Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Pyhäjärven lähialue (34.031)/Yläneenkoski

2014-02-28T09:37:35Z

Palaine: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Yläneenkoski |Alue=Pyhäjärven lähialue (34.031) |Kunta=Pöytyä |KoordPohj=60.8723 |KoordIta=22.4102 |Koordinaatit=60.8723, 22.41020000000003 |Zoom=15 |Ylläpito=Ta...

{{Paikka
|Nimi=Yläneenkoski
|Alue=Pyhäjärven lähialue (34.031)
|Kunta=Pöytyä
|KoordPohj=60.8723
|KoordIta=22.4102
|Koordinaatit=60.8723, 22.41020000000003
|Zoom=15
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2014-02-27T12:07:34Z

Palaine:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=yksityinen havaintopaikka lämpötilatietoja varten.
|Kunta=Kokemäki
|KoordPohj=61.3835
|KoordIta=22.4591
|Koordinaatit=61.3835, 22.459100000000035
|Zoom=15
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Vinnarin lintutorni

2014-02-27T11:28:00Z

Palaine:

{{Paikka
|Nimi=Vinnarin lintutorni
|Alue=Köyliönjärvi (34.054.1.001)
|Kuvaus=Köyliönjärven luusuassa oleva lintutorni on hyvä tarkkailupaikka etenkin keväisin.
|Kunta=Köyliö
|KoordPohj=61.1441
|KoordIta=22.3104
|Koordinaatit=61.1441, 22.310400000000072
|Zoom=18
|Tyyppi=Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Vinnarin lintutorni

2014-02-27T11:27:02Z

Palaine:

{{Paikka
|Nimi=Vinnarin lintutorni
|Alue=Köyliönjärvi (34.054.1.001)
|Kuvaus=Köyliönjärven luusuass oleva lintutorni on hyvä tarkkailupaikka etenkin keväisin.
|Kunta=Köyliö
|KoordPohj=61.1441
|KoordIta=22.3104
|Koordinaatit=61.1441, 22.310400000000072
|Zoom=18
|Tyyppi=Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Vinnarin lintutorni

2014-02-27T11:16:40Z

Palaine: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Vinnarin lintutorni |Alue=Köyliönjärvi (34.054.1.001) |Kunta=Köyliö |KoordPohj=61.1441 |KoordIta=22.3104 |Koordinaatit=61.144087964483404, 22.31038981679376 |Zoom=...

{{Paikka
|Nimi=Vinnarin lintutorni
|Alue=Köyliönjärvi (34.054.1.001)
|Kunta=Köyliö
|KoordPohj=61.1441
|KoordIta=22.3104
|Koordinaatit=61.144087964483404, 22.31038981679376
|Zoom=18
|Tyyppi=Lintutorni
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2014-02-26T12:29:21Z

Palaine: Suojasi sivun Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti ([edit=author] (ikuinen))

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=yksityinen havaintopaikka
|Kunta=Kokemäki
|KoordPohj=61.3835
|KoordIta=22.4591
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050177999984
|Zoom=15
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2014-02-26T12:29:07Z

Palaine:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=yksityinen havaintopaikka
|Kunta=Kokemäki
|KoordPohj=61.3835
|KoordIta=22.4591
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050177999984
|Zoom=15
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärven alue (35.152)/Sääkskoski

2013-11-18T17:28:41Z

Palaine: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Sääkskoski |Alue=Sääksjärven alue (35.152) |Kuvaus=Sääkskoski Kauvatsanjoessa, Sääksjärven laskujoen alkupäässä. |Kunta=Kokemäki |Koordinaatit=61.38107718...

{{Paikka
|Nimi=Sääkskoski
|Alue=Sääksjärven alue (35.152)
|Kuvaus=Sääkskoski Kauvatsanjoessa, Sääksjärven laskujoen alkupäässä.
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.381077182876886° Pohj., 22.463436126708984° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T17:17:41Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg

2013-11-18T17:08:58Z

Palaine: tallensi uuden version Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg

== Yhteenveto ==
Pyhäjärveä Katismaan saaren kohdalla.
== Lisenssi ==
{{cc-by-nc-nd-3.0}}

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T17:04:54Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
[[Tiedosto:Pyhajarvi_katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T17:03:49Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
[[Tiedosto:Pyhajarvea_katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg

2013-11-18T17:01:53Z

Palaine: tallensi uuden version Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg

== Yhteenveto ==
Pyhäjärveä Katismaan saaren kohdalla.
== Lisenssi ==
{{cc-by-nc-nd-3.0}}

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T13:26:39Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T13:25:40Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
[[Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T13:20:56Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T13:17:23Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

