https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Pauliina 2026-05-11T03:54:24Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478862 2014-08-25T06:57:45Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Perälänjärvi on järvi Veikkolassa Pohjois-Kirkkonummella. Se sijaitsee Turunväylän pohjoispuolella. Järven pinta-ala on 21,8 hehtaaria ja keskisyvyys vain 80 senttimetriä. Perälänjärvestä laskee puro Turunväylän toisella puolella olevaan Lamminjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> Perälänjärvi on luokiteltu rehevöityneeksi järveksi ja sen veden laatu on luokiteltu välttäväksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Perälänjärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja jonkin verran myös peltoa ja metsää.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vesientila. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/peralanjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478861 2014-08-25T06:43:22Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Perälänjärvi on järvi Veikkolassa Pohjois-Kirkkonummella. Se sijaitsee Turunväylän pohjoispuolella. Järven pinta-ala on 21,8 hehtaaria ja keskisyvyys vain 80 senttimetriä. Perälänjärvestä laskee puro Turunväylän toisella puolella olevaan Lamminjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> Perälänjärvi on luokiteltu rehevöityneeksi järveksi ja sen veden laatu on luokiteltu välttäväksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Perälänjärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja jonkin verran myös peltoa ja metsää.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vesientila. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/peralanjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478860 2014-08-25T06:43:00Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Perälänjärvi on järvi Veikkolassa Pohjois-Kirkkonummella. Se sijaitsee Turunväylän pohjoispuolella. Järven pinta-ala on 21,8 hehtaaria ja keskisyvyys vain 80 senttimetriä. Perälänjärvestä laskee puro Turunväylän toisella puolella olevaan Lamminjärveen.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Perälänjärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja jonkin verran myös peltoa ja metsää.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vesientila. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/peralanjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478859 2014-08-25T06:40:08Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Perälänjärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja jonkin verran myös peltoa ja metsää.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vesientila. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi/jarvet/peralanjarvi]<br /> <br /> Wikipedia. Perälänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478858 2014-08-25T06:37:43Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Perälänjärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja jonkin verran myös peltoa ja metsää.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Per%C3%A4l%C3%A4nj%C3%A4rvi_(81.057.1.011)&diff=478857 2014-08-25T06:37:14Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Perälänjärvi on matala, rehevä, samea ja ruskeavetinen järvi. Sen biologista tuotantoa on luonnehdittu suureksi ja veden vaihtuvuutta nopeaksi.(Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuokalanj%C3%A4rvi_(04.234.1.020)&diff=478856 2014-08-25T06:28:43Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Vuokalanjärvi eli Vuokala on keskikokoinen järvi Savonlinnassa lähellä Savonrannan kirkonkylää. Järven pinta-ala on 17,60 neliökilometriä ja se on Suomen 194. suurin järvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Vuokalanjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuokalanj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuokalanj%C3%A4rvi_(04.234.1.020)&diff=478855 2014-08-25T06:28:03Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Vuokalanjärvi eli Vuokala on keskikokoinen järvi Savonlinnassa lähellä Savonrannan kirkonkylää. Järven pinta-ala on 17,60 neliökilometriä ja se on Suomen 194. suurin järvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478854 2014-08-25T06:10:05Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Ihmisten ravintona Säläisjärvestä pyydettyjä suurikokoisia haukia ja ahvenia tulee välttää, sillä niissä on todettu olevan elohopeaa suosituksia enemmän. <br /> <br /> Järveen istutetaan joka vuosi noin 3 800 kilogrammaa ongella kalastettavaa taimenta ja kirjolohta. Kirjolohien käyttöä ravintona elohopea ei haittaa, sillä kalat kalastetaan järvestä melko nopeasti. Myös siikaa on istutettu Säläisjärveen vuosittain suunnilleen 3 500 kappaletta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478853 2014-08-25T06:09:35Z

