Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Vesantojärvi (14.763.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T08:56:50Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! VESANTOJÄRVI (14.763.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Keskikokoiset humusjärvet (Kh)
|-
| Järven pinta-ala || 563 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 7,6 m ja max. 21 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 457 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 125 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Vesantojärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 6 %, asutuksen 4 % ja vesistöjen noin 8 %. Suurin osa valuma-alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Vesantojärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi erityisesti kohonneen a-klorofyllipitoisuuden eli lisääntyneen levämäärän vuoksi. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet nousussa 1990-alkaen. Veden ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeat.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Vesantojärven ulkoinen ravinnekuormitus ei ole erityisen suurta. Tavanomaista maa- ja metsätalouden kuormitusta tulee yläpuoliselta valuma-alueelta, jonka lisäksi järven tuntumassa on runsaasti haja-asutusta sekä vapaa-ajan asuntoja. Mallitarkastelujen perusteella sisäinen ravinnekuormitus ei vaikuta Vesantojärven heikentyneeseen tilaan. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Haja-asutuksesta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi järven valuma-alueella varmistaa kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi maataloudessa olisi mahdollista toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia vesiensuojelutoimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätaloudessa tulee niin ikään toteuttaa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet.
|-
| Seuranta || Vesantojärven vedenlaatua ja levämäärää seurantaan velvoitetarkkailuna ja täydennetään kasviplanktonlajiston biomassa-analyysillä määrävuosina ympäristöhallinnon toimesta.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Hirvijärvi (14.744.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T08:55:08Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! HIRVIJÄRVI (14.744.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 140 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 4,1 m ja max. 13,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 906 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 9 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Hirvijärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 22 % ja rakennetun alueen 6%. Metsää alueesta on reilut 50%. Pienestä valuma-alueesta ja vähäisestä tulovirtaamasta johtuen veden viipymäaika Hirvijärvessä on erittäin pitkä.
|-
| Järven nykytila || Hirvijärven ekologinen tila tyydyttävä. Järven alusveden laaja-alaisesta hapettomuudesta johtuen syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailutilasta ja eläimistö on hyvin niukkalajinen. Myös levämäärä on korkeahko. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Hirvijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja vähemmässä määrin haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
|-
| Seuranta || Hirvijärven vedenlaatua sekä ekolgista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon toimesta.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Savijärvi (14.743.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T08:41:11Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! SAVIJÄRVI (14.743.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 109 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,25 m ja max. 10,7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 15 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 116 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Savijärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 14 %, rakennetun alueen ja vesistöjen molempien noin 2 %. Muu osa alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Savijärven tila on tyydyttävä (lähinnä vedenlaatuun pohjautuva tilaluokitus). Erityisesti levämäärä on suuri, mutta myös ravinnepitoisuudet korkeat. Syvänteen alusvedessä hapettomuutta kesällä ja talvella, talviaikaan laajemminkin vesipatsaassa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Savijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä turvetuotanto. Lisäksi ajoittainen hapettomuus ja resuspensio voivat mahdollistaa sisäisen ravinnekuormituksen. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus ja huolehtia metsätalouden vesiensuojelusta.

Mikäli Savijärvellä toteutetaan ravintoverkkokunnostusta tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla noin 14 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 4 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.65).
|-
| Seuranta || Savijärven vedenlaatua ja kasviplanktonin koostumusta seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Korppinen (14.734.1.010)/Järvikortti

2015-06-15T08:39:29Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KORPPINEN (14.734.1.010) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 182 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,0 m ja max. 4,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 33 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 42 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Korppisen valuma-alue on pienehkö latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltoa on noin 10 % ja rakennettua aluetta reilut 3 %. Suurin osa valuma-alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Korppisen ekologinen tila on välttävä. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat erittäin korkeat ravinnepitoisuudet ja levämäärä sekä talviaikainen alusveden hapettomuus. Päällysveden typpipitoisuudessa ja väriluvussa nousevaa kehityssuuntaa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Korppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalouden hajakuormitus ja sisäinen ravinnekuormitus sekä vähäisemmässä määrin metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 60 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus ja huolehtia metsätalouden vesiensuojelusta.

Korppisella olisi mahdollista hoitaa järven ravintoketjua teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70). Tehokalastusvaiheen ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 30 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Järven tilan parantamiseksi on suunniteltu aikaisemmin Keiteleen kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökekuksen toimesta alivedenpinnan nostamista, mutta suunnitelmasta on luovuttu hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vettymishaittojen vuoksi.
|-
| Seuranta || Korppisen vedenlaatua ja levästön koostumusta seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Syväjärvi (14.711.1.032)/Järvikortti

2015-06-15T08:34:05Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! SYVÄJÄRVI (14.711.1.032) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 64,5 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,9 m ja max. 11,5 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 497 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 5,4 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Syväjärven valuma-alue on osa Konneveden lähivaluma-aluetta (14.711). Pienehkön latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 20 % ja rakennettujen alueiden osuus noin 3 %. Muilta osin valuma-alue on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Syväjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Tilan heikentyminen näkyy runsaana levämääränä sekä eliöston (kasviplanktonin, päällyslevien, pohjaeläinten ja kalaston) rakenteen poikkeamisena vertailuolosuhteista. Veden ravinnepitoisuus Syväjärvellä on hyvän ja tyydyttävän rajoilla, mutta alusveden happiongelmat ovat tyypillisiä etenkin loppukesällä.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Syväjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja järven sisäinen ravinnekuormitus sekä vähemmässä määrin haja-asutus ja metsätalous. Lisäksi järven tilaan vaikuttavat toistuvat happikadot. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää vähintään noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus.

Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 6 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 1 700 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Syväjärven valuma-alueella on tehty maatalouden suojavyöhykkeiden yleissuunnittelua (Pohjois-Savon ympäristökeskuksen monistesarja nro 35).
|-
| Seuranta || Syväjärvi kuuluu ympäristöhallinnon maa- ja metsätalouskuormitteisten järvien seurantaverkostoon, minkä puitteissa järven ekologista tilaa ja vedenlaatua seurataan määrävuosina kattavasti
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ylä-Pieksä (04.617.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T08:18:55Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! YLÄ-PIEKSÄ (04.617.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 345 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,3 m ja max. 9,8 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 168 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 60,7 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ylä-Pieksän valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 18 %, haja-asutuksen vajaat 5 % ja vesistöjen 9 %. Muu osa alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Ylä-Pieksän ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) lajistorakenteessa ja levärunsautena. Myös veden ravinnepitoisuuksissa ja veden värissä näkyy heikkenevää kehityssuuntaa. Järven syvimmät vesikerrokset käyvät ajoittain hapettomiksi sekä kesällä että talvella ja fosforin sisäkuormitus on tällöin merkittävää. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ylä-Pieksän merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentään noin 35 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.60) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 40 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 12 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Ylä-Pieksä kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin, syvännepohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden tilaa tutkitaan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Sulkavanjärvi (04.651.1.004)/Järvikortti

2015-06-15T07:49:59Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! SULKAVANJÄRVI (04.651.1.004) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 321 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,8 m ja max. 17,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 91 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 142 km2, lähivaluma-alue 19,3 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Sulkavanjärven valuma-alueesta huomattava osa on rakennettua kaivosaluetta, jonka lisäksi valuma-alueella on runsaasti peltoja (18,5 %) ja taajama- ja haja-asutusta.
|-
| Järven nykytila || Sulkavanjärven ekologinen tila on viime luokittelukaudesta heikentynyt, nykyinen luokka on välttävä (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, myös kalaston tila todettiin vuoden 2011 koekalastuksessa välttäväksi. Heikkenevää kehityssuuntaa on todettu vedenlaadussakin: viime vuosina erityisesti typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet ja happitilanne huonontunut.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Sulkavanjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet, kaivostoiminta (sulfaattikuormitus) sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Kaivosteollisuuden kuormitusta (hulevesikuormitus sekä yläpuolisen vesistöreitin kautta tuleva suotovesikuormitus) vähennetään ympäristöluvan mukaisilla toimenpiteillä.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.67) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 33 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaus on toteutettu vuonna 2000. Sulkavanjärven tilaan ja kunnostusmahdollisuuksiin liittyen on tehty selvityksia Yaran toimesta.
|-
| Seuranta || Sulkavanjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Varpanen (04.634.1.009)/Järvikortti

