https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Sofiap 2026-05-07T01:27:35Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Konnevesi_(14.711.1.001)&diff=935898 2021-08-16T13:15:49Z

<p>Sofiap: /* Aiheesta muualla */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Konnevesi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella. Järven korkeus merenpinnasta on +95 m ja keskivirtaama luusuassa Siikakoskessa on noin 48 m3/s. Konneveden pinnankorkeutta ei säännöstellä.<br /> <br /> Konnevesi on kokonaispinta-alaltaan on noin 187 km2. Järvi jakautuu kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan osaan. Pohjois-Konneveden ala on 68,5 km2 ja sen keskisyvyys on 7,5 metriä sekä suurin syvyys on 44 metriä. Etelä-Konneveden ala on suurempi, 199,5 km2, ja järven suurin syvyys 56 metriä sekä keskisyvyys on 12,5 metriä.<br /> <br /> ==Pohjois-Konnevesi==<br /> <br /> Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Mantereeseen siltayhteydessä olevan Närhinsaaren lisäksi suurimpia saaria ovat Iso-Palosaari, Iso-Runkkuu, Korppinen ja Honkasaari.<br /> <br /> Kallioperää hallitsevat karut ja happamat kivilajit, pääasiassa graniitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Maaperä on suurelta osin pohja- ja pintamoreenia, josta mannerjäätikön sulamisvaiheessa on muodostunut kumpumoreeneita etenkin Kurjenjärven ympäristöön ja kirkonkylän länsipuolelle. Kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen rantavyöhykkeellä on hyvin vähän kallioisia rantoja. <br /> <br /> Pääosin ranta-alueet ovat metsäistä kivennäismaata tai puustoista, ojitettua suomaata. Yleisimmin metsät ovat tuoretta kangasta, kuivan kankaan harjumetsiä esiintyy lähinnä Pohjainveden ympäristössä. Viljelty peltoala on alueen vesimaisemassa harvinaista. Merkittävimmät rantavyöhykkeen peltoalat ovat Pohjainveden rannoilla.<br /> Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu eliömaakuntajaossa Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakuntaan. Maisemamaakuntajaossa alue on osa Keski-Suomen järviseutua. Konneveden kunta kuuluu Keski-Suomen seutukaava-alueeseen, Rautalammin ja Vesannon kunnat ovat osa Pohjois-Savon seutukaava-aluetta.<br /> <br /> ==Etelä-Konnevesi==<br /> <br /> Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylänyliopiston Konneveden tutkimusasema. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Nämä seikat vaikuttavat myös harppauskerroksen sijaintiin. Etelä-Konnevedessä päällysveden vaikutusalueeseen kuuluu noin kaksi kolmannesta pohjan alasta. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järven eri osien erot näkyvät myös happitaloudessa. Etelä-Konneveden talvinen happipitoisuus on ollut tavallisesti koko vesimassassa yli 50 % kyllästysarvosta, mutta Pohjois-Konnevedellä happipitoisuus on koko vesikerroksessa alempi ja pohjan lähellä jo varsin heikko. Rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden pitoisuudet ovat Konnevedessä melko alhaiset. Kalankasvatuksen jätevesien aiheuttaman lievä rehevöityminen näkyy järven itäosassa Konnekosken lähettyvillä. <br /> <br /> Etelä‐Konnevesi–järvi saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä‐Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 –verkostoon. Lisäksi alueella on vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata 1 527 ha.<br /> <br /> Natura 2000 -kohteet: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori<br /> http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=266974&amp;lan=fi&amp;clan=fi<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalataloudellisesti arvokasta vesistöä. Hauki, taimen, muikku, siika, harjus, kuore, särki, säyne, sorva, lahna, mutu, salakka, ruutana, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, kivisimppu, härkäsimppu, ahven, kuha, kiiski. <br /> <br /> Istutettuja tai vaeltavia lajeja: ankerias, lohi, kirjolohi, nieriä ja karppi. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat ovat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja on runsaasti, mikä heijastuu positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko on ennätyksellisen korkea.<br /> <br /> Lähteet: Konneveden kalatutkimus ry, Ympäristö kärkihankkeet 2014, Valtion ympäristöhallinto.<br /> <br /> ==Etelä-Konneveden kansallispuisto==<br /> <br /> https://www.luontoon.fi/etela-konnevesi<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Konneveden yleispiirteet:<br /> http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287171&amp;lan=FI<br /> <br /> Pohjois-Konneveden luonto- ja maisemaselvitys: <br /> http://www.kaavat.rautalampi.fi/pkvesi/l_m.htm<br /> <br /> Etelä-Konneveden kansallispuisto: <br /> https://www.luontoon.fi/etela-konnevesi</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Konnevesi_(14.711.1.001)&diff=935897 2021-08-16T13:15:20Z

<p>Sofiap: /* Kansallispuisto hanke */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Konnevesi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella. Järven korkeus merenpinnasta on +95 m ja keskivirtaama luusuassa Siikakoskessa on noin 48 m3/s. Konneveden pinnankorkeutta ei säännöstellä.<br /> <br /> Konnevesi on kokonaispinta-alaltaan on noin 187 km2. Järvi jakautuu kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan osaan. Pohjois-Konneveden ala on 68,5 km2 ja sen keskisyvyys on 7,5 metriä sekä suurin syvyys on 44 metriä. Etelä-Konneveden ala on suurempi, 199,5 km2, ja järven suurin syvyys 56 metriä sekä keskisyvyys on 12,5 metriä.<br /> <br /> ==Pohjois-Konnevesi==<br /> <br /> Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Mantereeseen siltayhteydessä olevan Närhinsaaren lisäksi suurimpia saaria ovat Iso-Palosaari, Iso-Runkkuu, Korppinen ja Honkasaari.<br /> <br /> Kallioperää hallitsevat karut ja happamat kivilajit, pääasiassa graniitti sekä kvartsi- ja granodioriitti. Maaperä on suurelta osin pohja- ja pintamoreenia, josta mannerjäätikön sulamisvaiheessa on muodostunut kumpumoreeneita etenkin Kurjenjärven ympäristöön ja kirkonkylän länsipuolelle. Kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen rantavyöhykkeellä on hyvin vähän kallioisia rantoja. <br /> <br /> Pääosin ranta-alueet ovat metsäistä kivennäismaata tai puustoista, ojitettua suomaata. Yleisimmin metsät ovat tuoretta kangasta, kuivan kankaan harjumetsiä esiintyy lähinnä Pohjainveden ympäristössä. Viljelty peltoala on alueen vesimaisemassa harvinaista. Merkittävimmät rantavyöhykkeen peltoalat ovat Pohjainveden rannoilla.<br /> Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu eliömaakuntajaossa Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakuntaan. Maisemamaakuntajaossa alue on osa Keski-Suomen järviseutua. Konneveden kunta kuuluu Keski-Suomen seutukaava-alueeseen, Rautalammin ja Vesannon kunnat ovat osa Pohjois-Savon seutukaava-aluetta.<br /> <br /> ==Etelä-Konnevesi==<br /> <br /> Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylänyliopiston Konneveden tutkimusasema. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Nämä seikat vaikuttavat myös harppauskerroksen sijaintiin. Etelä-Konnevedessä päällysveden vaikutusalueeseen kuuluu noin kaksi kolmannesta pohjan alasta. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> Järven eri osien erot näkyvät myös happitaloudessa. Etelä-Konneveden talvinen happipitoisuus on ollut tavallisesti koko vesimassassa yli 50 % kyllästysarvosta, mutta Pohjois-Konnevedellä happipitoisuus on koko vesikerroksessa alempi ja pohjan lähellä jo varsin heikko. Rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden pitoisuudet ovat Konnevedessä melko alhaiset. Kalankasvatuksen jätevesien aiheuttaman lievä rehevöityminen näkyy järven itäosassa Konnekosken lähettyvillä. <br /> <br /> Etelä‐Konnevesi–järvi saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä‐Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 –verkostoon. Lisäksi alueella on vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata 1 527 ha.<br /> <br /> Natura 2000 -kohteet: Konnevesi-Kalaja-Niinivuori<br /> http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=266974&amp;lan=fi&amp;clan=fi<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> Kalataloudellisesti arvokasta vesistöä. Hauki, taimen, muikku, siika, harjus, kuore, särki, säyne, sorva, lahna, mutu, salakka, ruutana, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, kivisimppu, härkäsimppu, ahven, kuha, kiiski. <br /> <br /> Istutettuja tai vaeltavia lajeja: ankerias, lohi, kirjolohi, nieriä ja karppi. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat ovat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja on runsaasti, mikä heijastuu positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko on ennätyksellisen korkea.<br /> <br /> Lähteet: Konneveden kalatutkimus ry, Ympäristö kärkihankkeet 2014, Valtion ympäristöhallinto.<br /> <br /> ==Etelä-Konneveden kansallispuisto==<br /> <br /> https://www.luontoon.fi/etela-konnevesi<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> <br /> Konneveden yleispiirteet:<br /> http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287171&amp;lan=FI<br /> <br /> Pohjois-Konneveden luonto- ja maisemaselvitys: <br /> http://www.kaavat.rautalampi.fi/pkvesi/l_m.htm</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta&diff=933504 2021-08-02T11:54:39Z

<p>Sofiap: </p> <hr /> <div>{{JwFloat|left|67|{{JwCardImg|1=Tiedosto:Banneri Järvi-meriwiki 10 vuotta.png|2=Järvi-meriwiki viettää tänä kesänä 10-vuotissynttäreitään. Löydä oma lähivetesi ja osallistu juhliin!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;'''#Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi'''}}}}<br /> <br /> {{JwClear}}<br /> <br /> == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! ==<br /> <br /> Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynnä upeita vesistöjä. Sisävedet kattavat 10 prosenttia maamme pinta-alasta, ja merialueita on 52 471 km neliökilometrin edestä. Rikkaita vesivarantojamme käytetään monin tavoin: vesistöissämme muun muassa uidaan, melotaan, kalastetaan ja tuotetaan sähköä. <br /> <br /> Jokainen meistä voi löytää oman lähivetensä ja tulla sen asiantuntijaksi. Järvi-meriwikissä voit havainnoida esimerkiksi lähivetesi lämpötilaa, kasveja, eläimiä ja sinilevätilannetta. Samalla autat asiantuntijoita tuottamaan ajantasaista vesitietoa. <br /> <br /> Kaikki järvistä, meristä ja muista vesistöistä tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Osallistua voit millä tahansa mobiililaitteella. <br /> '''Seuraa näitä ohjeita:'''<br /> <br /> * [[Havaintolähetti|Lisää havaintosi Havaintolähetillä]]<br /> * Jaa kuva havainnoistasi sosiaalisessa mediassa hastageilla '''#Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi'''<br /> <br /> '''Voit osallistua myös'''<br /> * kirjoittamalla tai jakamalla valokuvia lähivedestäsi kyseisen vesistön omalle Järvi-merisivulle<br /> * [[Järviwiki:Ohje|Ohje]]<br /> <br /> == Järvi-meriwikiä rakennetaan yhdessä ==<br /> <br /> Maakuntajärvikilpailu, jokakesäinen sinileväseuranta, lähes 9 000 paikkasivua ja noin 180 000 havaintoa. Yli 20 000 kävijää kuumana kesäpäivänä. Ilmastonmuutoksesta kertovia aikasarjoja jäänlähdöistä. Järvi-meriwikin kymmeneen vuoteen mahtuu paljon arvokasta kansalaistiedettä, yhdessä tekemistä ja oppimista. <br /> <br /> Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merialueiden oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. <br /> <br /> Palvelusta löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja ylläpitää omaa havaintopaikkaansa. <br /> <br /> Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesien- ja merensuojelua sekä lisätä kiinnostusta lähivesistöihin. Sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. <br /> <br /> * [[Järviwiki:Ohje|Lue, miten voit parantaa oman lähivetesi tuntemusta ja osallistua samalla Järvi-meriwikin päivittämiseen]]<br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> * https://mmm.fi/vesistot<br /> * https://vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta&diff=930741 2021-07-20T13:11:40Z

<p>Sofiap: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Banneri Järvi-meriwiki 10 vuotta.png|300px]]<br /> <br /> == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! ==<br /> <br /> Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynnä upeita vesistöjä. Sisävedet kattavat 10 prosenttia maamme pinta-alasta, ja merialueita on 52 471 km neliökilometrin edestä. Rikkaita vesivarantojamme käytetään monin tavoin: vesistöissämme muun muassa uidaan, melotaan, kalastetaan ja tuotetaan sähköä. <br /> <br /> Jokainen meistä voi löytää oman lähivetensä ja tulla sen asiantuntijaksi. Järvi-meriwikissä voit havainnoida esimerkiksi lähivetesi lämpötilaa, kasveja, eläimiä ja sinilevätilannetta. Samalla autat asiantuntijoita tuottamaan ajantasaista vesitietoa. <br /> <br /> Kaikki järvistä, meristä ja muista vesistöistä tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Osallistua voit millä tahansa mobiililaitteella. <br /> '''Seuraa näitä ohjeita:'''<br /> <br /> * [[Havaintolähetti|Lisää havaintosi Havaintolähettiin]]<br /> * Jaa kuva havainnoistasi sosiaalisessa mediassa hastageilla '''#Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi'''<br /> <br /> == Järvi-meriwikiä rakennetaan yhdessä ==<br /> <br /> Maakuntajärvikilpailu, jokakesäinen sinileväseuranta, lähes 9 000 paikkasivua ja noin 180 000 havaintoa. Yli 20 000 kävijää kuumana kesäpäivänä. Ilmastonmuutoksesta kertovia aikasarjoja jäänlähdöistä. Järvi-meriwikin kymmeneen vuoteen mahtuu paljon arvokasta kansalaistiedettä, yhdessä tekemistä ja oppimista. <br /> <br /> Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merialueiden oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. <br /> <br /> Palvelusta löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja ylläpitää omaa havaintopaikkaansa. <br /> <br /> Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesien- ja merensuojelua sekä lisätä kiinnostusta lähivesistöihin. Sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. <br /> <br /> * [https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rviwiki:Ohje Lue, miten voit parantaa oman lähivetesi tuntemusta ja osallistua samalla Järvi-meriwikin päivittämiseen]<br /> * [https://www.jarviwiki.fi/w/images/f/fd/J%C3%A4rvi-meriwikin_pikaopas.pdf Pikaopas Järvi-meriwikin käyttämiseen (pdf)]<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> * https://mmm.fi/vesistothttps://mmm.fi/vesistot <br /> * https://vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta&diff=930740 2021-07-20T13:06:07Z