<p>Pauliina: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Ihmisten ravintona Säläisjärvestä pyydettyjä suurikokoisia haukia ja ahvenia tulee välttää, sillä niissä on todettu olevan elohopeaa suosituksia enemmän. <br /> <br /> Järveen istutetaan joka vuosi noin 3 800 kilogrammaa ongella kalastettavaa taimenta ja kirjolohta. Kirjolohien käyttöä ravintona elohopea ei haittaa, sillä kalat kalastetaan järvestä melko nopeasti. Myös siikaa on istutettu Säläisjärveen vuosittain suunnilleen 3 500 kappaletta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478852 2014-08-25T06:06:56Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järven vesi on väriltään tummaa, mikä johtuu humuksesta. Vesi on lievästi hapanta ja itse järvi on päässyt rehevöitymään lievästi. Vedenlaatu kelpaa kalastamiseen ja uimiseen. Pintaveden pH-arvojen keskiarvo oli 5,8 vuosina 1999–2002. pH laskee toisinaan keväisin alhaiseksi eli vesi happamoituu. Järvellä on tehty kalkituksia, joilla on torjuttu liiallista happamoitumista.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478851 2014-08-25T06:06:11Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Säläisjärvi on pieni ja matala järvi Jurvassa Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla. Järven valuma-alueella on kokoa 40 neliökilometriä. Närpiönjoen vesistöjärjestelyjen aikana vuonna 1979 järven pintaa nostettiin, jolloin järven enimmäissyvyydeksi tuli 3,3 metriä. Samana vuonna alkoi myös järven säännöstely. Säännöstelyväli on kaksi metriä pinta-alan ylärajan ollessa 0,63 neliökilometriä ja alarajan puolestaan 0,36 neliökilometriä. Pinnannostolla pyrittiin turvaamaan Närpiönjoen alajuoksulla sijaitsevan teollisuuden vaatiman veden saanti sekä kohentamaan Säläisjärven virkistyskäyttöä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478850 2014-08-25T05:54:59Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Säläisjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4l%C3%A4isj%C3%A4rvi_(39.004.1.001)&diff=478849 2014-08-25T05:54:19Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Säläisjärvellä on tärkeä virkistyksellinen arvo; järvelle myydään muun muassa vuorokausikalastuskortteja ja rannalla on leirintäalue sekä uimaranta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuuhankavesi_(14.371.1.001)&diff=478463 2014-08-22T10:53:04Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuuhankavesi on järvi Keski-Suomessa, Hankasalmella. Järven pinta-ala on 18,37 km2 ja likimääräinen vedenpinnan korkeustaso (N60) +98,8 metriä. Järveä säännöstellään Venekosken voimalaitoksella, minkä myötä kevättulva on harvoin korkea tai jää jopa kokonaan tulematta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kuuhankaveden vesi on ruskean humuspitoista ja vesistö on rehevyystasoltaan lievästi rehevä sekä happamuudeltaan neutraali.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa ja muikkua.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on etäisesti puolikuunmuotoinen, mistä paikallisen selityksen mukaan järvi on saanut nimensäkin. Toisen teorian mukaan järven nimen etuosa, kuuhanka, olisi saamelaista alkuperää ja merkitsee samaa kuin yleiskielen kuukkeli.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kuuhankavesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuhankavesi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuuhankavesi_(14.371.1.001)&diff=478462 2014-08-22T10:52:15Z

<p>Pauliina: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuuhankavesi on järvi Keski-Suomessa, Hankasalmella. Järven pinta-ala on 18,37 km2 ja likimääräinen vedenpinnan korkeustaso (N60) +98,8 metriä. Järveä säännöstellään Venekosken voimalaitoksella, minkä myötä kevättulva on harvoin korkea tai jää jopa kokonaan tulematta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa ja muikkua.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on etäisesti puolikuunmuotoinen, mistä paikallisen selityksen mukaan järvi on saanut nimensäkin. Toisen teorian mukaan järven nimen etuosa, kuuhanka, olisi saamelaista alkuperää ja merkitsee samaa kuin yleiskielen kuukkeli.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kuuhankavesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuhankavesi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuuhankavesi_(14.371.1.001)&diff=478461 2014-08-22T10:51:43Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuuhankavesi on järvi Keski-Suomessa, Hankasalmella. Järven pinta-ala on 18,37 km2 ja likimääräinen vedenpinnan korkeustaso (N60) +98,8 metriä. Järveä säännöstellään Venekosken voimalaitoksella, minkä myötä kevättulva on harvoin korkea tai jää jopa kokonaan tulematta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on etäisesti puolikuunmuotoinen, mistä paikallisen selityksen mukaan järvi on saanut nimensäkin. Toisen teorian mukaan järven nimen etuosa, kuuhanka, olisi saamelaista alkuperää ja merkitsee samaa kuin yleiskielen kuukkeli.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kuuhankavesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuhankavesi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuuhankavesi_(14.371.1.001)&diff=478458 2014-08-22T10:51:05Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuuhankavesi on järvi Keski-Suomessa, Hankasalmella. Järven pinta-ala on 18,37 km2 ja likimääräinen vedenpinnan korkeustaso (N60) +98,8 metriä. Järveä säännöstellään Venekosken voimalaitoksella, minkä myötä kevättulva on harvoin korkea tai jää jopa kokonaan tulematta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järvi on etäisesti puolikuunmuotoinen, mistä paikallisen selityksen mukaan järvi on saanut nimensäkin. Toisen teorian mukaan järven nimen etuosa, kuuhanka, olisi saamelaista alkuperää ja merkitsee samaa kuin yleiskielen kuukkeli.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuuhankavesi_(14.371.1.001)&diff=478456 2014-08-22T10:50:40Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuuhankavesi on järvi Keski-Suomessa, Hankasalmella. Järven pinta-ala on 18,37 km2 ja likimääräinen vedenpinnan korkeustaso (N60) +98,8 metriä. Järveä säännöstellään Venekosken voimalaitoksella, minkä myötä kevättulva on harvoin korkea tai jää jopa kokonaan tulematta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478453 2014-08-22T10:46:18Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kuusveden vedessä on lievä humusleima ja vesistö on rehevyystasoltaan karu sekä happamuudeltaan neutraali.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.<br /> <br /> Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.<br /> <br /> Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos. <br /> <br /> Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusvesi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478450 2014-08-22T10:45:21Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.<br /> <br /> Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.<br /> <br /> Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos. <br /> <br /> Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusvesi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478449 2014-08-22T10:44:45Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.<br /> <br /> Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.<br /> <br /> Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos. <br /> <br /> Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478448 2014-08-22T10:43:49Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478447 2014-08-22T10:43:32Z