2015-06-15T07:47:01Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! VARPANEN (04.634.1.009) !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 107 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 4,4 m ja max. 13,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 124 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 78 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Varpasen valuma-alueesta maatalousaluetta on reilut 12 % ja rakennettua aluetta vajaat 7 %. Valuma-alueella on runsaasti ojitettua metsätalousaluetta ja karjataloutta.
|-
| Järven nykytila || Varpasen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsautena sekä pohjaeläimistön tilan heikentymisenä. Varpasen kahta syvännettä hapetetaan, mutta nimenomaan loppukesäisin on havaittu paikoitellen alusveden hapettomuutta. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa. Fosforipitoisuudet ovat kuitenkin hyvällä tasolla, typpipitoisuus tyydyttävää luokkaa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Varpasen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.

Järven ravintoketjua on mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 12 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Varpasen syvänteiden happitilannetta parannetaan kahdella hapettimella. Järven ranta-alueilla on toteutettu lähinnä virkistyskäyttöä parantavia kunnostustoimenpiteitä vuosina 1993-1996.
|-
| Seuranta || Varpanen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua ja kasviplanktonlevien määrää (a-klorofylli) seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain, kasviplanktonlajistoa ja pohjaeläimistön tilaa ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kauppinen (04.615.1.002)/Järvikortti

2015-06-15T07:44:59Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KAUPPINEN (04.615.1.002) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat humusjärvet (Mh)
|-
| Järven pinta-ala || 164 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,2 m ja max. 7,3 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 117 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 34 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kauppisen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 17 %, rakennetun alueen vajaat 7 %. Muu osa alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Kauppisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tämä näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, korkeina fosfori- ja typpipitoisuuksina sekä näkösyvyyden pienenemisenä. Tila on edelleen heikentynyt edelliseen luokitteluun (2008) verrattuna. Happitilanne on pysynyt kohtuullisena vuonna 1996 alkaneen hapetuksen seurauksena, mutta muutamina viime vuosina happi on käynyt silti vähiin lopputalvella pohjan lähellä.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kauppisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja kaivostoiminta (sulfaatti- ja typpipitoinen jätevesi kvartsikaivokselta). Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 30 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kinnittää huomiota. Pistekuormituksen osalta tarvittavat toimenpiteet käsitellään ympäristöluvassa.

Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 19 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kauppisen valuma-alueella on tehty vuonna 2013 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/103497 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Nilsiän vesistöreitin alaosan alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 4/2015).
|-
| Seuranta || Kauppinen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä klorofyllipitoisuuksia seurataan vuosittain ja pohjaeläimistön tilaa kolmen vuoden välein velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Siilinjärvi (04.611.1.010)/Järvikortti

2015-06-15T07:41:43Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! SIILINJÄRVI (04.611.1.010) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 282 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 6,9 m ja max. 36,2 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 131 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 172 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Siilinjärven valuma-alueen pinta-alasta rakennetun alueen sekä peltojen osuus on molempien vajaat 20 %. Metsää on reilut 50 % ja vesistöjä noin 10 % (mm. Sulkavanjärvi,Kevätön, Pöljänjärvi). Siilinjärven lähivaluma-alueesta rakennettua aluetta on miltei kolmasosa.
|-
| Järven nykytila || Siilinjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy selvimmin kasviplanktonin (levien) runsautena. Järven syvänteen huonosta happitilanteesta johtuen syvännepohjaeläimistön tila on heikentynyt (v. 2010 tutkimus). Veden ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin melko hyvällä tasolla, hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Siilinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tuleva pistekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10%.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien taso ja toimivuus.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Siilinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskus, raportteja 26/2013).
|-
| Seuranta || Siilinjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä klorofyllipitoisuuksia seurataan vuosittain ja pohjaeläimistön tilaa kolmen vuoden välein velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ylä-Pulkko (04.287.1.006)/Järvikortti

2015-06-15T07:38:44Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! YLÄ-PULKKO (04.287.1.006) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 165 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 4,28 m ja max. 13,00 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 144 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 63 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ylä-Pulkon valuma-alueesta peltojen osuus on reilut 8 % , rakennetun alueen vajaat 4% ja muu osa on metsää. Vesistöjä valuma-alueesta on noin 8 % ja asutus sekä maatalous keskittyvät vesistöjen äärelle.
|-
| Järven nykytila || Ylä-Pulkon ekologinen tila on tyydyttävä. Levämäärät ja ravinnepitoisuudet ovat korkeahkot, hapenvajausta esiintyy pohjan läheisessä vesikerroksessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ylä-Pulkon merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Lisäksi järveen vaikuttaa ajoittainen sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 30 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätaloudessa tulee huolehtia riittävästä vesiensuojelusta ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulee varmistaa.

Ylä-Pulkko on osa laajempaa järviketjua, jolloin ravintoverkon kunnostaminen teho- ja hoitokalastuksella on haasteellista. Mikäli järven kalastorakennetta halutaan kuitenkin hoitaa, tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla noin 18 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 5 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Ylä-Pulkon valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
|-
| Seuranta || Ylä-Pulkon vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Lapinjärvi (04.282.1.005)/Järvikortti

2015-06-15T07:29:55Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! LAPINJÄRVI (04.282.1.005) !!
|-
| Järvityyppi || Runsaskalkkiset järvet (Rk)
|-
| Järven pinta-ala || 183 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,6 m ja max. 6,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 77 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 52 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Maaningan lintujärviin sisältyvä Lapinjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Lapinjärven valuma-alueella on peltoja yli 25 %, joista suuri osa järven välittömässä läheisyydessä. Myös haja-asutusta alueella on runsaasti (rakennettua aluetta noin 5%).
|-
| Järven nykytila || Lapinjärvien ekologinen tila on välttävä (luokitus perustuu lähinnä vedenlaatuun). Levämäärä on suuri ja ravinnepitoituudet korkeita. Kyseessä on pitkälle umpeenkasvanut lintujärvi.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Lapinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 65 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso sekä toimivuus tulisi varmistaa. Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia tarpeellisista vesiensuojelutoimenpiteistä.

Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on noin 0.45). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 34 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v . Biomanipulaatio ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitotoimenpide.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Lapinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
|-
| Seuranta || Lapinjärvien vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuotisin näytteenotoin ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T07:26:51Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! MAANINKAJÄRVI (04.282.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 2 435 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 10,6 m ja max. 70,4 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 41 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 5870 km2, lähivaluma-alue 225 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Maaninkajärvi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vesienhoidon toimenpiteistä ja tulevasta vedenlaadusta. Myös Maaninkajärven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoviljelyä (22 %) ja haja-asutusta.
|-
| Järven nykytila || Maaninkajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Järven levämäärä on korkeahko ja siinä on heikentyvää kehityssuuntaa. Paikalliset runsaat sinileväkukinnot ovat ajoittain toistuvia. Syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailuolosuhteista. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita ja happitilanne alusvedessä heikko lähinnä kevättalvella.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta ja metsätalouden vesiensuojelusta.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Maaninkajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
|-
| Seuranta || Järven vedenlaatua ja ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelman puitteissa (kunta mahdollisesti vastaa vedenlaatunäytteistä; velvoitetarkkailu loppui vuoteen 2014).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Koijärvi (04.554.1.018)/Järvikortti

