https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Sanni+K 2026-06-01T16:34:15Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.936.1.004)&diff=1171551 2026-04-26T16:47:46Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pitkäjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Lautaportaan kylässä sijaitseva järvi. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu myös Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen. Pitkäjärven pinta-ala on virallisesti 22,1 hehtaaria ja sen pituus on 1,2 kilometriä sekä leveys 500 metriä. Siihen laskee kolme suo- ja metsäojaa. Yhden kautta pohjoisesta laskee sekä Lunkinjärven että Munalammin kautta virtaavien Okslammin ja Tahjanjärven vedet. Toisen kautta etelästä laskevat Lautaportaanjärven vedet. Myös Isohosionlammesta laskee vettä Rimpin kautta Pitkäjärveen. Järven luusua sijaitsee sen lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 2,5 kilometriä pitkä Latoniitunoja, joka laskee Ilojärveen.<br /> <br /> Pitkäjärven rantaviiva on neljä kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Länsirannalla on suota. Järven pohjoispuolelta kulkee ohitse Pätinkiharjun ja Tujunninharjun väliin jäävä katkeileva jakso. Järven pulleasta kohdasta erkanee pohjoiseen yli 700 metriä pitkä Kiiskilahti ja itään työntyy hyvin kapeana salmena Rimpin lahdenperä. Järvessä on viisi pientä luotoa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pitkäjärvi on soistunut vuosien saatossa ja erilaisia kasveja on tullut lisää. Viime vuosina tilanne on muuttunut oleellisesti sekä kasvillisuuden määrä lisääntynyt huomattavasti. Järvi on madaltunut osin järviin tulevista läheisten metsien aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta, mutta myös järvessä olevan kasvillisuusjätteen takia. Erityisesti järven pohjoispää, jossa sijaitsee myös järveen tulevat tulo-ojat, on madaltunut ja sinne on tullut runsaasti uposkasvillisuutta, joka haittaa uimista, kalastusta, veneilyä. Vesi ei juurikaan virtaa siellä enää. Järven pohjassa on runsas suohumuksesta tullut liejukerros. Myös veden pinta laskee herkästi ja ranta ruohottuu. Järvessä on runsaasti lummetta ja ulpukkaa, mutta myös ilmaversoisia kasveja (korte, kaisla). <br /> <br /> Järvelle on perustettu suojeluyhdistys yhdessä viereisen Lautaportaan järven kanssa vuonna 2018. Yhdistyksen keskeisenä päätavoitteena on suojella ja parantaa järviä, ettei niiden tila enää heikkene, sekä ennallistaa järvien tilaa virkistyskäytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Viimeisimmässä mittauksessa kokonaisfosfori on ollut 10 µg/l, mikä on hyvä arvo. Kokonaisfosforin yltäessä 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittaustulokset kertovat Pitkäjärven olevan humuksinen järvi. Humuksisiksi vesiksi luokitellaan, kun kokonaistypen arvot ovat 400-800 µg/l. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Vesinäytteet==<br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys talvella 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 5.3.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatua. Näytevesi otettiin jään alta 1 m syvyydestä:<br /> Pitkäjärvi on matala ja saa vetensä pääosin pohjoispäästä järveen laskevan uoman kautta laajalta valuma-alueelta, jossa on paljon ojitettuja suoalueita ja myös useita järviä (Oksjärvi, Tahjanjärvi, Torajärvi). Myös Lautaportaanjärven valuma-alue on suovaltainen, mutta pinta-alaltaan<br /> huomattavasti pienempi. Järven vesi laskee Pitkäjärveen.<br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan molemmat järvet olivat lämpötilan suhteen kerrostuneita. Pitkäjärven<br /> näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,05 m ja jääpeitteen paksuus 40 cm. Happipitoisuuden<br /> perusteella Pitkäjärven tila oli huono, sillä jään alapuolisessa vedessä hapen kyllästysaste oli<br /> vain vähän alle 40% ja jo 1 m syvyydessä vesi oli lähes hapetonta. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä 2,6 m ja jään paksuus 42 cm. Pintavedessä happitilanne oli parempi kuin<br /> Pitkäjärvessä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happea oli vain vähän jäljellä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kevään 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Vesianalyysien perusteella järvet luokitellaan pieniksi humusjärviksi. Veden väri ja orgaanisen<br /> hiilen kokonaispitoisuus merkitsevät korkeaa humuspitoisuutta, joka on tyypillistä suovaltaisten<br /> valuma-alueiden järville. Lautaportaan vesi on väriltään hieman tummempaa ja siinä on liuenneena enemmän orgaanisia yhdisteitä kuin Pitkäjärvessä. Järviveden lievä happamuus viittaa<br /> myös humuspitoisuuteen. Veden puskurointikyky on hyvä ja sähkönjohtavuus on normaalitasolla molemmissa järvissä. Pitkäjärvessä vesi oli kuitenkin silminnähden sameaa ja rautapitoisuus<br /> normaalia korkeampi. Sameus voi viitata järveen kohdistuvaan suurempaan kuormitukseen.<br /> Korkea rautapitoisuus johtunee veden vähähappisuudesta. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvet<br /> ovat melko vähäravinteisia, typpipitoisuus on tyypillinen humusvesille. Pitkäjärven alhainen<br /> happipitoisuus vaikuttaa siihen, että liukoinen typpi esiintyy ammoniumtyppenä. Nitraattia ja<br /> fosfaattia on molemmissa järvissä suhteellisen vähän.<br /> <br /> Molempia järviä voi luonnehtia tyypillisiksi pieniksi humusjärviksi, joissa veden tummuus ja orgaanisen aineksen määrän lisääntyminen voivat heikentää vesien virkistyskäyttöä. Vedenlaadultaan järvet poikkeavat toisistaan jossain määrin. Pitkäjärven vedenlaatuun vaikuttaa sen laajalta valuma-alueelta tulevat humuspitoiset vedet, mikä matalassa järvessä orgaanisen aineksen hajotessa aiheuttaa helposti talviaikaista hapettomuutta. <br /> <br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys kesällä 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 6.8.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven ja kahden järviin laskevan tulouoman vedenlaatua:<br /> Järvinäytteet otettiin kahdesta syvyydestä, 0,5 m pinnasta ja 0,5 m pohjan yläpuolelta. Samalla mitattiin kenttämittarilla vesipatsaan lämpötila ja happipitoisuus pinnasta pohjaan 0,5 metrin välein. Järveen laskevista kahdesta ojasta näytevesi otettiin keskeltä uomaa. <br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan Pitkäjärven näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,0 m. Vesi oli<br /> lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja happipitoisuus oli hyvä. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä lähes 3 m ja lämpötilan suhteen vesi oli lievästi kerrostunut. Pintavedessä happitilanne oli hyvä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happi pitoisuus väheni ja pohjan lähellä oli lähes hapetonta.<br /> <br /> [[Tiedosto:Syksyn 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Molempien järvien vedenlaatu oli elokuussa hyvin samankaltainen eikä kummassakaan järvessä ollut suurta eroa pinta- ja alusveden välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella<br /> järvien tila on luokiteltavissa hyväksi. Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuudet<br /> (fosfaatti, nitraatti ja ammonium) olivat pieniä ja ajankohdalle tyypillisesti ne ovat sitoutuneena levämassaan. Kokonaisravinteiden perusteella järvet ovat luokiteltavissa lievästi reheviksi ja orgaanisen aineksen ja veden värin perusteella humuspitoisiksi. Lautaportaan alusvedessä havaittiin lievää happitilanteen heikentymistä ja vesi siellä vesi oli myös pintavettä humuspitoisempaa.<br /> <br /> Pitkäjärven pohjoisosaan laskevassa ojassa ravinne- ja orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat melko alhaisia, joten ainakin kesällä tulouoman aiheuttama kuormitus järveen oli vähäinen. Lautaportaanjärven tutkitun ojan veden laatu oli selvästi sameampaa ja ravinteikkaampaa. Vesi oli<br /> lisäksi hyvin tummaa, mikä viittaa sen valuvan suovaltasilta mailta. Näytteenotto tapahtui elokuussa ja kuivan kesän vuoksi virtaamat olivat normaalia pienempiä.<br /> <br /> Järvien vedenlaadussa ei havaittu mitään, mikä selvästi heikentäisi järvien tilaa. Molemmat järvet ovat tyypillisiä pieniä matalahkoja humuspitoisia järviä. Järviin kohdistuvaa kokonaiskuormitusta on mahdollista selvittää tarkemmin ottamalla tulouomista näytteitä ylivirtaamien aikaan<br /> syksyllä ja keväällä. Pitkäjärveen vesi valuu lähes yksinomaan nyt tutkitun tulouoman kautta,<br /> mutta järveen laskee myös toinen pienempi oja.</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001)&diff=1171550 2026-04-26T16:44:25Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Pehkijärvi on naturajärvi. Järvi on muodoltaan kapea ja pitkä läpivirtausjärvi ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesi Loimijoen vesistön yläosassa. Järven länsipäässä kasvillisuusvyöhykkeet ovat varsin laajoja. Järvikorte on hallitseva ilmaversoiskasvi. Linnustossa leimaa-antavina ovat kosteaa kortteikkoa suosivat lajit. Alueella on myös muutonaikaista merkitystä. Kohteen valuma-alueella on turvetuotantoalue.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysasteessa ei ole ollut suuria eroja vuodenaikojen välillä ja happitaso on pysynyt talvisinkin pääosin hyvänä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Pehkijärven arvot viittaavat järven olevan rehevä. Reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l ja erittäin reheväksi arvoilla 20-50 µg/l.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Rehevöityneen järven raja-arvona pidetään 30 µg/l, minkä useimmat Pehkijärven tulokset ovat ylittäneet.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Humuksisissa vesissä kokonaistypen pitoisuudet ovat 400-800 µg/l ja tummissa vesissä yli 1000 µg/l. Pehkijärvessä arvot ovat korkeat. Talviaikaisten vesianalyysien tulosten trendi on ollut nouseva, kun taas kesäaikaisten tulokset ovat olleet laskussa. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64280 Pehkijärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruostej%C3%A4rvi_(35.987.1.006)&diff=1171549 2026-04-26T16:28:23Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruostejärvi sijaitsee [[Tammela|Tammelan kunnassa]] Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä.<br /> <br /> Ruostejärven pinta-ala on 176 ha ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh).<br /> <br /> Ruostejärven valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 1,7 metriä ja korkeimmillaan 5,0 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut 1,7-2,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Ruostejärven arvot ovat pysytelleet alle 10 µg/l, kun reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis-kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.<br /> <br /> Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu. Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.<br /> <br /> Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.<br /> <br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Ruostejärven kokonaisfosfori on pysytellyt keskimäärin 10 µg/l:ssa. Rehevöityneen järven raja-arvona pidetään 30 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittaustulokset ovat olleet maltilliset koko mittaushistorian ajan, mikä kertoo vähäisestä humuksesta. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ruostejärvestä vuonna 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11–0,4 mg/kg.<br /> <br /> Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.<br /> <br /> Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.<br /> <br /> Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.<br /> <br /> Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971 ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.<br /> <br /> Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://ruostejarvi.fi/ Ruostejärven suojeluyhdistys]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lunkinj%C3%A4rvi_(35.936.1.013)&diff=1171548 2026-04-26T16:17:47Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Lunkinjärven happitasot ovat pysytelleet hyvinä myös talviajan mittauksissa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys Lunkinjärvessä on ollut mittaushistorian aikana 1,0-4,5 metriä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvot ovat noususuunnassa. Kokonaisfosfori on kuitenkin pysynyt alle 20 µg/l, mikä kertoo siitä, ettei järven leväisyysaste ole kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|trendtype=linear|caption=Näkösyvyyden kehitys on ollut heikentymään päin. Viimeisimmissä mittauksissa vuonna 2021 näkösyvyys on ollut 2-2,5 metriä, kun vielä 1990-luvulla näkösyvyys on ollut neljän metrin molemmin puolin. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kanaj%C3%A4rvi_(35.934.1.030)&diff=1171547 2026-04-26T14:06:05Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304298|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kanajärven näkösyvyys on ollut metristä reiluun kolmeen metriin. Vuodenaikojen vaihtelulla ei ole ollut suurta merkitystä. Näkösyvyyteen vaikuttaa levät, humus ja kiintoaine.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304298|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|title=Happamuus, pH|caption=Kanajärven happamuus on vaihdellut 6,6–7,4 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, mikä on tyypillistä Suomen järvissä. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen. Kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4nij%C3%A4rvi_(35.973.1.001)&diff=1171546 2026-04-26T14:00:32Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=fe|trendtype=linear|divide=bottomsurface|caption=Rauta sitoutuu humukseen, joten rehevissä järvissä sitä on enemmän. Hapettoman alusveden rautapitoisuus voi olla 1000-10000 µg/l. Jänijärven rautapitoisuus on ollut korkea myös pintakerroksessa, mutta trendi on pysytellyt tasaisena. Rauta aiheuttaa maku- ja värihaittoja sekä sakkaa järviveteen.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Yli 10 µg/l tulokset kertovat rehevästä järvestä, 20-50 µg/l luokitellaan erittäin reheväksi järveksi. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila, joten pitoisuudet voivat vaihdella mittausajankohdan mukaan.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|caption=Jänijärven happamuus on vaihdellut 5,6–6,7 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}}}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4nij%C3%A4rvi_(35.973.1.001)&diff=1171545 2026-04-26T13:59:12Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=fe|trendtype=linear|divide=bottomsurface|caption=Rauta sitoutuu humukseen, joten rehevissä järvissä sitä on enemmän. Hapettoman alusveden rautapitoisuus voi olla 1000-10000 µg/l. Jänijärven rautapitoisuus on ollut korkea myös pintakerroksessa, mutta trendi on pysytellyt tasaisena. Rauta aiheuttaa maku- ja värihaittoja sekä sakkaa järviveteen.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Yli 10 µg/l tulokset kertovat rehevästä järvestä, 20-50 µg/l luokitellaan erittäin reheväksi järveksi. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila, joten pitoisuudet voivat vaihdella mittausajankohdan mukaan.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|caption=Jänijärven happamuus on vaihdellut 5,6–6,7 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4nij%C3%A4rvi_(35.973.1.001)&diff=1171544 2026-04-26T13:57:09Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|caption=Jänijärven happamuus on vaihdellut 5,6–6,7 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.936.1.004)&diff=1171509 2026-04-25T19:24:10Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pitkäjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Lautaportaan kylässä sijaitseva järvi. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu myös Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen. Pitkäjärven pinta-ala on virallisesti 22,1 hehtaaria ja sen pituus on 1,2 kilometriä sekä leveys 500 metriä. Siihen laskee kolme suo- ja metsäojaa. Yhden kautta pohjoisesta laskee sekä Lunkinjärven että Munalammin kautta virtaavien Okslammin ja Tahjanjärven vedet. Toisen kautta etelästä laskevat Lautaportaanjärven vedet. Myös Isohosionlammesta laskee vettä Rimpin kautta Pitkäjärveen. Järven luusua sijaitsee sen lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 2,5 kilometriä pitkä Latoniitunoja, joka laskee Ilojärveen.<br /> <br /> Pitkäjärven rantaviiva on neljä kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Länsirannalla on suota. Järven pohjoispuolelta kulkee ohitse Pätinkiharjun ja Tujunninharjun väliin jäävä katkeileva jakso. Järven pulleasta kohdasta erkanee pohjoiseen yli 700 metriä pitkä Kiiskilahti ja itään työntyy hyvin kapeana salmena Rimpin lahdenperä. Järvessä on viisi pientä luotoa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pitkäjärvi on soistunut vuosien saatossa ja erilaisia kasveja on tullut lisää. Viime vuosina tilanne on muuttunut oleellisesti sekä kasvillisuuden määrä lisääntynyt huomattavasti. Järvi on madaltunut osin järviin tulevista läheisten metsien aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta, mutta myös järvessä olevan kasvillisuusjätteen takia. Erityisesti järven pohjoispää, jossa sijaitsee myös järveen tulevat tulo-ojat, on madaltunut ja sinne on tullut runsaasti uposkasvillisuutta, joka haittaa uimista, kalastusta, veneilyä. Vesi ei juurikaan virtaa siellä enää. Järven pohjassa on runsas suohumuksesta tullut liejukerros. Myös veden pinta laskee herkästi ja ranta ruohottuu. Järvessä on runsaasti lummetta ja ulpukkaa, mutta myös ilmaversoisia kasveja (korte, kaisla). <br /> <br /> Järvelle on perustettu suojeluyhdistys yhdessä viereisen Lautaportaan järven kanssa vuonna 2018. Yhdistyksen keskeisenä päätavoitteena on suojella ja parantaa järviä, ettei niiden tila enää heikkene, sekä ennallistaa järvien tilaa virkistyskäytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Viimeisimmässä mittauksessa kokonaisfosfori on ollut 10 µg/l, mikä on hyvä arvo. Kokonaisfosforin yltäessä 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittaustulokset kertovan Pitkäjärven olevan humuksinen järvi. Humuksisiksi vesiksi luokitellaan, kun kokonaistypen arvot ovat 400-800 µg/l. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Vesinäytteet==<br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys talvella 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 5.3.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatua. Näytevesi otettiin jään alta 1 m syvyydestä:<br /> Pitkäjärvi on matala ja saa vetensä pääosin pohjoispäästä järveen laskevan uoman kautta laajalta valuma-alueelta, jossa on paljon ojitettuja suoalueita ja myös useita järviä (Oksjärvi, Tahjanjärvi, Torajärvi). Myös Lautaportaanjärven valuma-alue on suovaltainen, mutta pinta-alaltaan<br /> huomattavasti pienempi. Järven vesi laskee Pitkäjärveen.<br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan molemmat järvet olivat lämpötilan suhteen kerrostuneita. Pitkäjärven<br /> näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,05 m ja jääpeitteen paksuus 40 cm. Happipitoisuuden<br /> perusteella Pitkäjärven tila oli huono, sillä jään alapuolisessa vedessä hapen kyllästysaste oli<br /> vain vähän alle 40% ja jo 1 m syvyydessä vesi oli lähes hapetonta. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä 2,6 m ja jään paksuus 42 cm. Pintavedessä happitilanne oli parempi kuin<br /> Pitkäjärvessä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happea oli vain vähän jäljellä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kevään 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Vesianalyysien perusteella järvet luokitellaan pieniksi humusjärviksi. Veden väri ja orgaanisen<br /> hiilen kokonaispitoisuus merkitsevät korkeaa humuspitoisuutta, joka on tyypillistä suovaltaisten<br /> valuma-alueiden järville. Lautaportaan vesi on väriltään hieman tummempaa ja siinä on liuenneena enemmän orgaanisia yhdisteitä kuin Pitkäjärvessä. Järviveden lievä happamuus viittaa<br /> myös humuspitoisuuteen. Veden puskurointikyky on hyvä ja sähkönjohtavuus on normaalitasolla molemmissa järvissä. Pitkäjärvessä vesi oli kuitenkin silminnähden sameaa ja rautapitoisuus<br /> normaalia korkeampi. Sameus voi viitata järveen kohdistuvaan suurempaan kuormitukseen.<br /> Korkea rautapitoisuus johtunee veden vähähappisuudesta. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvet<br /> ovat melko vähäravinteisia, typpipitoisuus on tyypillinen humusvesille. Pitkäjärven alhainen<br /> happipitoisuus vaikuttaa siihen, että liukoinen typpi esiintyy ammoniumtyppenä. Nitraattia ja<br /> fosfaattia on molemmissa järvissä suhteellisen vähän.<br /> <br /> Molempia järviä voi luonnehtia tyypillisiksi pieniksi humusjärviksi, joissa veden tummuus ja orgaanisen aineksen määrän lisääntyminen voivat heikentää vesien virkistyskäyttöä. Vedenlaadultaan järvet poikkeavat toisistaan jossain määrin. Pitkäjärven vedenlaatuun vaikuttaa sen laajalta valuma-alueelta tulevat humuspitoiset vedet, mikä matalassa järvessä orgaanisen aineksen hajotessa aiheuttaa helposti talviaikaista hapettomuutta. <br /> <br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys kesällä 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 6.8.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven ja kahden järviin laskevan tulouoman vedenlaatua:<br /> Järvinäytteet otettiin kahdesta syvyydestä, 0,5 m pinnasta ja 0,5 m pohjan yläpuolelta. Samalla mitattiin kenttämittarilla vesipatsaan lämpötila ja happipitoisuus pinnasta pohjaan 0,5 metrin välein. Järveen laskevista kahdesta ojasta näytevesi otettiin keskeltä uomaa. <br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan Pitkäjärven näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,0 m. Vesi oli<br /> lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja happipitoisuus oli hyvä. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä lähes 3 m ja lämpötilan suhteen vesi oli lievästi kerrostunut. Pintavedessä happitilanne oli hyvä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happi pitoisuus väheni ja pohjan lähellä oli lähes hapetonta.<br /> <br /> [[Tiedosto:Syksyn 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Molempien järvien vedenlaatu oli elokuussa hyvin samankaltainen eikä kummassakaan järvessä ollut suurta eroa pinta- ja alusveden välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella<br /> järvien tila on luokiteltavissa hyväksi. Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuudet<br /> (fosfaatti, nitraatti ja ammonium) olivat pieniä ja ajankohdalle tyypillisesti ne ovat sitoutuneena levämassaan. Kokonaisravinteiden perusteella järvet ovat luokiteltavissa lievästi reheviksi ja orgaanisen aineksen ja veden värin perusteella humuspitoisiksi. Lautaportaan alusvedessä havaittiin lievää happitilanteen heikentymistä ja vesi siellä vesi oli myös pintavettä humuspitoisempaa.<br /> <br /> Pitkäjärven pohjoisosaan laskevassa ojassa ravinne- ja orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat melko alhaisia, joten ainakin kesällä tulouoman aiheuttama kuormitus järveen oli vähäinen. Lautaportaanjärven tutkitun ojan veden laatu oli selvästi sameampaa ja ravinteikkaampaa. Vesi oli<br /> lisäksi hyvin tummaa, mikä viittaa sen valuvan suovaltasilta mailta. Näytteenotto tapahtui elokuussa ja kuivan kesän vuoksi virtaamat olivat normaalia pienempiä.<br /> <br /> Järvien vedenlaadussa ei havaittu mitään, mikä selvästi heikentäisi järvien tilaa. Molemmat järvet ovat tyypillisiä pieniä matalahkoja humuspitoisia järviä. Järviin kohdistuvaa kokonaiskuormitusta on mahdollista selvittää tarkemmin ottamalla tulouomista näytteitä ylivirtaamien aikaan<br /> syksyllä ja keväällä. Pitkäjärveen vesi valuu lähes yksinomaan nyt tutkitun tulouoman kautta,<br /> mutta järveen laskee myös toinen pienempi oja.</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.936.1.004)&diff=1171508 2026-04-25T19:23:49Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pitkäjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Lautaportaan kylässä sijaitseva järvi. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu myös Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Vaihijoen valuma-alueeseen. Pitkäjärven pinta-ala on virallisesti 22,1 hehtaaria ja sen pituus on 1,2 kilometriä sekä leveys 500 metriä. Siihen laskee kolme suo- ja metsäojaa. Yhden kautta pohjoisesta laskee sekä Lunkinjärven että Munalammin kautta virtaavien Okslammin ja Tahjanjärven vedet. Toisen kautta etelästä laskevat Lautaportaanjärven vedet. Myös Isohosionlammesta laskee vettä Rimpin kautta Pitkäjärveen. Järven luusua sijaitsee sen lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 2,5 kilometriä pitkä Latoniitunoja, joka laskee Ilojärveen.<br /> <br /> Pitkäjärven rantaviiva on neljä kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Länsirannalla on suota. Järven pohjoispuolelta kulkee ohitse Pätinkiharjun ja Tujunninharjun väliin jäävä katkeileva jakso. Järven pulleasta kohdasta erkanee pohjoiseen yli 700 metriä pitkä Kiiskilahti ja itään työntyy hyvin kapeana salmena Rimpin lahdenperä. Järvessä on viisi pientä luotoa.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pitkäjärvi on soistunut vuosien saatossa ja erilaisia kasveja on tullut lisää. Viime vuosina tilanne on muuttunut oleellisesti sekä kasvillisuuden määrä lisääntynyt huomattavasti. Järvi on madaltunut osin järviin tulevista läheisten metsien aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta, mutta myös järvessä olevan kasvillisuusjätteen takia. Erityisesti järven pohjoispää, jossa sijaitsee myös järveen tulevat tulo-ojat, on madaltunut ja sinne on tullut runsaasti uposkasvillisuutta, joka haittaa uimista, kalastusta, veneilyä. Vesi ei juurikaan virtaa siellä enää. Järven pohjassa on runsas suohumuksesta tullut liejukerros. Myös veden pinta laskee herkästi ja ranta ruohottuu. Järvessä on runsaasti lummetta ja ulpukkaa, mutta myös ilmaversoisia kasveja (korte, kaisla). <br /> <br /> Järvelle on perustettu suojeluyhdistys yhdessä viereisen Lautaportaan järven kanssa vuonna 2018. Yhdistyksen keskeisenä päätavoitteena on suojella ja parantaa järviä, ettei niiden tila enää heikkene, sekä ennallistaa järvien tilaa virkistyskäytön mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Viimeisimmässä mittauksessa kokonaisfosfori on ollut 10 µg/l, mikä on hyvä arvo. Kokonaisfosforin yltäess 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304714|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittaustulokset kertovan Pitkäjärven olevan humuksinen järvi. Humuksisiksi vesiksi luokitellaan, kun kokonaistypen arvot ovat 400-800 µg/l. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Vesinäytteet==<br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys talvella 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 5.3.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatua. Näytevesi otettiin jään alta 1 m syvyydestä:<br /> Pitkäjärvi on matala ja saa vetensä pääosin pohjoispäästä järveen laskevan uoman kautta laajalta valuma-alueelta, jossa on paljon ojitettuja suoalueita ja myös useita järviä (Oksjärvi, Tahjanjärvi, Torajärvi). Myös Lautaportaanjärven valuma-alue on suovaltainen, mutta pinta-alaltaan<br /> huomattavasti pienempi. Järven vesi laskee Pitkäjärveen.<br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan molemmat järvet olivat lämpötilan suhteen kerrostuneita. Pitkäjärven<br /> näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,05 m ja jääpeitteen paksuus 40 cm. Happipitoisuuden<br /> perusteella Pitkäjärven tila oli huono, sillä jään alapuolisessa vedessä hapen kyllästysaste oli<br /> vain vähän alle 40% ja jo 1 m syvyydessä vesi oli lähes hapetonta. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä 2,6 m ja jään paksuus 42 cm. Pintavedessä happitilanne oli parempi kuin<br /> Pitkäjärvessä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happea oli vain vähän jäljellä.<br /> <br /> [[Tiedosto:Kevään 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Vesianalyysien perusteella järvet luokitellaan pieniksi humusjärviksi. Veden väri ja orgaanisen<br /> hiilen kokonaispitoisuus merkitsevät korkeaa humuspitoisuutta, joka on tyypillistä suovaltaisten<br /> valuma-alueiden järville. Lautaportaan vesi on väriltään hieman tummempaa ja siinä on liuenneena enemmän orgaanisia yhdisteitä kuin Pitkäjärvessä. Järviveden lievä happamuus viittaa<br /> myös humuspitoisuuteen. Veden puskurointikyky on hyvä ja sähkönjohtavuus on normaalitasolla molemmissa järvissä. Pitkäjärvessä vesi oli kuitenkin silminnähden sameaa ja rautapitoisuus<br /> normaalia korkeampi. Sameus voi viitata järveen kohdistuvaan suurempaan kuormitukseen.<br /> Korkea rautapitoisuus johtunee veden vähähappisuudesta. Ravinnepitoisuuksien mukaan järvet<br /> ovat melko vähäravinteisia, typpipitoisuus on tyypillinen humusvesille. Pitkäjärven alhainen<br /> happipitoisuus vaikuttaa siihen, että liukoinen typpi esiintyy ammoniumtyppenä. Nitraattia ja<br /> fosfaattia on molemmissa järvissä suhteellisen vähän.<br /> <br /> Molempia järviä voi luonnehtia tyypillisiksi pieniksi humusjärviksi, joissa veden tummuus ja orgaanisen aineksen määrän lisääntyminen voivat heikentää vesien virkistyskäyttöä. Vedenlaadultaan järvet poikkeavat toisistaan jossain määrin. Pitkäjärven vedenlaatuun vaikuttaa sen laajalta valuma-alueelta tulevat humuspitoiset vedet, mikä matalassa järvessä orgaanisen aineksen hajotessa aiheuttaa helposti talviaikaista hapettomuutta. <br /> <br /> Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven vedenlaatuselvitys kesällä 2019<br /> <br /> Lammin biologinen asema selvitti 6.8.2019 tehdyn näytteenoton perusteella Tammelan Pitkäjärven ja Lautaportaanjärven ja kahden järviin laskevan tulouoman vedenlaatua:<br /> Järvinäytteet otettiin kahdesta syvyydestä, 0,5 m pinnasta ja 0,5 m pohjan yläpuolelta. Samalla mitattiin kenttämittarilla vesipatsaan lämpötila ja happipitoisuus pinnasta pohjaan 0,5 metrin välein. Järveen laskevista kahdesta ojasta näytevesi otettiin keskeltä uomaa. <br /> <br /> Kenttämittauksien mukaan Pitkäjärven näytteenottopisteellä veden syvyys oli 2,0 m. Vesi oli<br /> lähes tasalämpöistä pinnasta pohjaan ja happipitoisuus oli hyvä. Lautaportaanjärvessä näytepisteellä oli vettä lähes 3 m ja lämpötilan suhteen vesi oli lievästi kerrostunut. Pintavedessä happitilanne oli hyvä, mutta jo 1,5 m syvyydessä happi pitoisuus väheni ja pohjan lähellä oli lähes hapetonta.<br /> <br /> [[Tiedosto:Syksyn 2019 tulokset.pdf|pienoiskuva]]<br /> <br /> Molempien järvien vedenlaatu oli elokuussa hyvin samankaltainen eikä kummassakaan järvessä ollut suurta eroa pinta- ja alusveden välillä. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella<br /> järvien tila on luokiteltavissa hyväksi. Liukoisessa muodossa olevien ravinteiden pitoisuudet<br /> (fosfaatti, nitraatti ja ammonium) olivat pieniä ja ajankohdalle tyypillisesti ne ovat sitoutuneena levämassaan. Kokonaisravinteiden perusteella järvet ovat luokiteltavissa lievästi reheviksi ja orgaanisen aineksen ja veden värin perusteella humuspitoisiksi. Lautaportaan alusvedessä havaittiin lievää happitilanteen heikentymistä ja vesi siellä vesi oli myös pintavettä humuspitoisempaa.<br /> <br /> Pitkäjärven pohjoisosaan laskevassa ojassa ravinne- ja orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat melko alhaisia, joten ainakin kesällä tulouoman aiheuttama kuormitus järveen oli vähäinen. Lautaportaanjärven tutkitun ojan veden laatu oli selvästi sameampaa ja ravinteikkaampaa. Vesi oli<br /> lisäksi hyvin tummaa, mikä viittaa sen valuvan suovaltasilta mailta. Näytteenotto tapahtui elokuussa ja kuivan kesän vuoksi virtaamat olivat normaalia pienempiä.<br /> <br /> Järvien vedenlaadussa ei havaittu mitään, mikä selvästi heikentäisi järvien tilaa. Molemmat järvet ovat tyypillisiä pieniä matalahkoja humuspitoisia järviä. Järviin kohdistuvaa kokonaiskuormitusta on mahdollista selvittää tarkemmin ottamalla tulouomista näytteitä ylivirtaamien aikaan<br /> syksyllä ja keväällä. Pitkäjärveen vesi valuu lähes yksinomaan nyt tutkitun tulouoman kautta,<br /> mutta järveen laskee myös toinen pienempi oja.</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001)&diff=1171507 2026-04-25T19:06:40Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Pehkijärvi on naturajärvi. Järvi on muodoltaan kapea ja pitkä läpivirtausjärvi ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesi Loimijoen vesistön yläosassa. Järven länsipäässä kasvillisuusvyöhykkeet ovat varsin laajoja. Järvikorte on hallitseva ilmaversoiskasvi. Linnustossa leimaa-antavina ovat kosteaa kortteikkoa suosivat lajit. Alueella on myös muutonaikaista merkitystä. Kohteen valuma-alueella on turvetuotantoalue.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysasteessa ei ole ollut suuria eroja vuodenaikojen välillä ja happitaso on pysynyt talvisinkin pääosin hyvänä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Pehkijärven arvot viittaavat järven olevan rehevä. Reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l ja erittäin reheväksi arvoilla 20-50 µg/l.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Rehevöityneen järven raja-arvona pidetään 30 µg/l, minkä useimmat Pehkijärven tulokset ovat ylittäneet. Trendi on kuitenkin hieman laskeva.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Humuksisissa vesissä kokonaistypen pitoisuudet ovat 400-800 µg/l ja tummissa vesissä yli 1000 µg/l. Pehkijärvessä arvot ovat korkeat. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> <br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64280 Pehkijärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001)&diff=1171506 2026-04-25T18:51:19Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Pehkijärvi on naturajärvi. Järvi on muodoltaan kapea ja pitkä läpivirtausjärvi ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesi Loimijoen vesistön yläosassa. Järven länsipäässä kasvillisuusvyöhykkeet ovat varsin laajoja. Järvikorte on hallitseva ilmaversoiskasvi. Linnustossa leimaa-antavina ovat kosteaa kortteikkoa suosivat lajit. Alueella on myös muutonaikaista merkitystä. Kohteen valuma-alueella on turvetuotantoalue.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysasteessa ei ole ollut suuria eroja vuodenaikojen välillä ja happitaso on pysynyt talvisinkin pääosin hyvänä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304668|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Pehkijärven arvot viittaavat järven olevan rehevä. Reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l ja erittäin reheväksi arvoilla 20-50 µg/l.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, uivelo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64280 Pehkijärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1171505 2026-04-25T18:37:20Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Särkijärvi on melko syvä, syvin kohta on noin 9,5 m.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Särkijärven näkösyvyys on vaihdellut 1,9 metristä 4,1 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Särkijärven happamuus on vaihdellut 5,9–7,0 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Särkijärven vedenlaatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn, muun muassa Särkisuon, ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään muun muassa risupadoin.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Järvi luokitellaan lievästi reheväksi klorofyllin ollessa 4-10 µg/l. Särkijärven näytteet ovat olleet alle 10 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=cond|trendtype=linear|caption=Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuenneiden suolojen, kuten natriumin, kaliumin ja sulfaattien määrästä. Järviveden sähkönjohtokyky on tavallisesti alle 10 mS/m. Särkijärvessä arvot ovat olleet koko mittaushistorian alle viiden ja trendi on laskeva. Sähkönjohtavuus on hyvä jätevesikuormituksen indikaattori.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Särkijärven kalalajeihin kuuluvat muun muassa ahven, hauki, särki ja siika.<br /> <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Särkijärvi on suosittu mökkijärvi. Polttomoottoreiden käyttö on kokonaan kielletty. Kesäisin järvellä näkyy niin verkko- kuin muitakin kalastajia. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Mökkiläinen Hannu Karisto (1.2.2026):<br /> <br /> Olen tähän asti luullut että nimi Ruupenssintie ja Ruupenssinsaari, kartoissa Ruuperssinsaari, tulee saaressa ennen muinoin asuneesta erakoituneesta taiteilijasta, jota paikalliset kutsuivat Ruubenssiksi. Tämä sinänsä viehättävä tarina ei sitten pidäkään paikkansa. Vuonna 1879 insinööri, aikaisemmin teknikko DAVI WILHELM AF GRUBBENS lahjoitti Mustialan oppilaskunnan KUMPPANUUSKUNNALLE Särkijärven kalamajan, joka oli saaressa vuoteen 1908.<br /> <br /> Kumppanuuskunta hoiti epävirallista ja virallista toverielämää v. 1875–1908. Sen jälkeen tuli opiston Toverikunta ja Instituutti.<br /> <br /> Saaren ja tien nimi tulee Grubbenssin nimestä, joka vääntyi paikalliseen muotoon Ruupens ja Ruupers. Kalamajaa kutsuttiin myös kosteikoksi. Siellä vietetttin aika railakasta ja kosteaa toverielämää.<br /> <br /> ”D.W. af Grubbens oli mustialiittisukupolvien yhdistävä sielu. Vuodesta 1879 on Kumppanuuskunnan oma kosteikko palvellut sen jäseniä heidän erämaaretkillään tarjoten sekä tyyntä että myrskyä. Silloin tällöin vuosien varrella majaa korjailtiin. Opisto antoi aineet ilmaiseksi. Maaliskuun alussa 1903 monien mustialiittisukupolvien herttainen ystävä insinööri D.W. af Grubbens kuolee. Kumppanuuskunta saattaa häntä ja laskee seppeleen hänen haudalleen, suree kuten oman jäsenen kohdalla.”<br /> <br /> * Lähde 1: Mustiala 1840–1908. Muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston sekä sen oppilaiden Kumppanuuskunnan vaiheista<br /> * Lähde 2: Mustialan henki – Kustaa Ruhasen (1864–1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina. Tiina Rekolan pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2021<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)&diff=1171504 2026-04-25T18:21:13Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Särkijärvi on melko syvä, syvin kohta on noin 9,5 m.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Särkijärven näkösyvyys on vaihdellut 1,9 metristä 4,1 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304658|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Särkijärven happamuus on vaihdellut 5,9–7,0 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Särkijärven vedenlaatua on seurattu vähintään parin kolmen vuoden välein. Järvi on kirkasvetinen edelleen, joskin veden tummumista on tapahtunut vuosien varrella. Veden tummuminen johtuu pääasiallisesti eteläpäädyn, muun muassa Särkisuon, ojista tulevasta humuspitoisesta vedestä. Ojien virtausta on pyritty hillitsemään muun muassa risupadoin.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Särkijärven kalalajeihin kuuluvat muun muassa ahven, hauki, särki ja siika.<br /> <br /> Järvi on monien lintujen pesimäjärvi: muun muassa kuikat, telkät, isokoskelot ja kalasääsket ovat valinneet järven jokavuotiseksi pesimäalueekseen. Kesäisin on taivaalla nähty lentävän jopa maakotkan.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Särkijärvi on suosittu mökkijärvi. Polttomoottoreiden käyttö on kokonaan kielletty. Kesäisin järvellä näkyy niin verkko- kuin muitakin kalastajia. Järvi kuuluu Mustialan osakaskunnan alueeseen.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Mökkiläinen Hannu Karisto (1.2.2026):<br /> <br /> Olen tähän asti luullut että nimi Ruupenssintie ja Ruupenssinsaari, kartoissa Ruuperssinsaari, tulee saaressa ennen muinoin asuneesta erakoituneesta taiteilijasta, jota paikalliset kutsuivat Ruubenssiksi. Tämä sinänsä viehättävä tarina ei sitten pidäkään paikkansa. Vuonna 1879 insinööri, aikaisemmin teknikko DAVI WILHELM AF GRUBBENS lahjoitti Mustialan oppilaskunnan KUMPPANUUSKUNNALLE Särkijärven kalamajan, joka oli saaressa vuoteen 1908.