https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Sannit 2026-05-09T22:57:59Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vilajoki_(08)&diff=511385 2015-01-23T11:25:35Z

<p>Sannit: lisätty linkki saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vilajoki-sivulle</p> <hr /> <div>{{Vesistöalue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=25&amp;el=5&amp;yl=25 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Vilajoki].</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kuolimo_(04.141.1.001)&diff=510246 2015-01-15T13:56:17Z

<p>Sannit: lisätty linkki Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen sivuille</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.<br /> <br /> Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on [[Korpijärvi_(04.143.1.001)|Korpijärvi]], 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee [[Saimaa_(04.112.1.001)|Saimaaseen]] kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.<br /> <br /> Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).<br /> <br /> Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), [[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Kiteen Pyhäjärvestä]] melkoinen pala ja [[Simpelejärvi_(yhd.)|Simpeleenjärvestä]] pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.<br /> <br /> Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).<br /> <br /> =Kuolimon rauhoituspiirit (Kala- ja riistahallinon julkaisusta 80/2006, s. 15)=Nykytila ja suojelu==<br /> http://194.251.35.222/LiiteTiedostoNayta.asb?DokumenttiID=7348&amp;TauluNimi=Tiedote&amp;NakymaID=437&amp;TiedoteID=13758<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA<br /> Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §<br /> <br /> <br /> 1. Saimaannieriän rauhoittaminen <br /> <br /> Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta.<br /> Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa<br /> <br /> <br /> 2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset<br /> <br /> Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä. <br /> Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia.<br /> Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.<br /> <br /> <br /> 3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat<br /> <br /> Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.<br /> <br /> <br /> 4. Valvonnan tehostamisesta<br /> <br /> Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti. <br /> Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin. <br /> <br /> 5. Kalastuksenohjaus<br /> <br /> Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.<br /> <br /> <br /> 6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle<br /> <br /> Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin &quot;ei-silmällä-pyytävän&quot; muikkuloukun käyttö on sallittua.<br /> Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet.<br /> Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.<br /> <br /> 7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti<br /> <br /> Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina.<br /> Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.<br /> <br /> 17.6.2013 Savitaipaleella<br /> <br /> <br /> puheenjohtaja Seppo Pekasti, sihteeri Eero-J Ahonala, Pro Kuolimo<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> '''<br /> == Kuolimon melontareitti: =='''<br /> <br /> Kuolimon kierroksella meloja tutustu Suomijärven ja Kuolimon monipuolisiin melontareittimahdollisuuksiin. Reitti on järvimelontaa juomavedessä! Lähtö onnistuu Savitaipaleelta, Partakoskelta tai Suomijärveltä.<br /> <br /> Kesto: 1-4 pv<br /> <br /> Ks. linkki http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/kuolimon-kierros/<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&amp;yl=4&amp;lu=5 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Kuolimo]</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivij%C3%A4rvi_(14.192.1.001)&diff=510096 2015-01-14T09:40:32Z

