<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Petterss</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Petterss"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Petterss"/>
	<updated>2026-05-11T20:22:23Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Taiteilijan_huvila&amp;diff=1132548</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Taiteilijan huvila</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Taiteilijan_huvila&amp;diff=1132548"/>
		<updated>2025-08-10T09:16:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Nimi=Taiteilijan huvila |Koordinaatit=61.643518253048086, 25.452907697423914 |KoordPohj=61,643518253048086 |KoordIta=25,452907697423914 |Zoom=15.302539000680571 |Kunta=Kuhmoinen |User=Petterss |Tyyppi=Lomamökki |Ylläpito=user }}&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Nimi=Taiteilijan huvila&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.643518253048086, 25.452907697423914&lt;br /&gt;
|KoordPohj=61,643518253048086&lt;br /&gt;
|KoordIta=25,452907697423914&lt;br /&gt;
|Zoom=15.302539000680571&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|User=Petterss&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=user&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=984525</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=984525"/>
		<updated>2022-09-13T00:13:17Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. Keväällä rupikonnat kutevat ainakin venevalkaman kohdalla. Kesällä 2017 oli runsaasti nuijapäitä, joiden muodonmuutos tuotti mahtavan ilmiön, kun pikkusammakot nousivat kasapäittäin maalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.  Yksi lokkipari pesii karilla. Vuonna 2017 lokin pesintä epäonnistui. Tiira yritti pesiä lokin jälkeen, mutta pesällä nähtiin jokin kanahaukan kokoinen petolintu. Poikasia ei näkynyt kummaltakaan linnulta. Lintujen lähdettyä pesä tarkastettiin. Siellä oli kaksi lokin munaa ja yksi tiiran muna.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia. Majava ei kuitenkaan ole asettunut pysyvästi Pyhäjärvelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Anttilan kallio|Anttilan kallion]] ja [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki|Puikkarinkärjen]] välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Likomutka|Likomutka]] sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Riitaruohikko|Riitaruohikko]]. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=731711</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=731711"/>
		<updated>2017-08-19T22:48:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. Keväällä rupikonnat kutevat ainakin venevalkaman kohdalla. Kesällä 2017 oli runsaasti nuijapäitä, joiden muodonmuutos tuotti mahtavan ilmiön, kun pikkusammakot nousivat kasapäittäin maalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.  Yksi lokkipari pesii karilla. Vuonna 2017 lokin pesintä epäonnistui. Tiira yritti pesiä lokin jälkeen, mutta pesällä nähtiin jokin kanahaukan kokoinen petolintu. Poikasia ei näkynyt kummaltakaan linnulta. Lintujen lähdettyä pesä tarkastettiin. Siellä oli kaksi lokin munaa ja yksi tiiran muna.  &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Anttilan kallio|Anttilan kallion]] ja [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki|Puikkarinkärjen]] välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Likomutka|Likomutka]] sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Riitaruohikko|Riitaruohikko]]. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=729296</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=729296"/>
		<updated>2017-08-09T20:24:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä. Keväällä rupikonnat kutevat ainakin venevalkaman kohdalla. Kesällä 2017 oli runsaasti nuijapäitä, joiden muodonmuutos tuotti mahtavan ilmiön, kun pikkusammakot nousivat kasapäittäin maalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla. Vuonna 2017 karilla pesi tiira. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Anttilan kallio|Anttilan kallion]] ja [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki|Puikkarinkärjen]] välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Likomutka|Likomutka]] sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään [[Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Riitaruohikko|Riitaruohikko]]. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=683569</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=683569"/>
		<updated>2016-09-30T08:52:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet ovat hyvänkokoisia mutta niiden maku ei ole yhtä hyvä kuin lähellä sijaitsevan kirkkaan Pyhäjärven ahvenien. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkakin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asumaton erämaajärvi. Yksi kallioranta, jota voi käyttää uima- ja leiripaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/syvajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50987.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=683568</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=683568"/>
		<updated>2016-09-30T08:43:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkakin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asumaton erämaajärvi. Yksi kallioranta, jota voi käyttää uima- ja leiripaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/syvajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50987.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=603514</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=603514"/>
		<updated>2015-06-22T18:24:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen. Järvelle on ilmestynyt vuonna 2015 amerikanmajava, joka katkoo rannalla haapoja ja vedessä ulpukankukkia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=481028</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=481028"/>
		<updated>2014-09-03T20:55:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kantarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=473641</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=473641"/>
		<updated>2014-08-01T17:38:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita. Puhtaan veden indikaattori, nuottaruoho, on matalassa vedessä yleinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=423821</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=423821"/>
