 54 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38819/YO_2010_Rehevoityneen_jarven_kunnostus_ja_hoito.pdf?sequence=1 Vesien kunnostusstrategia; Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. 2010.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37974/SY19_2010.pdf?sequence=1 YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito; Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun. 2010. Kati Martinmäki ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö SY19/2010. 64 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38351/SY30_2008_Monitavoitearviointi_jarvikunnostushankkeiden_vertailussa.pdf?sequence=1 SY19/2010 Uusia menetelmiä järven kunnostushankkeen suunnitteluun; Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. 2008. Mika Marttunen ym. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 30/2008. 62 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY30/2008 Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa; Järven tilan parantamisen hyödyt. Esimerkkinä Hiidenvesi. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/47. 79 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38353/SY47_2008_Jarven_tilan_parantamisen_hyodyt.pdf?sequence=1 SY47/2008 Järven tilan parantamisen hyödyt; Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen : tarve ja menetelmiä. 2008. Heini Ahtiainen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 2008/7. 55 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38354/SY7_2008.pdf?sequence=1 SY7/2008] Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen; Tarve ja menetelmiä Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. 2007. Milla Laita, Anne Tarvainen, Ari Mäkelä, Ilkka Sammalkorpi, Eija Kemppainen ja Liisa Laitinen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. 56 s

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39788/SYKEra_20_2007.pdf SYKEra20/2007 Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa; Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa. Heini Lähteenmäki ja Pia Rotko. 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 125. 66 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41777/Ymp%C3%A4rist%C3%B6opas_125.pdf?sequence=1 YO125 Eväitä vuorovaikutteiseen viestintään vesistöjen kunnostus- ja säännöstelyhankkeissa; Järvien kunnostus.Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.) 2005. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 114. 336 s.]

[https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41746 YO114 Järvien kunnostus; Viestintä vesistöjen kunnostuksessa. Innostaminen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma. Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 717. 65 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40413/SY_717.pdf?sequence=1 SY717 Viestintä vesistöjen kunnostuksessa; Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa. Pia Rotko ja Liisa Laitinen. 2004. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 674. 123 s.]

[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40685/SY_674.pdf?sequence=1 SY674 Viestintä ja vuorovaikutus vesistöjen käytössä ja hoidossa]

=====Esitteitä=====

[http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90405/Opas_3_2013.pdf?sequence=2 Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2013.]

Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin -esite
Hoida ja kunnosta kotirantaasi. Suomen ympäristökeskus. 2004. (poistunut linkki)

Hoida ja kunnosta kotirantaasi -esite
Tarkkaile kotijärveäsi. Suomen ympäristökeskus. 2000. (poistunut linkki)

Tarkkaile kotijärveäsi -esite
Levähaitta vai kala-aitta? Suomen ympäristökeskus. 1999. (poistunut linkki)

Levähaitta vai kala-aitta? -esite
Aloita kotijärvesi hoito! Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

Aloita kotijärvesi hoito -esite
Talkoilla kotijärvi kuntoon. Suomen ympäristökeskus. 1998. (poistunut linkki)

[http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8609AA4D-7348-43C1-B82F-B653652F660D%7D/36198 Talkoilla kotijärvi kuntoon-esite.pdf (2807 Kb); Huolehdi kotijärvestä. Opas jokaiselle vastuulliselle vesi-ihmiselle. Olavi Sandman, Pirjo Liikanen, Outi Airaksinen, Teemu Hentinen, Reijo Lähteenmäki. Life-Vuoksi. 36 s.]

[http://kyyvesi.files.wordpress.com/2011/05/opas_kotijarvi_04.pdf Huolehdi kotijärvestä; Julkaistu 12.6.2013 klo 16.14, päivitetty 7.2.2014 klo 13.26]

====Saimaan Vesistöennusteet====
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w_simple.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/w3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qout3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin3.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2lyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2keski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qin2.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/t.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/twkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/tw.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/plyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/pkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/p.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/h.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvih.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snowkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/snow.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alaskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/alas.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvslyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvskeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/mvs.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/vv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gvkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/gv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/svkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/sv.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qr.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/psum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/hasum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/jarvihsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qrsum.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumlyhyt.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsumkeski.gif]
[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l041121001y/qsum.gif]

===kuvamateriaali===

<gallery>

Tiedosto:pet.jpg|Pintavesien Ekologinen Tila

Tiedosto:w3keski.gif|Ennuste Saimaan vedenkorkeudelle (2014)
Tiedosto:kuuluanlkuva.jpg|Kuuluanlampi ilmakuva