<br /> <br /> Kumppanuuskunta hoiti epävirallista ja virallista toverielämää v. 1875–1908. Sen jälkeen tuli opiston Toverikunta ja Instituutti.<br /> <br /> Saaren ja tien nimi tulee Grubbenssin nimestä, joka vääntyi paikalliseen muotoon Ruupens ja Ruupers. Kalamajaa kutsuttiin myös kosteikoksi. Siellä vietetttin aika railakasta ja kosteaa toverielämää.<br /> <br /> ”D.W. af Grubbens oli mustialiittisukupolvien yhdistävä sielu. Vuodesta 1879 on Kumppanuuskunnan oma kosteikko palvellut sen jäseniä heidän erämaaretkillään tarjoten sekä tyyntä että myrskyä. Silloin tällöin vuosien varrella majaa korjailtiin. Opisto antoi aineet ilmaiseksi. Maaliskuun alussa 1903 monien mustialiittisukupolvien herttainen ystävä insinööri D.W. af Grubbens kuolee. Kumppanuuskunta saattaa häntä ja laskee seppeleen hänen haudalleen, suree kuten oman jäsenen kohdalla.”<br /> <br /> * Lähde 1: Mustiala 1840–1908. Muistojulkaisu Mustialan maanviljelys- ja meijeriopiston sekä sen oppilaiden Kumppanuuskunnan vaiheista<br /> * Lähde 2: Mustialan henki – Kustaa Ruhasen (1864–1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina. Tiina Rekolan pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2021<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tapolanj%C3%A4rvi_(35.987.1.001)&diff=1171500 2026-04-25T17:36:23Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys Tapolanjärvellä on ollut alhaisimmillaan 0,5 metriä ja korkeimmillaan 2,5 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=h2o|type=season|trendtype=gaussian|caption=Matalimmat arvot hapen kylläisyysasteessa on olleet kesäkuukausina. Kesällä lämpimämpi vesi jää lähelle pintaa ja viileämpi vesi painuu pohjalle. Happipitoisuus pohjalla alkaa laskea. Syksyllä happipitoisuus taas nousee vesimassan sekoittuessa syksyn sateiden ja veden lämpötilojen tasaantumisen ansiosta. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut tasainen trendi. Kokonaisfosforin ollessa 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Tapolanjärven olevan humuksinen järvi. Humuksisiksi vesiksi luokitellaan, kun kokonaistypen arvot ovat 400-800 µg/l. Kokonaistypen trendi on tasainen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tapolanj%C3%A4rvi_(35.987.1.001)&diff=1171498 2026-04-25T17:22:57Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys Tapolanjärvellä on ollut alhaisimmillaan 0,5 metriä ja korkeimmillaan 2,5 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303346|obscode=h2o|type=season|trendtype=gaussian|caption=Matalimmat arvot hapen kylläisyysasteessa on olleet kesäkuukausina. Kesällä lämpimämpi vesi jää lähelle pintaa ja viileämpi vesi painuu pohjalle. Happipitoisuus pohjalla alkaa laskea. Syksyllä happipitoisuus taas nousee vesimassan sekoittuessa syksyn sateiden ja veden lämpötilojen tasaantumisen ansiosta. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saloistenj%C3%A4rvi_(35.973.1.016)&diff=1171495 2026-04-25T17:03:15Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan metrin ja korkeimmillaan 2,6 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja vuoden 2021 mittauksissa näkösyvyys on ollut 1-1,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|title=Happamuus, pH|caption=Saloistenjärven happamuus on vaihdellut 5,7–6,9 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut nouseva trendi. Kokonaisfosfori ylittää arvon 20 µg/l, jonka mukaan järven leväisyys on jo selvästi kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=chla|trendtype=linear|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Saloistenjärven arvot viittaavat järven olevan rehevä. Reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l ja erittäin reheväksi arvoilla 20-50 µg/l.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64276 Saloistenjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saloistenj%C3%A4rvi_(35.973.1.016)&diff=1171494 2026-04-25T16:54:29Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan metrin ja korkeimmillaan 2,6 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja vuoden 2021 mittauksissa näkösyvyys on ollut 1-1,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304638|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|title=Happamuus, pH|caption=Saloistenjärven happamuus on vaihdellut 5,7–6,9 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=64276 Saloistenjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruostej%C3%A4rvi_(35.987.1.006)&diff=1171492 2026-04-25T15:34:14Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruostejärvi sijaitsee [[Tammela|Tammelan kunnassa]] Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä.<br /> <br /> Ruostejärven pinta-ala on 176 ha ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh).<br /> <br /> Ruostejärven valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 1,7 metriä ja korkeimmillaan 5 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut 1,7-2,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli-a kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Ruostejärven arvot ovat pysytelleet alle 10 µg/l, kun reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10-20 µg/l. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis-kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.<br /> <br /> Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu. Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.<br /> <br /> Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.<br /> <br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Ruostejärven kokonaisfosfori on pysytellyt keskimäärin 10 µg/l:ssa. Rehevöityneen järven raja-arvona pidetään 30 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittaustulokset ovat olleet maltilliset koko mittaushistorian ajan, mikä kertoo vähäisestä humuksesta. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ruostejärvestä vuonna 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11–0,4 mg/kg.<br /> <br /> Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.<br /> <br /> Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.<br /> <br /> Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.<br /> <br /> Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971 ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.<br /> <br /> Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://ruostejarvi.fi/ Ruostejärven suojeluyhdistys]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruostej%C3%A4rvi_(35.987.1.006)&diff=1171491 2026-04-25T15:32:48Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruostejärvi sijaitsee [[Tammela|Tammelan kunnassa]] Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä.<br /> <br /> Ruostejärven pinta-ala on 176 ha ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh).<br /> <br /> Ruostejärven valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 1,7 metriä ja korkeimmillaan 5 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut 1,7-2,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Ruostejärven arvot ovat pysytelleet alle 10 µg/l, kun reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10 µg/l-20 µg/l. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis-kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.<br /> <br /> Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu. Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.<br /> <br /> Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.<br /> <br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Ruostejärven kokonaisfosfori on pysytellyt keskimäärin 10 µg/l:ssa. Rehevöityneen järven raja-arvona pidetään 30 µg/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittaustulokset ovat olleet maltilliset koko mittaushistorian ajan, mikä kertoo vähäisestä humuksesta. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ruostejärvestä vuonna 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11–0,4 mg/kg.<br /> <br /> Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.<br /> <br /> Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.<br /> <br /> Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.<br /> <br /> Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971 ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.<br /> <br /> Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://ruostejarvi.fi/ Ruostejärven suojeluyhdistys]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruostej%C3%A4rvi_(35.987.1.006)&diff=1171489 2026-04-25T15:19:28Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruostejärvi sijaitsee [[Tammela|Tammelan kunnassa]] Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä.<br /> <br /> Ruostejärven pinta-ala on 176 ha ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh).<br /> <br /> Ruostejärven valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 1,7 metriä ja korkeimmillaan 5 metriä mittaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut 1,7-2,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Ruostejärven arvot ovat pysytelleet alle 10 µg/l, kun reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10 µg/l-20 µg/l. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis-kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.<br /> <br /> Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu. Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.<br /> <br /> Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.<br /> <br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ruostejärvestä vuonna 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11–0,4 mg/kg.<br /> <br /> Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.<br /> <br /> Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.<br /> <br /> Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.<br /> <br /> Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971 ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.<br /> <br /> Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://ruostejarvi.fi/ Ruostejärven suojeluyhdistys]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ruostej%C3%A4rvi_(35.987.1.006)&diff=1171488 2026-04-25T15:17:18Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ruostejärvi sijaitsee [[Tammela|Tammelan kunnassa]] Tapolan–Kyynärän vesistöalueella (35.987). Järvi on Loimijoen vesistön latvajärviä.<br /> <br /> Ruostejärven pinta-ala on 176 ha ja suurin syvyys noin 10 m. Ruostejärvi on ympäristöhallinnon järvityypittelyssä määritelty tyyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh).<br /> <br /> Ruostejärven valuma-alueen pinta-ala on noin 10,2 km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; ja sillä on metsää, suota, kallioita, vain vähän peltoa ja kaksi järveä. Valuma-alueen luonteen vuoksi hajakuormitus on vähäistä. Ruostejärven teoreettinen keskiviipymä on noin 2,5 vuotta, mutta todellisuudessa vesi vaihtuu osassa järveä hitaammin, sillä Perhonjärven suunnalta laskevat vedet laskevat suoraan Myllylahteen lähelle järven luusuaa.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 1,7 metriä ja korkeimmillaan 5 metriä mtitaushistorian aikana. Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenemään päin ja viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut 1,7-2,7 metriä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304308|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Ruostejärven arvot ovat pysytelleet alle 10 µg/l, kun reheväksi järvi luokitellaan arvoilla 10 µg/l-20 µg/l. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Ruostejärvi on luonteeltaan kirkasvetinen ja melko vähähumuksinen järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat pysyneet lähes poikkeuksetta karujen vesien tasolla. Ekologisessa luokituksessa Ruostejärvi on luokiteltu hyvään tilaan. Veden kokonaisfosfori on ollut fysikaalis-kemiallisen luokittelun perusteella erinomaisessa luokassa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa.<br /> <br /> Ruostejärven koillisosaan johdettiin aiemmin Eerikkilän Urheiluopiston jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedet on johdettu Forssan jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2013 alkaen ja Eerikkilän puhdistamon toiminta on lopetettu. Järven pohjoisrannan kiinteistöistä suuri osa on liittynyt tähän viemäriin vähentäen osaltaan järveen kohdistuvaa kuormitusta.<br /> <br /> Järvellä ei liikuta polttomoottoriveneillä.<br /> <br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Ruostejärvestä vuonna 2021 pyydettyjen näytekalojen elohopeapitoisuuden keskiarvo oli 0,21 mg/kg. Yhdenkään yksittäisen ahvenen elohopeapitoisuus ei ylittänyt asetuksessa mainittua arvoa, vaikka osa ahvenista oli pidempiä kuin mitä Suomen ympäristökeskus kalanäytteenoton ohjeessaan suosittelee. Näytekalojen pitoisuus vaihteli välillä 0,11–0,4 mg/kg.<br /> <br /> Yleisiä kasvilajeja Ruostejärvessä ovat esimerkiksi nuottaruoho, tummalahnanruoho ja raani. Rehevyydelle tyypillisiä lajeja ei juuri tavata. Kirkkaan veden ansiosta vesikasvillisuus yltää syvälle, jopa kolmen metrin syvyyteen asti. Ekologisen tilan indeksien perusteella Ruostejärven vesikasvillisuus on erinomaisessa ekologisessa tilassa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Erityspiirteenä Ruostejärvellä ovat suuret toimijat hyödyntämässä alueen erityisyyttä. Eerikkilän Urheiluopisto palvelee suuria määriä urheilijoita. Forssan kaupungin leirikeskus on viime vuosina saanut uutta toimintaa.<br /> <br /> Yleinen uimaranta entisen Luontokeskuksen läheisyydessä on suosittu.