https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=SusanneNieminen 2026-04-17T10:49:55Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heilampi_(14.922.1.036)/Havaintopaikka&diff=472496 2014-07-28T07:16:51Z

<p>SusanneNieminen: </p> <hr /> <div>{{Levähavainto<br /> |Päivämäärä=2014/07/25<br /> |Levätilanne=1<br /> |Leväryhmä=Sinilevä<br /> |Tiedosto=<br /> |Lisätiedot=<br /> |Arkistoon=N<br /> }}<br /> {{Levähavainto<br /> |Päivämäärä=2014/07/26<br /> |Levätilanne=1<br /> |Leväryhmä=Sinilevä<br /> |Tiedosto=<br /> |Lisätiedot=<br /> |Arkistoon=N<br /> }}<br /> {{Levähavainto<br /> |Päivämäärä=2014/07/27<br /> |Levätilanne=1<br /> |Leväryhmä=Sinilevä<br /> |Tiedosto=<br /> |Lisätiedot=<br /> |Arkistoon=N<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Nimi=Havaintopaikka<br /> |Alue=Heilampi (14.922.1.036)<br /> |Kuvaus=<br /> |Kunta=Hirvensalmi<br /> |KoordPohj=61.6363<br /> |KoordIta=26.9543<br /> |Koordinaatit=61.636252608819944, 26.954265385866165<br /> |Zoom=17<br /> |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä<br /> }}</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Heilampi_(14.922.1.036)/Havaintopaikka&diff=472495 2014-07-28T07:15:22Z

<p>SusanneNieminen: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Havaintopaikka |Alue=Heilampi (14.922.1.036) |Kuvaus= |Kunta=Hirvensalmi |KoordPohj=61.6363 |KoordIta=26.9543 |Koordinaatit=61.636252608819944, 26.954265385866165 |Z...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Nimi=Havaintopaikka<br /> |Alue=Heilampi (14.922.1.036)<br /> |Kuvaus=<br /> |Kunta=Hirvensalmi<br /> |KoordPohj=61.6363<br /> |KoordIta=26.9543<br /> |Koordinaatit=61.636252608819944, 26.954265385866165<br /> |Zoom=17<br /> |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä<br /> }}</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441949 2014-03-03T13:35:46Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.Suurin osa Lammijärven valuma-alueesta on suota. <br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441948 2014-03-03T13:35:28Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.Suurin osa Lammijärven valuma-alueesta on suota. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441947 2014-03-03T13:35:09Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.Suurin osa Lammijärven valuma-alueesta on suota. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441946 2014-03-03T13:34:31Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.Suurin osa Lammijärven valuma-alueesta on suota. Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441945 2014-03-03T13:34:17Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.Suurin osa Lammijärven valuma-alueesta on suota. Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441944 2014-03-03T13:32:03Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.<br /> Suurin osa Lammijärven<br /> valuma-alueesta on suota. Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta<br /> kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta<br /> 1991).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vuonna 2005 Lammijärven rannalla oli 3 kesämökkiä.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(19.005.1.004)&diff=441943 2014-03-03T13:31:47Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lammijärvi on pieni, pinta-alaltaan 3 ha:n järvi, joka sijaitsee Sulkavanjärven valumaalueella.<br /> Suurin osa Lammijärven<br /> valuma-alueesta on suota. Vedenlaatutietoja ei ole saatavilla. Fosforin laskennallisesta<br /> kuormituksesta 50 % aiheutui haja-asutuksesta vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta<br /> 1991).<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441942 2014-03-03T12:46:55Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441941 2014-03-03T12:46:42Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441940 2014-03-03T12:46:27Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441939 2014-03-03T12:44:33Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441938 2014-03-03T12:44:22Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441937 2014-03-03T12:44:02Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta. <br /> <br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441936 2014-03-03T12:41:14Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta. <br /> <br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Koljansaari,<br /> joka sijaitsee Kotojärven kaakkoisreunalla, on hyönteis- ja lintulajistoltaan mielenkiintoinen<br /> lehtosaareke.<br /> Kotojärvi on erityisen tärkeä muutonaikaiselle linnustolle, ja se kuuluu valtakunnalliseen<br /> lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lisäksi Kotojärvi on poikkeuksellisen suuri<br /> luhtasuo, kun asiaa tarkastellaan Etelä-Suomen oloissa. Kotojärvellä esiintyy myös<br /> harvinaista hyönteislajistoa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kotoj%C3%A4rvi_(e)_(19.004.1.003)&diff=441935 2014-03-03T12:40:55Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kotojärvi on umpeenkasvanut järvi Mäntsälän länsiosassa. Sen pinta-ala on 1,2 km2,<br /> mutta sen avovesialue on tästä vain 0,05 km2. Avovesialue on jakaantunut neljään<br /> lampareeseen. Kotojärven rantoja kiertää laaja järviruokovyöhyke. Kotojärvellä on<br /> useita lähteitä, koska pohjavettä virtaa järven pohjoispuolen harjulta. <br /> <br /> Isosuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.<br /> Kotojärvi kuuluu Kotojärvi-Isosuon Natura-alueeseen, joka on paikoin laajempi<br /> kuin suojeluohjelma-alueet. Lisäksi Isosuon koillispää, joka yhdistää suon ja järven,<br /> on mukana Natura-alueessa ekologisen kokonaisuuden muodostamiseksi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivilampi_(19.003.1.010)&diff=441934 2014-03-03T11:40:26Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivilampi on pinta-alaltaan 4 ha ja se sijaitsee Pitkäjärven valuma-alueella. Kivilampi<br /> on matala, melko rehevä järvi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kivilammen laskennallisesta<br /> fosforikuormituksesta peräti 43 % aiheutui vuonna 1991 haja-asutuksesta<br /> (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> Kivilammesta ei ole saatavilla kuin talviset vedenlaatutiedot vuodelta 1996. Tällöin<br /> Kivilammen kokonaisfosforipitoisuus oli 39 μg/l. Järven happipitoisuus oli huolestuttavan<br /> alhainen, vain 1,6 mg/l (taulukko 20). Luultavasti happi on loppunut kyseisenä<br /> talvena kokonaan Kivilammesta. <br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Kivilammen rannoilla ei ole asutusta.Kivilampi kuuluu Sälinkään kalastuskunnalle.