https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=S%C3%A4%C3%A4skilahti+Elli 2026-04-19T14:08:47Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Jylynj%C3%A4rvi_(24.035.1.001)&diff=1104867 2025-05-19T07:23:54Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Jylynjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (86,5 %). Lisäksi 8,3 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 2,8 % rakennettuja alueita, 2,7 % soita ja kosteikoita ja 1,0 % avokallioita. Itse Jylynjärveä (24 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (428 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Jylynj%C3%A4rvi_(24.035.1.001)&diff=1104866 2025-05-19T07:23:07Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Jylynjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (86,5 %). Lisäksi 8,3 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 2,8 % rakennettuja alueita, 2,7 % soita ja kosteikoita ja 1,0 % avokallioita. Itse Jylynjärveä (10 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (156 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakarlammi_(24.044.1.005)&diff=1104864 2025-05-19T07:20:19Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kakarlammin vesi on humusrikas, mutta kirkas.<br /> <br /> Kakarlammin valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (76,2 %), mutta myös rakennettuja alueita on huomattava osuus (16,2 %). Lisäksi 3,1 % valuma-alueesta on teollisuuden alueita, 2,5 % avokallioita ja 1,9 % vesistöjä. Itse Kakarlammia (2 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (29 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kakarlammin vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat järviruoko, palpakko sp., raate, sara sp., lumme ja ulpukka. Järvi voidaan luokitella ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi), sillä ulpukka on selkeä valtalaji.<br /> <br /> Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä lähes kaikki havaituista lajeista ovat rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kakarlammi_(24.044.1.005)&diff=1104863 2025-05-19T07:18:15Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kakarlammin vesi on humusrikas, mutta kirkas.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kakarlammin vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat järviruoko, palpakko sp., raate, sara sp., lumme ja ulpukka. Järvi voidaan luokitella ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi), sillä ulpukka on selkeä valtalaji.<br /> <br /> Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä lähes kaikki havaituista lajeista ovat rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Alimmainen_(24.044.1.013)&diff=1104862 2025-05-19T07:14:10Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Alimmainen on humusrikas ja pitkänomainen järvi, kooltaan 10 ha. Järvi saa vettä useista lähialueen järvistä, jotka laskevat siihen pohjoispäässä sijaitsevien ojien kautta. Tämän ansiosta järven teoreettinen viipymä voi olla niinkin lyhyt kuin yksi kuukausi. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys 5,5 m.<br /> <br /> Alimmaisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,2 %). Lisäksi 5,4 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 0,2 % avokallioita, 0,1 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % vesistöjä. Itse Alimmaista (10 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (156 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alimmaisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 tunnistettiin 20 vesikasvilajia, joista runsaimmat olivat ulpukka, järviruoko sekä erilaiset sarat. Muut havaitut lajit olivat jäkki, järvikorte, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, luhtakuusio, luhtavuohennokka, myrkkykeiso, pullosara, raate, ranta-alpi, rantapalpakko, suokukka, suo-orvokki, luhtasuoputki, terttualpi, vehka ja lumme.<br /> <br /> Alimmainen voidaan luokitella ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi), mutta siellä esiintyy myös korte-ruokojärven piirteitä (''Equisetum-Phragmites''-tyyppi). Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Alimmainen_(24.044.1.013)&diff=1104861 2025-05-19T07:12:13Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Alimmainen on humusrikas ja pitkänomainen järvi, kooltaan 10 ha. Järvi saa vettä useista lähialueen järvistä, jotka laskevat siihen pohjoispäässä sijaitsevien ojien kautta. Tämän ansiosta järven teoreettinen viipymä voi olla niinkin lyhyt kuin yksi kuukausi. Järven keskisyvyys on noin 2,5 metriä ja suurin syvyys 5,5 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alimmaisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 tunnistettiin 20 vesikasvilajia, joista runsaimmat olivat ulpukka, järviruoko sekä erilaiset sarat. Muut havaitut lajit olivat jäkki, järvikorte, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, luhtakuusio, luhtavuohennokka, myrkkykeiso, pullosara, raate, ranta-alpi, rantapalpakko, suokukka, suo-orvokki, luhtasuoputki, terttualpi, vehka ja lumme.<br /> <br /> Alimmainen voidaan luokitella ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi), mutta siellä esiintyy myös korte-ruokojärven piirteitä (''Equisetum-Phragmites''-tyyppi). Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hossus_(24.044.1.014)&diff=1104860 2025-05-19T07:10:23Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hossus on karu ja merkittävästä humuspitoisuudesta huolimatta melko kirkasvetinen järvi. Kokoonsa nähden järvi on suhteellisen syvä, sillä maksimisyvyys on noin viisi metriä.<br /> <br /> Hossuksen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (80,8 %), mutta myös rakennettuja alueita on huomattava osa (18,7 %). Lisäksi 0,9 % valuma-alueesta on avokallioita ja 0,8 % soita ja kosteikoita. Itse Hossusta (4 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (20 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Hossuksen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka.<br /> <br /> Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hossus_(24.044.1.014)&diff=1104859 2025-05-19T07:08:17Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Hossus on karu ja merkittävästä humuspitoisuudesta huolimatta melko kirkasvetinen järvi. Kokoonsa nähden järvi on suhteellisen syvä, sillä maksimisyvyys on noin viisi metriä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Hossuksen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, kurjenjalka, pullosara, raate, rantapalpakko, sara sp., suokukka, terttualpi, lumme, uistinvita ja ulpukka.<br /> <br /> Järven vesikasvilajisto ei kuvasta tiettyä rehevyystasoa, sillä valtaosa havaituista lajeista on rehevyydestä riippumattomia. Kasvillisuus ei myöskään rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ylisj%C3%A4rvi_(24.043.1.001)&diff=1104858 2025-05-19T06:57:11Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.<br /> <br /> Ylisjärven valuma-alueesta 54,9 % on metsäalueita ja merkittävät 38,3 % maatalousalueita. Lisäksi rakennettuja alueita on 4,9 %, teollisuuden alueita 1,1 %, soita ja kosteikoita 0,3 %, avokallioita 0,3 % ja vesistöjä 0,1 % valuma-alueesta. Itse Ylisjärveä (175 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (7 323 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ylisjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Veden laatu on kuitenkin edelleen varsin huono, sillä järven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet kesäisin epänormaalin suuria aiemmasta jätevesikuormituksesta johtuen. Myös typpeä on vedessä hyvin runsaasti. Etenkin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet 2010-luvulla aiempaa pienempiä, mutta edelleen hyvin korkeita. Planktonlevien määrään verrannolliset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain epätavallisen suuria, mutta pienentyneet huomattavasti 2000-luvun alkupuolen pitoisuuksista.<br /> <br /> Pintavedessä on esiintynyt voimakkaaseen planktonlevätuotantoon liittyvää huomattavaa hapen ylikyllästystä, ja sitä on ilmennyt jopa pohjanläheisessä vedessä 2000-luvun alkuun asti. Talvella pintaveden happipitoisuus on pysynyt pääosin tyydyttävänä, mutta pohjan lähellä hapen vajaus on ollut voimakasta ja happi on ajoittain loppunut kokonaan.<br /> <br /> Järven vesi on hyvin humuspitoista. Sameus oli erittäin voimakasta 2000-luvun alkupuolella, jonka jälkeen sameusarvot ovat laskeneet huippuluvuista, mutta jääneet edelleen korkeiksi. Näkösyvyys on vastaavasti jonkin verran parantunut, mutta ollut viime kesämittauksissa yhä vain 0,5-0,9 m. Veden pH-arvot ovat aiemmin olleet kesällä jopa haitallisen korkeita (enimmillään jopa 10) runsaan levätuotannon vuoksi, mutta laskeneet 2000-luvulla huomattavasti.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 1.8.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Ylisjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Ylisjarvi.jpg|&lt;span caption=&quot;ylisjarvi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 15.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> '''Kasvillisuus''' on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.<br /> <br /> Järven '''kalasto''' on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki. <br /> <br /> Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas '''sammakkokanta'''. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia '''matelijoita'''.<br /> <br /> '''Vesilinnustoa''' luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.<br /> <br /> Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen '''nisäkäs '''. Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lahnaj%C3%A4rvi_(24.034.1.013)&diff=1104857 2025-05-19T06:53:40Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lahnajärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (72,8 %), mutta myös maatalousalueita on huomattava osuus (19,8 %). Lisäksi 5,9 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 0,8 % teollisuuden alueita, 0,4 % soita ja kosteikoita ja 0,4 % avokallioita. Itse Lahnajärveä (79 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (703 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(24.044.1.015)&diff=1104856 2025-05-19T06:43:50Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Keskimmäinen on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä.<br /> <br /> Keskimmäisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,0 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 5,2 %, avokallioita 0,9 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Keskimmäistä (4 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (55 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaituista lajeista vallitsevin oli ulpukka, ja järvi onkin luokiteltu ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi). Vuoden 2024 kartoituksessa ei havaittu runsasravinteisia vesiä suosivia leväosmankäämiä ja haarapalpakkoa, joita havaittiin vielä vuonna 2002. Tämä voi viitata ravinteisuuden laskuun järvessä.