<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Rukkune</id>
	<title>Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Rukkune"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Rukkune"/>
	<updated>2026-05-17T20:00:08Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.10</generator>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=1010841</id>
		<title>Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=1010841"/>
		<updated>2023-06-26T18:59:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Havaintolähetti&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsALG|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=|User=Rukkune|Observation time=2023-06-20 21:58|Tags=sinilevä, sinilevähavainto, sinilevää|toArchive=m|ALGval=1|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Observation time=2020-06-20T19:00:00.000Z&lt;br /&gt;
|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Rantavedestä 21.6.2020.&lt;br /&gt;
|Tags=sinilevähavainto&lt;br /&gt;
|Source=HL&lt;br /&gt;
|User=Rukkune&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Alue=Kyyvesi (14.932.1.001)&lt;br /&gt;
|Nimi=Rukkune&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=62.114965899766986, 27.054228782653997&lt;br /&gt;
|KoordPohj=62,114965899766986&lt;br /&gt;
|KoordIta=27,054228782653997&lt;br /&gt;
|Zoom=13&lt;br /&gt;
|Base=mmlTausta&lt;br /&gt;
|Kunta=Mikkeli&lt;br /&gt;
|User=Rukkune&lt;br /&gt;
|Ylläpito=user&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=966305</id>
		<title>Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=966305"/>
		<updated>2022-06-26T19:00:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Havaintolähetti&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsTRASH|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|TRASHval=0|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsLEVEL|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|LEVELval=30|LEVELunit=cm|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsTEMP|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|TEMPval=21|TEMPunit=°C|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsALG|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|ALGval=2|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsSECCHI|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|SECCHIval=0.9|SECCHIunit=m|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsSECCHI-202206241600-62b8acbeeaab1.png|AddInfo=Näkösyvyysmittarilla mitattu la 25.6.2022.&lt;br /&gt;
Järven (Kyyvesi, Rukkune lahti) rehevöityminen ja veden alainen kasvusto runsasta ja kasvusto tihenee vuosi vuodelta kovaa vauhtia..|Source=HL}}{{ObsIMG|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=Helsinki|User=Rukkune|Observation time=2022-06-24 16:00|Tags=sinilevä|toArchive=m|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202206241600-62b8acd73346d.png|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsALG&lt;br /&gt;
|Observation time=2021-06-19T16:24:00.000Z&lt;br /&gt;
|ALGval=1&lt;br /&gt;
|Tags=sinilevää, sinilevätilanne, sinileväseuranta, sinilevä&lt;br /&gt;
|Source=HL&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{ObsIMG&lt;br /&gt;
|Observation time=2020-06-20T19:00:00.000Z&lt;br /&gt;
|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg&lt;br /&gt;
|AddInfo=Rantavedestä 21.6.2020.&lt;br /&gt;
|Tags=sinilevähavainto&lt;br /&gt;
|Source=HL&lt;br /&gt;
|User=Rukkune&lt;br /&gt;
}}&lt;br /&gt;
{{Paikka&lt;br /&gt;
|Koordinaatit=62.114965899766986, 27.054228782653997&lt;br /&gt;
|KoordPohj=62,114965899766986&lt;br /&gt;
|KoordIta=27,054228782653997&lt;br /&gt;
|Zoom=13&lt;br /&gt;
|Base=mmlTausta&lt;br /&gt;
|Kunta=Mikkeli&lt;br /&gt;
|User=Rukkune&lt;br /&gt;
|Ylläpito=user&lt;br /&gt;
}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202206241600-62b8acd73346d.png&amp;diff=966304</id>
		<title>Tiedosto:Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202206241600-62b8acd73346d.png</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202206241600-62b8acd73346d.png&amp;diff=966304"/>
		<updated>2022-06-26T19:00:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{cc-by-4.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsSECCHI-202206241600-62b8acbeeaab1.png&amp;diff=966303</id>
		<title>Tiedosto:Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsSECCHI-202206241600-62b8acbeeaab1.png</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsSECCHI-202206241600-62b8acbeeaab1.png&amp;diff=966303"/>