		<updated>2013-07-10T20:59:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä vielä lomakylän rakentamisen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla. Sinisorsan poikue on nähty joka vuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=423820</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=423820"/>
		<updated>2013-07-10T20:55:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä lomakylän toiminnan aloituksen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Ruskoärviä on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=420571</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=420571"/>
		<updated>2013-06-21T18:32:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Kuikka on nähty järvellä lomakylän toiminnan aloituksen jälkeen. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=409581</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=409581"/>
		<updated>2013-01-31T15:31:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Aiheesta muualla */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Lomakyl%C3%A4&amp;diff=406357</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Lomakylä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Lomakyl%C3%A4&amp;diff=406357"/>
		<updated>2012-12-26T00:16:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Lomakylä |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Kuvaus=Yhteisötontti |Kunta=Kuhmoinen |Koordinaatit=61.6454263443865° Pohj., 25.453504800861992° It. |Tyyppi=Palvelu, Lom...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Lomakylä&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Yhteisötontti&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.6454263443865° Pohj., 25.453504800861992° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Palvelu, Lomamökki&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
Yhteisötontti, jolle on rakennettu vuokrattavia lomamökkejä.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Anttilan_kallio&amp;diff=406356</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Anttilan kallio</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Anttilan_kallio&amp;diff=406356"/>
		<updated>2012-12-25T23:57:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Anttilan kallio |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Kunta=Kuhmoinen |Koordinaatit=61.643772669799255° Pohj., 25.457609653603868° It. |Tyyppi=Näköalapaikka |Ylläpito=...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Anttilan kallio&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.643772669799255° Pohj., 25.457609653603868° It.&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Näköalapaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
Korkea kallio, josta on hyvät nälöalat Päijänteelle.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=406355</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=406355"/>
		<updated>2012-12-25T22:11:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Puikkarinkärki&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Perinteinen telttapaikka Pyhäjärvellä. Kuuluu nykyisin lomakylän alueeseen.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.6439180662, 25.4527323247&lt;br /&gt;
|Tyyppi=Nuotiopaikka&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=402095</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=402095"/>
		<updated>2012-10-12T20:00:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Aiheesta muualla */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärven lomakylä [http://www.lomakylä.fi/loma/]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=397594</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=397594"/>
		<updated>2012-08-30T20:48:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä. Kaakkois- ja etelärannalla kasvaa lumpeita.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärven lomakylä [http://www.lomakylä.fi/fi/]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396919</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396919"/>
		<updated>2012-08-27T16:27:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan. Järvi on hyvin syvä, n. 20 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärven lomakylä [http://www.lomakylä.fi/fi/]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396918</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396918"/>
		<updated>2012-08-27T16:25:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion itäpuolelle on rakennettu kesämökki ja länsipuolelle nousee Pyhäjärven Lomakylä. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Se kuuluu lomakylän tontille. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärven lomakylä [http://www.lomakylä.fi/fi/]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396917</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396917"/>
		<updated>2012-08-27T16:20:04Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Aiheesta muualla */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kalapaikka [http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärven lomakylä [http://www.lomakylä.fi/fi/]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396916</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=396916"/>
		<updated>2012-08-27T16:12:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa takavuosina. Järven etelärannalla on hakkuuaukea ja pohjoisrannalla on leimikko. Lomakylä saattaa jonkin verran vaikuttaa tulevaisuudessa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp Kalapaikka]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=372430</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=372430"/>
		<updated>2012-06-06T18:09:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Aiheesta muualla */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asumaton erämaajärvi. Yksi kallioranta, jota voi käyttää uima- ja leiripaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/syvajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50987.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369646</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369646"/>