2015-06-15T07:18:29Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KOIJÄRVI (04.554.1.018) !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 66 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,1 m ja max. 12,3 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 135 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 15,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Koijärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 12 % ja rakennettua aluetta on vajaa 4 %. Suurin osa valuma-alueen pinta-alasta on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Koijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi asiantuntija-arviona. Luokittelussa käytetyt aineistot ovat hyvin vähäiset ja luokitusarvio perustuu lähinnä yhteen a-klorofyllitulokseen (levät) sekä vedenlaatumallinnukseen. Tuloksista on havaittavissa myös alusveden heikohko happitilanne. Hapettomuuden aiheuttama sisäinen ravinnekuormitus on mahdollinen.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Koijärven kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus. Lisäksi ajoittainen alusveden hapettomuus voi aiheuttaa sisäistä ravinnekuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arvioiden mukaan 20 % nykyisestä tasosta.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot. Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä ja myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuus tulisi varmistaa.
|-
| Seuranta || Koijärven tilaa selvitetään vuonna 2015 kunnostustarpeiden arvioimiseksi, mutta järvi ei kuulu säännöllisen seurannan piiriin.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Juurikkajärvi (04.551.1.010)/Järvikortti

2015-06-15T07:14:01Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! JUURIKKAJÄRVI (04.551.1.010) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 48 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || max. 6,8 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 405 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 2,2 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Juurikkajärven erittäin pienen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 18 %, rakennetun alueen reilut 4 % ja vesistöjen 21 %. Noin puolet valuma-alueen pinta-alasta on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Juurikkajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, perustuen niukkaan mittausaineistoon. Tulokset kuitenkin selvästi osoittavat korkean levämäärän ja ravinnepitoisuudet (molemmat välttävää tasoa) sekä talviaikaisen alusveden hapettomuuden.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Juurikkajärven kuormitustekijöitä ovat etenkin maataloudesta tuleva hajakuormitus sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arvioiden mukaan 20 % nykyisestä tasosta.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä ja myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuus tulisi varmistaa.

Mikäli Juurikkajärvellä toteutetaan ravintoverkkokunnostusta tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla noin 7 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 2 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Juurikkajärven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuosina (R3-rotaatio) tehtävillä vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoilla.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Pyöree (04.536.1.012)/Järvikortti

2015-06-15T07:10:54Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! PYÖREE (04.536.1.012) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 138 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,1 m ja max. 7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 42 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 75 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Pyöreen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 13 % ja rakennettua aluetta on 4 %. Suurin osa valuma-alueen pinta-alasta on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Pyöree-järven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi perustuen kasviplaktonin (levien) runsauteen ja veden korkeahkoihin ravinnepitoisuuksiin. Lisäksi happitilanteen heikentyminen on tavanomaista etenkin talvikaudella.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Pyöree-järven kuormitustekijöitä ovat erityisesti maataloudesta tuleva hajakuormitus sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arvioiden mukaan 25 % nykyisestä tasosta.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi erityisesti maataloudesta tulevaa ravinnekuormitusta vähentää toteuttamalla ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä ja myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuus tulisi varmistaa.

Mikäli Pyöree-järveen toteutetaan ravintoverkkokunnostusta tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla noin 18 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 6 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Pyöreen vedenlaatua ja ekologista tilaa seurataan määrävuosina tehtävin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin, lisäksi seurataan harvemmalla rotaatiolla vesikasvillisuutta.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Hernejärvi (04.581.1.021)/Järvikortti

2015-06-15T07:00:38Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! HERNEJÄRVI (04.581.1.021) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 278 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,3 m ja max. 12,1 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 7 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1280 km2, lähivaluma-alue 77 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Hernejärvi on laajan valuma-alueen alapuolinen läpivirtausjärvi, jonka viipymä on hyvin lyhyt. Hernejärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 8 %, mutta järven lähivaluma-alueella ja erityisesti järven ranta-alueilla peltojen osuus on huomattavasti suurempi. Pääosa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä.
|-
| Järven nykytila || Hernejärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, perustuen ennen kaikkea korkeisiin leväpitoisuuksiin. Myös veden fosforipitoisuus on tyydyttävällä tasolla ja alusvedessä on merkkejä happitilanteen heikentymisestä. Vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Hernejärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa huolehtia riittävistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Myös haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuus tulisi varmistaa.

Erittäin lyhyen viipymän ja reittivesiluonteen vuoksi Hernejärven ravintoketjuun vaikuttaminen on haasteellista, mutta mikäli järveä halutaan hoitokalastaa, tulisi ylläpitovaiheen saalismäärän olla noin 10 000 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Hernejärveä on kunnostettu vuosina 1998-2005. Tällöin vedenpintaa nostettiin pohjapadolla, tehtiin ruoppauksia, vesikasvillisuuden poistoa ja toteutettiin kalataloudellinen kunnostus. Lisäksi järvelle rakennettiin venevalkama.

Hernejärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011).
|-
| Seuranta || Hernejärven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuosina (R3-rotaatio) tehtävällä vedenlaadun ja levämäärän näytteenotolla sekä vesikasvillisuuden pidemmin määrävälein toistuvalla seurannalla.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Nieminen (04.581.1.017)/Järvikortti

2015-06-15T06:57:35Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! NIEMINEN (04.581.1.017) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 205 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,5 m ja max. 9,4 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 750 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 21 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Niemisen valuma-alue on suhteellisen pieni latvavaluma-alue, jonka pinta-alasta peltojen osuus on noin 15 %, rakennetun alueen reilut 3 % ja loput on pääosin metsätalousmaata. Pienestä valuma-alueesta johtuen järven viipymäaika on pitkä.
|-
| Järven nykytila || Niemisen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi, syynä ovat erityisesti korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä levämäärä (sinileväkukinnot). Ravinnepitoisuuksissa ja alusveden happitilanteessa on viime vuosina heikentyvää kehityssuuntaa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Niemisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 70 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Lisäksi järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 25 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 8 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Järvellä on ollut hapetin vuodesta 2000 lähtien.

Niemisen valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011).
|-
| Seuranta || Nieminen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan vedenlaadun ja kasviplanktonin avulla.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Viitaanjärvi (04.581.1.012)/Järvikortti

2015-06-15T06:55:22Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! VIITAANJÄRVI (04.581.1.012) !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 362 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,9 m ja max. 14,7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 11 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1345 km2, lähivaluma-alue 141,5 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Viitaanjärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 9 %, rakennetun alueen 2,7 % ja vesistöjen noin 8 %. Viitaanjärven lähivaluma-alueella peltoja on enemmän, noin 17 % alueen pinta-alasta.
|-
| Järven nykytila || Viitaanjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Luokitus pohjautuu poikkeuksellisen laajaan biologiseen aineistoon ja vesikasvillisuuden hyvän tilan muodostamaa poikkeusta lukuunottamatta järven vesieliöstö on tyydyttävässä tilassa. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita, mutta alusveden happitilanteessa on heikkenemisen merkkejä.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Viitaanjärven kohdistuvia kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalouden hajakuormitus, haja-asutuksen jätevedet sekä mahdollisesti ajoittain sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Myös metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus ja toimivuus tulisi varmistaa.