Tiedosto:kuuluanlampiväriluku.jpg|Kuuluanlampi väriluku

Tiedosto:kuuluanlampi kokonaisforfori.jpg|Kuuluanlampi kokonaisfosfori

Tiedosto:analysoitavat.jpg|SFS analysoitaville

Tiedosto:vesienkhtm.jpg|Vesien kunnostushankkeiden toimintamalli

Tiedosto:ekotila.jpg|Ekologisen tilan määräytyminen

Tiedosto:fosforipitoisuudet.jpg|Fosforipitoisuus
</gallery>

===yhteystiedot:===
Lankinen Ari Menninkäisentaival 1 h 25 50970 Mikkeli

ari.lankinen@windowslive.com tai ari.lankinen@edu.mamk.fi

===Toimimattomat Linkit===
Toimimattomista linkeistä voi ilmoittaa ari.lankinen@windowslive.com

sähköpostiosoitteeseen.

===Artikkelit===

====Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet====

A. 2 Pintavesien tyypittely

B. 2.1 Tyypittelyn tarkoitus ja yleisperiaatteet

C. 2.2 Järvien tyypittely

D. 2.3 Jokien tyypittely

E. 2.4 Rannikkovesien tyypittely

F. 3 Ekologisen luokituksen periaatteet ja suhde käyttökelpoisuusluokitukseen

G. 3.1 Ekologinen luokitus vesipuitedirektiivissä

H. 3.2 Käyttökelpoisuusluokituksen ja ekologisen luokituksen vertailu

I. 4 Vertailuoloista ja niiden määrittelystä

J. 4.1 Vertailuolot käsitteenä

K. 4.2 Vertailuolojen määrittelymenetelmät

L. 4.2.1 Vertailupaikkojen käyttömahdollisuudet vertailuolojen määrittelyssä

N. 4.2.2 Ennustava ja takautuva mallinnus sekä paleolimnologisten ja historiallisten aineistojen käyttö

P. 4.2.3 Asiantuntija-arviointi ja menetelmien yhdistely

Q. 5 Luokitteluun ja seurantaan soveltuvien laatutekijöiden ja muuttujien valinta

S. 6 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät pintavesien luokittelussa

T. 6.1 Tausta

U. 6.2 Yleiset tekijät

V. 6.2.1 Näkösyvyys

W. 6.2.2 Lämpöolot

X. 6.2.3 Happitilanne

Y. 6.2.4 Suolaisuus

Z. 6.2.5 Happamoitumistilanne

Å. 6.2.6 Ravinneolot

Ä. 6.3 Pilaavat aineet

Ö. 6.3.1 Yleistä

AA. 6.3.2 Synteettiset pilaavat aineet (kemikaalit)

BB. 6.3.3 Metallit

CC. 6.4 Tietojen määrä, laatu ja saatavuus

DD. 6.4.1 Yleiset tekijät

EE. 6.4.2 Pilaavat aineet

FF. 6.5 Yleisten vedenlaatutekijöiden soveltuvuudesta ekologisen tilan arviointiin

GG. 7 Kasviplankton pintavesien ekologisena laatutekijänä

HH. 7.1 Yleistä kasviplanktonin indikaattoriarvosta

II. 7.2 Kasviplankton järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

KK. 7.2.1 Koostumus ja runsaussuhteet

LL. 7.2.2 Biomassa

MM. 7.2.3 Yhteenveto

NN. 8 Vesikasvit ja pohjalevästö pintavesien ekologisina laatutekijöinä

OO. 8.1 Yleistä vesikasvien indikaattoriarvosta

PP. 8.2 Yleistä pohjalevästön indikaattoriarvosta

QQ. 8.3 Vesikasvit järvien ekologisen tilan luokittelussa

RR. 8.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

TT. 8.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

UU. 8.3.3 Muut soveltuvat muuttujat

VV. 8.3.4 Yhteenveto

WW. 8.4 Vesikasvit ja pohjalevästö jokien ekologisen tilan luokittelussa

XX. 8.5 Vesikasvit ja makrolevät rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

YY. 8.5.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

ZZ. 9 Pohjaeläimet pintavesien ekologisena laatutekijänä

ÅÅ. 9.1 Yleistä pohjaeläinten indikaattoriarvosta

ÄÄ. 9.2 Aineistot, saatavuus ja laatu

ÖÖ. 9.3 Pohjaeläimet järvien, jokien ja rannikkovesien ekologisen tilan luokittelussa