		<updated>2022-06-26T19:00:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{cc-by-4.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=863020</id>
		<title>Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=863020"/>
		<updated>2020-09-16T22:09:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Havaintolähetti&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsTEMP|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=|User=Rukkune|Date=2020-08-04|Time=17:00|Tags=sinilevähavainto, sinilevää, sinilevä, sinilevätilanne|toArchive=m|TEMPval=21|TEMPunit=°C|Img=|AddInfo=|Source=HL}}{{ObsALG|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=|User=Rukkune|Date=2020-08-04|Time=17:00|Tags=sinilevähavainto, sinilevää, sinilevä, sinilevätilanne|toArchive=m|ALGval=1|Img=|AddInfo=Sinilevähiukkasia runsaasti vedessä, vaikkei varsinaista &amp;quot;lauttaa&amp;quot; ole, koska tuuli ja voimakas allokko esti kerääntymisen lautoiksi.|Source=HL}}{{ObsSECCHI|Lat=62.114965899767|Lon=27.054228782654|Muni=|User=Rukkune|Date=2020-08-04|Time=17:00|Tags=sinilevähavainto, sinilevää, sinilevä, sinilevätilanne|toArchive=m|SECCHIval=1.3|SECCHIunit=m|Img=|AddInfo=Näkösyvyysmittarilla 125 cm.|Source=HL}}{{ObsTEMP|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|TEMPval=22|TEMPunit=°C|Img=|AddInfo=Mitattu rantavedestä, syvyys n. 40cm.|Source=HL}}{{ObsALG|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|ALGval=2|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsALG-202006201900-22.jpg|AddInfo=Vedestä otettu näyte 22.6. Viety samana päivänä Mikkelin ELY -keskukseen tutkittavaksi, jossa todennettu sinileväksi. |Source=HL}}{{ObsSECCHI|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|SECCHIval=1.2|SECCHIunit=m|Img=|AddInfo=Näkösyvyysmittarilla todettu 21.6.2020 (n. 40m rannasta). Keskiarvo 1,25 m.|Source=HL}}{{ObsIMG|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg|AddInfo=Rantavedestä 21.6.2020|Source=HL}}{{Valokuva|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|Tiedosto=#IMGTMPFILE_ObsIMG#|Teksti=Rantavedestä 21.6.2020|Source=HL}}{{Paikka|Koordinaatit=62.11496589976673, 27.054228782653766|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848385</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848385"/>
		<updated>2020-06-25T01:02:16Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt ehkä vaihdettiin laiturin kyljessä.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Teollisuuden valtavat jätteet meni minne meni.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia apukeinoja:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto vesistöalueilla. Merkittävä korjauksen kohde.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea. Jos huomaat virheellistä tietoa tai tiedät asiasta lisää, niin jatka toki tästä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848384</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848384"/>
		<updated>2020-06-25T00:37:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt ehkä vaihdettiin laiturin kyljessä.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Teollisuuden valtavat jätteet meni minne meni.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia apukeinoja:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea. Jos huomaat virheellistä tietoa tai tiedät asiasta lisää, niin jatka toki tästä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848383</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848383"/>
		<updated>2020-06-25T00:36:23Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt ehkä vaihdettiin laiturin kyljessä.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Teollisuuden valtavat jätteet meni minne meni.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia apukeinoja:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848382</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848382"/>
		<updated>2020-06-25T00:34:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt ehkä vaihdettiin laiturin kyljessä.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Teollisuuden valtavat jätteet meni minne meni.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848381</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848381"/>
		<updated>2020-06-25T00:31:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt vaihdettiin laiturin kyljessä, vanhat järveen ja uudet koneeseen.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Teollisuuden valtavat jätteet meni minne meni.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848380</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848380"/>