<p>Sannit: lisätty linkki Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen sivuille</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Valkealan reittiin kuuluva Kivijärvi (76,4 km²) sijaitsee [[Luumäki|Luumäellä]] [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-Karjalan maakunnassa]]. Suomen järvien [[Järvitilastot/Suurimmat järvet|pinta-alatilastossa]] Kivijärvi (joskus myös Ylä-Kivijärvi) on sijalla 30. Suomen [[Kivijärvi|Kivijärvistä]] se on toiseksi suurin.<br /> <br /> Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 498 km², josta vettä 20,1 %. Kaikki osavaluma-alueet ovat pieniä, suurinkin, Avarajoki, nimestään huolimatta vain 65 km².<br /> <br /> Järvi on sokkeloinen, rantaviivaa on 365 km, josta 168 km saarissa. Saaria on 164, yhteisalaltaan 3 170 hehtaaria, joka on 41 % järven vesialasta. Suurin saari, Huuhtsalo (746 ha) on Suomen järvisaarten tilastossa sijalla 79. Muita saaria ovat Kännätsalo (600 ha), Kuhasensaari (430 ha), Haapasalo (338 ha) ja Iso Rapasalo (218 ha). Kahteen viimeksi mainittuun ei ole tieyhteyttä.<br /> <br /> ===Vedenkorkeus ja virtaama===<br /> <br /> Kivijärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1909. Keskivedenkorkeus on ollut koko jaksolla N60+75,44 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+76,43 m (toukokuussa 1924) ja alin N60+74,73 m (syyskuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 170 cm.<br /> <br /> Kivijärvi laskee Huopaisenvirtaa [[Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)|Ala-Kivijärveen]], josta edelleen useiden järvien kautta Kymijokeen. Virtaamahavaintoja on Kivijärven luusuasta vuosilta 1910–1961. Keskivirtaama on ollut 4,5 m³/s, keskiylivirtaama 8,4 m³/s ja keskialivirtaama 2,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 14,5 m³/s (toukokuussa 1924) ja 1,1 m³/s (elokuussa 1940). <br /> <br /> ===Jäätyminen ja jäänlähtö===<br /> <br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1909–1910 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintopaikka sijaitsee Luumäen Jurvalassa. Varhaisin jäätyminen on ollut 1. marraskuuta vuonna 1912, myöhäisin 23. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 15. huhtikuuta 1921 ja 25. toukokuuta 1941.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kivijärvi on toistaiseksi maailman ainoa järvi, jossa elää sekä joki-, täplä- että kapeasaksirapuja.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&amp;yl=4&amp;lu=21 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Kivijärvi.]</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Torsa_-_Pieni-Torsa_(03.051.1.001)&diff=509933 2015-01-12T11:28:04Z

<p>Sannit: linkki Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen sivuille</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=25&amp;el=3&amp;yl=19 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Torsa]</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hiitolanjoki_(03)&diff=496677 2014-12-22T12:35:15Z

<p>Sannit: lisätty linkki saimaan vesiensuojeluyhdistyksen sivuille.</p> <hr /> <div>{{Vesistöalue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&amp;yl=3&amp;lu=16 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Imatran seutu. Hiitolanjoki].</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Urpalanjoki_(09)&diff=495212 2014-12-17T13:56:40Z

<p>Sannit: lisäsin linkin Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen sivuille</p> <hr /> <div>{{Vesistöalue}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> == Aiheesta muualla ==<br /> <br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&amp;yl=5&amp;lu=17 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Kaakonkulma. Urpalanjoki.]</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Simpelej%C3%A4rvi_(yhd.)&diff=491288 2014-12-09T10:53:09Z