AAA. 9.3.1 Taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

BBB. 9.3.2 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

CCC. 9.3.3 Yhteenveto

DDD. 10 Kalat pintavesien ekologisena laatutekijänä

EEE. 10.1 Yleistä kalojen indikaattoriarvosta

FFF. 10.2 Kalat järvien ekologisen tilan luokittelussa

GGG. 10.2.1 Yleistä

HHH. 10.2.2 Lajikoostumusta ja monimuotoisuutta kuvaavat muuttujat

III. 10.2.3 Runsaussuhteita kuvaavat muuttujat

JJJ. 10.2.4 Ikärakennetta kuvaavat muuttujat

KKK. 10.2.5 Muut soveltuvat muuttujat

LLL. 10.2.6 Kalastoseurannan soveltuvuus eri järvityypeissä

MMM. 10.3 Kalat jokien ekologisen tilan luokittelussa

NNN. 10.3.1 Yleistä

OOO. 10.3.2 Jokien ekologista tilaa kuvaavat muuttujat

PPP. 10.3.3 Kalastoseurannan soveltuvuus eri jokityypeissä

QQQ. 10.4 Kalastus ja kalaistutukset

RRR. 10.5 Yhteenveto

SSS. 11 Järvien tyyppikohtaiset vertailuolot

TTT. 11.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteeit

UUU. 11.2 Biologiset laatutekijät ja muuttujat

VVV. 11.2.1 Kasviplankton

WWW. 11.2.2 Vesikasvit

XXX. 11.2.3 Pohjaeläimet

YYY. 11.2.4 Kalat

ZZZ. 11.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

ÅÅÅ. 11.3.1 Typpi ja fosfori

ÄÄÄ. 11.3.2 Pohjanläheiset happiolosuhteet

ÖÖÖ. 11.3.3 Näkösyvyys

AAAA. 11.3.4 a-klorofylli

BBBB. 11.3.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät järvityypeittäin

CCCC. 12 Jokien tyyppikohtaiset vertailuolot

DDDD. 12.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

FFFF. 12.2 Vesikasvit ja pohjalevästö

GGGG. 12.3 Pohjaeläimet

HHHH. 12.4 Kalat

IIII. 12.5 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat

JJJJ. 13 Rannikon tyyppikohtaiset vertailuolot

KKKK. 13.1 Vertailuolojen määrittelytavat ja vertailupaikkojen valintakriteerit

LLLL. 13.2 Biologiset muuttujat

MMMM. 13.2.1 Kasviplanktonin biomassa ja lajisto

NNNN. 13.2.2 Kasviplanktonin a-klorofylli

OOOO. 13.2.3 Kasviplanktonin pintalautat eli kukinnat

PPPP. 13.2.4 Makrofyytit

QQQQ. 13.2.5 Pohjaeläimet

RRRR. 13.3 Fysikaalis-kemialliset laatutekijät ja muuttujat sekä a-klorofylli

SSSS. 13.3.1 Tilastolliset analyysit ja aikasarjat

TTTT. 13.3.2 Empiirinen mallinnus

UUUU. 14 Ekologisen tilan määräytyminen ja luokittelujärjestelmän periaatteet

WWWW. 14.1 Luokkarajojen asettaminen

XXXX. 14.2 Luokittelun luotettavuus ja tarkkuus

YYYY. 14.3 Ekologisen tilaluokan määräytyminen

ZZZZ. 14.3.1 Heikoimman lenkin periaate

ÅÅÅÅ. 14.3.2 Yleisluokitus: muuttujien ja laatutekijöiden yhdistetty tarkastelu

ÖÖÖÖ. 14.3.3 Yhteenveto

AAAAA. 14.4 Luokittelujärjestelmä

Reference: Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteet. Vuori K.-M. et all., Suomen ympäristö 807 ympäristönsuojelu 2006, 151 s.

====JÄRVENNIMET, TIEDONLOUHINTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPI — JÄNNITTÄVÄ KOHTAAMINEN====

Antti Leino On toponymic constructions as an alternative to naming patterns in describing
Finnish lake names. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007. 130 s. ISBN 987-951

746-893-0.

A
A
ntti Leinon tutkimus on artikkeliväitöskirja.
Siihen sisältyy viisi alkuperäisartikkelia,
joista kolme oli julkaistu
ennen väitöstilaisuutta (2003, 2004 ja 2005)
ja kaksi odotti vielä painattamista. Väitöskirjan
alussa on noin 70 sivun laajuinen,
artikkelien kirjoittamisen jälkeen laadittu
yhteenveto, joka sisältää myös lähdeluettelon
ja yhdistetyn asia- ja henkilöhakemiston.
Artikkeliväitöskirjojen ongelmaksi on
osoittautunut, että niihin sisältyvät artikkelit
on kirjoitettu tietyn ajan, tavallisesti
useamman vuoden, kuluessa eikä suinkaan
aina samalle lukijakunnalle. Mielestäni
kuitenkin tässä teoksessa eri artikkelit ja
laaja yhteenveto muodostavat pääosin toimivan
kokonaisuuden. Tietenkin siellä
täällä toistuvat samat asiat, sanat, sanonnat,
kuviot ja taulukot, mutta Antti Leino selvittää
johdannossa vakuuttavasti artikkelien
sisältöä ja tutkimuksen asteittaista etenemistä.
Hän myös tekee riittävässä määrin
selkoa yksittäisten artikkelien itsenäisyydestä
ja osuudesta kokonaisuudessa.