Mikäli järvellä aiotaan toteuttaa hoitokalastusta, tulisi ylläpitovaiheen vuosittaisen saalismäärän olla vähintään 10 000 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Viitaanjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011).
|-
| Seuranta || Viitaanjärven vedenlaatua ja ekologista tilaa seurataan määrävuosina (R3-rotaatio) ns. MaaMet-seurannan ohjelmassa.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Luupuvesi (04.572.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:53:02Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! LUUPUVESI (04.572.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 704 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,0 m ja max. 1,7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 29 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 232 km2, lähivaluma-alue 22 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Luupuveden koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 9 %, rakennetun alueen 1,9 % ja vesistöjen noin 10 %. Muu osa alueesta on pääösin ojitettua metsätalousmaata ja turvetuotantoalueita. Järven lähivaluma-alueella peltoja on selvästi enemmän, noin 19 %.
|-
| Järven nykytila || Luupuveden ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Järven ravinnepitosuudet ovat erittäin korkeat ja kasviplanktonin määrä runsas (sinileväkukintoja). Järven revevöityminen ilmenee alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Ongelmina ovat myös umpeenkasvukehitys (vesikasvillisuuden tila tyydyttävä).
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Luupuveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maataloudesta ja metsätaloudesta tuleva hajakuormitus, turvetuotannon pistekuormitus sekä järven sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 50 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden vesiensuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Luupuvesi on Natura-verkostoon kuuluva lintujärvi ja myös tältä osin alueen kunnostusta ja hoitoa tulee selvittää.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Järvellä on tehty osakaskunnan toimesta vesikasvillisuuden poistoa säännöllisesti. Mahdollisia muita hoitotoimenpiteitä hajakuormituksen vähentämisen ohella voisivat olla esimerkiksi ruoppaukset ja vedenpinnan nosto.
|-
| Seuranta || Luupuveden vedenlaatua ja ekologista tilaa seurataan pääosin velvoitetarkkailuna (vedenlaatu, kasviplankton), jota ympäristöhallinto täydentää.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Näläntöjärvi (04.563.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:43:50Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! NÄLÄNTÖJÄRVI (04.563.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 1 293 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 0,7 m ja max. 1,6 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 58 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 238 km2, lähivaluma-alue 78 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Näläntöjärvi sijaitsee Kiuruveden reitin latvoilla turvevaltaisella ja metsäisellä valuma-alueella. Peltoja koko valuma-alueen pinta-alasta on vain 5 % ja rakennettua aluetta 1,4 %. Kokoonsa nähden järvi on poikkeuksellisen matala.
|-
| Järven nykytila || Näläntöjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Pääasialliset syyt ovat erittäin korkeat ravinnepitoisuudet ja levämäärä.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Näläntöjärven kuormitustekijöitä ovat metsä- ja maataloudesta tuleva hajakuormitus, turvetuotanto sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arvioiden mukaan 50 % nykyisestä tasosta. Myös aikoinaan toteutettu vedenpinnan lasku on vaikuttanut muutoinkin hyvin matalan järven kuormituksen sietokykyyn.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Vuonna 1998-2000 on toteutettu ruoppaus ja settipadon korvaus pohjapadolla. Järvelle on tehty aloite alivedenpinnan nostamiseksi, mutta hanketta ei ole vielä lähdetty tutkimaan.

Näläntöjärveä hoidetaan säännöllisillä vesikasvillisuusniitoilla. Lisäksi järven petokalakantaa on vahvistettu hauen poikasistutuksilla.
|-
| Seuranta || Näläntöjärven vedenlaatua ja ekologista tilaa seurataan pääosin velvoitetarkkailuna (vedenlaatu, kasviplankton), jota ympäristöhallinto täydentää (vesikasvillisuus).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Osmanginjärvi (04.562.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:40:35Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! OSMANGINJÄRVI (04.562.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 278 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,2 m ja max. 6,5 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 22 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 326 km2, lähivaluma-alue 74,3 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Osmanginjärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 13 % ja vesistöjen osuus noin 21 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 24 % ja vesistöä noin 8 %.
|-
| Järven nykytila || Osmanginjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi: ravinnepitoisuudet ovat korkeat, levämäärät suuria sekä vesikasvillisuus ja kalasto rakenteeltaan tyydyttävässä tilassa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Osmanginjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet. Lisäksi järven tilaan vaikuttaa sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 40 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Metsätalouden vesiensuojeluun tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota.

Mikäli järven kalastorakennetta halutaan parantaan, niin ensimmäisen vuoden tehovaiheen saalistavoite olisi noin 50 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 15 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Vuonna 2000-2001 Osmanginjärveen on rakennettu säännöstelypohjapato (3 pohjanmyötäisesti aukeavaa luukkua), lisäksi on toteutettu vesikasvillisuuden poistoa (niitetyn alueen pinta-ala 55 ha) sekä tehty ruoppausta.

Osmanginjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
|-
| Seuranta || Osmanginjärven vedenlaatua ja ekologista tilaa seurataan pääosin velvoitetarkkailuna (vedenlaatu, kasviplankton), jota ympäristöhallinto täydentää (vesikasvillisuus).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Niemisjärvi (04.556.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:37:44Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! NIEMISJÄRVI (04.556.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 418 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,6 m ja max. 5,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 121 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 180,9 km2, lähivaluma-alue 50,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Niemisjärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 18 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 23 % ja vesistöä noin 12 %.
|-
| Järven nykytila || Niemisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Järven vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja havaitut levämäärät ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Levämäärässä ja fosforipitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa paranevaa kehitystä. Rantavyöhykkeen pohjaeläimistö ja päällyslevästö viittaavat tyydyttävään tilaan, kalasto on yhden koekalastuskerran perusteella kuitenkin hyvässä tilassa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Niemisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 69 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 20 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Valuma-alueelle on rakennettu kosteikko ja kolme laskeutusallasta talvella 2013. Lisäksi on suunniteltu nykyisen säännöstelypadon korvaamista pohjapadolla sekä pienimuotoisia ruoppauksia.

Niemisjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
|-
| Seuranta || Niemisjärven vedenlaatua ja ekologista tilaa seurantaan laajasti ja intensiivisesti osana ns. MaaMet-seurantaa, joka on alkanut vuonna 2007.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kilpijärvi (04.551.1.009)/Järvikortti

2015-06-15T06:34:20Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KILPIJÄRVI (04.551.1.009) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 118 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,0 m ja max. 9,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 40 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 199,6 km2, lähivaluma-alue 17,6 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kilpijärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 19 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %.
|-
| Järven nykytila || Kilpijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Syynä ovat erittäin korkeat havaitut levämäärät sekä korkeat ravinnepitoisuudet. Järven rehevöityminen on johtanut alusveden hapettomuuteen ja sisäiseen kuormitukseen.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kilpijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksesta metsätaloudessa.

Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kilpijärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
|-
| Seuranta || Kilpijärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kilpijärvi (04.551.1.009)/Järvikortti

2015-06-15T06:33:37Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KILPIJÄRVI (04.551.1.009) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 118 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,0 m ja max. 9,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 40 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 199,6 km2, lähivaluma-alue 17,6 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kilpijärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 19 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %.
|-
| Järven nykytila || Kilpijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Syynä ovat erittäin korkeat havaitut levämäärät sekä korkeat ravinnepitoisuudet. Järven rehevöityminen on johtanut alusveden hapettomuuteen ja sisäiseen kuormitukseen.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kilpijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksesta metsätaloudessa.

Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kilpiärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
|-
| Seuranta || Hautajärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Hautajärvi (04.551.1.003)/Järvikortti

2015-06-15T06:26:20Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! HAUTAJÄRVI (04.551.1.003) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 216 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,5 m ja max. 4,4 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 537 km2, lähivaluma-alue 44 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Hautajärvi on lyhytviipymäinen läpivirtausjärvi. Hautajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 15 % ja vesistöjen osuus noin 9 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 23 % ja vesistöä noin 12 %.
|-
| Järven nykytila || Hautajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi korkeahkon levämäärän ja ravinnepitoisuuksien sekä talviaikaisen happitilanteen heikkenevän kehityksen vuoksi.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Hautajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä sisäinen ravinnekuormitus. Myös vesistön säännöstely ja tulvasuojelupato ovat tilaa heikentäviä tekijöitä. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus ja toimivuus tulisi varmistaa.