		<updated>2020-06-25T00:29:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt vaihdettiin laiturin kyljessä, vanhat järveen ja uudet koneeseen.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten estetään ylimääräisten ravinteiden ja kuormien kulkeutuminen vesiin? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848379</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848379"/>
		<updated>2020-06-25T00:26:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt vaihdettiin laiturin kyljessä, vanhat järveen ja uudet koneeseen.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten saadaan ylimääräiset ravinteet ja rasitteet pois vesistä tai miten hoidetaan, ettei niitä sinne enää pääse? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848378</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848378"/>
		<updated>2020-06-25T00:17:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt vaihdettiin laiturin kyljessä, vanhat järveen ja uudet koneeseen.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten saadaan ylimääräiset ravinteet ja rasitteet pois vesistä tai miten hoidetaan, ettei niitä sinne enää pääse? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea ja toivotaan että fiksummat ja asiasta enemmän tietävät jatkavat tästä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://pelastetaansavonveet.com/ pelastetaansavonveet]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=848377</id>
		<title>Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=848377"/>
		<updated>2020-06-25T00:15:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Keskustelusivu luotiin automaattisesti kun ensimmäinen ketju lähettiin.&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848376</id>
		<title>Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune/Kyyvesi_-_Rukkune_heikossa_hapessa&amp;diff=848376"/>
		<updated>2020-06-25T00:15:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Uusi ketju: Kyyvesi - Rukkune heikossa hapessa&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Terveiset Kyyveden Rukkuneen rantojen asukeille, ELY -keskukselle ja kaikille vesistöjen kunnosta huolestuneille ja erityisesti valtion päättäjille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pieni info alkuun. Itse havaitsin tämän turkoosin pirulaisen rantautuneen v.2016, heinäkuun lopulla. Sama juttu v. 2017, heinäkuun lopulla. Silloin vielä suht vähäisinä hiukkasina pitkin rantavettä. Vuonna 2018, juhannuksena tilanne näytti siltä, kuin olisi maalitelalla maalattu veden pintaan sinivihreitä 10-20 cm leveitä kaistoja rannasta järvelle päin. Vuonna 2019 juhannuksena rantavedessä odotti veden pinnalla 1-1,5m leveä turkoosi matto koko rantaviivan leveydeltä. Vein vesinäytteen tutkittavaksi Mikkelin ELY -keskukseen. Tulos: vahvaa maksamyrkkyä sisältävää sinilevää. Vuonna 2020 juhannuksena rantavedessä ja myös ulompana järvellä runsaasti sinilevä -hiukkasia (turkooseja murusia lähellä pintaa). Vein taas näytteen Mikkeliin. Tulos: sinilevää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ei kannata käyttää sinileväistä vettä pesuvetenä, eikä varsinkaan löylyvetenä, koska hengittäessä runsaasti sinilevää sisältävää vesihöyryä, saatat pahimmillaan aiheuttaa itsellesi/muille keuhkokuumeen tai vastaavia hengitystie -ongelmia. Lapset ja lemmikit kannattaa ottaa huomioon, jos mietit uimista. Sinilevät sisältävät maksamyrkkyjä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Molempina vuosina 2019 ja 2020 tein ensin itse pikatestin myynnissä olevalla &amp;quot;BlueGreenTest&amp;quot; -analyysillä ja se näytti ettei syytä huoleen. Mutta samasta ämpärillisestä otettu näyte todettiin MIkkelin ELY:ssä sinileväksi. Joten se siitä itse-testailusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mistä johtuu.. Eipä ole helppo kysymys se. Typpi ja fosfori.. Vuosikymmeniä sitten alkanut metsien ojitus, joita pitkin metsien ravinteet valuvat vesiin. Maatalousjätteet, jotka pääsevät vesiin. Turvetuotantoalueiden päästöt vesiin. Kalakantojen tasapaino ja niiden vaikutus rehevöitymiseen ym.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivoisin, ettei nyt työnnettäisi päätä pensaaseen siinä pelossa, että etsittäisiin syypäitä ongelmaan. Ennen läntättiin shamppoot päähän saunassa ja järveen pesulle.. Perämoottorin öljyt vaihdettiin laiturin kyljessä, vanhat järveen ja uudet koneeseen.. Katiskasta ahvenet ja hauet savustukseen, hopeiset takaisin lätäkköön.. Ei tiedetty sitä, mitä nyt tiedetään ja sen pituinen se.