Johdannossa Leino kommentoi aineistoaan
— suurta, runsaat 58 000 järven- ja
lammennimeä sisältävää korpusta — jonka
hän on saanut Maanmittauslaitoksen paikannimitietokannasta.
Yli puolet nimistä on
vain yhden järven nimiä, lopuilla on useampi
tarkoite. Yleisin nimi on Mustalampi,
joka on 522 vedenkokouman nimenä. Tässäkin
Leino tarttuu tilaisuuteen syventää
pohdintaa ja perusteluja kaikissa viidessä
artikkelissa. Joskus hän pyrkii selittämään

asioita tarkasti, joskus vain toistaa eri sanoin
aiemmin kirjoittamaansa. Mielestäni
ratkaisu on järkevä ja välttämätönkin, koska
tutkimuksen kysymyksenasettelut ovat hyvin
mutkikkaita. Hänen metodinsa, samoin
kuin tapansa yhdistellä hyvin erilaisten tutkimusalojen
ajatuksia, teorioita ja aineistoja
ovat useimmille tutkijoille uusia ja tuntemattomia,
ja siksi hänen opastuksensa on
tarpeen. Ryhtymällä pioneeriksi ja uusien
teiden raivaajaksi Antti Leino myös asettaa
itselleen todella vaativia pedagogisia
haasteita. Niistäkin hän mielestäni selviää
hyvin.

ANALOGIA JA NIMEÄMISMALLIT

– MITÄ NE OVAT?
Leino tarttuu väitöskirjassaan nimistöntutkimuksen
piirissä pitkään pohdittuihin
kysymyksiin ja ongelmiin. Kaikki tai ainakin
useimmat nimistöntutkijat ovat yhtä
mieltä siitä, että jokainen yksittäinen paikannimi
ei ole itsenäisen syntyprosessin
tulosta. Paikannimet luodaan tilanteessa,
jossa muita paikannimiä on jo olemassa,
jolloin olemassa oleva paikannimistö on
jollakin tavalla lähtökohta ja innoituksen
lähde uusia paikannimiä muodostettaessa.
Kysymys on vain, millä tavalla. Monet
tutkijat — eikä vähiten Suomessa — ovat
nähneet vaivaa tutkiessaan analogian ja
nimeämismallien osuutta ja toimintamekanismeja
uusien nimien syntymisessä.
Mutta, hiukan yksinkertaistaen, suurta

virittäjä 1/2008

146
�
osaa tähänastisessa tutkimuksessa selvitetyistä
ja painetuistakin tuloksista voi pitää
intuitiivisina päätelminä; ne perustuvat
terveeseen onomastiseen järkeen, joka sanoo,
ettei asiaa yksinkertaisesti voi tulkita
millään muulla tavalla. Yksityiskohtaisia
kuvauksia nimeämisprosessista on hyvin
vähän ja vielä vähemmän hyvin formuloituja
teoreettisia kehyksiä. Antti Leino
käyttää sellaisia ilmauksia kuin »blurry»
(hämärä), »troubling» (hankala, harmillinen)
ja »not very clear-cut» (ei erityisen
selvä, epäselvä) arvioidessaan tapaa, jolla
nimistöntutkimuksessa on käsitelty analogian
ja nimeämismallien (naming patterns)
kaltaisia ilmiöitä.

UUSI TARKASTELUTAPA

On syytä korostaa, että esitellessään vaihtoehtoista
tulkintaansa nimeämismallin
käsitteelle Leino lähestyy asiaa uudella
ja kiehtovalla tavalla. Hänellä on kaksi
teoreettista ja metodista perustaa, joita
tietääkseni kukaan pohjoismaisessa nimistöntutkimuksessa
ei ole tähän mennessä
hyödyntänyt, tai jos on niin hyvin vähän.
Toisaalta hän lähtee omasta tietojenkäsittelytieteen
asiantuntemuksestaan ja soveltaa
alalla käyttöön otettua tiedonlouhintaa
sekä muita analyysimenetelmiä, todennäköisyyslaskentaa,
tilastollisia assosiaatiosääntöjä
ynnä muita metodeja. Näiden
avulla hän pystyy seulomaan jättimäisestä
järvennimiaineistostaan esiin muun muassa
nimiparit (frequent sets) kuten Mustalampi–
Valkealampi ja kolmen tai neljän nimen
klusterit (clusters), joiden esiintymistä lähekkäin
ei voi selittää sattumalla. Lisäksi
hän pyrkii soveltamaan yhtä kognitiivisen
kielentutkimuksen uutta teoriaa — radikaalia
konstruktiokielioppia (radical construction
grammar) — ainakin joihinkin käsittelemiinsä
erittäin mutkikkaisiin kysymyksenasetteluihin.
Leino pyrkii osoittamaan,