<p>Pauliina: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuusvesi_(14.351.1.001)&diff=478444 2014-08-22T10:41:50Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.<br /> <br /> Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Maintainen_(35.475.1.004)&diff=478265 2014-08-21T12:36:15Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Maintainen on järvi Soinin kunnan eteläosissa Ähtärin reitin latvoilla. Maintaiseen virtaa vettä Alajoen kautta Ulvotuisesta. Maintaisen pinta-ala on noin 30 hehtaaria.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maintaisen vesi on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Järvi on happamuudeltaan lievästi hapan.<br /> <br /> Vuonna 2009 aloitettiin Maintaisen tyhjennys projekti.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Maintainen. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Maintainen]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Maintainen_(35.475.1.004)&diff=478263 2014-08-21T12:34:52Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Maintainen on järvi Soinin kunnan eteläosissa Ähtärin reitin latvoilla. Maintaiseen virtaa vettä Alajoen kautta Ulvotuisesta. Maintaisen pinta-ala on noin 30 hehtaaria.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maintaisen vesi on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Järvi on happamuudeltaan lievästi hapan.<br /> <br /> Vuonna 2009 aloitettiin Maintaisen tyhjennys projekti.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Maintainen_(35.475.1.004)&diff=478262 2014-08-21T12:34:30Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Maintainen on järvi Soinin kunnan eteläosissa Ähtärin reitin latvoilla. Maintaiseen virtaa vettä Alajoen kautta Ulvotuisesta. Maintaisen pinta-ala on noin 30 hehtaaria.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Maintaisen vesi on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Järvi on happamuudeltaan lievästi hapan.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Maintainen_(35.475.1.004)&diff=478261 2014-08-21T12:32:51Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Maintainen on järvi Soinin kunnan eteläosissa Ähtärin reitin latvoilla. Maintaiseen virtaa vettä Alajoen kautta Ulvotuisesta. Maintaisen pinta-ala on noin 30 hehtaaria.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi_(44.073.1.002)&diff=478253 2014-08-21T12:20:00Z

<p>Pauliina: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Kätkänjärven vesi on erittäin ruskeaa ja vesistö on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Järven happamuustaso on lievästi hapan.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistöalue - Kätkänjärvi]<br /> <br /> Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi]<br /> <br /> Wikipedia. Kätkänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi_(44.073.1.002)&diff=478252 2014-08-21T12:18:50Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistöalue - Kätkänjärvi]<br /> <br /> Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi]<br /> <br /> Wikipedia. Kätkänjärvi. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi_(44.073.1.002)&diff=478249 2014-08-21T12:18:07Z