[[Pyhajarvi_katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T12:49:52Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T12:49:22Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

[[Tiedosto:pyhajarvea katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T12:46:22Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

[[pyhajarvea katismaasta.jpg]]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Pyhäjärvi (34.031.1.001)

2013-11-18T12:28:04Z

Palaine: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakunnissa, [[Säkylä|Säkylän]], [[Eura|Euran]] ja [[Pöytyä|Pöytyän]] kunnissa. Se kuuluu [[Eurajoki (34)|Eurajoen päävesistöön]]. Eurajoki alkaa Pyhäjärven pohjoispäästä, josta se laskee runsaan 50 kilometrin matkan päätyen Euranjoensalmeen Selkämereen.

Järven pinta-ala on 155,2 km², mikä riittää sijalle 29 maamme järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]]. Suomen [[Pyhäjärvi|39 Pyhäjärvestä]] se on toiseksi suurin. Säkylän Pyhäjärven keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä.

Säkylän Pyhäjärven valuma-alueen koko järvi mukaanlaskettuna on vain 616 km². Pyhäjärven vesialan osuus koko valuma-alueeesta on siten 25,2 prosenttia. Sillä sijoitutaan suurjärvien sarjassa sijalle kaksi.

Saaria Säkylän Pyhäjärvessä on 99 kappaletta, mutta kaikki ovat pieniä. Suurimmat ovat Iissalo (8,0 ha), Emänkari (6,5 ha) ja Isosaari (3,5 ha). Kaikkien saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 51,4 hehtaaria eli vain 0,32 % järven vesialasta. Tämä on muihin yli 100 neliökilometrin järviin verrattuna selvästi pienin saariosuus; toinenkin sija menee yhdelle Pyhäjärvistä: [[Pyhäjärvi (54.051.1.001)|Pyhäjärven Pyhäjärvelle]], jonka saaret vievät 2,0 % vesialasta.

Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin ulappa, [[Oulujärvi_(yhd.)|Oulujärven]] Ärjänselän jälkeen.

===Vedenkorkeus ja virtaama===

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1914 alkaen, mutta vuosilta 1916–1918 ja 1928–1936 havainnot puuttuvat. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Euran Lohiluomassa (YKJ 6786515, 3240377). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+44,95 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 45 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+45,82 m (toukokuussa 1919) ja alin N60+44,14 m (lokakuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 168 cm.

Säkylän Pyhäjärveä säännöstellään, lupa on vuodelta 1975. Säännöstelyä hoidetaan Kauttuankosken tehtaiden patorakenteilla ja laitteilla. Vedenkorkeus ei saa alittaa alarajaa N43 +44,54 m eikä tuulista tai muista tilapäisistä luonnonmukaisista häiriöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylittää ylärajaa N43 +45,12 m. Juoksutus pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena. Juoksutus Eurajokeen saa olla enintään 17 m3/s, eikä se saa alittaa 0,8 m3/s ja kuivanakin aikana on pyrittävä juoksuttamaan noin 2 m3/s. Lisäksi vedenpinta kevättulvan varalta on laskettava talven aikana 16.maaliskuuta mennessä vähintään korkeuteen N43+44,85 m, jos se on mahdollista juoksutusmääräyksiä rikkomatta. Kevättulvan jälkeen vedenkorkeus alennetaan kesän ajaksi korkeuteen N43+44,97 m. Juoksutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla suurempi kuin 6 m3/s.

Järven luusuasta on virtaamahavainnot SYKEn rekisterissä vuodesta 1965 alkaen. Keskivirtaama on ollut 4,8 m3/s, keskiylivirtaama 11,0 m3/s ja keskialivirtaama 1,7 m3/s. Äärivirtaamat olivat 17,5 m3/s (marraskuussa 1967) ja 0,80 m3/s (huhtikuussa 1972).

==Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot==
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuodesta 1996 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1957–1958 alkaen. Havaintopaikan näköpiiri kattaa vain järven pohjoisimman lahden luusuan suulla. Varhaisin jäätyminen on ollut 7. marraskuuta vuonna 2002, myöhäisin 20. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 2. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1985.

Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1992 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 51 cm, koko jakson ennätyspaksuus 84 cm maaliskuulta 2003.