myös graafisten mallien avulla, kuinka
sellainen toponyyminen konstruktio kuin
Valkealammen kaltainen järvennimi luodaan
jo olemassa olevan konstruktion, lähellä
sijaitsevan Mustalampi-nimen avulla,
jota käytetään käsitteellisenä ja kielellisenä
mallina. Konstruktiokieliopin perusväittämiä
nimittäin on, että kielen kieliopin ja
leksikon välillä ei ole selvää rajaa, enempää
kuin syntaksin ja semantiikankaan välillä,
vaan niitä pidetään integroituvina ja toisiinsa
kietoutuneina. Tämän periaatteen nojalla
Leino väittää, että uudet konstruktiot
(esim. uudet nimet) on luultua useammin
luotu aiemmin tunnettujen konstruktioiden,
prototyyppien, pohjalta. »Konstruktioita»
ovat tässä yhteydessä joko yksi konkreettinen
nimi tai useammasta samantapaisesta
nimestä syntyvä abstrahoituma tai jotain
siltä väliltä. Muiden uusien kieliopillisten
koulukuntien tapaan konstruktiokielioppi
ei tähän mennessä ole juurikaan käyttänyt
aineistona nimiä, ja tästä syystä Leino
pystyy väitöskirjassaan esittämään muokkauksia
joihinkin teorian kohtiin. Tämä
tietenkin on saavutus sinänsä.

Antti Leinon väitöskirjassa on paljon
ajatuksia, pohdintaa ja päätelmiä, jotka
ansaitsisivat tarkemman käsittelyn ja keskustelun,
mutta joudun tyytymään tässä
muutamiin kommentteihin. Leino tarvitsee
58 000 nimeään voidakseen varmasti identifioida
yleisimmät järvennimet ja sovittaa
yhteen nimiä saadakseen selville, millaisia
nimipareja ja nimiklustereita on olemassa.
Vastakohtana tälle tietokoneen avulla lajitellulle
suunnattomalle nimimäärälle on
kuitenkin pidettävä mielessä, ettei kellään
todellisella nimenantajalla ole koskaan
ollut sellaista yleiskuvaa järvennimistöstä
kuin Antti Leinolla nyt on.

Voi olettaa, että useimmin nimen muodostaa
spontaanisti yksi ihminen mentaalisen
nimikielioppinsa mukaisesti nimenantoajan
ja nimettävän paikan asettamissa

147147
�
rajoissa. Nimi siis perustuu seikkoihin,
jotka ovat todella olemassa tai aktivoituvat
ainutkertaisessa nimenantotilanteessa.
Kun lähdetään tästä asetelmasta ja samalla
otetaan huomioon, että maailmassa on miljardeja
ihmisiä, Leinon näkemys — se, että
käsite tai ilmiö 'nimeämismalli'on hämärä
ja pulmallinen — joutuu hieman eri valoon.
Ehkä ei yksinkertaisesti voi odottaakaan
löytävänsä mitään aivan selvää ja määriteltävissä
olevaa ratkaisua.

KONTRASTIIVISET JA MUUNLAISET
NIMIPARIT

Monet Leinon pohdiskelut ja todisteet pohjautuvat
Mustalampi–Valkealampi -tyyppisiin
vastakohtapareihin, vaikka hän tarkastelee
myös esimerkiksi elliptisiä muodosteita
ja induktiivisia nimipareja kuten
Väärälampi ja Pieni Väärälampi. Ratkaisu
on täysin ymmärrettävä, koska juuri vastakohtaparit
tarjoavat selvimmät esimerkit.
Niiden avulla on melko helppo esittää, mikä
toponyyminen konstruktio on ja mitä tarkoitetaan
käsitteellisillä ulottuvuuksilla ja
integraatiolla. Samaan aikaan käytetään
nimiparia Mustalampi–Valkealampi ja joitakin
muita esimerkkinimiä yhä uudelleen,
niin että lukija lopulta kysyy, antavatko ne
»lopullisen selityksen» kaikkeen. Itsestään
selvää se ei ole, eikä Antti Leinokaan tarkoita
sitä, mutta muut rinnakkaistapaukset
eivät sovi yhtä hyvin hänen selitysmalliinsa
ja siksi niitä siirretään syrjemmälle turhan
paljon. Se on vahinko.