<p>Pauliina: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistöalue - Kätkänjärvi]<br /> <br /> Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4tk%C3%A4nj%C3%A4rvi_(44.073.1.002)&diff=478247 2014-08-21T12:17:31Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kätkänjärvi on Alajärven kaupungissa sijaitseva järvi. Se sijaitsee entisen Lehtimäen kunnan alueella ja kuuluu Lapuanjoen vesistöön. Pinta-alaa järvellä on 261,2 ha, ja sen suurin syvyys on 2,5 metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/44/l440731002y/wqfi.html Vesistöennusteet: Lapuanjoen vesistöalue - Kätkänjärvi]<br /> <br /> Kalapaikka.net: [http://www.kalapaikka.net/katkanjarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_alajarvi___57088.asp Kätkänjärvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Degersj%C3%B6n_(82.002.1.002)&diff=478242 2014-08-21T12:12:34Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.<br /> <br /> Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.<br /> <br /> Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km):<br /> <br /> Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Nykyisin järven etelärannalla on erinäisiä suuria maanviljelystiloja.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Degersjön. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Degersj%C3%B6n]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Degersj%C3%B6n_(82.002.1.002)&diff=478240 2014-08-21T12:11:38Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.<br /> <br /> Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.<br /> <br /> Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km):<br /> <br /> Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Degersjön. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Degersj%C3%B6n]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Degersj%C3%B6n_(82.002.1.002)&diff=478238 2014-08-21T12:10:51Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.<br /> <br /> Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.<br /> <br /> Vesireitti Seljänalasesta etelään kohti Suomenlahtea (linnuntietä noin 10 km):<br /> <br /> Seljänalanen (41 mpy) → Anskunjoki → Finnsjön → Kvarnbyån → Degersjön (19 mpy) → Fiskarsinjoki → Borgbyträsket → Suomenlahti.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Degersj%C3%B6n_(82.002.1.002)&diff=478237 2014-08-21T12:10:11Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.<br /> <br /> Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Degersjön rantamilla on sijainnut useita historiallisia säteritiloja. Niiden rakennuksista on jäljellä vain raunioita. Keskiajalla alueella oli kaksi kartanolinnaa: Degernäs ja Gennäs.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Degersj%C3%B6n_(82.002.1.002)&diff=478236 2014-08-21T12:09:28Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Degersjön on pienehkö järvi Raaseporissa Länsi-Uudellamaalla. Se kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Seututie 104 kulkee Degersjön länsipuolitse.<br /> <br /> Degersjön on pinta-alaltaan Uudenmaan 11. suurin järvi. Se on karkean u-kirjaimen muotoinen; pohjoisesta työntyvä Degernäsin niemi jakaa sen läntiseen ja itäiseen osaan. Degersjöniin laskevat Seljänalasen vedet pohjoisen suunnasta ja Degersjön puolestaan purkaa vetensä Fiskarsinjokea Pohjanpitäjänlahteen, jonka pohjoinen perukka sijaitsee muutaman kilometrin päässä järvestä. Noin kilometrin mittainen Kvarnbyån-joki yhdistää Degersjön Finnsjöniin.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakkurinj%C3%A4rvi_(42.063.1.004)&diff=478233 2014-08-21T12:04:31Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kakkurinjärvi on pieni järvi Untamalan kylässä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se kuuluu Kyrönjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kirjolohta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Kakkurinjärvi. Internet-sivu. Viitattu 21.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kakkurinj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakkurinj%C3%A4rvi_(42.063.1.004)&diff=478229 2014-08-21T12:02:39Z

<p>Pauliina: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kakkurinjärvi on pieni järvi Untamalan kylässä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se kuuluu Kyrönjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Vesistöön on istutettu kirjolohta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakkurinj%C3%A4rvi_(42.063.1.004)&diff=478227 2014-08-21T12:02:23Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kakkurinjärvi on pieni järvi Untamalan kylässä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Se kuuluu Kyrönjoen vesistöön.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iivantiira_-_Juttuaj%C3%A4rvi_(59.922.1.004)&diff=477722 2014-08-20T10:25:37Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Iivantiira on keskikokoinen järvi Oulujoki-päävesistössä. Se sijaitsee Kuhmon kunnassa ja Kainuun maakunnassa. Sen vedet laskevat etelään Lentua-järveen. Iivantiira on kapea ja sokkeloinen vesialue, joka katsotaan yhdeksi järveksi sen itäpuolella olevan Juttuajärven kanssa. Niitä yhdistää Hoikka-niminen salmi ja niiden pinnankorkeus on sama.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kuhmon pohjoisosasta Änättijärvestä alkava vesiretkeilyreitti eli Tervareitti kulkee Iivantiirasta Lentiiran, Lentuan ja Lammasjärven kautta Kuhmon keskustaan.<br /> <br /> Iivantiiran eteläpäässä sijaitsee Nivan kylä, muuten järvien rannoilla on<br /> paria tihentymää lukuunottamatta siellä täällä yksittäisiä vakituisesti asuttuja taloja ja vapaa-ajan asuntoja.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Iivantiira. Internet-sivu. Viitattu 20.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Iivantiira_%28j%C3%A4rvi%29]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iivantiira_-_Juttuaj%C3%A4rvi_(59.922.1.004)&diff=477720 2014-08-20T10:22:20Z