<br /> <br /> Yksityistä huvilaelämää vietettiin Ruostejärvellä jo 1800-luvulla.<br /> <br /> Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa (Vesi- ja ympäristöhallinto 1988. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 20.) Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen esitetyn luokittelun mukaan Ruostejärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin (virkistyskäyttöluku 9). Ruostejärvi kuuluu pääryhmään 1, sillä se on luonnontilainen tai lähes luonnontilainen. Uinnin alaryhmän osalta Ruostejärvi kuuluu ryhmään 4 ajoittain kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella ja virkistyskalastuksen alaryhmän osalta ryhmään 2.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Ruostejärven suojeluyhdistys on perustettu vuonna 1971 ollen kolmanneksi vanhin rekisteröity järven suojeluyhdistys Suomessa.<br /> <br /> Ruostejärvestä on nostettu järvimalmia 1800-luvun loppuun asti.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://ruostejarvi.fi/ Ruostejärven suojeluyhdistys]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Oksj%C3%A4rvi_(35.937.1.001)&diff=1171487 2026-04-25T14:45:13Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tammelan Oksjärvi sijaitsee Lunkaan, Hykkilän ja Loimosten kylien alueella.<br /> <br /> Oksjärven pinta-ala on 303 ha ja rantaviivaa on 11,9 km. Tyypiltään se on matala humusjärvi. Syvin kohta on 7,4 metriä, pääosin syvyys on 1–3 metriä. Korkeus merenpinnasta on 110,6 m.<br /> <br /> Oksjärvi kuuluu Oksjoen valuma-alueeseen ja valuma-alue on 1 719 hehtaaria.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304622|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|title=Happamuus, pH|caption=Oksjärven happamuus on vaihdellut 6,6–7,3 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> [[Tiedosto:Kuva1.jpg|pienoiskuva|Myllyniityntien läheisyydessä olevan ojan saostusallas.]]<br /> Oksjärveen laskeviin ojiin on rakennettu saostusaltaita 2000-luvun aikana vuonna 2001 perustetun Tammelan Oksjärven suojeluyhdistys ry:n toimesta. Järvestä on saatavissa vedentutkimusaineistoa vuodesta 1970 lähtien. Laajempi tutkimusaineisto on vuosilta 2013–2014 (Nab Labs Oy/Ambiotica).<br /> <br /> Laskeutusaltaista on tehty kuntoselvitys vuonna 2024 osana VIIVI-kehittämishanketta. Hankkeen toteutti Vanajavesikeskus ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat. Oksyn käyttöön jäi hankkeesta materiaalikansio, jossa on mm. hoitokortit saostusaltaittain.<br /> <br /> Järven länsiosassa, Myllyniityntien läheisyydessä olevan ojan saostusallas tyhjennettiin vuonna 2025. Oja laskee Oksjärven Hangaslahteen. Kyseinen saostusallas on perustettu 2000-luvun alussa ja tämä oli toinen kerta, kun se tyhjennettiin kertyneestä humuksesta. Samassa yhteydessä saostusaltaan ja järven väliselle matkalle ojaan asennettiin puurunkonippuja. Näiden tarkoitus on sitoa humusta. Toimivuutta seurataan mielenkiinnolla.<br /> <br /> {{SiteObsChart|siteid=304622|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman nouseva trendi. Oksjärvessa kokonaisfosfori on pysytellyt alle 20 µg/l, poikkeuksena heinäkuun 2022 tulos 26 µg/l. Kokonaisfosforin ollessa 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µg/l.}}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalastoltaan Oksjärvi on tyypillinen, humuspitoisen järven omaavan kalaston tapaan.<br /> <br /> Oksjärvellä pesii useampia kuikkia, sekä muutama joutsenpariskunta muiden vesilintujen lisäksi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Oksjärven rannalla on muutama vakituisessa asuinkäytössä oleva asuintalo ja loma-asuntoja noin 50. Oksjärven välittömässä läheisyydessä ei ole maataloutta. Järveä ympäröi pääosin metsämaa.<br /> <br /> Vesistöä käytetään virkistäytymiseen kalastelemalla ja vesistöön liittyvin harrastustoimintoin. Järvellä ei suositella käytettäväksi moottorikäyttöisiä veneitä tai vesiurheiluvälineitä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://oksyry.fi Tammelan Oksjärven suojeluyhdistys ry]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Oksj%C3%A4rvi_(35.937.1.001)&diff=1171482 2026-04-25T12:55:32Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tammelan Oksjärvi sijaitsee Lunkaan, Hykkilän ja Loimosten kylien alueella.<br /> <br /> Oksjärven pinta-ala on 303 ha ja rantaviivaa on 11,9 km. Tyypiltään se on matala humusjärvi. Syvin kohta on 7,4 metriä, pääosin syvyys on 1–3 metriä. Korkeus merenpinnasta on 110,6 m.<br /> <br /> Oksjärvi kuuluu Oksjoen valuma-alueeseen ja valuma-alue on 1 719 hehtaaria.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304622|obscode=pH|type=season|trendtype=gaussian|title=Happamuus, pH|caption=Oksjärven happamuus on vaihdellut 6,6–7,3 välillä. Neutraali pH on arvoltaan 7. Humuspitoisuus lisää happamuutta, kesäkuukausina päällysveden levät vähentävät happamuutta. Muutoksia eliöstöön alkaa tapahtua pH:n laskiessa alle kuuteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> [[Tiedosto:Kuva1.jpg|pienoiskuva|Myllyniityntien läheisyydessä olevan ojan saostusallas.]]<br /> Oksjärveen laskeviin ojiin on rakennettu saostusaltaita 2000-luvun aikana vuonna 2001 perustetun Tammelan Oksjärven suojeluyhdistys ry:n toimesta. Järvestä on saatavissa vedentutkimusaineistoa vuodesta 1970 lähtien. Laajempi tutkimusaineisto on vuosilta 2013–2014 (Nab Labs Oy/Ambiotica).<br /> <br /> Laskeutusaltaista on tehty kuntoselvitys vuonna 2024 osana VIIVI-kehittämishanketta. Hankkeen toteutti Vanajavesikeskus ja Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat. Oksyn käyttöön jäi hankkeesta materiaalikansio, jossa on mm. hoitokortit saostusaltaittain.<br /> <br /> Järven länsiosassa, Myllyniityntien läheisyydessä olevan ojan saostusallas tyhjennettiin vuonna 2025. Oja laskee Oksjärven Hangaslahteen. Kyseinen saostusallas on perustettu 2000-luvun alussa ja tämä oli toinen kerta, kun se tyhjennettiin kertyneestä humuksesta. Samassa yhteydessä saostusaltaan ja järven väliselle matkalle ojaan asennettiin puurunkonippuja. Näiden tarkoitus on sitoa humusta. Toimivuutta seurataan mielenkiinnolla.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalastoltaan Oksjärvi on tyypillinen, humuspitoisen järven omaavan kalaston tapaan.<br /> <br /> Oksjärvellä pesii useampia kuikkia, sekä muutama joutsenpariskunta muiden vesilintujen lisäksi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Oksjärven rannalla on muutama vakituisessa asuinkäytössä oleva asuintalo ja loma-asuntoja noin 50. Oksjärven välittömässä läheisyydessä ei ole maataloutta. Järveä ympäröi pääosin metsämaa.<br /> <br /> Vesistöä käytetään virkistäytymiseen kalastelemalla ja vesistöön liittyvin harrastustoimintoin. Järvellä ei suositella käytettäväksi moottorikäyttöisiä veneitä tai vesiurheiluvälineitä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://oksyry.fi Tammelan Oksjärven suojeluyhdistys ry]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ojaj%C3%A4rvi_(35.934.1.026)&diff=1171481 2026-04-25T12:11:21Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvi sijaitsee Tammelan kunnassa Kanta-Hämeen maakunnassa. Järvi on aivan kunnan koillisrajalla ja laskee vieruskunta Hattulassa olevaan Sotkajärveen ojien kautta. Järvi on melko matala n. 1m. Järven pinta-ala on 129 ha.<br /> <br /> Järven vedestä on tehty vuoden 2013 alusta lähtien neljä vesinäytetutkimusta.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kesäajan happikylläisyystasot ovat olleet korkeita. Talvisin pohjalla on ollut jonkin verran happivajetta, mutta viimeisin mitattu talviajan tulos on ollut 46 % vuonna 2021.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Järvi luokitellaan reheväksi klorofyllin ollessa yli 10 µg/l. Ojajärven näytteet ovat olleet alle 10 µg/l, mikä viittaa vain lievään rehevyyteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Karuissa järvissä kokonaisfosforin määrä on alhainen, kun taas rehevissä järvissä se on suurempi. Kokonaisfosforin ollessa 20 µg/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut. Ojajärvessa kokonaisfosfori on pysytellyt alle 20 µg/l, mutta trendi on nouseva.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=h2o|trendtype=linear|caption=Hapen kylläisyysaste on ollut keskimäärin nouseva ja parantunut viime vuosina.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvellä alkoi Euroopan alukehitysrahaston rahoittama kalaston tutkimus kesällä 2012 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Järvi on ahvenkala voittoinen. Muita kalalajeja on mm. särki, ruutana ja hauki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympärillä on vähän vakituista ja/tai loma-asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> * [http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_jarvien_ja_kalaston_tutkimus_ja_kunnostus_hanke/] (Tammelan kunnan järvitietoa)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ojaj%C3%A4rvi_(35.934.1.026)&diff=1171480 2026-04-25T11:58:19Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Järvi sijaitsee Tammelan kunnassa Kanta-Hämeen maakunnassa. Järvi on aivan kunnan koillisrajalla ja laskee vieruskunta Hattulassa olevaan Sotkajärveen ojien kautta. Järvi on melko matala n. 1m. Järven pinta-ala on 129 ha.<br /> <br /> Järven vedestä on tehty vuoden 2013 alusta lähtien neljä vesinäytetutkimusta.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kesäajan happikylläisyystasot ovat olleet korkeita. Talvisin pohjalla on ollut jonkin verran happivajetta, mutta viimeisin mitattu talviajan tulos on ollut 46 % vuonna 2021.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304609|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Järvi luokitellaan reheväksi klorofyllin ollessa yli 10 µg/l. Ojajärven näytteet ovat olleet alle 10 µg/l, mikä viittaa vain lievään rehevyyteen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Järvellä alkoi Euroopan alukehitysrahaston rahoittama kalaston tutkimus kesällä 2012 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Järvi on ahvenkala voittoinen. Muita kalalajeja on mm. särki, ruutana ja hauki.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> Järven ympärillä on vähän vakituista ja/tai loma-asutusta.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> * [http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_jarvien_ja_kalaston_tutkimus_ja_kunnostus_hanke/] (Tammelan kunnan järvitietoa)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkaj%C3%A4rvi_(35.285.1.003)/Hyv%C3%A4m%C3%A4ki&diff=1171443 2026-04-24T17:24:40Z

<p>Sanni K: Havaintolähetti</p> <hr /> <div>{{ObsTEMP|User=Sanni K|Observation time=2026-04-24 18:00|Tags=|toArchive=m|TEMPval=8|TEMPunit=°C|Img=|AddInfo=Noin 50 cm syvyydeltä|Source=HL}}{{Paikka<br /> |Alue=Kotkajärvi (35.285.1.003)<br /> |Nimi=Hyvämäki<br /> |Koordinaatit=61.012167311560546, 24.00424494913869<br /> |KoordPohj=61,012167311560546<br /> |KoordIta=24,00424494913869<br /> |Zoom=15<br /> |Kunta=Hämeenlinna<br /> |Ylläpito=user<br /> |User=Sanni K<br /> }}</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lunkinj%C3%A4rvi_(35.936.1.013)&diff=1171442 2026-04-24T14:45:45Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Lunkinjärven happitasot ovat pysytelleet hyvinä myös talviajan mittauksissa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys Lunkinjärvessä on ollut mittaushistorian aikana 1,0-4,5 metriä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvot ovat noususuunnassa. Kokonaisfosfori on kuitenkin pysynyt alle 20 µgP/l, mikä kertoo siitä, ettei järven leväisyysaste ole kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|trendtype=linear|caption=Näkösyvyyden kehitys on ollut heikentymään päin. Viimeisimmmissä mittauksissa vuonna 2021 näkösyvyys on ollut 2-2,5 metriä, kun vielä 1990-luvulla näkösyvyys on ollut neljän metrin molemmin puolin. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lunkinj%C3%A4rvi_(35.936.1.013)&diff=1171441 2026-04-24T14:23:21Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Lunkinjärven happitasot ovat pysytelleet hyvinä myös talviajan mittauksissa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys Lunkinjärvessä on ollut mittaushistorian aikana 1,0-4,5 metriä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lunkinj%C3%A4rvi_(35.936.1.013)&diff=1171439 2026-04-24T14:21:00Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Lunkinjärven happitasot ovat pysytelleet hyvinä myös talviajan mittauksissa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304594|obscode=secchi|type=season|caption=Näkösyvyys Lunkinjärvessä on ollut mittaushistorian aikana 1,0-4,5 metriä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kaukj%C3%A4rvi_(35.935.1.002)&diff=1171438 2026-04-24T14:01:25Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ajoittaista sinilevän massaesiintymistä, joiden syntymistä veden korkea fosforipitoisuus edistää.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven näkösyvyys on vaihdellut 0,3 metristä 1,2 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven vesi on hieman emäksistä, mikä ei ole kovin tyypillistä Suomen järvissä humuksen vuoksi. Kesäisin pH tyypillisesti nousee, sillä päällysvesien levät vähentävä happamuutta. Massiiviset leväkukinnot voivat nostaa pH:n haitallisen korkeaksi. Liian korkea pH mahdollistaa vapaan ammoniakin NH3 syntymisen. Vapaa ammoniakki on kaloille myrkyllistä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: keskimäärin 0,6 m<br /> <br /> Kaukjärven hapetuksen vaikutusta seurataan www.Tammelanjarvet.fi -portaalissa<br /> Happi- ja lämpötilakerrostuneisuuden tiedot ovat excel-taulukossa.