<br /> <br /> Ulpukan lisäksi vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat jäkki, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sekä rahkasammal sp. Keskimmäisen kasvillisuus ei rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskimm%C3%A4inen_(24.044.1.015)&diff=1104855 2025-05-19T06:42:10Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Keskimmäinen on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Keskimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaituista lajeista vallitsevin oli ulpukka, ja järvi onkin luokiteltu ulpukkajärveksi (''Nuphar''-tyyppi). Vuoden 2024 kartoituksessa ei havaittu runsasravinteisia vesiä suosivia leväosmankäämiä ja haarapalpakkoa, joita havaittiin vielä vuonna 2002. Tämä voi viitata ravinteisuuden laskuun järvessä.<br /> <br /> Ulpukan lisäksi vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat jäkki, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sekä rahkasammal sp. Keskimmäisen kasvillisuus ei rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ylimm%C3%A4inen_(24.044.1.016)&diff=1104854 2025-05-19T06:41:06Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ylimmäinen on viiden hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi, ja siihen laskee vettä viereisestä Hirvilammista.<br /> <br /> Ylimmäisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (89,5 %), mutta myös rakennettuja alueita on huomattava osa (10,0 %). Lisäksi 0,3 % valuma-alueesta on vesistöjä ja 0,2 % avokallioita. Itse Ylimmäistä (5 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (39 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ylimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Ylimmäinen voidaan luokitella kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (''Nuphar'' -tyyppi). Vuonna 2024 havaitut lajit olivat jouhisara, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perusteella ei voida päätellä järven rehevyystasoa. Kasvillisuus ei myöskään vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ylimm%C3%A4inen_(24.044.1.016)&diff=1104853 2025-05-19T06:38:48Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ylimmäinen on viiden hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi, ja siihen laskee vettä viereisestä Hirvilammista.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ylimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Ylimmäinen voidaan luokitella kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (''Nuphar'' -tyyppi). Vuonna 2024 havaitut lajit olivat jouhisara, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, sara sp., suoputki, terttualpi, vehka, lumme ja ulpukka. Kasvillisuuden perusteella ei voida päätellä järven rehevyystasoa. Kasvillisuus ei myöskään vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomusj%C3%A4rvi_(24.034.1.001)&diff=1104852 2025-05-19T06:37:51Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomusjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi viime luokituksessa. Seurantatietoja järvestä on melko vähän. Kesällä vedessä on ollut melko runsaasti fosforia ja kohtalaisesti typpeä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut yksittäisissä mittauksissa suuri, mikä ilmentää melko runsasta levätuotantoa.<br /> <br /> Happipitoisuus on vaihdellut sekä pintavedessä että pohjanläheisessä vedessä. Hapen vajausta on esiintynyt erityisesti talvella, mutta jonkin ajoittain myös kesällä.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on ollut kohtalainen ja kasvanut jonkin verran pitkällä aikavälillä, ja vesi on sameaa. Näkösyvyys on kuitenkin ollut melko hyvä. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksessa 6,9 ja talvisin alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Suomusjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Suomusjarvi2.jpg|&lt;span caption=&quot;suomusjarvi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 15.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Suomusjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (88,2 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 6,6 %, maatalousalueita 4,5 %, avokallioita 0,4 %, soita ja kosteikoita 0,2 % ja teollisuuden alueita 0,2 % valuma-alueesta. Itse Suomusjärveä (57 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (556 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Piilj%C3%A4rvi_(24.044.1.003)&diff=1104851 2025-05-19T06:36:47Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Piiljärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (85,5 %). Lisäksi 6,3 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 5,8 % maatalousalueita, 1,8 % teollisuuden alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,5 % avokallioita. Itse Piiljärveä (26 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (284 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.