Järven ravintoketjua voisi mahdollisesti hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 29 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v ). Järven reittivesiluonne saattaa heikentää kalastuksella tavoiteltavien hyötyjen pysyvyyttä.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Hautajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).
|-
| Seuranta || Hautajärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kiuruvesi (04.523.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:23:14Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KIURUVESI (04.523.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 1 432 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,4 m ja max. 8,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1439 km2, lähivaluma-alue 98,4km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kiuruveden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 15 %, vesistöjen reilut 4 % ja rakennettujen alueiden 3 %. Muu osa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä ja hyvin suurelta osin ojitettua turvemaata. Valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita.
|-
| Järven nykytila || Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.

Järveen kohdistuvista hoitotoimenpiteistä hapetusta ja hoitokalastusta kannattaa jatkaa. Sen sijaan varsinainen tehokalastus ei ole ajankohtainen ennen kuin ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä alle kriittisen tason.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000.

Kiuruveden valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012).

Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: [http://www.doria.fi/handle/10024/94024 Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013].
|-
| Seuranta || Kiuruveden vedenlaatua sekä ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan säännöllisesti Iisalmen reitin yhteistarkkailussa.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Haapajärvi (04.522.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:18:51Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! HAAPAJÄRVI (04.522.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 2 588 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,2 m ja max. 8,5 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 55 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1969 km2, lähivaluma-alue 136 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Haapajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 14 %, asutuksen reilut 3 % ja vesistöjen noin 5 %. Loppuosa valuma-alueesta on pääosin metsätalousmaata. Lähivaluma-alueella peltojen osuus on hieman suurempi (18 %).
|-
| Järven nykytila || Haapajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä levämäärä (toistuvia leväkukintoja). Rantavyöhykkeen pohjaeläinten ja vesikasvillisuuden lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat tyydyttävää tilaa. Myös rantavyöhykkeen päällyslevästö sekä kalasto ovat hyvän ja tyydyttävän tilan rajalla.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Haapajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 45 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksessa metsätaloudessa. Sisäisen ravinnekuormituksen alentaminen Haapajärven kaltaisessa reittivedessä esimerkiksi biomanipulaatiolla on vaikeaa ja kustannustehotonta.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Haapajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011).
|-
| Seuranta || Pitkäaikainen seurantakohde (vedenlaatutietoa jo vuodesta 1964). Vuodesta 2009 lähtien Haapajärvi on ollut MaaMet-seurannan kohde eli järvellä on toteutettu myös laajaa biologista seurantaa.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Porovesi (04.521.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:14:04Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! POROVESI (04.521.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 2 212 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,4 m ja max. 25,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 51 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 4703 km2, lähivaluma-alue 52,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisten vesistöreittien vedenlaadusta. Poroveden lähivaluma-alue on voimakkaasti rakennettua ja asutettua. Lisäksi ranta-alueet ovat suurelta osin viljeltyjä, joten myös lähivaluma-alueella on vaikutusta järven tilaan.
|-
| Järven nykytila || Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus. Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien.

Poroveden valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011).
|-
| Seuranta || Porovesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna (Iisalmen reitin yhteistarkkailu).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kirmanjärvi (04.516.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:11:11Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! KIRMANJÄRVET (04.516.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 304 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,6 m ja max. 10,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 468 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 29,3 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kirmanjärvien latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on lähes 30 %. Lisäksi valuma-alueella on runsaasti haja-asutusta, muu osa alueesta on metsätalouskäytössä. Yläpuolisia vesistöjä ovat rehevöityneet Iso- ja Pikku-Ahmo.
|-
| Järven nykytila || Kirmanjärvien ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Syynä ovat mm. korkeat levämäärät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden sekä kalaston tila (särkikalavaltaisuus, suuret yksilömäärät). Levämäärissä ja ravinnepitoisuukissa on viime vuosina noususuuntausta. Alusveden heikko happitilanne on myös selkeä ongelma (syvänteessä hapetin vuodesta 1986).
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kirmanjärvien merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 35 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Kirmanjärviä on kunnostettu 1990- luvulla, jolloin järvillä toteutettiin ruoppauksia, vesikasvien poistoa jäädyttämällä ja niittämällä sekä nostettiin vedenkorkeutta pohjapadolla. Lisäksi Kirmanjärven syvänteeseen on asennettu ilmastin, joka on edelleen toiminnassa. Kirmanjärviä tehokalastettiin 1989-1997, minkä seurauksena levämäärä väheni selvästi ja järven näkösyvyys lisääntyi. Kalastuksen loputtua tilanne palautui muutamassa vuodessa ennalleen ja heikkeni edelleen.

Kirmanjärvien valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011)
|-
| Seuranta || Kirmanjärvet on yksi maakunnan eniten seuratuista ja tutkituista järvistä, kattavaa biologista seurantaa on tehty vuodesta 2007 ns. MaaMet-seurantahankkeessa ja vedenlaatuseurantaa yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 (suurelta osin kaupungin hoitama). Yhdellä järveen laskevalla osavaluma-alueella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen hoitama jatkuvatoiminen kuormituksen seuranta.
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Onkivesi (04.511.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T06:07:48Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! Onkivesi (04.511.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr)
|-
| Järven pinta-ala || 11 362 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,2 m ja max. 36,8 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 102 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 5638 km2, lähivaluma-alue 415 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Onkivesi on Iisalmen reitin keskusjärvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vedenlaadusta. Arviolta yli 80 % järveen kohdistuvasta ulkoisesta ravinnekuormituksesta tulee kaukovaluma-alueelta. Lähivaluma-alueella peltojen osuus on noin 14 % ja lisäksi alueella on runsaasti haja-asutusta.
|-
| Järven nykytila || Onkiveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävät erityisesti voimakas levätuotanto, minkä seurausta ovat pitkäkestoiset ja runsaat loppukesän sinileväkukinnot. Myös järven vesikasvillisuus on rehevää ja mm. ruokokasvustot laajoja ja tiheitä. Veden ravinnepitoisuudet ovat lähellä hyvän tilan raja-arvoja, kun huomioidaan järven olevan luontaisesti rehevää järvityyppiä.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Onkiveden tilaan vaikuttaa ulkoinen ja sisäinen ravinnekuormitus sekä vesistön säännöstely. Erityisesti maataloudesta huuhtoutuvat ravinteet sekä sedimentistä vapautuva fosfori ylläpitävät rehevyyttä. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 % leväkukintojen vähentämiseksi.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta. 
 
Kunnostustoimenpiteinä toteutetaan erillishankkeissa virtausolosuhteista parantavia ruoppauksia ja vesikasvillisuuden niittoa. Järven suuren koon ja reittivesiluonteen vuoksi kalakantaan voidaan hoitaa lähinnä hoitokalastuksena (biomanipulaatio ei ole mahdollista). Olemassa olevaa hapetusta tulee jatkaa.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Iisalmen reitin kunnostushanke laati Onkiveden kunnostuksesta yleissuunnitelman vuonna 2006. Onkiveden kunnostuksen yleissuunnittelun taustalla oli Lapinlahden kunnalle vuonna 2002 tulleet kunnostusaloitteet, jotka olivat tulleet Onkiveden kalastusalueen osakaskunnilta.
Kunnostustoimien tavoitteena on ensisijaisesti parantaa Onkiveden vedenlaatua ja lisätä alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yleissuunnitelmassa mainittuja kunnostuskohteita on yhteensä 27 kpl.
Yleissuunnitelman kohteet nro 25 ja 26 (Liponsalmen ja Ulmansalmen virtausaukot sekä ruoppaukset) toteutettiin talvella 2012-2013.
Terveempi Onkivesi ry. teki talvella 2013 aloitteen ELY-keskukselle Kuorevirran/Kajoonselän virtausolojen parantamisesta ja vesikasvillisuuden poistosta (yleissuunnitelman kohdenro 20 ja 27). 
 