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l. Sinileväkukinta on toistuvaa järvissä, joissa fosforipitoisuus yltää 100 µgP/l:ssa. Kaukjärven fosforitasot lähestyvät tätä rajaa. Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Kaukjärven olevan selvästi humuksinen järvi. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: tyydyttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokitus: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152839&amp;lan=fi Kaukjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kaukj%C3%A4rvi_(35.935.1.002)&diff=1171437 2026-04-24T13:59:52Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ajoittaista sinilevän massaesiintymistä, joiden syntymistä veden korkea fosforipitoisuus edistää.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven näkösyvyys on vaihdellut 0,3 metristä 1,2 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven vesi on hieman emäksistä, mikä ei ole kovin tyypillistä Suomen järvissä humuksen vuoksi. Kesäisin pH tyypillisesti nousee, sillä päällysvesien levät vähentävä happamuutta. Massiiviset leväkukinnot voivat nostaa pH:n haitallisen korkeaksi. Korkea pH &gt;8 mahdollistaa vapaan ammoniakin NH3 syntymisen. Vapaa ammoniakki on kaloille myrkyllistä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: keskimäärin 0,6 m<br /> <br /> Kaukjärven hapetuksen vaikutusta seurataan www.Tammelanjarvet.fi -portaalissa<br /> Happi- ja lämpötilakerrostuneisuuden tiedot ovat excel-taulukossa.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l. Sinileväkukinta on toistuvaa järvissä, joissa fosforipitoisuus yltää 100 µgP/l:ssa. Kaukjärven fosforitasot lähestyvät tätä rajaa. Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Kaukjärven olevan selvästi humuksinen järvi. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: tyydyttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokitus: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152839&amp;lan=fi Kaukjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kaukj%C3%A4rvi_(35.935.1.002)&diff=1171436 2026-04-24T13:06:50Z

<p>Sanni K: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ajoittaista sinilevän massaesiintymistä, joiden syntymistä veden korkea fosforipitoisuus edistää.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven näkösyvyys on vaihdellut 0,3 metristä 1,2 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven vesi on hieman emäksistä, mikä ei ole kovin tyypillistä Suomen järvissä humuksen vuoksi. Kesäisin pH tyypillisesti nousee, sillä päällysvesien levät vähentävä happamuutta. Massiiviset leväkukinnot voivat nostaa pH:n haitallisen korkeaksi. Korkea pH (&gt;8) mahdollistaa vapaan ammoniakin (NH3) syntymisen. Vapaa ammoniakki on kaloille myrkyllistä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: keskimäärin 0,6 m<br /> <br /> Kaukjärven hapetuksen vaikutusta seurataan www.Tammelanjarvet.fi -portaalissa<br /> Happi- ja lämpötilakerrostuneisuuden tiedot ovat excel-taulukossa.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ptot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaisfosforin määrä kertoo rehevöityneisyydestä. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l. Sinileväkukinta on toistuvaa järvissä, joissa fosforipitoisuus yltää 100 µgP/l:ssa. Kaukjärven fosforitasot lähestyvät tätä rajaa. Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ntot|trendtype=linear|divide=summerwinter|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Kaukjärven olevan selvästi humuksinen järvi. Valumavedet, sadevedet ja jätevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: tyydyttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokitus: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152839&amp;lan=fi Kaukjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kaukj%C3%A4rvi_(35.935.1.002)&diff=1171435 2026-04-24T12:54:26Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Ajoittaista sinilevän massaesiintymistä, joiden syntymistä veden korkea fosforipitoisuus edistää.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven näkösyvyys on vaihdellut 0,3 metristä 1,2 metriin.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304573|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kaukjärven vesi on hieman emäksistä, mikä ei ole kovin tyypillistä Suomen järvissä humuksen vuoksi. Kesäisin pH tyypillisesti nousee, sillä päällysvesien levät vähentävä happamuutta. Massiiviset leväkukinnot voivat nostaa pH:n haitallisen korkeaksi. Korkea pH (&gt;8) mahdollistaa vapaan ammoniakin (NH3) syntymisen. Vapaa ammoniakki on kaloille myrkyllistä.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: keskimäärin 0,6 m<br /> <br /> Kaukjärven hapetuksen vaikutusta seurataan www.Tammelanjarvet.fi -portaalissa<br /> Happi- ja lämpötilakerrostuneisuuden tiedot ovat excel-taulukossa.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: tyydyttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokitus: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: välttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=152839&amp;lan=fi Kaukjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4nij%C3%A4rvi_(35.973.1.001)&diff=1171424 2026-04-24T11:23:34Z

<p>Sanni K: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Talven mittaustulokset kertovat happivajeesta pohjan läheisyydessä. Talvella jään alla vesimassan alaosassa saattaa syntyä happivajetta, kun painavempi vesi (n. +4 °C) painuu pohjaan ja kevyempi vesi (0–4 °C) kerrostuu pintaan. Keväällä tuulet ja veden kierto sekoittavat vesimassaa ja vesi hapettuu uudelleen. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304198|obscode=ph|type=season|trendtype=gaussian|caption=.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heinij%C3%A4rvi_(35.973.1.003)&diff=1171356 2026-04-24T07:29:16Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Lounais-Hämeessä, Hämeen järviylängöllä, 10-tien pohjoispuolella.<br /> <br /> Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pinta-ala on 128,6 ha ja rantaviivaa on 9,55 km. Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen.<br /> <br /> Valuma-alueella on melko runsaasti soita, suurimpana Leikatunlahdensuo etelässä, ja jonkin verran peltoa. Suurimmat virtaamat Heinijärveen tulee pohjoispäässä sijaitsevasta Myllyojasta, muita ojia on muun muassa Kiimalamminoja, Mustalamminoja, Hylönjärvenoja, Korpipohjasenoja ja Luolalamminoja. Heinijärven ainoa lasku-uoma on Heinijoki, joka laskee Jänijärveen.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysaste on pysytellyt hyvänä mittaushistorian alhaisimman tuloksen ollessa 23 % (2010).}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=pH|trendtype=linear|caption=Heinijärven vesi on pH-arvoltaan hapanta, mutta kehitys on ollut nouseva. Jos pH laskee alle kuuden, alkaa tapahtua muutoksia eliöstössä. Herkimpiä ovat ravut, kotilot ja simpukat, jotka eivät selviä happamoituvassa vedessä. Jos pH laskee alle 5,5:n, vaikuttaa se kalojen lisääntymiseen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen. Heinijärvi on luokiteltu reheväksi.<br /> Heinijärven lounaispohjukassa on 1,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja se liittyy 3 hehtaarin kokoiseen rauhoitettuun suo-alueeseen. Heinijoki virtaa rauhoitettujen alueiden läpi.<br /> <br /> Järven hyvinvointi on ranta-asukkaiden ja mökkiläisten sydämen asia, ja sitä varten perustettiin Heinijärven Suojelu ry vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää järviluonnon suojelua Heinijärven ja sen ympäristön tilan parantamiseksi.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman laskeva trendi. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Heinijärven olevan selvästi humuksinen järvi. Matalimmillaan kokonaistypen arvo on ollut viime vuosina, pienimmän arvon ollessa 640 µgN/l elokuun 2023 mittauksissa.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Heinijärven kalastossa vallitsevana ovat pienet särkikalat sekä ahven ja hauki.<br /> <br /> Heinijärvellä pesii muun muassa laulujoutsen, telkkä, kuikka, isokoskelo ja rantasipi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Heinijärven rannalla on noin 60 kiinteistöä, joista suurin osa mökkejä.<br /> <br /> Ranta-asukkaille Heinijärvi merkitsee monimuotoisen luonnon seuraamista, virkistystä ja rauhoittumista, muun muassa leppoisan veneilyn ja kalastamisen parissa. Moottoriveneitä ei järvellä näe.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://www.heinijarvi.fi/ Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://heinijarvi.kuvat.fi/kuvat/ Kuvia Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://www.facebook.com/HeinijarvenSuojelu? Heinijärven Suojelu ry Facebook]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heinij%C3%A4rvi_(35.973.1.003)&diff=1171355 2026-04-24T07:28:35Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Lounais-Hämeessä, Hämeen järviylängöllä, 10-tien pohjoispuolella.<br /> <br /> Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pinta-ala on 128,6 ha ja rantaviivaa on 9,55 km. Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen.<br /> <br /> Valuma-alueella on melko runsaasti soita, suurimpana Leikatunlahdensuo etelässä, ja jonkin verran peltoa. Suurimmat virtaamat Heinijärveen tulee pohjoispäässä sijaitsevasta Myllyojasta, muita ojia on muun muassa Kiimalamminoja, Mustalamminoja, Hylönjärvenoja, Korpipohjasenoja ja Luolalamminoja. Heinijärven ainoa lasku-uoma on Heinijoki, joka laskee Jänijärveen.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysaste on pysytellyt hyvänä mittaushistorian alhaisimman tuloksen ollessa 23 % (2010).}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=pH|trendtype=linear|caption=Heinijärven vesi on pH-arvoltaan hapanta, mutta kehitys on ollut nouseva. Jos pH laskee alle kuuden, alkaa tapahtua muutoksia eliöstössä. Herkimpiä ovat ravut, kotilot ja simpukat, jotka eivät selviä happamoituvassa vedessä. Jos pH laskee alle 5,5:n, vaikuttaa se kalojen lisääntymiseen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen. Heinijärvi on luokiteltu reheväksi.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman laskeva trendi. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Heinijärven olevan selvästi humuksinen järvi. Matalimmillaan kokonaistypen arvo on ollut viime vuosina, pienimmän arvon ollessa 640 µgN/l elokuun 2023 mittauksissa.}}<br /> }}<br /> <br /> Heinijärven lounaispohjukassa on 1,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja se liittyy 3 hehtaarin kokoiseen rauhoitettuun suo-alueeseen. Heinijoki virtaa rauhoitettujen alueiden läpi.<br /> <br /> Järven hyvinvointi on ranta-asukkaiden ja mökkiläisten sydämen asia, ja sitä varten perustettiin Heinijärven Suojelu ry vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää järviluonnon suojelua Heinijärven ja sen ympäristön tilan parantamiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Heinijärven kalastossa vallitsevana ovat pienet särkikalat sekä ahven ja hauki.<br /> <br /> Heinijärvellä pesii muun muassa laulujoutsen, telkkä, kuikka, isokoskelo ja rantasipi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Heinijärven rannalla on noin 60 kiinteistöä, joista suurin osa mökkejä.<br /> <br /> Ranta-asukkaille Heinijärvi merkitsee monimuotoisen luonnon seuraamista, virkistystä ja rauhoittumista, muun muassa leppoisan veneilyn ja kalastamisen parissa. Moottoriveneitä ei järvellä näe.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://www.heinijarvi.fi/ Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://heinijarvi.kuvat.fi/kuvat/ Kuvia Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://www.facebook.com/HeinijarvenSuojelu? Heinijärven Suojelu ry Facebook]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heinij%C3%A4rvi_(35.973.1.003)&diff=1171354 2026-04-24T07:27:52Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Lounais-Hämeessä, Hämeen järviylängöllä, 10-tien pohjoispuolella.<br /> <br /> Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pinta-ala on 128,6 ha ja rantaviivaa on 9,55 km. Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen.<br /> <br /> Valuma-alueella on melko runsaasti soita, suurimpana Leikatunlahdensuo etelässä, ja jonkin verran peltoa. Suurimmat virtaamat Heinijärveen tulee pohjoispäässä sijaitsevasta Myllyojasta, muita ojia on muun muassa Kiimalamminoja, Mustalamminoja, Hylönjärvenoja, Korpipohjasenoja ja Luolalamminoja. Heinijärven ainoa lasku-uoma on Heinijoki, joka laskee Jänijärveen.<br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysaste on pysytellyt hyvänä mittaushistorian alhaisimman tuloksen ollessa 23 % (2010).}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=pH|trendtype=linear|caption=Heinijärven vesi on pH-arvoltaan hapanta, mutta kehitys on ollut nouseva. Jos pH laskee alle kuuden, alkaa tapahtua muutoksia eliöstössä. Herkimpiä ovat ravut, kotilot ja simpukat, jotka eivät selviä happamoituvassa vedessä. Jos pH laskee alle 5,5:n, vaikuttaa se kalojen lisääntymiseen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen. Heinijärvi on luokiteltu reheväksi.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman laskeva trendi. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Heinijärven olevan selvästi humuksinen järvi. Matalimmillaan kokonaistypen arvo on ollut viime vuosina, pienimmän arvon ollessa 640 µgN/l elokuun 2023 mittauksissa.}}<br /> }}<br /> <br /> Heinijärven lounaispohjukassa on 1,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja se liittyy 3 hehtaarin kokoiseen rauhoitettuun suo-alueeseen. Heinijoki virtaa rauhoitettujen alueiden läpi.<br /> <br /> Järven hyvinvointi on ranta-asukkaiden ja mökkiläisten sydämen asia, ja sitä varten perustettiin Heinijärven Suojelu ry vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää järviluonnon suojelua Heinijärven ja sen ympäristön tilan parantamiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Heinijärven kalastossa vallitsevana ovat pienet särkikalat sekä ahven ja hauki.<br /> <br /> Heinijärvellä pesii muun muassa laulujoutsen, telkkä, kuikka, isokoskelo ja rantasipi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Heinijärven rannalla on noin 60 kiinteistöä, joista suurin osa mökkejä.<br /> <br /> Ranta-asukkaille Heinijärvi merkitsee monimuotoisen luonnon seuraamista, virkistystä ja rauhoittumista, muun muassa leppoisan veneilyn ja kalastamisen parissa. Moottoriveneitä ei järvellä näe.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://www.heinijarvi.fi/ Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://heinijarvi.kuvat.fi/kuvat/ Kuvia Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://www.facebook.com/HeinijarvenSuojelu? Heinijärven Suojelu ry Facebook]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotkaj%C3%A4rvi_(35.285.1.003)/Hyv%C3%A4m%C3%A4ki&diff=1171306 2026-04-23T11:57:05Z