		<updated>2012-05-16T18:39:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp Kalapaikka]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369643</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369643"/>
		<updated>2012-05-16T09:27:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee vasemmalla lähellä Pyhäjärven luusuaa. Tarinan mukaan nimi tulee pellavien liottamisesta. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369642</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369642"/>
		<updated>2012-05-16T08:56:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Järven luusuan lähellä on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Kiiminginjoki_vs._Kiiminkijoki/vastaa_(2)&amp;diff=369641</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Kiiminginjoki vs. Kiiminkijoki/vastaa (2)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Kiiminginjoki_vs._Kiiminkijoki/vastaa_(2)&amp;diff=369641"/>
		<updated>2012-05-16T07:58:09Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Vastaa Kiiminginjoki vs. Kiiminkijoki&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Aivan vastaava tapaus on &amp;quot;Mervanselän alue (35.232)&amp;quot;. Paikallisten ja Karttapaikan mukaan pitäisi olla &amp;quot;Mervenselän alue (35.232)&amp;quot;.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369634</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369634"/>
		<updated>2012-05-15T21:07:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Puikkarinkärki on vanha teltta- ja leiripaikka. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkaman vieressä kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369633</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369633"/>
		<updated>2012-05-15T21:03:17Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta poisvirtaava vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369632</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369632"/>
		<updated>2012-05-15T21:01:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369631</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369631"/>
		<updated>2012-05-15T20:58:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369630</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369630"/>
		<updated>2012-05-15T20:55:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369629</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369629"/>
		<updated>2012-05-15T20:50:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369628</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369628"/>
		<updated>2012-05-15T20:45:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369627</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369627"/>
		<updated>2012-05-15T20:11:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asumaton erämaajärvi. Yksi kallioranta, jota voi käyttää uima- ja leiripaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369626</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369626"/>
		<updated>2012-05-15T20:07:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Asumaton erämaajärvi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369625</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369625"/>
		<updated>2012-05-15T20:05:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Läheinen lakkasuo on tuhoutunut ojituksessa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369624</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369624"/>
		<updated>2012-05-15T20:02:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Humuspitoinen suolampi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369623</id>
		<title>Syväjärvi (14.221.1.083)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Syv%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.083)&amp;diff=369623"/>
		<updated>2012-05-15T20:01:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahventa ja haukea. Ahvenet hyvänkokoisia mutta huononmakuisia, jos niitä verrataan lähellä sijaitsevan Pyhäjärven ahveniin. Rannat ovat etupäässä upottavaa lettoa. Onkimiehet ovat aikojen saatossa upottaneet lettoon puita, jotka kantavat kalamiestä yhä. Onkivapa pitää olla pitkä, jotta pääsee heittelemään ulpukoiden taakse. Heittouistimesta ei ole vaikeiden olosuhteiden vuoksi paljon hyötyä. Mato-onki on paras. Järvellä on aikoinaan ollut kopukka, mutta se on lahonnut jo vuosikymmeniä sitten. Järvellä on muutamina kesinä pesinyt kaakkuri. Rannat ovat syksyisin täynnä karpaloita. Muutama lakkahin kasvaa rantasoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369622</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369622"/>
		<updated>2012-05-15T19:04:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kesällä kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa tulva-aikaan Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 1-3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuonna pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.kalapaikka.net/pyhajarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___50984.asp&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369610</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369610"/>
		<updated>2012-05-15T00:37:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Vaikka ahvenet ovat pieniä, ne ovat erittäin hyvänmakuisia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuotena pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369609</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369609"/>
		<updated>2012-05-15T00:27:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuotena pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on rakennettu kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalliorinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Likomutka&amp;diff=369608</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Likomutka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Likomutka&amp;diff=369608"/>