Onkiveden valuma-alueella on tehty vuonna 2009 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84999 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Onkiveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 8/2010)
|-
| Seuranta || Onkivesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven ekologista tilaa seurataan laajasti sekä velvoitetarkkailuna (vedenlaatu, kasviplankton, syvännepohjaeläimet, kalasto) että ympäristöhallinnon toimesta (rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja päällyslevät).
|}
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Toiviaisjärvi (04.552.1.013)/Järvikortti

2015-06-15T06:03:41Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! TOIVIAISJÄRVI (04.552.1.013) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 94,6 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,6 m ja max. 5,4 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 147 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 17,1 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km2). Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin alue on haja-asutusaluetta sekä metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla.
|-
| Järven nykytila || Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä kasviplanktonin (levien) runsastuminen. Järven revevöityminen ilmenee toistuvina leväkukintoina (valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikka) ja alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Rehevöityminen näkyy myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Toiviaisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15%.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus sekä valmiiden rakenteiden hoito (valuma-alueella useampia metsätalouden laskeustusaltaita). Lisäksi tulee varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.

Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 12 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet || Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja hoitokalastettiin muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2008 hoitokalastuksen saalismäärä oli vajaat 3 000 kg. Hoitokalastuksen myötä järven levähaittojen todettiin vähentyneen huomattavasti, mutta kalastuksen lopettamisen jälkeen levähaitat uusiutuivat.
|-
| Seuranta || Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Nerkoonjärvi (04.512.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T05:14:40Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! NERKOONJÄRVI (04.512.1.001 !!
|-
| Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh)
|-
| Järven pinta-ala || 1 566 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,1 m ja max. 12 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 11 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko yläpuolinen valuma-alue 4 800 km2, lähivaluma-alue 48,9 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Nerkoonjärvi on lyhytviipymäinen läpivirtausjärvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vedenlaadusta. Myös Nerkoonjärven lähivaluma-alueella (04.512) on peltoviljelyä (12 %) ja kohtuullisen runsaasti haja-asutusta. Nerkoonjärven vedenpinta on samassa tasossa yläpuolisen Poroveden kanssa ja vedenpinnankorkeutta säädetään Nerohvirran padolla.
|-
| Järven nykytila || Nerkoonjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Ekologisen tilan heikentyminen näkyy selvimmin kasviplanktonin (levien) määrässä ja lajikoostumuksessa. Veden ravinnepitoisuudet ovat vain hieman hyvää tasoa korkeampia.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Nerkoonjärveen tilaan keskeisimmin vaikuttava tekijä on yläpuoliselta vesistöreitiltä tulevan veden laatu. Nerkoonjärven lähivaluma-alueen osalta merkittävin kuormitustekijä on maatalous ja vähemmässä määrin haja-asutus. Lisäksi järven säännöstelyllä on vaikutusta rantavyöhykkeen ekologiseen tilaan. Alusveden ajoittainen hapettomuus/happivaje voi myös aiheuttaa lievää sisäistä ravinnekuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Nerkoonjärven lähivaluma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia vaikuttavimpia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Merkittävä vaikutus järven tilaan on yläpuolisella vesistöreitillä tehtävillä vesienhoitotoimenpiteillä.
|-
| Aiemmat kunnostushankket, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Nerkoonjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 julkaisuun tästä]
|-
| Seuranta || Nerkoonjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Savonjärvi (04.511.1.030)/Järvikortti

2015-06-15T05:08:35Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! SAVONJÄRVI (04.511.1.030) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 83,5 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,2 m ja max. 8,7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 308 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 4,55 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Savonjärven valuma-alue on osa Onkiveden lähivaluma-aluetta (04.511). Pienehkön latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 25 % ja vesistöjen (Savonjärvi, Jouhteno) osuus noin 20 %. Alueella on runsaasti järven läheisyyteen sijoittuvaa haja-asutusta. Latvaosiltaan valuma-alue on pääosin metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Savonjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet ja alusveden toistuva hapettomuus kesä- ja talvikerrostuneisuuskausien lopulla. Revevöityminen ilmenee muun muassa toistuvina leväkukintoina (2000- luvun seuranta-aineistot, kansalaishavainnot), rehevyyttä suosivien kasvilajien runsastumisena (lajistokartoitus v. 2010) ja kalastorakenteen muutoksina (Nordic-koekalastus v. 2012).
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Savonjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25%.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 10 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 000 kg/v ).
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Savonjärveä on kunnostettu ensimmäisen kerran vuosina 1998-1999 Savonjärven kalastuskunnan toimesta. Tällöin jäädytettiin matalia lahtia vesikasvillisuuden poistamiseksi, ruopattiin väyliä järven itäosaan, hoitokalastettiin ja rakennettiin ympäristökeskuksen suunnittelema pohjapato keskivedenkorkeuden nostamiseksi. 
 
Toisen kunnostushankkeen aloitti Savonjärven kyläyhdistys vuonna 2011. Keskeisinä toimenpiteinä ovat olleet tehokalastus, haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen ja vesiensuojelukosteikkojen toteutus. Tehokalastusta on toteutettu suunnitelmallisesti vuosina 2013 - 2014 ja järvestä on poistettu pääosin särkikaloja yhteensä noin 18 tn. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut hankkeelle asiantuntija-apua ja myöntänyt toiminta-avustusta.
|-
| Seuranta || Savonjärven vedenlaatua on seurattu vuosina 2011-2014 kunnostushankkeeseen liittyen.
|-
| Kuvat ja linkit || [http://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Kylat/Savonjarvi/Savonjarven-kunnostushanke-2011- Savonjärven kunnostushanke 2011]
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Patajärvi (04.282.1.028)/Järvikortti

2015-06-15T04:32:35Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! PATAJÄRVI (04.282.1.028) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 157 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,1 m ja max. 3,1 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 51 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 43,7 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Maaningan lintujärviin sisältyvä Patajärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Patajärven valuma-alueesta peltojen osuus on noin 20 %, rakennettua aluetta 3 % ja loput pääosin metsätalousmaata. Pellot keskittyvät järven läheisyyteen.
|-
| Järven nykytila || Patajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Levätuotanto on voimakasta, ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja järvi kärsii ajoittain talviaikaisesta hapettomuudesta.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Patajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutus ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 45 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulisi varmistaa.

Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.70). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 24 000 kg/v. ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 7 000 kg/v . Biomanipulaatio ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitotoimenpide.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Patajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
|-
| Seuranta || Patajärven vedenlaatua ja kasviplanktonin määrää ja koostumusta seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ala-Pulkko (04.287.1.001)/Järvikortti

2015-06-15T04:31:49Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! ALA-PULKKO (04.287.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 55,5 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,1 m ja max. 12,2 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 29 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 80 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ala-Pulkon valuma-alueesta peltojen osuus on reilut 10 % ja rakennetun alueen noin 3 %. Suurin osa valuma-alueen pinta-alasta on metsätalousmaata (yli 70 %). Valuma-alueella on useita yläpuolisia järviä ja vesialueiden osuus valuma-alueesta on noin 10 %.
|-
| Järven nykytila || Ala-Pulkon ekologinen tila on välttävä (asiantuntija-arvio). Mittaustuloksia on vähän, mutta sekä levämäärä että ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja hapenvajaus on merkittävää.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ala-Pulkon merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Lisäksi järveen vaikuttaa ajoittainen sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 70 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Metsätaloudessa tulee huolehtia riittävästä vesiensuojelusta ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulee varmistaa.