Sivulla 91 Leinolla muun muassa on
nelikohtainen luettelo muista huomioista
(»other observations»). Ymmärtääkseni
nimiparia Lehmilampi ja Likolampi ei voi
kuvata sentyyppisellä graafi sella esityksellä
kuin esimerkiksi sivulla 46 huolimatta siitä,
että nimien lähekkäin esiintymistä ei voi
selittää sattumaksi. Ei nimittäin ole aivan
yksinkertaista sanoa, millaiselta nimen

taustalla oleva toponyyminen konstruktio
näyttäisi, ja on hyvin vaikea osoittaa, minkätyyppisestä
käsitteellisestä integraatiosta
siinä olisi kyse. Nimiparille on löydettävä
jokin muu selitys, kuin että toinen nimi
muodostetaan toisen pohjalta.

Myöskään nimien Likolampi ja Pitkälampi
yhdessä esiintyminen ei voi perustua
sattumaan. Tässä Leinokin myöntää, että
ilmiölle on vaikeaa löytää selvää syytä. Ei
voi väittää, että toinen nimi perustuu toiseen,
joten teoria toponyymisista konstruktioista
ja käsitteellisestä integraatiosta
Leinon muotoilemalla tavalla ei kelpaa
selitykseksi. Se tietenkin horjuttaa hieman
teorian uskottavuutta ja vielä enemmän sen
yleistä käyttökelpoisuutta.

Ehkä kysymys onkin siitä, että nimimalli
tietyssä ympäristössä johtaa tietyntyyppiseen
uuteen nimeen tai suosii sitä.
Nimihän voi perustua johonkin aivan
muuhun kuin läheiseen ja vastakohtaiseen
nimeen. On mahdollista, että nimi
Valkealampi on syntynyt jostain muusta
syystä, vaikka lähistöllä olisi Mustalampi.
Lammen jonkinlainen valkoisuus on tietenkin
otettava huomioon, mutta nimen
ei kuitenkaan itsestään selvästi tarvitse
perustua tähän seikkaan. On esimerkiksi
mahdollista, että nimenantaja on tuntenut
jonkin lähellä tai kauempana sijaitsevan
Valkealampi-nimen. Antti Leino viittaa
tähän mahdollisuuteen mutta ei selvittele
sitä enempää. Hän osoittaa, kuinka nimi
Umpilampi voi olla lähtökohtana uudelle,
lähellä sijaitsevan järven Umpilampi-nimelle.
Ei pitäisi olla vaikeaa liittää Lei-
non teoreettiseen rakennelmaan graafinen
malli, joka osoittaa, kuinka Valkealampi
tai Umpilampi ovat yleisemmin ottaen lähtokohtana
uudelle Valkealampi- tai Umpilampi-
nimelle. Saman nimen antamista
samoin kuin paikan nimeämistä toisen paikan
mukaan on pidettävä käyttökelpoisina
ja toimivina komponentteina nimimallissa,

148
�
joka kuuluu kieliyhteisön jäsenten yhteiseen
nimitietoon.

NIMIKLUSTERIT

Vähälle huomiolle jäävät Leinon väitöskirjassa
myös kolmen tai neljän yhdessä esiintyvän
nimen ryhmät (attraction groups).
Hän identifioi nämä ryhmät ja arvioi niitä
hyvin tarkasti kekseliäin metodein mutta
ei tartu niihin sen enempää. Se on harmi,
koska ne paljastaisivat selvästi lähipaikkojen
nimien mutkikkaat suhteet. Niiden
laskelmien mukaan, jotka muodostavat
olennaisen osan kirjan sisällöstä, ei ole
sattuma, että on olemassa toistuvia kolmen
tai neljän lähinimen ryhmiä. Voimme myös
varmasti lähteä siitä, että niitä ei ole antanut
mikään nimistötoimikunta, jolla olisi
ollut tehtävänä muodostaa nimiryhmiä ja
sijoittaa ne maastoon. Sen sijaan on ajateltava,
että nimiryhmään kuuluvat nimet
on annettu vähittäin, yksi kerrallaan, ja että
kaikki on alkanut yhdestä nimestä ja että
sen jälkeen pitemmän tai lyhyemmän ajan
kuluessa on ilmaantunut seuraava ja sitä
seuraava nimi.