==Nykytila ja suojelu==
Pyhäjärvi on pintavesityypiltään suuri vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on hyvä. Järven seuranta on ollut pitkään tiheämpää kuin 1970-luvulla. Vedessä on kohtalaisesti fosforia ja typpeä. Veden kokonaisfosforipitoisuus nousi etenkin kesäkaudella noin vuoteen 2000 asti, minkä jälkeen pitoisuus on laskenut ja kutakuinkin vakiintunut. 2000-luvun alun kuivat vuodet näkyvät havaintosarjassa ajanjakson lähivuosia pienempinä pitoisuuksina. Typpitasossa ei ole huomattavia muutoksia pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on kasvanut pintavedessä (0-2 m) pitkällä aikavälillä 1980-luvun havaintoihin verrattuna.

Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta syvänteessä pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta, ja happi on usein kulunut syvänteen pohjassa talvisin loppuun. Syvänteen pinta-ala on järven kokonaispinta-alaan verrattuna pieni.

Pyhäjärven veden humuspitoisuus on pysynyt vähäisenä veden värilukujen perusteella. Kemiallinen hapentarve on kuitenkin kasvanut, mikä voi liittyä myös levätuotantoon, eikä välttämättä humuksisuuden lisääntymiseen. Vesi on hieman sameaa varsinkin kesällä, mutta veden näkösyvyys on kuitenkin pysynyt melko hyvänä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä liittyy veden planktonlevätuotantoon. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt vakaana pitkällä aikavälillä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Pyhäjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2013">
Tiedosto: pyhajarviptot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvintot.JPG|
Tiedosto: pyhajarvichla.JPG|
Tiedosto: pyhajarvinakosyvyys.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pinta.JPG|
Tiedosto: pyhajarviO2pohja.JPG|
</gallery>

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 19.8.2013

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

[pyhajarvea katismaasta.jpg]

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja -välineenä luodikko. Hauki siis kuulemma ammuttiin rannalta. Kala esiintyi 1900-luvulla Suomen suurkalarekisterissä, mutta on sittemmin leimattu vähintäänkin aprillipilaksi.

1920-luvulla pohdittiin jopa Säkylän Pyhäjärven kuivattamista. "Kerran tulee varmaan hyvän viljelyskelpoisen maan arvo Lounais-Suomessa nousemaan niin korkeaksi, että Säkylän Pyhäjärvi kuivataan; kasvatetaan viljaa siinä missä nyt kalaa." Näin kirjoitti Säkylän Pyhäjärven käyttömahdollisuuksia pohtinut tutkija Teknillisessä Aikakauslehdessä vuonna 1925. Toistaiseksi tämä arvio ei ole osunut oikeaan - eikä nykyisilla arvostuksilla näytä kovin todennäköiseltä - mutta kukapa osaisi ennustaa esimerkiksi sadan vuoden päähän?

==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(S%C3%A4kyl%C3%A4) Pyhäjärvi (Säkylä)] (Wikipedia)
* [http://www.pyhajarvensuojelu.net/ Pyhäjärven suojeluohjelma]
* [http://www.ymparisto.fi/syke/refresh Ilmastonmuutoksen adaptaatiostrategiat ja hillintä Euroopan sisävesissä – uudet mallinnustekniikat (REFRESH)] (Pyhäjärvi on hankkeen päätutkimusalue)
===Julkaisut===
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=358428&lan=fi Uudet menetelmät ympäristöntutkimuksessa ja seurannassa - pilottina Säkylän Pyhäjärvi] Lepistö, Ahti ym. Suomen ympäristö 9/2010. Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Tiedosto:Pyhajarvi katismaasta.jpg

2013-11-18T12:01:01Z

Palaine: Pyhäjärveä Katismaan saaren kohdalla.

== Yhteenveto ==
Pyhäjärveä Katismaan saaren kohdalla.
== Lisenssi ==
{{cc-by-nc-nd-3.0}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)

2013-11-18T11:49:13Z

Palaine: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sääksjärvi on Kokemäenjoen vesistön alin huomattava järvi Kokemäellä Satakunnassa. Järven ala on 33,2 km². Keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys 9 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 688 km², josta vettä 9,0 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Piilijoki (530 km²).

Sääksjärvi on pyöreähkö ja pienet saaret sijoittuvat rantojen lähelle. Sääksjärvi onkin yksi Suomen [[Kraatterijärvet|kraatterijärvistä]], jonka kosminen impakti synnytti noin 550 miljoonaa vuotta sitten.

Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], tämä on niistä ylivoimaisesti suurin, seuraavana on Vimpelin [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Sääksjärvi]] (3,0 km²). Nurmijärven [[Sääksjärvi_(23.097.1.002)|Sääksjärvi]] (2,6 km²) on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Sääksjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1910 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1921 loka-, marras- ja joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Sahanlahdessa (YKJ 6817969, 3257405). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut NN+ 48,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 91 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 49,92 m (keväältä 1920), alin NN+ 48,13 m (syyskuulta 1999), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Sääksjärvi laskee Puurijärven kautta Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen. Virtaamahavaintoja on Sääksjärven luusuasta vuodesta 1921 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 20 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m3/s (joulukuussa 2006) ja 0,11 m3/s (syyskuussa 1999).