Ala-Pulkko on osa laajempaa järviketjua, jolloin ravintoverkon kunnostaminen teho- ja hoitokalastuksella on vaikeaa. Mikäli järven kalastorakennetta halutaan kuitenkin hoitaa, tulisi ensimmäisen vuoden saalistavoitteen olla vähintään 7 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoitteen noin 2 000 kg/v. (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 0.50).
|-
| Seuranta || Ala-Pulkon vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Palokki (04.271.1.056)/Järvikortti

2015-05-07T05:19:25Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

{| class="wikitable"
|-
! PALOKKI (04.271.1.056) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat humusjärvet (Mh)
|-
| Järven pinta-ala || 28 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,9 m ja max. 4,7 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 22 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 37,4 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Palokin koko valuma-alueella on peltoja noin 8 %, mutta lähivaluma-alueella peltojen osuus on selvästi suurempi. Lisäksi lähivaluma-alueella on runsaasti haja-asutusta.
|-
| Järven nykytila || Palokin ekologinen tila on tyydyttävä (asiantuntija-arvio). Järven revevöityminen ilmenee korkeana klorofyllipitoisuutena ja toistuvina sinileväkukintoina. Ravinnepitoisuudet ovat korkeahkot ja alusveden happitilanne on lähes aina huono.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Palokin merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen kuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 30 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulisi varmistaa.

Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 1.75). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 3 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 1 000 kg/v. Palokin tiivis yhteys ylä- ja alapuolisiin vesialueisiin voi tosin heikentään pysyvien vaikutusten aikaansaamista.
|-
| Seuranta || Palokin rehevöitymiskehityksen seuraamiseksi ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa otetaan määrävuosina näytteitä järven vedenlaadusta ja kasviplanktonista.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Onkivesi (04.511.1.001)/Järvikortti

2015-04-24T04:06:53Z

Pohjois-Savon ELY-keskus:

Haluna (04.617.1.002)/Järvikortti

2015-03-19T05:23:53Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Haluna (04.617.1.002)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! HALUNA (04.617.1.002) !!
|-
| Järvityyppi || Runsaskalkkiset järvet (Rk)
|-
| Järven pinta-ala || 59,3 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,2 m ja max. 13,6 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 891 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 3,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Halunan pienen valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 23 % ja vesistöjen osuus noin 17 %. Yli 30 % valuma-alueesta on rakennettua aluetta.
|-
| Järven nykytila || Halunan ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (2013) (tilaluokka on parantunut tyydyttävästä). Viime vuosina klorofyllipitoisuuksissa (levät) sekä fosfori- ja typpipitoisuuksissa on havaittu paranemista. Syvänteen happitilanne kuitenkin melko heikko ja sen pohjaeläimistö vain välttävässä tilassa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Halunan merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat yhdyskuntajätevedenpuhdistamon jätevedet, maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Järven hyvän tilan turvaamiseksi valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Lisäksi metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus ja toimivuus tulisi varmistaa.
|-
| Seuranta || Haluna kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin, ranta-alueen piilevien, syvännepohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ala-Nurmes (04.639.1.003)/Järvikortti

2015-03-19T05:23:09Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Ala-Nurmes (04.639.1.003)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! ALA-NURMES (04.639.1.003) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 192 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,7 m ja max. 22,6 m
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 133 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ala-Nurmesjärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 7 %, rakennetun alueen vajaat 4 % ja vesistöjen 9 %. Suurin osa (yli 70 %) pinta-alasta on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Ala-Nurmesjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikkenemistä ilmentää kasviplanktonin (levien) runsaus, tosin a-klorofyllinä mitattu levämäärä on saattanut tulla yliarvioiduksi mahdollisen runsaan limalevä (Gonyostomum) -esiintymän seurauksena. Ala-Nurmesjärvessä veden fosforipitoisuus on hyvällä ja typpipitoisuus jopa erinomaisella tasolla. Vedenlaadun mallinnukset (Vemala) viittaavat korkeintaan tyydyttävään tilaan.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ala-Nurmeksen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot. Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.7) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 18 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Ala-Nurmes kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Pieni-Säyneinen (04.625.1.001)/Järvikortti

2015-03-19T05:22:56Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Pieni-Säyneinen (04.625.1.001)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! PIENI-SÄYNEINEN (04.625.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat humusjärvet (Mh)
|-
| Järven pinta-ala || 57 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,8 m ja max. 9,2 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 58 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 52 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Pieni-Säyneisen koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 7 %, rakennetun alueen 4 % ja vesistöjen 16 %. Asutus ja valtaosa pelloista sijaitsevat Pieni-Säyneisen välittömässä läheisyydessä.
|-
| Järven nykytila || Pieni-Säyneisen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikkenemistä ilmentävät korkeat klorofyllipitoisuudet (levät) sekä alusveden happitilanteen aleneva kehityssuunta.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Pieni-Säyneisen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä ajoittain sisäinen ravinnekuormitus. Säyneiseen tulee myös yhdyskuntapuhdistamon jätevesiä. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.

Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on noin 1). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 6 000 kg/v. ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite vähintään 2 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Pieni-Säyneinen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä planktonlevien kokonaismäärää seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ylä-Siikajärvi (04.624.1.001)/Järvikortti

2015-03-19T05:22:34Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Ylä-Siikajärvi (04.624.1.001)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! YLÄ-SIIKAJÄRVI (04.624.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 221 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,0 m ja max. 20,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 169 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 51,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ylä-Siikajärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 10 %, rakennetun alueen noin 4 % ja vesistöjen 7 %. Suurin osa valuma-alueesta (yli 70 %) on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Ylä-Siikajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikkeneminen ilmenee ennen muuta kasviplanktonin (levien) runsastumisena. Veden ravinnepitoisuudet ovat hyvää tasoa. Syvänteissä on taipumusta happivajeeseen loppukesäisin, mutta tämä johtunee pääosin heikoista sekoittumisolosuhteista.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ylä-Siikajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.
|-
| Seuranta || Ylä-Siikajärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ylä-Hippa (04.621.1.039)Järvikortti

2015-03-19T05:22:20Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Ylä-Hippa (04.621.1.039)Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! YLÄ-HIPPA (04.621.1.039) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 160 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,8 m ja max. 17,1 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 110 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 13,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ylä-Hipan valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 20 % , rakennetun alueen 4% ja vesistöjen 8 %. Muu osa alueesta on metsätalousmaata.
|-
| Järven nykytila || Ylä-Hipan ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy etenkin kasviplanktonin (levien) runsautena ja myös pohjaeläinlajisto on todettu vähälajiseksi, mikä voi johtua syvänteen happiongelmista. Veden ravinnepitoisuudet ovat hyvää tasoa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ylä-Hipan merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi haja- ja loma-asutuksen jätevesijärjestelmiin sekä metsätalouden vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.
|-
| Seuranta || Ylä-Hippa kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin ja pohjaeläimistön tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ala-Hippa (04.621.1.025)/Järvikortti

2015-03-19T05:22:08Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Ala-Hippa (04.621.1.025)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! ALA-HIPPA (04.621.1.025) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 237 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,7m ja max. 17,6 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 111 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 57,5 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ala-Hipan valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 16 % , rakennetun alueen 4% ja vesistöjen 8 %. Muu osa alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Ala-Hipan ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikkenemiseen viittaavat korkeahkot klorofyllipitoisuudet (planktonlevien määrä) sekä alusveden hapettomuus ainakin ajoittain lopputalvella ja kesällä. Vedenlaatu on muutoin hyvää tasoa eikä siinä ole osoitettavissa muutossuuntausta.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ala-Hipan merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous sekä haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota.
|-
| Seuranta || Ala-Hippa kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Suuri-Pajunen (04.614.1.017)/Järvikortti

2015-03-19T05:21:52Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Suuri-Pajunen (04.614.1.017)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! SUURI-PAJUNEN (04.614.1.017) !!
|-
| Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
|-
| Järven pinta-ala || 59 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,0 m ja max. 1,5 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 113 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 6,6 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Suurin osa Suuri-Pajusen valuma-alueen pinta-alasta on ojitettua metsätalousmaata. Asutusta tai maanviljelyä valuma-alueella ei juuri ole. Lisäksi Kaijanpään turvetuotantoalue sijaitsee osin Suuri-Pajusen valuma-alueella.
|-
| Järven nykytila || Suuri-Pajusen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsautena, korkeina ravinnepitoisuuksina sekä huonona happitilanteena talvella.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Suuri-Pajusen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat metsätalous ja turvetuotanto. Lisäksi matalassa järvessä resuspension seurauksena ravinteita voi vapautua sedimentistä lisäten sisäistä ravinnekuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi tulee etenkin metsätaloudessa huolehtia riittävästä vesiensuojelusta kunnnostusojitusten ja uudistuksiin liittyvien maanmuokkausten yhteydessä. Lisäksi turvetuotannon vesiensuojelun tulee olla ympäristöluvan ehtojen mukaista.
|-
| Seuranta || Suuri-Pajunen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)/Järvikortti