<p>Pauliina: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Iivantiira on keskikokoinen järvi Oulujoki-päävesistössä. Se sijaitsee Kuhmon kunnassa ja Kainuun maakunnassa. Sen vedet laskevat etelään Lentua-järveen. Iivantiira on kapea ja sokkeloinen vesialue, joka katsotaan yhdeksi järveksi sen itäpuolella olevan Juttuajärven kanssa. Niitä yhdistää Hoikka-niminen salmi ja niiden pinnankorkeus on sama.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kuhmon pohjoisosasta Änättijärvestä alkava vesiretkeilyreitti eli Tervareitti kulkee Iivantiirasta Lentiiran, Lentuan ja Lammasjärven kautta Kuhmon keskustaan.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Iivantiira. Internet-sivu. Viitattu 20.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Iivantiira_%28j%C3%A4rvi%29]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iivantiira_-_Juttuaj%C3%A4rvi_(59.922.1.004)&diff=477719 2014-08-20T10:21:54Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Iivantiira on keskikokoinen järvi Oulujoki-päävesistössä. Se sijaitsee Kuhmon kunnassa ja Kainuun maakunnassa. Sen vedet laskevat etelään Lentua-järveen. Iivantiira on kapea ja sokkeloinen vesialue, joka katsotaan yhdeksi järveksi sen itäpuolella olevan Juttuajärven kanssa. Niitä yhdistää Hoikka-niminen salmi ja niiden pinnankorkeus on sama.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Iivantiira. Internet-sivu. Viitattu 20.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Iivantiira_%28j%C3%A4rvi%29]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Iivantiira_-_Juttuaj%C3%A4rvi_(59.922.1.004)&diff=477717 2014-08-20T10:20:47Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Iivantiira on keskikokoinen järvi Oulujoki-päävesistössä. Se sijaitsee Kuhmon kunnassa ja Kainuun maakunnassa. Sen vedet laskevat etelään Lentua-järveen. Iivantiira on kapea ja sokkeloinen vesialue, joka katsotaan yhdeksi järveksi sen itäpuolella olevan Juttuajärven kanssa. Niitä yhdistää Hoikka-niminen salmi ja niiden pinnankorkeus on sama.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syysj%C3%A4rvi_(04.162.1.003)&diff=477715 2014-08-20T10:16:55Z

<p>Pauliina: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syysjärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva keskikokoinen järvi Etelä-Savon Juvalla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järven itäosan Kokonlahden Papinsängyssä on kalliomaalaus, jonka ikää ei ole voitu määritellä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Wikipedia. Syysjärvi. Internet-sivu. Viitattu 20.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Syysj%C3%A4rvi]</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syysj%C3%A4rvi_(04.162.1.003)&diff=477714 2014-08-20T10:16:03Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syysjärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva keskikokoinen järvi Etelä-Savon Juvalla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järven itäosan Kokonlahden Papinsängyssä on kalliomaalaus, jonka ikää ei ole voitu määritellä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syysj%C3%A4rvi_(04.162.1.003)&diff=477713 2014-08-20T10:14:49Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syysjärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva keskikokoinen järvi Pohjois-Savon Juvalla.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järven itäosan Kokonlahden Papinsängyssä on kalliomaalaus, jonka ikää ei ole voitu määritellä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syysj%C3%A4rvi_(04.162.1.003)&diff=477711 2014-08-20T10:14:21Z

<p>Pauliina: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Syysjärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva keskikokoinen järvi Pohjois-Savon Juvassa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järven itäosan Kokonlahden Papinsängyssä on kalliomaalaus, jonka ikää ei ole voitu määritellä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syysj%C3%A4rvi_(04.162.1.003)&diff=477710 2014-08-20T10:13:55Z

<p>Pauliina: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Järven itäosan Kokonlahden Papinsängyssä on kalliomaalaus, jonka ikää ei ole voitu määritellä.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Pauliina