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Miten saadaan ylimääräiset ravinteet ja rasitteet pois vesistä tai miten hoidetaan, ettei niitä sinne enää pääse? Se on avain. Muuten saa lapsenlapset mainostaa Suomea &amp;quot;Tuhansien saastuneiden järvien&amp;quot; -maana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tähän mennessä tiedossa olevia hoitokeinoina ainakin:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1. Hoitokalastus. Jokainen asukas ja mökkiläinen voi tehdä osansa. Katiskat järveen ja hopeiset särkikalat ylös. Päästä pedot (hauki ym) takaisin. Särkikalat pelaa sinilevän kanssa samalla puolella, jos niitä on vesistössä liikaa suhteessa petokaloihin. Niin ja hopeiset on ruokaa myös. Jos ei itse pysty nielemään, niin lemmikeille kelpaa ;)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. Metsänhoito. Tutustukaa pintaa syvemmälle, miten ja milloin ne kaadot kannattaa hoitaa, ettei vedet kärsi. Erityisesti perintömetsien omistajat. Vaikka ette asu paikkakunnalla josta kaadatatte puuta, niin tinkikää vähän siitä viivan alle jäävästä euromäärästä ja vaatikaa kaadosta huolehtivaa urakoitsijaa suunnittelemaan kaadot oikeaan vuodenaikaan ja huomioimaan maaperän tyyppi. Kiitos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. Valtion turvetuotanto. Luopukaa nyt jo siitä, ennenkuin on kaikki vedet pilalla. Kiitos!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. Maatalouden kuormitustekijöitä en tunne, mutta eiköhän silläkin puolella ole parantamisen varaa vesien kunnon kannalta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Poliittista kantaa ei kannata sotkea tähän yhteyteen. Kaikkien värien puolesta liputtaneille uskoisin puhtaan veden olevan yhtä tärkeä elementti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiitos jos jaksoit lukea ja toivotaan että fiksummat ja asiasta enemmän tietävät jatkavat tästä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
pelastetaansavonveet&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen vesien kannalta&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsatalouden_vesiensuojelu_kouluttajan_aineisto.pdf&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=848374</id>
		<title>Kyyvesi (14.932.1.001)/Rukkune</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyvesi_(14.932.1.001)/Rukkune&amp;diff=848374"/>
		<updated>2020-06-24T22:39:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: Havaintolähetti&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;{{ObsTEMP|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|TEMPval=22|TEMPunit=°C|Img=|AddInfo=Mitattu rantavedestä, syvyys n. 40cm.|Source=HL}}{{ObsALG|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|ALGval=2|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsALG-202006201900-22.jpg|AddInfo=Vedestä otettu näyte 22.6. Viety samana päivänä Mikkelin ELY -keskukseen tutkittavaksi, jossa todennettu sinileväksi. |Source=HL}}{{ObsSECCHI|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|SECCHIval=1.2|SECCHIunit=m|Img=|AddInfo=Näkösyvyysmittarilla todettu 21.6.2020 (n. 40m rannasta). Keskiarvo 1,25 m.|Source=HL}}{{ObsIMG|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|Img=Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg|AddInfo=Rantavedestä 21.6.2020|Source=HL}}{{Valokuva|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune|Date=2020-06-20|Time=19:00|Tags=sinilevähavainto|toArchive=m|Tiedosto=#IMGTMPFILE_ObsIMG#|Teksti=Rantavedestä 21.6.2020|Source=HL}}{{Paikka|Koordinaatit=62.11496589976673, 27.054228782653766|Lat=62.11496589976673|Lon=27.054228782653766|Muni=Mikkeli|User=Rukkune}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg&amp;diff=848373</id>
		<title>Tiedosto:Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsIMG-202006201900-67.jpg&amp;diff=848373"/>
		<updated>2020-06-24T22:39:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: == Lisenssi ==
{{cc-by-3.0}}&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{cc-by-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsALG-202006201900-22.jpg&amp;diff=848372</id>
		<title>Tiedosto:Kyyvesi (14.932.1.001)-Rukkune-ObsALG-202006201900-22.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Kyyvesi_(14.932.1.001)-Rukkune-ObsALG-202006201900-22.jpg&amp;diff=848372"/>
		<updated>2020-06-24T22:39:01Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Rukkune: == Lisenssi ==
{{cc-by-3.0}}&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Lisenssi ==&lt;br /&gt;
{{cc-by-3.0}}&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Rukkune</name></author>
	</entry>
</feed>