Kehityksen kulkua yksittäisissä nimiryhmissä
on mahdotonta saada selville,
mutta mahdollisuuksia on monia. Nimiryhmässä,
johon kuuluvat nimet A, B, C ja D,
on A voinut olla mallina B:lle ja B puolestaan
C:lle tai A ja B ovat olleet yhdessä mallina
C:lle tai ehkä A yksinään on johtanut
C:hen tai B onkin syntynyt jonkin ryhmän
ulkopuolisen nimen pohjalta. Emme liioin
voi tietää, ovatko kaikki nimet yhden vai
useamman nimenantajan luomia. Oli mi-
ten hyvänsä, myös nämä nimiryhmät ovat
varteenotettavia silloin, kun toponyymiset
konstruktiot eivät riitä selitysmalliksi ja
kun jokin vaikeasti määriteltävä syy kuten
sisäinen mentaalinen nimimalli ei sekään
anna tyydyttävää selitystä, mutta tuntuu
kuitenkin jollain tavalla paremmalta.

ILMAUS, KONSTRUKTIOVAI
KONSTRUKTION YDIN?

Palaan vielä sivun 46 alalaidassa olevaan
kuvioon. Se kuvaa, kuinka nimi Valkealampi
luodaan käyttämällä Mustalampi-nimeä
ptototyyppinä. Tällaisessa kuviossa kehityskulku
voi helposti näyttää yksittäisemmältä
kuin se loppujen lopuksi on. Lukija
jää kaipaamaan seikkaperäisempää selvitystä
Mustalampi-nimen asemasta. Mikä
arvo ja status lähtönimellä Mustalampi
on kielisysteemissä? Onko se yksittäinen
kielellinen ilmaus, onko se konstruktio vai
jonkin konstruktion ydin (centroid)? Jos
Mustalampi on yksittäinen ilmaus, kuvio
kertoo, että nimenantaja vain tiedostaa sen
tai vähintäänkin aktivoi mielessään tämän
ainoan Mustalammen. Havaittavissa ei ainakaan
ole toista Mustalampi-nimeä eikä
muitakaan nimiä, jotka tukisivat tai olisivat
vaikuttamassa nimenantajan toimintaan,
joka johtaa hänet valitsemaan nimen Valkealampi.
Jos Mustalammen sitä vastoin on ajateltu
olevan konstruktio, mielestäni kuviosta
jää puuttumaan jotain, jotta tilanne kokonaisuudessaan
tulisi selväksi. Kuvio vahvistaa
tahattomasti käsitystä, että kysymys on vain
näistä kahdesta nimestä, jotka vaikuttavat
toisiinsa. Sivulla 50 Leino kirjoittaa, että
yksittäinen ilmaus voi toimia prototyyppinä
yhtä hyvin kuin konstruktion ytimenä, mutta
konstruktiolla sanotaan olevan joitakin etuja
yksittäiseen ilmaukseen verrattuna. Ihmettelen,
miksi pitäisi valita jompikumpi, miksi
ei kumpaakin samanaikaisesti. Elementti
»valkea» on ehkä luotu samassa käsiteavaruudessa
kuin »musta», mutta elementti
»lampi» voi perustua jossain tietyssä tai useammassa
Mustalampi-nimessä esiintyvään
lampi-sanaan yhtä hyvin kuin prototyyppiin
tai ytimeen nimenantajan mentaaliseen nimistöön
sisältyvistä monista lammista. Tässä
kohdassa Leinon kuviota pitäisi laajentaa
olennaisesti.

149149
�
Kirjansa alussa Antti Leino esittelee lyhyesti
tutkimusaiheensa ja -metodinsa valintaa.
Yhdeksi perusteeksi hän esittää nimien
luokittelemisen vaikeudet. Hän kertoo, että
Viljo Nissilä (1962) luokitteli aineistonsa nimeämisperusteiden,
eli muun muassa koon,
värin ja muodon kaltaisten semanttisten kriteereiden
mukaan, kun taas Kurt Zilliacus
(1966) loi rakenneanalyysin ja keskittyi nimikielioppiin.
Kummassakaan tulos ei ole
optimaalinen. Leino näkee tässä ongelman,
ja juuri tästä syystä hän on halunnut ottaa teoreettiseksi
pohjaksi kognitiivisen kieliopin
(konstruktiokieliopin). Hän ilmaisee asian
seuraavasti: »my purpose in this thesis is to
show how a cognitive approach can be used
to describe the structure and behaviour of
toponyms» (s. 12). Ja todella — hän on osoittanut
sen meille väitöskirjassa käsiteltyjen
nimien ja nimiparien avulla. Mutta seuraava
kysymys on kuitenkin esitettävä: Jos Antti
Leino olisi lähtenyt samanlaisesta täydellisestä
ja kirjavasta nimistöstä kuin Nissilä ja
Zillia cus, olisiko hän pystynyt toponyymisten
konstruktioidensa ja graafi sten malliensa
avulla luokittelemaan nimiä paremmin ja
taitavammin kuin aiemmat tutkijat? Siihen
en usko. Hän olisi luultavasti päässyt suunnilleen
siihen mikä näkyy kuviossa 4 sivulla