<p>Sanni K: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Kotkajärvi_(35.285.1.003) |Nimi=Hyvämäki |Koordinaatit=61.012167311560546, 24.00424494913869 |KoordPohj=61,012167311560546 |KoordIta=24,00424494913869 |Zoom=16.596800427274836 |Kunta=Hämeenlinna |User=Sanni K |Ylläpito=user }}</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Kotkajärvi_(35.285.1.003)<br /> |Nimi=Hyvämäki<br /> |Koordinaatit=61.012167311560546, 24.00424494913869<br /> |KoordPohj=61,012167311560546<br /> |KoordIta=24,00424494913869<br /> |Zoom=16.596800427274836<br /> |Kunta=Hämeenlinna<br /> |User=Sanni K<br /> |Ylläpito=user<br /> }}</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Testi3.png&diff=1171302 2026-04-23T10:52:26Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>testikuva</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Testi.png&diff=1171287 2026-04-23T10:21:09Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>testi</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heinij%C3%A4rvi_(35.973.1.003)&diff=1171048 2026-04-21T21:36:16Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Heinijärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Lounais-Hämeessä, Hämeen järviylängöllä, 10-tien pohjoispuolella.<br /> <br /> Heinijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pinta-ala on 128,6 ha ja rantaviivaa on 9,55 km. Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen.<br /> <br /> Valuma-alueella on melko runsaasti soita, suurimpana Leikatunlahdensuo etelässä, ja jonkin verran peltoa. Suurimmat virtaamat Heinijärveen tulee pohjoispäässä sijaitsevasta Myllyojasta, muita ojia on muun muassa Kiimalamminoja, Mustalamminoja, Hylönjärvenoja, Korpipohjasenoja ja Luolalamminoja. Heinijärven ainoa lasku-uoma on Heinijoki, joka laskee Jänijärveen.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysaste on pysytellyt hyvänä, mittaushistorian alhaisimman tuloksen ollessa 23 % (2010)}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ph|trendtype=linear|caption=Heinijärven vesi on pH-arvoltaan hapanta, mutta kehitys on ollut nouseva. Jos pH laskee alle kuuden, alkaa tapahtua muutoksia eliöstössä. Herkimpiä ovat ravut, kotilot ja simpukat, jotka eivät selviä happamoituvassa vedessä. Jos pH laskee alle 5,5:n, vaikuttaa se kalojen lisääntymiseen.}}<br /> }}<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on kauttaaltaan matala, runsasravinteinen ja pohjamuodostukseltaan rikkonainen ja kivinen. Heinijärvi on luokiteltu reheväksi.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman laskeva trendi. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304191|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistypen mittauksissa tulokset kertovan Heinijärven olevan selvästi humuksinen järvi. Matalimmillaan kokonaistypen arvo on ollut viime vuosina, pienimmän arvon ollessa 640 µgN/l elokuun 2023 mittauksissa.}}<br /> }}<br /> <br /> <br /> Heinijärven lounaispohjukassa on 1,7 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue ja se liittyy 3 hehtaarin kokoiseen rauhoitettuun suo-alueeseen. Heinijoki virtaa rauhoitettujen alueiden läpi.<br /> <br /> Järven hyvinvointi on ranta-asukkaiden ja mökkiläisten sydämen asia, ja sitä varten perustettiin Heinijärven Suojelu ry vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää järviluonnon suojelua Heinijärven ja sen ympäristön tilan parantamiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Heinijärven kalastossa vallitsevana ovat pienet särkikalat sekä ahven ja hauki.<br /> <br /> Heinijärvellä pesii muun muassa laulujoutsen, telkkä, kuikka, isokoskelo ja rantasipi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Heinijärven rannalla on noin 60 kiinteistöä, joista suurin osa mökkejä.<br /> <br /> Ranta-asukkaille Heinijärvi merkitsee monimuotoisen luonnon seuraamista, virkistystä ja rauhoittumista, muun muassa leppoisan veneilyn ja kalastamisen parissa. Moottoriveneitä ei järvellä näe.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[https://www.heinijarvi.fi/ Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://heinijarvi.kuvat.fi/kuvat/ Kuvia Heinijärven Suojelu ry]<br /> *[https://www.facebook.com/HeinijarvenSuojelu? Heinijärven Suojelu ry Facebook]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Liesj%C3%A4rvi_(35.982.1.001)&diff=1171045 2026-04-21T21:03:46Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Liesjärvi sijaitsee Tammelassa Kanta-Hämeen maakunnassa Valtatie 2 varrella. Järvi ja sen kansallispuisto ovat suunnilleen Forssan ja Karkkilan puolivälissä. Järvellä on pinta-alaa 955,7 hehtaaria, korkeus merenpinnasta on 108,8 m. Järven keskimääräinen syvyys on vajaa 3 m, mutta syvin kohta on 13,1 m. Keskimääräinen aika veden vaihtumiselle on noin vuosi.<br /> <br /> Liesjärvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvajärvistä. Järven valuma-alue on kooltaan noin 130 neliökilometriä, johon kuuluu pääosin metsää ja laajoja suoalueita. Järvi laskee pohjoisessa Kuivajärveen. Järveen laskee viereiset Tapolanjärvi ja Kyynärä sekä kauempana oleva Ruostejärvi. Muita laskevia järviä ovat mm. Isojärvi ja Salkolanjärvi. Liesjärven ja Kyynärän erottaa kapea Kyynäränharju, joka on paikoin vain 6 m leveä. Harjussa on aukko, nimeltään Kyynäränjuova, jonka kautta järvet kohtaavat.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303112|obscode=o2s|type=season|trendtype=gaussian|caption=Hapen kylläisyysaste pohjalla on ollut useissa mittauksissa alhainen sekä talvella että kesällä. Vähähappinen vesi tuottaa ongelmia eliöstölle, sillä solut käyttävät happea energiantuotannossa. Alusveden voimakas hapenvajaus aiheuttaa myös fosforin ja raudan liukenemista pohjan sedimenteistä veteen.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303112|obscode=secchi|trendtype=linear|caption=Näkösyvyyden trendi on ollut heikkenevä. Näkösyvyys on vähentynyt 2000-luvulta alkaen, 2020-luvulla näkösyvyys on ollut 1,1-1,8 metriä.}}<br /> }}<br /> <br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Järvi on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Järvi on lievästi rehevä ja vesi on lievästi hapanta ja ruskeanväristä. Järvellä on huomattavia vedenkorkeuden vaihteluja varsinkin loppukesäisin, mutta pitkällä ajalla ei ole ollut huomattavaa laskua huomattavissa. Happitilanne järjessä on hyvä, joskin syvänteissä voi esiintyä kesäisin happikatoa.<br /> <br /> Osa järvestä on yhdessä kansallispuiston kanssa luokiteltu Natura 2000 -alueeksi. Valuma-alueelta löytyy suojeltavia luontotyyppejä, kuten boreaalisia lehtoja, keidassoita ja nevoja. Kansallispuiston alue on suojattu luonnonsuojelulailla ja sen vesialue vesilailla.<br /> <br /> Liesjärven Suojelu ry. suojeluyhdistys perustettiin vuonna 1971. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää järven vesi puhtaana. Yhdistys ottaa kolmen vuoden välein vesinäytteitä ja tutkii järveen laskevia ojia ja jokia sekä tutkii pohjasedimenttejä. Yhdistys on myös toteuttanut hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden niittoa. Suojeluyhdistys on tehnyt arvokasta työtä järven kunnossapitämisessä.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303112|obscode=ptot|depth=surface|divide=summerwinter|trendtype=poly2deg|title={{int:Jw-Kokonaisfosfori}} [D]|caption=Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pysytelleet maltillisina ja alle rehevöityneen järven luokittelun raja-arvon, joka on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303112|obscode=ntot|depth=surface|divide=summerwinter|trendtype=linear|title={{int:Jw-Kokonaistyppi}} [D]|caption=Kokonaistypen määrä kertoo Liesjärven olevan lievästi humuksinen. Typpeä järvivesiin tulee valumavesistä, jätevesistä ja sadevesistä. }}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Järven kalakanta on monipuolista ja runsasta. Järveen on istutettu haukea, järvi- ja planktonsiikaa, järvitaimenta, karppia, kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja muikkua. Kuhaa ja planktonsiikaa on istutettu useammin kuin muita lajeja. Koekalastuksessa järvestä on saatu pääosin ahvenia, särkiä ja haukia. Vähemmän saatuja lajeja ovat made, lahna, kiiski, salakka ja muikku. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta vuosina 2000–2002. Tulosten perusteella ei ole tarvetta suuremmalle hoitokalastukselle. Kuha ja hauki ovat lajeja jotka tuntuvat erityisesti viihtyvän järvessä. Vastaavasti siika ei menesty järvessä. Muikun esiintyminen viestii järven hyvästä kunnosta.<br /> <br /> Liesjärvi on arvokas lintuvesi, ja Liesjärven kansallispuistossa tavataankin useita lintudirektiivin liitteen I lintuja ja muutamia liitteen II lajeja. Järvellä pesii mm. vaarantunut selkälokki. Tyypillisimpiä lintuja järvellä ovat iso- ja tukkakoskelo sekä eri sorsalajit. Muita järvellä tavattavia lajeja ovat harmaahaikara, kuikka, härkälintu, laulujoutsen, kanadanhanhi ja kalasääksi. Järvi on lisäksi tärkeä levähdyspaikka muuttolinnuille, etenkin järven länsiosa ja Kyynärä.<br /> <br /> Liesjärvi on pääosin melko karu järvi eikä vesikasvillisuutta ole liiaksi. Joillakin lahdilla on suurempaa kasvustoa, mutta ei ongelmaksi asti. Jotkin ojansuut ovat rehevöityneet, josta ilmaversoiset ja kelluslehtiset ovat hyötyneet. Tiheimmin näitä lajeja kasvaa Joensuunlahdessa järven kaakkoisosassa. Järven eteläisessä osassa Taipaleenlahdella kukoistaa järvikorte- ja järviruokokasvit. Järven keskiosissa taas menestyy ulpukka ja uistinvita. Järveltä on löydetty harvinaisena suvantonäkinsammal. Puhtaan veden tarvitsevien lajien monipuolinen esiintyvyys merkkaa vesistön hyvästä kunnosta. Vesipuitedirektiivin mukaisten vesikasvilajien esiintyvyyden heikkenemisen perusteella järven tila on hieman heikentynyt ja on direktiivin mukaan hyvän ja tyydyttävän välillä.<br /> <br /> Muita huomioitavia lajeja kansallispuistossa on mm. suovalkku (NT), huopakääpä (NT), korkkikerroskääpä (NT) ja pikkukihokki (VU).<br /> <br /> NT (Near Threatened) = Silmällä pidettävä laji, jonka populaatio on harvalukuinen.<br /> VU (Vulnerable) = Vaarantunut laji, jolla on suuri uhka hävitä luonnosta.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järvestä nostettiin järvimalmia aina 1920-luvulle asti. Järvellä on myös harjoitettu puunuittoa.<br /> <br /> Järvi kuuluu osana Liesjärven kansallispuistoon, joka on suosittu retkeilykohde. Järven eteläosassa on Korteniemi, jossa on Museoviraston suojelema Korteniemen perinnetila nähtävyytenä.<br /> <br /> Järvellä on runsaasti loma-asutusta ja järvi soveltuukin hyvin virkistyskäyttöön. Sinilevää ei ole havaittu häiritsevin määrin.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Järven itäosassa on Paskakannanlahti ja sen niemi Paskakanta.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [https://www.liesjarvensuojelury.fi/ Liesjärven suojelu ry. (liesjarvensuojelury.fi)]<br /> * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Liesj%C3%A4rven_kansallispuisto Liesjärven kansallispuisto (Wikipedia)]</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuivaj%C3%A4rvi_(35.931.1.007)&diff=1171043 2026-04-21T20:31:52Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kuivajärvi on [[Tammela|Tammelan kunnan]] kolmanneksi suurin järvi. Se on rehevä ja keskisyvyydeltään melko matala: 2,23 metriä. Syvimmältä kohdaltaan Kuivajärvi on kuitenkin 9,9 metriä, joten se on yli tuplasti syvempi kuin naapuri [[Pyhäjärvi (35.931.1.002)|Pyhäjärvi]]. Kuivajärven vesi on aika sameaa, ja sen näkösyvyys on noin metrin luokkaa.<br /> <br /> Kuivajärvellä on oma kansanpuisto: [https://hameenvirkistysalueyhdistys.fi/alue/saaren-kansanpuisto/ Saaren kansanpuisto (Hämeen virkistysalueyhdistys)].