<p>Sannit: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Simpelejärvi sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa; kapea lahti ulottuu myös Venäjälle. Järven pinta-ala on 88,2 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 50.<br /> <br /> Simpelejärvi on Hiitolanjoen vesistön keskusjärvi. Valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 813 km², josta vettä 17,3 %. Suurimmat osa-alueet ovat Tyrjänjärven alue (198 km²) ja Suuri Rautjärven alue (93 km²). <br /> <br /> Niemet ja saaret jakavat Simpelejärven neljään altaaseen; itäisten altaiden rajana oleva Jängensalmi on vain 50 metrin levyinen ja valtatie 6 alle jäävä Särkisalmi vielä ahtaampi. <br /> <br /> Järven suurimpia saaria ovat Petäjäsaari (128 ha), Pitkäsaari (93 ha) ja Tarvassaari (90 ha).<br /> <br /> ==Vedenkorkeus ja virtaama==<br /> Simpelejärven vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuodesta 1913 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut NN+69,05 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 54 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+70,63 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+68,31 m (maaliskuussa 1971), joten äärivaihtelu on ollut 232 cm. Järveä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien.<br /> <br /> Menovirtaamahavaintoja on Juankosken voimalaitokselta vuodesta 1975 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,4 m3/s ja keskialivirtaama 2,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 22 m3/s (toukokuussa 1983) ja 0,0 m3/s. <br /> <br /> Havaintopaikka sijaitsee Särkisalmella, Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalassa. Järven kokonaispinta-ala on 91 km². Havaintopaikka (vedenkorkeusasteikko) sijaitsee salmessa. Jäätymis- ja jäänlähtötiedoissa on havaittu sekä läheisen pienemmän Lemmikonselän ja kaukaisemman isomman Kirkkoselän jäätymisiä ja jäänlähtöjä. Kaikista päivämääristä ei ole varmuutta kumpaako aluetta tarkoitetaan. <br /> <br /> ==Jäähavainnot==<br /> Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on olemassa särkisalmelta vuodesta 1913 lähtien. Varhaisin jäätyminen on ollut 2. marraskuuta vuonna 1925, myöhäisin 31. joulukuuta 1943. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 19. huhtikuuta 2007 ja 28. toukokuuta 1917.<br /> <br /> Jäänpaksuushavaintoja on rekisterissä talvesta 1960–1961 alkaen. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 57 cm, koko jakson ennätyspaksuus 75 cm maaliskuulta 1971.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Suomen ympäristökeskuksen antamien käyttökelpoisuusluokitusten mukaan Simpelejärven vedenlaatu vaihtelee erinomaisen (Kurhonselkä), hyvän (Kirkkoselkä), tyydyttävän (Lemmikonselkä, Sokkiinselkä) sekä välttävän (Siikalahti) välillä. (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry)<br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Simpelejärven kalalajistoon kuuluu ainakin 13 eri lajia. Muikku on alueen tärkein talouskalalaji mutta myös siika, taimen, kuha, hauki ja ahven ovat tärkeitä virkistyskalalajeja. Simpelejärvellä on myös oma erikoisuutensa - Simpeleen järvisiika.<br /> Simpelejärvellä on tavattu myös jokirapua harvoina kantoina. Myös täplärapua on istutettu vesialueelle. (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry) <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> [[tiedosto:Rantapuiston uimaranta.JPG|496px]]<br /> <br /> Rantapuiston uimaranta Parikkalassa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=22&amp;yl=3 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Imatran seutu, Simpelejärvi]<br /> <br /> [http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&amp;yl=6 Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue]<br /> <br /> [http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&amp;task=view_item&amp;id=211 Simpelejärvi - retkikohteet]<br /> <br /> [http://fi.wikipedia.org/wiki/Simpelej%C3%A4rvi Wikipedia - Simpelejärvi]<br /> <br /> Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanke v. 2010-2012<br /> * [http://www.simpelejarvi.fi Simpelejärvi-hanke]<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. www-sivut. Parikkala-Saari-Uukuniemen kalastusalue<br /> http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=4&amp;yl=6. Päivitetty 2010. Luettu 1.8.2014</div>

Sannit https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Immalanj%C3%A4rvi_(04.192.1.001)&diff=491287 2014-12-09T10:50:24Z