		<updated>2012-05-15T00:15:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Likomutka |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Kuvaus=Pellavien liotuspaikka |Kunta=Kuhmoinen |Koordinaatit=61.645166477381565° Pohj., 25.447224140298204° It. |Ylläpito...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Likomutka&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Pellavien liotuspaikka&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.645166477381565° Pohj., 25.447224140298204° It.&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Sahapukinmutka&amp;diff=369607</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Sahapukinmutka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Sahapukinmutka&amp;diff=369607"/>
		<updated>2012-05-15T00:12:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Sahapukinmutka&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Matala ulpukkaa kasvava lähti.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.645788116384246° Pohj., 25.45155859006627° It.&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Riitaruohikko&amp;diff=369606</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Riitaruohikko</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Riitaruohikko&amp;diff=369606"/>
		<updated>2012-05-15T00:03:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Riitaruohikko&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tässä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.64517666828564° Pohj., 25.448726177346543° It.&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=369605</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=369605"/>
		<updated>2012-05-14T23:57:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Puikkarinkärki&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Perinteinen tekttapaikka Pyhäjärvellä.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.643918066225055° Pohj., 25.452732324665703° It.&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Riitaruohikko&amp;diff=369604</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Riitaruohikko</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Riitaruohikko&amp;diff=369604"/>
		<updated>2012-05-14T23:46:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Riitaruohikko |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Kuvaus=Tässä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. |Kunta=Kuhmoinen |Koordinaatit=61.6431, 25.4505 |Ylläpito=Tava...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Riitaruohikko&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Tässä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.6431, 25.4505&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369603</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369603"/>
		<updated>2012-05-14T23:42:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa myös. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuotena pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalloinrinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=369602</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)/Puikkarinkärki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)/Puikkarink%C3%A4rki&amp;diff=369602"/>
		<updated>2012-05-14T23:32:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Puikkarinkärki |Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080) |Kuvaus=Perinteinen tekttapaikka Pyhäjärvellä. |Kunta=Kuhmoinen |Koordinaatit=61.6431, 25.4505 |Ylläpito=Tavallinen...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Puikkarinkärki&lt;br /&gt;
|Alue=Pyhäjärvi (14.221.1.080)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Perinteinen tekttapaikka Pyhäjärvellä.&lt;br /&gt;
|Kunta=Kuhmoinen&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=61.6431, 25.4505&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369601</id>
		<title>Pyhäjärvi (14.221.1.080)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(14.221.1.080)&amp;diff=369601"/>
		<updated>2012-05-14T23:24:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Petterss: /* Tarut ja tositarinat */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pyhäjärvi on kirkasvetinen. Ruskeaa humuspitoista vettä virtaa Pyhäjärveen Kurksuolta, mutta laskuojan vesi on kirkasta. Pyhäjärvi on luontaisesti hapan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järven tila on lähellä luonnontilaa. Soidenojitukset takavuosina ja järvenpinnan lasku ovat suurimmat ihmisen aiheuttamat muutokset. Metsälannoitus on saattanut hiukan vaikuttaa myös. Osakaskunnan kalanhoitotoimenpitein kalastoa on yritetty monipuolistaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luontaisesti järvessä elää ahven, hauki ja kiiski. Särkikaloja ei ole. Ahvenkanta on ylitiheä. Tusinaveljien lisäksi järvessä elää puolikiloisia kannibaaliahvenia. Hauet ovat isoja, tyypillisesti 3-kiloisia, jopa 10-kiloinen on saatu muutama vuosi sitten. Osakaskunnan istuttamat siiat elävät, mutta ilmeisesti eivät lisäänny järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuikkapari pesii joka vuosi järvellä ja tuottaa useimmiten kaksi poikasta. Laulujoutsen on muutamana vuotena pesinyt järvellä, mutta vienyt poikasensa Päijänteelle. Telkkä on pesinyt Sahapukinmutkan pöntössä. Kurkipari on usein nähty vieras, mutta pesinnästä ei ole havaintoa. Yksi lokkipari pesii karilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kasvillisuudessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Laulujoutsen on syönyt kortteen. Vitalikoksi nimitetty vesikasvi on vallannut alaa matalissa vesissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion molemmin puolin on kesämökki. Pääosa järvestä on rakentamatonta. Järven ympärillä on hyvät mustikka- ja puolukkamaat. Lettorannalla kasvaa hiukan lakkoja. Laskuojan suussa on korvasieniä ja venevalkamssa kanttarellejä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttilan kallion ja Puikkarinkärjen välissä on suuri kivi ja sen takana on jyrkkä kalloinrinne. Kivi on nimeltään Viinakivi. Tarina kertoo, että sen luona on keitetty viinaa. Likomutka sijaitsee lähellä Pyhäjärven laskuojaa. Tarinan mukaan siinä on liotettu pellavia. Laskuojan ja Likomutkan välillä on niemi, jonka edustalla on joskus kasvanut heinätypäs. Se on nimeltään Riitaruohikko. Tarinan mukaan siinä tuli Sankalan ja Myhkylän pojille riita. Piisamit söivät ruohikon, mutta paikalla on vielä matalikko, johon vene tarttuu matalan veden aikaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Petterss</name></author>
	</entry>
</feed>