128. Mielestäni tämä on todella kiinnostava
ja käyttökelpoinen kuvio mutta ei vaihtoehto
vanhalle luokittelulle.
LOPUKSI

Tutkimuksen muodollisessa puolessa ei juurikaan
ole huomautettavaa. Yksi harvoista
virheistä ovat sivuviitteet hakemistossa

(s. 69–71), esimerkiksi käsitteen »name
transfer» ilmoitetaan löytyvän sivulta 60,
mutta se onkin sivulla 59. »Rob Rentenaar»
mainitaan sivulla 43, mutta hakemistossa
sivuksi annetaan 44, »Louise Maas» on sivulla
33 (hakemistossa 34), »the bonferroni
correction» sivulla 27 (hakemistossa 28) ja
niin edelleen. Kaikissa hakemiston viitteissä
näyttää siis olevan yhden sivun virhe. Kun
asian on ymmärtänyt, ongelma ei ole suuri
mutta hiukan se harmittaa. Toinen häiritsevä
yksityiskohta on sivulla 77, jonka tekstissä
on omituisia aukkoja, joita ei ole alkuperäisartikkelissa,
esimerkiksi »The data set is
described in Section ». Missä luvussa? Mitä
on tapahtunut? Onko jotain muutakin, jota
on muutettu uudelleen julkaistussa alkuperäisartikkelissa?
Ei varmaankaan paljon,
mutta turha epäluulo on herännyt. Tästä
huolimatta korostan, että kaikki muut väitöskirjan
muodolliset seikat ovat erinomaisessa
kunnossa. Käsitykseni mukaan luvut,
laskelmat, taulukot ja sitaatit sekä viitaukset
ovat moitteettomia ja tieteellisesti hyväksyttävästi
esitettyjä. Väitöskirja on kirjoitettu
virheettömällä ja sujuvalla englannilla, mikä
on hyvä Leinon tutkimusaiheen ja kysymyksenasettelujen
universaalia luonnetta ajatellen.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että ainakin
työn pääpiirteet — esimerkiksi tämän arvioinnin
ansiosta — tulisivat saataville myös
suomeksi, ruotsiksi ja muillakin kielillä.

Olen pääosin erittäin tyytyväinen Antti
Leinon työhön ja pyrkimyksiin. Hänen tapansa
tarttua ongelmiin on innostava, energinen
ja tieteellisesti kypsä. Kaiken minkä
hän väitöskirjassaan tekee, hän epäilemättä
tekee useimmiten erittäin hyvin, ja niinpä
en juurikaan ole löytänyt suoranaisia virheitä
tai outoja päätelmiä. Mutta kuten edellä
on käynyt ilmi, en ole yhtä mieltä hänen
kanssaan kaikista yksityiskohdista, enkä ole
vakuuttunut hänen kaikkien argumenttiensa
ja perustelujensa pitävyydestä. Aivan ilmeisesti
on paljon nimiä, joita ei ole luotu eikä
sijoitettu sattumanvaraisesti mutta joita ei
kuitenkaan voi kuvata sellaisten toponyymisten
konstruktioiden avulla, jotka Leino
on kirjassaan esimerkein esitellyt. Uuden
nimen valinnan koko kompleksisuus ei
tule näkyviin (tai ei hahmotu), koska tutkija
pitäytyy yhteen selitykseen, tiettyyn

150
�
malliin. Siksi kysynkin, lupaako Leino
kenties enemmän kuin pystyy antamaan

— perustellen asioita omalla tavallaan ja
käyttämällä sanaa vaihtoehtoinen (»alternative
»). Minun silmissäni toponyymiset
konstruktiot ovat nimimalli-käsitteen tai
-ilmiön spesifiointia tai sovellusta pikemminkin
kuin täysin valmis vaihtoehto.
STAFFAN NYSTRÖM

Sähköposti: staffan.nystrom@raa.se
Käännös: Ritva Liisa Pitkänen

LÄHTEET

NISSILÄ, VILJO 1962: Suomalaista nimistöntutkimusta.
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 272.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran,
Helsinki.

ZILLIACUS, KURT 1966: Ortnamnen i Houtskär.
En översikt av namnförrådets
sammansättning. Studier i nordisk
filologi 55. Svenska litteratursällskapet
i Finland. Helsingfors.

Alkuperäisteksti Sjönamn, data mining och konstruktionsgrammatik — ett spännande
möte on luettavissa verkkoliitteessä osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/
verkkolehti/.