<br /> <br /> Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (''Equisetum-Phragmites''-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Varvoj%C3%A4rvi_(24.044.1.019)&diff=1104850 2025-05-19T06:35:38Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Varvojärvi on 18 hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi. Rannat ovat pehmeäpohjaiset ja nopeasti syvenevät. Metsät ylettyvät rantaviivaan asti.<br /> <br /> Varvojärven valuma-alue (336 ha) koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,1 %), mutta myös rakennettuja alueita o 3,2 %, maatalousalueita 1,3 %, avokallioita 0,6 % ja soita ja kosteikoita 0,5 % valuma-alueesta. Itse Varvojärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Varvojärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2002 Varvojärvi on luokiteltu kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (''Nuphar'' -tyyppi).<br /> <br /> Vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat haarapalpakko, järvikorte, järviruoko, kaitapalpakko, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvita sekä ulpukka. Järven erikoisuutena voidaan pitää neljän palpakkolajin, kaita-, haara-, ranta- ja siimapalpakon, esiintymistä. Yleisimmät ja runsaimmat lajit järvellä ovat ulpukka ja järviruoko. Kasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Varvoj%C3%A4rvi_(24.044.1.019)&diff=1104849 2025-05-19T06:35:19Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Varvojärvi on 18 hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi. Rannat ovat pehmeäpohjaiset ja nopeasti syvenevät. Metsät ylettyvät rantaviivaan asti.<br /> <br /> Varvojärven valuma-alue (336 ha) koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,1 %), mutta myös rakennettuja alueita o 3,2 %, maatalousalueita 1,3 %, avokallioita 0,6 % ja soita ja kosteikoita 0,5 % valuma-alueesta. Itse Varvojärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Varvojärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2002 Varvojärvi on luokiteltu kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (Nuphar -tyyppi).<br /> <br /> Vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat haarapalpakko, järvikorte, järviruoko, kaitapalpakko, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvita sekä ulpukka. Järven erikoisuutena voidaan pitää neljän palpakkolajin, kaita-, haara-, ranta- ja siimapalpakon, esiintymistä. Yleisimmät ja runsaimmat lajit järvellä ovat ulpukka ja järviruoko. Kasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Suomusj%C3%A4rvi_(24.034.1.001)&diff=1104848 2025-05-19T06:32:33Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Suomusjärvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on määritelty hyväksi viime luokituksessa. Seurantatietoja järvestä on melko vähän. Kesällä vedessä on ollut melko runsaasti fosforia ja kohtalaisesti typpeä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut yksittäisissä mittauksissa suuri, mikä ilmentää melko runsasta levätuotantoa.<br /> <br /> Happipitoisuus on vaihdellut sekä pintavedessä että pohjanläheisessä vedessä. Hapen vajausta on esiintynyt erityisesti talvella, mutta jonkin ajoittain myös kesällä.<br /> <br /> Veden humuspitoisuus on ollut kohtalainen ja kasvanut jonkin verran pitkällä aikavälillä, ja vesi on sameaa. Näkösyvyys on kuitenkin ollut melko hyvä. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut viime kesämittauksessa 6,9 ja talvisin alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 30.9.2013<br /> <br /> Päivitetty 23.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Suomusjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Suomusjarvi2.jpg|&lt;span caption=&quot;suomusjarvi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 15.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> SUomusjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (88,2 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 6,6 %, maatalousalueita 4,5 %, avokallioita 0,4 %, soita ja kosteikoita 0,2 % ja teollisuuden alueita 0,2 % valuma-alueesta. Itse Suomusjärveä (57 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (556 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kyyn%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.044.1.008)&diff=1104847 2025-05-19T06:05:05Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kyynäräjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (84,7 %). Lisäksi 8,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 5,2 % rakennettuja alueita, 1,1 % soita ja kosteikoita, 0,7 % avokallioita ja 0,4 % teollisuuden alueita. Itse Kyynäräjärveä (66 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (354 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Nahvonj%C3%A4rvi_(24.075.1.002)&diff=1104846 2025-05-19T06:02:31Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Nahvonjärven valuma-alue koostuu lähes kokonaan metsäalueista (96,3 %), mutta myös rakennettuja alueita on 2,4 %, soita ja kosteikoita 0,6 %, vesistöjä 0,4 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Valuma-alueella ei siis ole yhtään maatalousalueita. Itse Nahvonjärveä (11 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (411 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pernjoki_-_Koiraj%C3%A4rvi_(24.044.1.004)&diff=1104845 2025-05-19T05:58:47Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pernjoki-Koirajärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (87,6 %). Lisäksi 7,4 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 2,8 % soita ja kosteikoita, 1,9 % avokallioita, 1,0 % teollisuuden alueita ja 0,1 % maatalousalueita. Itse järveä (50 ha) ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen (410 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saarij%C3%A4rvi_(24.044.1.018)&diff=1104844 2025-05-19T05:54:57Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Saarijärvi on syvä, jopa 13 metriä, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä.<br /> <br /> Saarijärven valuma-alue koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,8 %), mutta myös avokallioita on 2,9 %, rakennettuja alueita 1,3 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Saarijärveä (10 ha) ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen (38 ha). <br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Saarijärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Uusimmassa kartoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasviekologiselta järvityypiltään niukkaravinteiseksi ruokojärveksi. Vesikasvillisuus Saarijärvessä on niukkaa ja lajien määrä on vähäinen, minkä seurauksena vesikasvillisuudella on suhteellisen pieni merkitys järvessä.<br /> <br /> Kaikki vuoden 2024 kartoituksessa havaitut lajit ovat ravinteisuudesta riippumattomia. Tämä koskee myös niitä lajeja, jotka näyttävät kadonneen tai vähentyneen. Täten kasvillisuuden perusteella ei voida havaita trendiä järven rehevöitymisessä. Vesikasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä kasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saarij%C3%A4rvi_(24.044.1.018)&diff=1104843 2025-05-19T05:52:16Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Saarijärvi on syvä, jopa 13 metriä, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Saarijärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Uusimmassa kartoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasviekologiselta järvityypiltään niukkaravinteiseksi ruokojärveksi. Vesikasvillisuus Saarijärvessä on niukkaa ja lajien määrä on vähäinen, minkä seurauksena vesikasvillisuudella on suhteellisen pieni merkitys järvessä.<br /> <br /> Kaikki vuoden 2024 kartoituksessa havaitut lajit ovat ravinteisuudesta riippumattomia. Tämä koskee myös niitä lajeja, jotka näyttävät kadonneen tai vähentyneen. Täten kasvillisuuden perusteella ei voida havaita trendiä järven rehevöitymisessä. Vesikasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä kasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pernj%C3%A4rvi_(24.044.1.006)&diff=1104842 2025-05-19T05:50:19Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Pernjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (85,3 %). Lisäksi 9,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 4,3 % rakennettuja alueita, 0,8 % avokallioita, 0,3 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % teollisuuden alueita. Itse Pernjärveä (119 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (2 129 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pernjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Vedessä on runsaasti fosforia ja melko runsaasti typpeä. Kokonaisfosforipitoisuus on kasvanut pitkällä aikavälillä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut suuri ja noussut voimakkaasti 1990-luvulla aiemmista pitoisuuksista.<br /> <br /> Pintaveden happipitoisuus on ollut kesällä hyvä ja talvella yleensä tyydyttävä. Pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt voimakastakin hapen vajausta talvisin.<br /> <br /> Vesi on voimakkaasti humuspitoista ja hyvin sameaa. Selvää muutossuuntaa ei ole havaittavissa. Näkösyvyys on ollut pieni, viime kesämittauksissa vain 0,6-1,0 m. Happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä 2010-luvulla 6,9-7,0, mutta talvella selvästi alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 8.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 16.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Pernjärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2022&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Pernjarvi.jpg|&lt;span caption=&quot;Pernjarvi&quot;&gt;&lt;/span&gt;<br /> <br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 15.8.2024<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(24.022.1.001)&diff=1104841 2025-05-19T05:40:16Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Lammijärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (80,4 %), mutta huomattava osuus on myös rakennettuja alueita (10,3 %). Lisäksi maatalousalueita on 6,6 %, soita ja kosteikoita 1,6 %, avokallioita 0,7 % ja vesistöjä 0,3 % valuma-alueesta. Itse Lammijärveä (45 ha) ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen (208 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saarenj%C3%A4rvi_(24.012.1.001)&diff=1104840 2025-05-19T05:36:28Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Saarenjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsä-alueista (74,7 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,5 %). Lisäksi soita ja kosteikoita on 4,5 %, rakennettuja alueita 4,3 %, teollisuuden alueita 0,6 % ja avokallioita 0,3 % valuma-alueesta. Itse Saarenjärveä (79 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (3 511 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saarenj%C3%A4rvi_(24.012.1.001)&diff=1104839 2025-05-19T05:36:17Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Piilj%C3%A4rvi_(24.044.1.003)&diff=1104838 2025-05-19T05:35:04Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Piiljärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (85,5 %). Lisäksi 6,3 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 5,8 % maatalousalueita, 1,8 % teollisuuden alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,5 % avokallioita. Itse Piiljärveä (26 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (284 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.