<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303627|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Kuivajärven näkösyvyys on noin metrin luokkaa vaihdelleen vuodenajan mukaan.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=256749|obscode=ice_cat_2,5|type=dateofyear|trendtype=regression|title=Jääpeiteaika|caption=Kuivajärven ja Pyhäjärven yhdistävästä Saarensalmesta löytyy jäätymis- ja/tai jäänlähtöhavaintoja vuodesta 1927 alkaen.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kuivajärven veden ravinnepitoisuus on matalampi kuin Pyhäjärvessä, Kaukjärvessä tai Mustialanlammessa. Levähaitat eivät ole jatkuvia, pitkäkestoisia tai massiivisia. Veden sameus ja humuspitoisuus rajoittavat levien ja vesikasvillisuuden kasvua syvemmissä vesissä ja ranta-alueilla. Alusveden hapettomuus on vain ajoittaista, pinta-alaltaan melko pientä ja kestoltaan lyhytaikaista. Merkitys ravinnekuormitukselle ei näin ollen liene kovin suuri. Vesitilavuus on pieni ja vedenvaihtuvuus melko nopeaa.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303627|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin arvoissa on ollut hieman laskeva trendi. Kokonaisfosforin ollessa 20 µgP/l on järven leväisyys jo selkeästi kohonnut. Rehevöityneen järven raja-arvo on 30 µgP/l.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=303627|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Kokonaistyppi on ollut laskevassa trendissä. Vuosien 2023 ja 2025 mittauksissa tulokset olivat 530-970 µgN/l, mikä kertoo veden olevan humuspitoista.}}<br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kuivajärven kalaston rakenne on melko hyvä; petokalakanta on hyvä, eikä särkikalakanta ole huolestuttavan korkea.<br /> <br /> Kasvillisuus tarjoaa hyvät elinolosuhteet vesilinnustolle ja kalojen lisääntymiselle.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Kuivajärvi on virkistyskäyttöluokaltaan tyydyttävä. Kuivajärven ja Pyhäjärven väliin jäävällä saarella sijaitsee Saaren kartano. Venesillan kannas yhdistää saaren mantereeseen.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.931.1.002)&diff=1171042 2026-04-21T20:18:13Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven ala on 22,9 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä.<br /> Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa.<br /> <br /> Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta. <br /> <br /> <br /> -Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.<br /> <br /> -Ajoittaiset alusveden happikadot<br /> <br /> Pyhäjärven ja Kuivajärven yhdistää Venesillan kannaksen alittava rumpu.<br /> <br /> Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=secchi|type=season|trendtype=gaussian|caption=Näkösyvyys on ollut alhaisimmillaan 0,3 metriä. Keskimääräisesti näkösyvyys on ollut hieman alle metrin havaintohistorian aikana.}}<br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=chla|type=season|trendtype=gaussian|caption=Klorofylli kertoo järviveden rehevyydestä ja sillä mitataan kasviplanktonin määrää. Klorofyllin määrään vaikuttaa veden lämpötila, valon määrä sekä mittausajankohdan säätila. Erittäin reheväksi järveksi luokitellaan, kun arvo on 20-50 µg/l.}}<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==Pyhäjärvet==<br /> <br /> Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. [[Pyhäjärvi]] on poikkeus – yli 100 km² alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi. <br /> Kesälahden eli Karjalan [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Pyhäjärvi]] on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.<br /> <br /> Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm. <br /> <br /> Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m3/s, keskiylivirtaama 18 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m3/s (heinäkuussa 1975). <br /> <br /> ==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: 0,7 m<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin määrä vedessä on ollut nousujohdainteista. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l.Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä. }}<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Typpipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla, eikä trendissä ole muutosta. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&amp;lan=fi Tammelan Pyhäjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.931.1.002)&diff=1171041 2026-04-21T19:31:21Z

<p>Sanni K: </p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven ala on 22,9 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä.<br /> Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus kohtalaisen nopeaa.<br /> <br /> Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta. <br /> <br /> <br /> -Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.<br /> <br /> -Ajoittaiset alusveden happikadot<br /> <br /> Pyhäjärven ja Kuivajärven yhdistää Venesillan kannaksen alittava rumpu.<br /> <br /> Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.<br /> <br /> ==Pyhäjärvet==<br /> <br /> Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. [[Pyhäjärvi]] on poikkeus – yli 100 km² alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi. <br /> Kesälahden eli Karjalan [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Pyhäjärvi]] on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.<br /> <br /> Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm. <br /> <br /> Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m3/s, keskiylivirtaama 18 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m3/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m3/s (heinäkuussa 1975). <br /> <br /> ==Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Raakavesiluokka: huono&lt;br&gt;<br /> Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä&lt;br&gt;<br /> Näkösyvyys: 0,7 m<br /> <br /> {{Grid2cols<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ptot|trendtype=linear|caption=Kokonaisfosforin määrä vedessä on ollut nousujohdainteista. Järvi on rehevöitynyt kokonaisfosforin määrän ylittäessä 30 µgP/l.Happivaje nostaa fosforitasoa, sillä hyvissä olosuhteissa fosfori on sitoutuneena pohjan sedimenteissä. }}<br /> <br /> |{{SiteObsChart|siteid=304510|obscode=ntot|trendtype=linear|caption=Typpipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla, eikä trendissä ole muutosta. Valumavedet, jätevedet ja sadevedet tuovat typpeä järvivesiin.}}<br /> <br /> }}<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kalavesiluokka: välttävä&lt;br&gt;<br /> Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&amp;lan=fi Tammelan Pyhäjärvi] (ymparisto.fi)</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.936.1.004)/Vedenlaadun_seuranta&diff=1169515 2026-04-01T20:05:34Z

<p>Sanni K: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pitkäjärvi_(35.936.1.004) |Nimi=Vedenlaadun seuranta |Koordinaatit=60.91050468623675, 23.86609905660351 |KoordPohj=60,91050468623675 |KoordIta=23,86609905660351 |Zoom=15.407883586810176 |Kunta=Tammela |User=Sanni K |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=1,8|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}} |Tyyppi=Syvänne |Ylläpito=user }} {{OData|Code=Secchi|Site=2435|LoadHistory=true}} {{OData|Code=PTOT|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=tru...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Pitkäjärvi_(35.936.1.004)<br /> |Nimi=Vedenlaadun seuranta<br /> |Koordinaatit=60.91050468623675, 23.86609905660351<br /> |KoordPohj=60,91050468623675<br /> |KoordIta=23,86609905660351<br /> |Zoom=15.407883586810176<br /> |Kunta=Tammela<br /> |User=Sanni K<br /> |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=1,8|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}}<br /> |Tyyppi=Syvänne<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> {{OData|Code=Secchi|Site=2435|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=PTOT|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=NTOT|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=O2S|Site=2435|DepthCat=bottom|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=CHLA|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=2.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=COND|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=pH|Site=2435|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001)/Vedenlaadun_seuranta&diff=1169047 2026-04-01T20:00:00Z

<p>Sanni K: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pehkijärvi_(35.933.1.001) |Nimi=Vedenlaadun seuranta |Koordinaatit=60.83592854861439, 23.90912603489906 |KoordPohj=60,83592854861439 |KoordIta=23,90912603489906 |Zoom=14.666546329611348 |Kunta=Tammela |User=Sanni K |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=1,6|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}} |Tyyppi=Syvänne |Ylläpito=user }} {{OData|Code=Secchi|Site=2412|LoadHistory=true}} {{OData|Code=PTOT|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Pehkijärvi_(35.933.1.001)<br /> |Nimi=Vedenlaadun seuranta<br /> |Koordinaatit=60.83592854861439, 23.90912603489906<br /> |KoordPohj=60,83592854861439<br /> |KoordIta=23,90912603489906<br /> |Zoom=14.666546329611348<br /> |Kunta=Tammela<br /> |User=Sanni K<br /> |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=1,6|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}}<br /> |Tyyppi=Syvänne<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> {{OData|Code=Secchi|Site=2412|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=PTOT|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=NTOT|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=O2S|Site=2412|DepthCat=bottom|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=CHLA|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=2.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=COND|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=pH|Site=2412|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=S%C3%A4rkij%C3%A4rvi_(35.973.1.002)/Vedenlaadun_seuranta&diff=1168976 2026-04-01T19:55:06Z

<p>Sanni K: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Särkijärvi_(35.973.1.002) |Nimi=Vedenlaadun seuranta |Koordinaatit=60.862418528441964, 23.731980793181236 |KoordPohj=60,862418528441964 |KoordIta=23,731980793181236 |Zoom=13.692906531891627 |Kunta=Tammela |User=Sanni K |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=7,5|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}} |Tyyppi=Syvänne |Ylläpito=user }} {{OData|Code=Secchi|Site=2466|LoadHistory=true}} {{OData|Code=PTOT|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Särkijärvi_(35.973.1.002)<br /> |Nimi=Vedenlaadun seuranta<br /> |Koordinaatit=60.862418528441964, 23.731980793181236<br /> |KoordPohj=60,862418528441964<br /> |KoordIta=23,731980793181236<br /> |Zoom=13.692906531891627<br /> |Kunta=Tammela<br /> |User=Sanni K<br /> |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=7,5|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}}<br /> |Tyyppi=Syvänne<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> {{OData|Code=Secchi|Site=2466|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=PTOT|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=NTOT|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=O2S|Site=2466|DepthCat=bottom|DepthVal=5.9|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=CHLA|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=2.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=COND|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=pH|Site=2466|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}</div>

Sanni K https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Saloistenj%C3%A4rvi_(35.973.1.016)/Vedenlaadun_seuranta&diff=1168826 2026-04-01T19:39:27Z

<p>Sanni K: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Saloistenjärvi_(35.973.1.016) |Nimi=Vedenlaadun seuranta |Koordinaatit=60.90833360286399, 23.78013594207588 |KoordPohj=60,90833360286399 |KoordIta=23,78013594207588 |Zoom=13.653732159092812 |Kunta=Tammela |User=Sanni K |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=3,2|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}} |Tyyppi=Syvänne |Ylläpito=user }} {{OData|Code=Secchi|Site=2475|LoadHistory=true}} {{OData|Code=PTOT|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Saloistenjärvi_(35.973.1.016)<br /> |Nimi=Vedenlaadun seuranta<br /> |Koordinaatit=60.90833360286399, 23.78013594207588<br /> |KoordPohj=60,90833360286399<br /> |KoordIta=23,78013594207588<br /> |Zoom=13.653732159092812<br /> |Kunta=Tammela<br /> |User=Sanni K<br /> |Kuvaus={{Vedenlaadun seuranta|Tyyppi=manuaalinen|Syvyys=3,2|Vastuu=Hämeen ELY-keskus}}<br /> |Tyyppi=Syvänne<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> {{OData|Code=Secchi|Site=2475|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=PTOT|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=NTOT|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=O2S|Site=2475|DepthCat=bottom|DepthVal=1.8|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=CHLA|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=2.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=COND|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}<br /> {{OData|Code=pH|Site=2475|DepthCat=surface|DepthVal=1.0|LoadHistory=true}}</div>

Sanni K