<p>Sofiap: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Banneri Järvi-meriwiki 10 vuotta.png|300px]]<br /> <br /> == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! ==<br /> <br /> Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynnä upeita vesistöjä. Sisävedet kattavat 10 prosenttia maamme pinta-alasta, ja merialueita on 52 471 km neliökilometrin edestä. Rikkaita vesivarantojamme käytetään monin tavoin: vesistöissämme muun muassa uidaan, melotaan, kalastetaan ja tuotetaan sähköä. <br /> <br /> Jokainen meistä voi löytää oman lähivetensä ja tulla sen asiantuntijaksi. Järvi-meriwikissä voit havainnoida esimerkiksi lähivetesi lämpötilaa, kasveja, eläimiä ja sinilevätilannetta. Samalla autat asiantuntijoita tuottamaan ajantasaista vesitietoa. <br /> <br /> Kaikki järvistä, meristä ja muista vesistöistä tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Osallistua voit millä tahansa mobiililaitteella. Seuraa näitä ohjeita:<br /> <br /> * [[Havaintolähetti|Lisää havaintosi Havaintolähettiin]]<br /> * Jaa kuva havainnoistasi sosiaalisessa mediassa hastageilla #Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi<br /> <br /> == Järvi-meriwikiä rakennetaan yhdessä ==<br /> <br /> Maakuntajärvikilpailu, jokakesäinen sinileväseuranta, lähes 9 000 paikkasivua ja noin 180 000 havaintoa. Yli 20 000 kävijää kuumana kesäpäivänä. Ilmastonmuutoksesta kertovia aikasarjoja jäänlähdöistä. Järvi-meriwikin kymmeneen vuoteen mahtuu paljon arvokasta kansalaistiedettä, yhdessä tekemistä ja oppimista. <br /> <br /> Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merialueiden oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. <br /> <br /> Palvelusta löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja ylläpitää omaa havaintopaikkaansa. <br /> <br /> Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesien- ja merensuojelua sekä lisätä kiinnostusta lähivesistöihin. Sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. <br /> <br /> * [https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rviwiki:Ohje Lue, miten voit parantaa oman lähivetesi tuntemusta ja osallistua samalla Järvi-meriwikin päivittämiseen]<br /> * [https://www.jarviwiki.fi/w/images/f/fd/J%C3%A4rvi-meriwikin_pikaopas.pdf Pikaopas Järvi-meriwikin käyttämiseen (pdf)]<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> * https://mmm.fi/vesistothttps://mmm.fi/vesistot <br /> * https://vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta&diff=930739 2021-07-20T13:05:06Z

<p>Sofiap: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Banneri Järvi-meriwiki 10 vuotta.png|192px]]<br /> <br /> == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! ==<br /> <br /> Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynnä upeita vesistöjä. Sisävedet kattavat 10 prosenttia maamme pinta-alasta, ja merialueita on 52 471 km neliökilometrin edestä. Rikkaita vesivarantojamme käytetään monin tavoin: vesistöissämme muun muassa uidaan, melotaan, kalastetaan ja tuotetaan sähköä. <br /> <br /> Jokainen meistä voi löytää oman lähivetensä ja tulla sen asiantuntijaksi. Järvi-meriwikissä voit havainnoida esimerkiksi lähivetesi lämpötilaa, kasveja, eläimiä ja sinilevätilannetta. Samalla autat asiantuntijoita tuottamaan ajantasaista vesitietoa. <br /> <br /> Kaikki järvistä, meristä ja muista vesistöistä tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Osallistua voit millä tahansa mobiililaitteella. Seuraa näitä ohjeita:<br /> <br /> * [[Havaintolähetti|Lisää havaintosi Havaintolähettiin]]<br /> * Jaa kuva havainnoistasi sosiaalisessa mediassa hastageilla #Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi<br /> <br /> == Järvi-meriwikiä rakennetaan yhdessä ==<br /> <br /> Maakuntajärvikilpailu, jokakesäinen sinileväseuranta, lähes 9 000 paikkasivua ja noin 180 000 havaintoa. Yli 20 000 kävijää kuumana kesäpäivänä. Ilmastonmuutoksesta kertovia aikasarjoja jäänlähdöistä. Järvi-meriwikin kymmeneen vuoteen mahtuu paljon arvokasta kansalaistiedettä, yhdessä tekemistä ja oppimista. <br /> <br /> Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merialueiden oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. <br /> <br /> Palvelusta löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja ylläpitää omaa havaintopaikkaansa. <br /> <br /> Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesien- ja merensuojelua sekä lisätä kiinnostusta lähivesistöihin. Sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. <br /> <br /> * [https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rviwiki:Ohje Lue, miten voit parantaa oman lähivetesi tuntemusta ja osallistua samalla Järvi-meriwikin päivittämiseen]<br /> * [https://www.jarviwiki.fi/w/images/f/fd/J%C3%A4rvi-meriwikin_pikaopas.pdf Pikaopas Järvi-meriwikin käyttämiseen (pdf)]<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> * https://mmm.fi/vesistothttps://mmm.fi/vesistot <br /> * https://vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta&diff=930735 2021-07-20T12:59:40Z

<p>Sofiap: Ak: Uusi sivu: 496px == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! == Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynn...</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Banneri Järvi-meriwiki 10 vuotta.png|496px]]<br /> <br /> == Löydä oma lähivetesi Järvi-meriwikin avulla! ==<br /> <br /> Järvet, meret, lammet, joet, purot ja lähteet… Suomi on täynnä upeita vesistöjä. Sisävedet kattavat 10 prosenttia maamme pinta-alasta, ja merialueita on 52 471 km neliökilometrin edestä. Rikkaita vesivarantojamme käytetään monin tavoin: vesistöissämme muun muassa uidaan, melotaan, kalastetaan ja tuotetaan sähköä. <br /> <br /> Jokainen meistä voi löytää oman lähivetensä ja tulla sen asiantuntijaksi. Järvi-meriwikissä voit havainnoida esimerkiksi lähivetesi lämpötilaa, kasveja, eläimiä ja sinilevätilannetta. Samalla autat asiantuntijoita tuottamaan ajantasaista vesitietoa. <br /> <br /> Kaikki järvistä, meristä ja muista vesistöistä tehdyt havainnot ovat tärkeitä. Osallistua voit millä tahansa mobiililaitteella. Seuraa näitä ohjeita:<br /> <br /> * [[Havaintolähetti|Lisää havaintosi Havaintolähettiin]]<br /> * Jaa kuva havainnoistasi sosiaalisessa mediassa hastageilla #Järvimeriwiki #LöydäOmaLähivetesi<br /> <br /> == Järvi-meriwikiä rakennetaan yhdessä ==<br /> <br /> Maakuntajärvikilpailu, jokakesäinen sinileväseuranta, lähes 9 000 paikkasivua ja noin 180 000 havaintoa. Yli 20 000 kävijää kuumana kesäpäivänä. Ilmastonmuutoksesta kertovia aikasarjoja jäänlähdöistä. Järvi-meriwikin kymmeneen vuoteen mahtuu paljon arvokasta kansalaistiedettä, yhdessä tekemistä ja oppimista. <br /> <br /> Järvi-meriwiki on Suomen järvien ja merialueiden oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Kuka tahansa voi osallistua sisällön tuottamiseen ja muokkaamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Wikipediassa. <br /> <br /> Palvelusta löytyy perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Lisäksi palvelussa on valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja ylläpitää omaa havaintopaikkaansa. <br /> <br /> Järvi-meriwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä ja merialueista, edistää vesien- ja merensuojelua sekä lisätä kiinnostusta lähivesistöihin. Sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE. <br /> <br /> * [https://www.jarviwiki.fi/wiki/J%C3%A4rviwiki:Ohje Lue, miten voit parantaa oman lähivetesi tuntemusta ja osallistua samalla Järvi-meriwikin päivittämiseen]<br /> * [https://www.jarviwiki.fi/w/images/f/fd/J%C3%A4rvi-meriwikin_pikaopas.pdf Pikaopas Järvi-meriwikin käyttämiseen (pdf)]<br /> <br /> <br /> Lähteet:<br /> <br /> * https://mmm.fi/vesistothttps://mmm.fi/vesistot <br /> * https://vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/</div>

Sofiap https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Banneri_J%C3%A4rvi-meriwiki_10_vuotta.png&diff=930729 2021-07-20T12:40:32Z

<p>Sofiap: </p> <hr /> <div>Järvi-meriwiki 10 vuotta</div>

Sofiap