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1910 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää järven lounaisosan. Havainnoissa oli katkos jaksoilla 1911–1925 ja 1999–2003. Varhaisin jäätyminen on ollut 28. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 26. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on vuodesta 1912 lähtien, muutamia vuosia puuttuu. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1947.

==Nykytila==

Sääksjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet 2000-luvulla. Suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin v. 2008-2010, mutta pitoisuudet ovat sen jälkeen laskeneet sitä edeltäneelle tasolle. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta, ja voi huippuvuosina selittyä osittain ajankohtaa edeltäneillä yläpuolisen vesistön poikkeuksellisilla tulvilla, jotka ovat huuhtoneet ravinteita vesistöön. Talviset typpipitoisuudet ovat myös kasvaneet. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on reheville tai erittäin reheville vesille ominainen.

Sääksjärven veden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen hapen ylikyllästys kertoo runsaasta planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy hapen vajausta.

Veden humuspitoisuus on ollut pitkällä aikavälillä hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, ja näkösyvyys on alkanut pienentyä jo aiemmin. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9-7,6 ja talvisin 6,1-6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 8.6.2012

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Sääksjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011">
Tiedosto:Kokonaisfosfori.PNG|
Tiedosto:Kokonaistyppi.PNG|
Tiedosto:Klorofylli.PNG|
Tiedosto:Nakosyvyys.PNG|
Tiedosto:Happipinta.PNG|
Tiedosto:Happipohja.PNG|
</gallery>
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 8.6.2012

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Sääksjärven eteläpäässä sijaitsee Kanninkivi-niminen louhikko. Tarun mukaan Kanninpeikko raivostui nähdessään Kauvatsan kirkontornin ja heitti valtavan lohkareen kohti kirkkoa. Heitto meni ohi ja kivi halkesi kappaleiksi pudotessaan Sääksjärven luusuaan.
Kanninkivi on rahoituettu luontokohde.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/saaksjarvi.html Sääksjärven törmäyskraatteri] (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
*[http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=172 Sääksjärven törmäyskraatteri] (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)

[[luokka:kraatterijärvet]]

Sääksjärvi (35.152.1.001)

2013-11-18T11:47:44Z

Palaine: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Sääksjärvi on Kokemäenjoen vesistön alin huomattava järvi Kokemäellä Satakunnassa. Järven ala on 33,2 km². Keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys 9 metriä.

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 688 km², josta vettä 9,0 %. Suurin järveen laskeva vesistö on Piilijoki (530 km²).

Sääksjärvi on pyöreähkö ja pienet saaret sijoittuvat rantojen lähelle. Sääksjärvi onkin yksi Suomen [[Kraatterijärvet|kraatterijärvistä]], jonka kosminen impakti synnytti noin 550 miljoonaa vuotta sitten.

Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], tämä on niistä ylivoimaisesti suurin, seuraavana on Vimpelin [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Sääksjärvi]] (3,0 km²). Nurmijärven [[Sääksjärvi_(23.097.1.002)|Sääksjärvi]] (2,6 km²) on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Sääksjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1910 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1921 loka-, marras- ja joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Sahanlahdessa (YKJ 6817969, 3257405). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut NN+ 48,85 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 91 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+ 49,92 m (keväältä 1920), alin NN+ 48,13 m (syyskuulta 1999), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Sääksjärvi laskee Puurijärven kautta Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjokeen. Virtaamahavaintoja on Sääksjärven luusuasta vuodesta 1921 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 20 m3/s ja keskialivirtaama 1,8 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 37 m3/s (joulukuussa 2006) ja 0,11 m3/s (syyskuussa 1999).

==Jäähavainnot==
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on vuodesta 1910 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikan näköpiiri käsittää järven lounaisosan. Havainnoissa oli katkos jaksoilla 1911–1925 ja 1999–2003. Varhaisin jäätyminen on ollut 28. lokakuuta vuonna 1992, myöhäisin 26. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on vuodesta 1912 lähtien, muutamia vuosia puuttuu. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1947.