<p>Sannit: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Immalanjärvi on suurehko ja avoin järvi Imatran ja Ruokolahden kunnan alueilla, lähellä Venäjän rajaa (järven itäinen Varpaanlahti ulottuu Venäjän puolelle saakka.) Järvi on pinta-alaltaan 19,96 neliökilometriä ja se on Suomen 176. suurin järvi. Immalanjärvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta. Se laskee Unterniskan jokea pitkin Vuokseen ja Laatokkaan.<br /> <br /> Immalanjärven valuma-alue on kooltaan 7100 ha, josta metsää on 3500 ha, maatalousmaata ja suota kumpaakin 400 ha. Järven syvin kohta on yli 40 m ja keskisyvyys 8 m. Pinnan korkeuden vuotuinen vaihteluväli Immalanjärvellä on 30-40 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Immalanjärvi on perinteisesti kirkasvetinen, karu ja hiekkapohjainen järvi lukuunottamtta Laitilanlahden pohjukkaa, joka viimevuosina on rehevöitynyt. Immalanjärvi toimii Imatran ja Ruokolahden raakavesilähteenä pohjaveden ohella. Järven vedessä on lievä humusleima ja vesistö on lievästi rehevä. Järven veden laatu on hyvä. Immalanjärvi saa merkittävän osan vedestään pohjavesilähteistä ja sen ekologinen tila on vielä erinomainen. Järven valuma-alueella ja rannoilla on merkittäviä luontoarvoja.<br /> <br /> Immalanjärven valuma-alueen metsien, soiden ja peltojen käsitellyllä on huomattava vaikutus järven tilaan. Viime aikoina on ilmennyt viitteitä järven tilan huonontumisesta sekä kalaston särkivaltaistumisesta.<br /> <br /> [[tiedosto:liete2.jpg|496px]]<br /> <br /> Immalanjärven vesi on kirkasta.<br /> <br /> Keväällä 2011 perustettiin [http://www.immalanjarvi.fi/about/ Pro Immalanjärvi ry]. Se on sitoutumaton yhdistys, joka nimensä mukaisesti ajaa Immalanjärven asiaa. Sen perusti joukko järven rehevöitymisestä huolestuneita ranta-asukkaita.<br /> <br /> [[tiedosto:liete4.jpg|496px]]<br /> <br /> Immalanjärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Immalanjärvellä tavataan ainakin 18 eri kalalajia. Vesialueen tärkein kalalaji on muikku.Järvi on myös kuuluisa suurista lahnoista ja siioista. <br /> <br /> Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.<br /> <br /> Immalanjärven rantavyöhykkeillä kasvaa erirakenteisia kangasmetsiä ja tervaleppälehtoja, joissa elävät muun muassa liito-orava ja valkoselkätikka. Immalanjärven ranta-alueet ovat myös tärkeitä vesilintujen pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita. Järvi on parhaimmillaan muuttoaikaan, jolloin selällä voi lepäillä suuriakin vesilintuparvia. Niistä voi löytää mm. alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Järven pesimälintuja ovat muun muassa ruokokerttunen, silkkiuikku ja harvalukuisempina rytikerttunen ja rastaskerttunen.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Raution kaupunginosa – perinteisemmin [http://kylat.ekarjala.fi/rautio/ Rautionkylä] – sijaitsee Salpausselän kankailla ja Immolanjärven rantaan laskevalla etelärinteellä. Asutus sijoittuu pääosin pohjoistuulilta suojaiselle auringonpaisterinteelle, jonka maiseman keskeinen elementti on Immalanjärvi.<br /> <br /> Immalanjärveen työntyvän niemen nimi on [http://kylat.ekarjala.fi/jappilanniemi/ Jäppilänniemi]. Sen talousalueeseen kuuluvat Jäppilänniemen lisäksi Jakan ja Salo-Peltolan kylät. Asutus on keskittynyt Immalanjärven rannoille. Matkaa Vuoksenniskalle ja kaupungin palveluihin on n. 7 km.<br /> <br /> Imatralla Immalanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa. Immalan Lietteen uimaranta sekä Immalanjärven Raution uimala. Lietteen uimaranta on hiekka- ja sorapohjainen melko matala ranta. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi. Raution uimaranta on hiekkaranta, joka jatkuu pitkään matalana kunnes syvenee sitten melko äkisti. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi. [http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_beach&amp;task=view_list&amp;city_id=153 Imatran uimarantojen vesien lämpötilat ja yleinen vedenlaatu].<br /> <br /> [[tiedosto:rautio1.jpg|496px]]<br /> <br /> Raution uimalan upea hiekkaranta.<br /> <br /> [[tiedosto:liete1.jpg|496px]]<br /> <br /> Lietteen uimaranta.<br /> <br /> Raution kaupunginosayhdistys ylläpitää venepaikkoja Rautionkadun, Karpuksenkadun, Myllyksenkadun ja Kohonkujan päässä. Imatran kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla venepaikat kunnostettiin ja rakennettiin veneiden säilyttämistä varten venetelat. Samalla kunnostettiin Rautionkadun rannalla vanha kivilaituri ja Myllyksenkadun rannan laituri muutettiin liikuntaesteisille soveltuvaksi monitoimilaituriksi.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&amp;yl=3&amp;lu=11 Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Immalanjärvi.]<br /> <br /> * Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Immalanjärvi. Internet-sivu. Viitattu 17.7.2014. [http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=41&amp;yl=7&amp;lu=13]<br /> <br /> * [http://www.immalanjarvi.fi/about/ Pro Immalanjärvi ry]<br /> <br /> * [http://kylat.ekarjala.fi/rautio/ Rautionkylä]<br /> <br /> * Wikipedia. Immalanjärvi. Internet-sivu. Viitattu 17.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Immalanj%C3%A4rvi]<br /> <br /> * Ylen uutinen 22.4.2014: [http://yle.fi/uutiset/imatran_immalanjarven_tilasta_on_noussut_huoli/7200263. Luettu 20.8.2014 Imatran Immalanjärven tilasta on noussut huoli].</div>

Sannit