2015-03-19T05:21:38Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Pieni Vehkalahti (04.612.1.014)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! PIENI VEHKALAHTI (04.612.1.014) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 198 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,5 m ja max. 16,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 884 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 27,8 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Pienen Vehkalahden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on reilut 15 % ja rakennetun alueen noin 8 %. Pellot keskittyvät järven ranta-alueille.
|-
| Järven nykytila || Pienen Vehkalahden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen ilmenee kasviplanktonin (levät) runsastumisena ja leväyhteisörakenteen muuttumisena sekä syvimpien vesikerrosten hapettomuutena kerrostuneisuuskausina. Järven länsiosan syvänteellä ravinteiden sisäkuormitus on varsin voimakasta. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Pienen Vehkalahden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä hapettomuudesta johtuva sisäinen ravinnekuormitus. Lisäksi vesivoimaa varten tehdyt padot estävät kalojen liikkumista. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.57) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 19 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 500 kg/v.
|-
| Seuranta || Pieni Vehkalahti kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin tilaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Ylä-Pieksä (04.617.1.001)/Järvikortti

2015-03-19T05:21:24Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Ylä-Pieksä (04.617.1.001)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! YLÄ-PIEKSÄ (04.617.1.001) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 345 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,3 m ja max. 9,8 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 168 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 60,7 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Ylä-Pieksän valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 18 %, haja-asutuksen vajaat 5% ja vesistöjen 9 %. Muu osa alueesta on metsää.
|-
| Järven nykytila || Ylä-Pieksän ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) lajistorakenteessa ja levärunsautena. Myös veden ravinnepitoisuuksissa ja veden värissä näkyy heikkenevää kehityssuuntaa. Järven syvimmät vesikerrokset käyvät ajoittain hapettomiksi sekä kesällä että talvella ja fosforin sisäkuormitus on tällöin merkittävää. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Ylä-Pieksän merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentään noin 35 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.60) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 40 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 12 000 kg/v.
|-
| Seuranta || Ylä-Pieksä kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua sekä kasviplanktonin, syvännepohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden tilaa tutkitaan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Kevätön (04.652.1.026)/Järvikortti

2015-03-19T05:21:08Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Kevätön (04.652.1.026)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! KEVÄTÖN (04.652.1.026) !!
|-
| Järvityyppi || Runsaskalkkiset järvet (Rk)
|-
| Järven pinta-ala || 370 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 2,5 m ja max. 10,1 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 676 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 14,9 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Kevättömän valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 26 %, rakennetun alueen 16% ja vesistöjen noin 25%. Melko pienen valuma-alueen maankäyttö on kokonaisuutena intensiivistä.
|-
| Järven nykytila || Kevättömän ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levät) runsautena ja leväyhteisörakenteessa, mm. haitallisten sinilevien osuus on suuri. Veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja talviaikainen happitilanne on huono. Hapettomuuden seurauksena ravinteiden sisäkuormitus on merkittävää. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Kevättömän merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja säännöllisestä hapettomuudesta johtuva sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 50 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde noin 0.70) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite 48 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 14 000 kg/v. (biomanipulaatio ei ole ensisijainen toimenpide)
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely -hanke vireillä, tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen. Hankesuunnitelmana on vanhan säännöstelypadon purkaminen ja sen korvaaminen uudella säännöstelypadolla ja kalatiellä.

Kevättömällä ja Pöljänjärvellä on tehty ravintoverkkokunnostusta ja ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä vuosina 1996-2002. Tehokalastuksella saavutettiin positiivisia vaikutuksia (veden näkösyvyyden lisääntyminen, leväkukintojen väheneminen), mutta tilanne palautui nopeasti ennalleen kalastuksen loputtua.
|-
| Seuranta || Kevätön kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain Taivallahdessa, syvänteen vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3) .
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Pöljänjärvi (04.652.1.003)/Järvikortti

2015-03-19T05:20:57Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Pöljänjärvi (04.652.1.003)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! PÖLJÄNJÄRVI (04.652.1.003) !!
|-
| Järvityyppi || Runsaskalkkiset järvet (Rk)
|-
| Järven pinta-ala || 305 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,0 m ja max. 12,3 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 99 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || 82,2 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Pöljänjärven valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on reilut 20 %, vesistöjen osuus noin 13 % ja rakennetun alueen osuus noin 10 %. Valuma-alueella on myös karjataloutta.
|-
| Järven nykytila || Pöljänjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Kasviplankton- ja pohjaeläintutkimukset osoittavat järven rehevyyttä, samoin korkeahkot fosforipitoisuudet sekä alusveden hapettomuus järven läntisessä osassa. Tällä alueella ravinteiden sisäkuormitus on ollut hapettomuuden seurauksena ajoittain voimakasta. Sen sijaan järven itäosan happitilannetta vuonna 1996 alkanut hapetus on kohentanut. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Pöljänjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely -hanke vireillä, tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen. Hankesuunnitelmana on vanhan säännöstelypadon purkaminen ja sen korvaaminen uudella säännöstelypadolla ja kalatiellä.

Kevättömällä ja Pöljänjärvellä on tehty ravintoverkkokunnostusta ja ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä vuosina 1996-2002.
|-
| Seuranta || Pöljänjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa seurataan ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

Sulkavanjärvi (04.651.1.004)/Järvikortti

2015-03-19T05:20:45Z

Pohjois-Savon ELY-keskus: Suojasi sivun Sulkavanjärvi (04.651.1.004)/Järvikortti ([Muokkaus=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen) [Siirto=Suojaa ei-tekijöiltä] (ikuinen))

{| class="wikitable"
|-
! SULKAVANJÄRVI (04.651.1.004) !!
|-
| Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph)
|-
| Järven pinta-ala || 321 ha
|-
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,8 m ja max. 17,0 m
|-
| Laskennallinen viipymäaika || 91 vrk
|-
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 142 km2, lähivaluma-alue 19,3 km2
|-
| Valuma-alueen kuvaus || Sulkavanjärven valuma-alueesta huomattava osa on rakennettua kaivosaluetta, jonka lisäksi valuma-alueella runsaasti peltoja (18,5 %) ja taajama- ja haja-asutusta.
|-
| Järven nykytila || Sulkavanjärven ekologinen tila on viime luokittelukaudesta heikentynyt, nykyinen luokka on välttävä (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, myös kalaston tila todettiin vuoden 2011 koekalastuksessa välttäväksi. Heikkenevää kehityssuuntaa on todettu vedenlaadussakin: viime vuosina erityisesti typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet ja happitilanne huonontunut.
|-
| Kuormitus- ja muutostekijät || Sulkavanjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet, kaivostoiminta (sulfaattikuormitus) sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
|-
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Kaivosteollisuuden kuormitusta (hulevesikuormitus sekä yläpuolisen vesistöreitin kautta tuleva suotovesikuormitus) vähennetään ympäristöluvan mukaisilla toimenpiteillä.

Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.67) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 33 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v.
|-
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaus on toteutettu vuonna 2000. Sulkavanjärven tilaan ja kunnostusmahdollisuuksiin liittyen on tehty selvityksia Yaran toimesta.
|-
| Seuranta || Sulkavanjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa seurataan velvoitetarkkailuna.
|}

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus