<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Ristei</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Ristei"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Ristei"/>
	<updated>2026-05-10T19:26:34Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=868782</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=868782"/>
		<updated>2020-12-11T05:37:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka tekninen näkösyvyys ollut 5-8 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Elokuussa 2020 havaittu (08.08.2020) yksittäinen merkittävä sinileväesiintymä, josta ei ole ollut havaintoja aiemmin järven historiassa. Sinilevä ajautunut venelahteen, pyykkikallion rantaan. Näkösyvyys mitattu kesäkuussa 2020 vanhalla nuotanvetopaikalla, tulos 5,4 metriä. Muuttolinnuissa havaittu merkittävää lisäystä 2020, laskettu &lt;br /&gt;
50 laulujoutsenta, 100 kanadanhanhea, n. 2000 valkoposkihanhea viikon ajan ruokailemassa Summalan kylän pelloilla sekä järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki.&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta.&lt;br /&gt;
Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua.&lt;br /&gt;
Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. &lt;br /&gt;
Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja.&lt;br /&gt;
Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin. Myös valkoposkihanhet ovat muuttomatkallaan pysähtyneet järvelle ja lähialueiden pelloille. Kanta on vahvistunut merkittävästi vuosien 2015 - 2020 aikana.&lt;br /&gt;
Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa.&lt;br /&gt;
Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=868781</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=868781"/>
		<updated>2020-12-11T05:30:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Nykytila ja suojelu */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka tekninen näkösyvyys ollut 5-8 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
Elokuussa 2020 havaittu (08.08.2020) yksittäinen merkittävä sinileväesiintymä, josta ei ole ollut havaintoja aiemmin järven historiassa. Sinilevä ajautunut venelahteen, pyykkikallion rantaan. Näkösyvyys mitattu kesäkuussa 2020 vanhalla nuotanvetopaikalla, tulos 5,4 metriä. Muuttolinnuissa havaittu merkittävää lisäystä 2020, laskettu &lt;br /&gt;
50 laulujoutsenta, 100 kanadanhanhea, n. 2000 valkoposkihanhea viikon ajan ruokailemassa Summalan kylän pelloilla sekä järvessä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki.&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta.&lt;br /&gt;
Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua.&lt;br /&gt;
Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. &lt;br /&gt;
Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja.&lt;br /&gt;
Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin.&lt;br /&gt;
Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa.&lt;br /&gt;
Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=646452</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=646452"/>
		<updated>2016-01-28T18:57:02Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka tekninen näkösyvyys ollut 5-8 m.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki.&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta.&lt;br /&gt;
Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua.&lt;br /&gt;
Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. &lt;br /&gt;
Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja.&lt;br /&gt;
Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin.&lt;br /&gt;
Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa.&lt;br /&gt;
Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=646451</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=646451"/>
		<updated>2016-01-28T18:55:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki,Kiiski Lahna ja Hauki.&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on? endeeminen siika- ja muikkukanta joita aina kantojen elpyessä kalastetiin voimakkaasti verkoilla. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö. Sukeltamalla tavattu vain harvoin yksittäisiä rapuja. Hylättyjä luvattomia mertojakin on löytynyt pohjasta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on tuettu siikakantaa ja myös Järvitaimenta tai/ja kirjolohta.&lt;br /&gt;
Tässä ei ole tietoa onko siian perimä ollut järven omaa vai muualta tuotua.&lt;br /&gt;
Käytännössö rajoittamaton verkkokalastus on edelleen merkittävin jalompien kalakantojen elpymisen este. Kalakannat eivät nykyään ole kovin vahvat joten verkkojen pito myös vähentynyt.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. Historiasta tiedetään jopa satojen siikojen saaliita verkoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä Kuikkapopulaatio, laskettu yli 24 kuikan parvikalastusta. &lt;br /&gt;
Myös Telkkä, Tukkakoskelo ja Heinäsorsa pesii järvellä. Tavattu myös Selkälokkeja ja Härkälintuja.&lt;br /&gt;
Lisäksi pieni Pikkulokki populaatio havaittu järvellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. Tavattu yli 20 joutsenen parvia keväisin ja syksyisin.&lt;br /&gt;
Alueen Kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa.&lt;br /&gt;
Myös satapäiset Allit ja Mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla,jos niitä halutaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Loviisan_-_Pernajan_rannikkoalue_(91.31)/Ryssgrundetin_matala_Tektarin_etel%C3%A4puolella&amp;diff=436991</id>
		<title>Loviisan - Pernajan rannikkoalue (91.31)/Ryssgrundetin matala Tektarin eteläpuolella</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Loviisan_-_Pernajan_rannikkoalue_(91.31)/Ryssgrundetin_matala_Tektarin_etel%C3%A4puolella&amp;diff=436991"/>
		<updated>2013-10-24T23:16:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Ryssgrundetin matala Tektarin eteläpuolella  |Alue=Loviisan - Pernajan rannikkoalue (91.31) |Kuvaus=Sepelimäinen kova vaalea savipohja n. 10 - 14 m syvyydessä, jonka...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Paikka&lt;br /&gt;
|Nimi=Ryssgrundetin matala Tektarin eteläpuolella &lt;br /&gt;
|Alue=Loviisan - Pernajan rannikkoalue (91.31)&lt;br /&gt;
|Kuvaus=Sepelimäinen kova vaalea savipohja n. 10 - 14 m syvyydessä, jonka päällä valtavia n. 10 m siirtolohkareita.&lt;br /&gt;
Alueella pohja pysyy puhtaana virtausten vuoksi ja siika käyttää tätä aluetta kutusorakkona.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa suojella esim. ruoppausmassojen läjityksiltä, sukeltajien suosikki, &amp;quot;labyrintti sukellukselle&amp;quot;&lt;br /&gt;
|Kunta=Loviisa&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=60.3190860561526° Pohj., 26.37408828944899° It.&lt;br /&gt;
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436990</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436990"/>
		<updated>2013-10-24T21:57:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Pääasiallinen kalakanta Ahven, Särki ja Hauki.&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on endeeminen siika ja muikkukanta jonka olemassaolosta ei ole tietoa. Myös rapukanta on ruton runtelema. Järven laajat kivikkopohjat on erinomainen jokiravun elinympäristö.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on yritetty palauttaa siikaa ja myös jotain lohikalaa, ehkä kirjolohta?.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on edelleen merkittävin kalakantojen elpymisen este.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on valitettava jäänne ns. kotitarvekalastuksesta ja olisi syytä kieltää vesialueilta jotka ei ylitä 3x5 km, sallittaessa siten että alapaula on min. 300m rannasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä kuikkapopulaatio, laskettu yli 20 kuikan parvikalastusta. &lt;br /&gt;
Myös telkkä, tukkakoskelo ja heinäsorsa pesii järvellä.&lt;br /&gt;
Lisäksi pieni pikkulokki populaatio havaittu järvellä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merkittävä Laulujoutsenen levähdysjärvi. &lt;br /&gt;
Alueen kurkipopulaatio hyödyntää järven rantaluhtaa.&lt;br /&gt;
Myös Allit ja mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku- tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa. Hötö peittää myös laajoja Littorella uniflora ja Lobelia dortmanna kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahdissa laajoja Schoenoplectus lacustris kasvustoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436989</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436989"/>
		<updated>2013-10-24T21:23:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
Järvellä merkittävä kuikkapopulaatio, yli 20 kuikan parvia. Olisi suositeltavaa ettei järvellä käytettäisi äänekkäitä polttomoottorikäyttöisiä vempaimia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syksyllä 2013 havaittu 45 Laulujoutsenen ryhmä joka valmistautuu muuttoon.&lt;br /&gt;
Myös Allit ja mustalinnut käyttävät muuttomatkalla järvenselkää levähdyspaikkana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Järvessä ollut/on endeeminen siika ja muikkukanta jonka olemassaolosta ei ole tietoa. Myös rapukanta on ruton runtelema.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Istutuksin on yritetty palauttaa siikaa ja myös lohikalaa.&lt;br /&gt;
Verkkokalastus on merkittävin kalakantojen elinkelpoisuuden tuhoaja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Todettu pohjalla merkittävä raakku tai järvisimpukkapopulaatio, vanhat simpukat asettuneet n. 3 - 5 metrin välein 4-9 metrin syvyyteen. Todettu sukelluksessa 2003 - 2013 välisenä aikana pohjasedimentissä muutoksia, hötökerroksen peittäessä nyt aiemmin paljaat alueet simpukoiden ympärillä. Todennäköisin syy mahdolliset valuma-alueen suo-ojitukset, hötö muistuttaa hienoa turvemassaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Metsäyhtiön ostamat rannat tontitettu ja kunta tontittanut rantakaavalla 2000-luvun alussa yli 85 rantarakentamisen kohdetta, siksi olisi kiire mahdollisilla suojeluun liittyvillä rajoituksilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436982</id>
		<title>Pyhäjärvi (04.116.1.008)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(04.116.1.008)&amp;diff=436982"/>
		<updated>2013-10-24T20:58:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ristei: /* Järven erityispiirteet */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{Järvi}} &amp;lt;!-- Älä poista tätä riviä --&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Järven erityispiirteet==&lt;br /&gt;
Karu Saimaan vesistön lähdejärvi jonka näkösyvyys 5-8 m&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Nykytila ja suojelu==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Asutus ja vesistön käyttötavat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Tarut ja tositarinat==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Aiheesta muualla==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Ristei</name></author>
	</entry>
</feed>