==Nykytila==

Sääksjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Veden kokonaisfosforipitoisuus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvun alusta nykypäivään, ja etenkin kesäarvot ovat kohonneet 2000-luvulla. Suurimmat fosforipitoisuudet mitattiin v. 2008-2010, mutta pitoisuudet ovat sen jälkeen laskeneet sitä edeltäneelle tasolle. Ravinteisuuden kasvu johtuu hajakuormituksesta, ja voi huippuvuosina selittyä osittain ajankohtaa edeltäneillä yläpuolisen vesistön poikkeuksellisilla tulvilla, jotka ovat huuhtoneet ravinteita vesistöön. Talviset typpipitoisuudet ovat myös kasvaneet. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on reheville tai erittäin reheville vesille ominainen.

Sääksjärven veden happipitoisuus on ollut pintavedessä yleensä hyvä, mutta kesällä ajoittainen hapen ylikyllästys kertoo runsaasta planktonlevätuotannosta. Talvisin alusvedessä esiintyy hapen vajausta.

Veden humuspitoisuus on ollut pitkällä aikavälillä hieman kasvussa. Veden sameus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien, ja näkösyvyys on alkanut pienentyä jo aiemmin. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut 2000-luvulla kesäisin 6,9-7,6 ja talvisin 6,1-6,7. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 8.6.2012

<gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption="Sääksjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011">
Tiedosto:Kokonaisfosfori.PNG|
Tiedosto:Kokonaistyppi.PNG|
Tiedosto:Klorofylli.PNG|
Tiedosto:Nakosyvyys.PNG|
Tiedosto:Happipinta.PNG|
Tiedosto:Happipohja.PNG|
</gallery>
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 8.6.2012

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Sääksjärven eteläpäässä sijaitsee Kanninkivi-niminen louhikko. Tarinan mukaan Kanninpeikko raivostui nähdessään Kauvatsan kirkontornin, ja heitti valtavan lohkareen kohti kirkkoa. Heitto meni ohi ja kivi halkesi kappaleiksi pudotessaan Sääksjärven luusuaan.

==Aiheesta muualla==
*[http://www.passc.net/EarthImpactDatabase/saaksjarvi.html Sääksjärven törmäyskraatteri] (www.passc.net (Earth Impact Database): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)
*[http://www.somerikko.net/impacts/database.php?id=172 Sääksjärven törmäyskraatteri] (www.somerikko.net (Jarmo Moilanen): englanniksi, lopussa kirjallisuuslähteitä)

[[luokka:kraatterijärvet]]

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-11-18T11:27:24Z

Palaine: Poisti suojauksen sivulta Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityisranta, henkilökohtainen havaintopaikka
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050178
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-11-18T11:24:03Z

Palaine: Suojasi sivun Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti ([edit=author] (ikuinen))

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityisranta, henkilökohtainen havaintopaikka
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050178
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Tiedosto:300720132117.jpg

2013-09-17T18:06:36Z

Palaine: Pyhajarvella

== Yhteenveto ==
Pyhajarvella
== Lisenssi ==
{{cc-by-nc-nd-3.0}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T12:03:57Z

Palaine:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityisranta, henkilökohtainen havaintopaikka
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050178
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T12:03:19Z

Palaine:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen rantapaikka
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3835324607, 22.459050178
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T10:16:18Z

Palaine: Suojasi sivun Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti ([edit=author] (ikuinen))

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.383532460719444° Pohj., 22.459050178003963° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T10:06:39Z

Palaine:

{{Lämpötilahavainto
|Päivämäärä=2013/07/06
|Lämpötila=18
|Arkistoon=N
}}
{{Lämpötilahavainto
|Arkistoon=N
}}
{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.383532460719444° Pohj., 22.459050178003963° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T10:01:07Z

Palaine:

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T09:58:49Z

Palaine: Poisti suojauksen sivulta Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-16T09:58:24Z

Palaine:

{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-12T19:37:57Z

Palaine: Suojasi sivun Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti ([edit=author] (ikuinen))

{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3824690276, 22.4603655339
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-12T19:33:56Z

Palaine:

{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3824690276, 22.4603655339
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}

Sääksjärvi (35.152.1.001)/Äijänlahti

2013-09-12T19:31:39Z

Palaine: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Äijänlahti |Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001) |Kuvaus=Yksityinen ranta |Kunta=Kokemäki |Koordinaatit=61.3824690275698° Pohj., 22.460365533861477° It. |Ylläpito=Ta...

{{Paikka
|Nimi=Äijänlahti
|Alue=Sääksjärvi (35.152.1.001)
|Kuvaus=Yksityinen ranta
|Kunta=Kokemäki
|Koordinaatit=61.3824690275698° Pohj., 22.460365533861477° It.
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
}}