<br /> <br /> Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Piilj%C3%A4rvi_(24.044.1.003)&diff=1104837 2025-05-19T05:34:47Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.<br /> <br /> Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.042.1.001)&diff=1104836 2025-05-19T05:34:30Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Pitkäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (91,5 %). Lisäksi 5,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 3,0 % rakennettuja alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % avokallioita. Itse Pitkäjärveä (37 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (162 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.042.1.001)&diff=1104835 2025-05-19T05:34:15Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104834 2025-05-19T05:34:00Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Enäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (73,4 %). Lisäksi 10,8 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 7,2 % rakennettuja alueita, 6,1 % vesistöjä, 1,8 % soita ja kosteikoita, 0,4 % teollisuuden alueita ja 0,4 % avokallioita. Itse Enäjärveä (1 108 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (9 368 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104833 2025-05-19T05:32:49Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104832 2025-05-19T05:32:14Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Kirkkojärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesistöjä on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7%, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (52 825 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104831 2025-05-19T05:31:55Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saarenj%C3%A4rvi_(24.012.1.001)&diff=1104829 2025-05-19T05:23:12Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Saarenjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsä-alueista (74,7 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,5 %). Lisäksi soita ja kosteikoita on 4,5 %, rakennettuja alueita 4,3 %, teollisuuden alueita 0,6 % ja avokallioita 0,3 % valuma-alueesta. Itse Saarenjärveä (79 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (3 511 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104824 2025-05-19T05:19:29Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kirkkojärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesistöjä on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7%, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (52 825 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104823 2025-05-19T05:19:09Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Enäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (73,4 %). Lisäksi 10,8 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 7,2 % rakennettuja alueita, 6,1 % vesistöjä, 1,8 % soita ja kosteikoita, 0,4 % teollisuuden alueita ja 0,4 % avokallioita. Itse Enäjärveä (1 108 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (9 368 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104822 2025-05-19T05:18:53Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Enäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (73,4 %). Lisäksi 10,8 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 7,2 % rakennettuja alueita, 6,1 % vesistöjä, 1,8 % soita ja kosteikoita, 0,4 % teollisuuden alueita ja 0,4 % avokallioita. Itse Enäjärveä (1 108 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (9 368 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.042.1.001)&diff=1104821 2025-05-19T05:18:36Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Pitkäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (91,5 %). Lisäksi 5,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 3,0 % rakennettuja alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % avokallioita. Itse Pitkäjärveä (37 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (162 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Piilj%C3%A4rvi_(24.044.1.003)&diff=1104820 2025-05-19T05:17:52Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.<br /> <br /> Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Piiljärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (85,5 %). Lisäksi 6,3 % valuma-alueesta on rakennettuja alueita, 5,8 % maatalousalueita, 1,8 % teollisuuden alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,5 % avokallioita. Itse Piiljärveä (26 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (284 ha). Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Piilj%C3%A4rvi_(24.044.1.003)&diff=1104819 2025-05-19T05:14:10Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Piiljärven vesikasvillisuus on kartoitettu vuonna 2024. Tällöin havaitut lajit olivat jouhisara, jäkki, järvikaisla, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, keltakurjenmiekka, leväosmankäämi, pullosara, raate, rantakukka, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., terttualpi, vehka, kaitapalpakko, lumme, siimapalpakko, ulpukka, nuottaruoho ja tatarvita. Näistä erityisin laji on tatarvita, joka on kellus- tai uposlehtinen kasvi ja Suomessa hyvin harvinainen laji. Sitä esiintyy pelkästään Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.<br /> <br /> Piiljärvi voidaan luokitella kasviekologiseen järvityyppiin järvikorte-ruokojärvet (Equisetum-Phragmites-tyyppi). Järven kasvillisuus ei rajoita virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.<br /> <br /> Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104818 2025-05-19T05:13:16Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kirkkojärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesistöjä on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7%, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (52 825 ha). Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104817 2025-05-19T05:12:48Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Enäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (73,4 %). Lisäksi 10,8 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 7,2 % rakennettuja alueita, 6,1 % vesistöjä, 1,8 % soita ja kosteikoita, 0,4 % teollisuuden alueita ja 0,4 % avokallioita. Itse Enäjärveä (1 108 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (9 368 ha). Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.042.1.001)&diff=1104794 2025-05-19T05:09:43Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Pitkäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (91,5 %). Lisäksi 5,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 3,0 % rakennettuja alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % avokallioita. Itse Pitkäjärveä (37 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (162 ha). Lähde: LSVSY 2025<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.042.1.001)&diff=1104793 2025-05-19T05:06:12Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Pitkäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (91,5 %). Lisäksi 5,1 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 3,0 % rakennettuja alueita, 0,8 % soita ja kosteikoita ja 0,1 % avokallioita. Itse Pitkäjärveä (37 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (162 ha).<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104792 2025-05-19T05:03:02Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kirkkojärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesistöjä on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7%, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä (723 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (52 825 ha).<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=En%C3%A4j%C3%A4rvi_(24.033.1.001)&diff=1104791 2025-05-19T05:02:09Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Enäjärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (73,4 %). Lisäksi 10,8 % valuma-alueesta on maatalousalueita, 7,2 % rakennettuja alueita, 6,1 % vesistöjä, 1,8 % soita ja kosteikoita, 0,4 % teollisuuden alueita ja 0,4 % avokallioita. Itse Enäjärveä (1 108 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (9 368 ha).<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> Enäjärven suojeluyhdistyksen nettisivut.<br /> <br /> [http://www.enajarvi.fi Enäjärven suojeluyhdistys]<br /> <br /> *Hagman, A.-M. 2012. [https://www.doria.fi/handle/10024/76757 Sammatin Enäjärven kunnostussuunnitelma.] Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 27 | 2012. 64 s.</div>

Sääskilahti Elli https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kirkkoj%C3%A4rvi_(24.021.1.005)&diff=1104790 2025-05-19T04:55:27Z

<p>Sääskilahti Elli: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.<br /> <br /> Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.<br /> <br /> Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.<br /> <br /> Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.<br /> <br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013<br /> <br /> Päivitetty 13.7.2018<br /> <br /> &lt;gallery widths=600px heights=360px perrow=1 caption=&quot;Kiskon Kirkkojärven eteläpään vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2023&quot;&gt;<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaisfosfori.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) kokonaistyppi.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) klorofylli.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) näkösyvyys.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pinta.jpg|alt=<br /> Tiedosto: Kirkkojärvi (24.021.1.005) happi pohja.jpg|alt=<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015<br /> <br /> Päivitetty 27.6.2023<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Kirkkojärven valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (68,5 %), mutta huomattava osuus on myös maatalousalueita (16,9 %). Lisäksi vesistöjä on 7,5 %, rakennettuja alueita 4,4 %, soita ja kosteikoita 1,7%, teollisuuden alueita 0,5 % ja avokallioita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Kirkkojärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sääskilahti Elli