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivilampi_(19.003.1.010)&diff=441933 2014-03-03T11:40:05Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivilampi on pinta-alaltaan 4 ha ja se sijaitsee Pitkäjärven valuma-alueella. Kivilampi<br /> on matala, melko rehevä järvi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Kivilammen laskennallisesta<br /> fosforikuormituksesta peräti 43 % aiheutui vuonna 1991 haja-asutuksesta<br /> (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> Kivilammesta ei ole saatavilla kuin talviset vedenlaatutiedot vuodelta 1996. Tällöin<br /> Kivilammen kokonaisfosforipitoisuus oli 39 μg/l. Järven happipitoisuus oli huolestuttavan<br /> alhainen, vain 1,6 mg/l (taulukko 20). Luultavasti happi on loppunut kyseisenä<br /> talvena kokonaan Kivilammesta. <br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Kivilammen rannoilla ei ole asutusta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivilampi_(19.003.1.010)&diff=441932 2014-03-03T11:39:31Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivilampi on pinta-alaltaan 4 ha ja se sijaitsee Pitkäjärven valuma-alueella. Kivilampi<br /> on matala, melko rehevä järvi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Kivilammen rannoilla ei ole asutusta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Kivilampi_(19.003.1.010)&diff=441931 2014-03-03T11:38:36Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Kivilampi on pinta-alaltaan 4 ha ja se sijaitsee Pitkäjärven valuma-alueella. Kivilampi<br /> on matala, melko rehevä järvi.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441930 2014-03-03T11:37:29Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Fosforikuormitus aiheutuu pääosin luonnonhuuhtoumasta<br /> (75 %) ja laskeumasta (16 %) (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Pivanjärvi on<br /> kalkittu 1970-luvulla.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuudesta ei ole tietoja. Pivanjärvessä esiintyy ahventa. Lisäksi sinne on<br /> istutettu siikaa (Herlevi 2000).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441929 2014-03-03T11:37:15Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Fosforikuormitus aiheutuu pääosin luonnonhuuhtoumasta<br /> (75 %) ja laskeumasta (16 %) (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Pivanjärvi on<br /> kalkittu 1970-luvulla.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuudesta ei ole tietoja. Pivanjärvessä esiintyy ahventa. Lisäksi sinne on<br /> istutettu siikaa (Herlevi 2000).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441928 2014-03-03T11:36:58Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Fosforikuormitus aiheutuu pääosin luonnonhuuhtoumasta<br /> (75 %) ja laskeumasta (16 %) (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Pivanjärvi on<br /> kalkittu 1970-luvulla.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuudesta ei ole tietoja. Pivanjärvessä esiintyy ahventa. Lisäksi sinne on<br /> istutettu siikaa (Herlevi 2000).<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441927 2014-03-03T11:36:20Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuudesta ei ole tietoja. Pivanjärvessä esiintyy ahventa. Lisäksi sinne on<br /> istutettu siikaa (Herlevi 2000).<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441926 2014-03-03T11:36:02Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuudesta ei ole tietoja. Pivanjärvessä esiintyy ahventa. Lisäksi sinne on<br /> istutettu siikaa (Herlevi 2000).<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441925 2014-03-03T11:35:40Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441924 2014-03-03T11:35:24Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Pivanjärven<br /> rannoilla oli vuonna 2005 neljä kesämökkiä. Järvessä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441923 2014-03-03T11:34:51Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pivanj%C3%A4rvi_(18.063.1.001)&diff=441922 2014-03-03T11:34:31Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Pivanjärvi on pinta-alaltaan 10 ha ja se kuuluu Porvoonjoen vesistöön.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441921 2014-03-03T11:02:47Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista.<br /> Näiden edessä kasvaa jonkin verran lumpeita ja ulpukoita. Myös järven keskellä on<br /> lumpeita. Lahdelmissa on melko tiheää uistinvitakasvustoa. Uistinvidan joukossa<br /> on lisäksi palpakkoa. Mäkijärvessä esiintyy ainakin ahventa ja haukea. Järveen on<br /> myös istutettu siikaa.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven<br /> rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole<br /> saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä. Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja<br /> ja sen rannalle rakennetaan neljää hirsihuvilaa.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441920 2014-03-03T11:02:15Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista.<br /> Näiden edessä kasvaa jonkin verran lumpeita ja ulpukoita. Myös järven keskellä on<br /> lumpeita. Lahdelmissa on melko tiheää uistinvitakasvustoa. Uistinvidan joukossa<br /> on lisäksi palpakkoa. Mäkijärvessä esiintyy ainakin ahventa ja haukea. Järveen on<br /> myös istutettu siikaa.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven<br /> rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole<br /> saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä. Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja<br /> ja sen rannalle rakennetaan neljää hirsihuvilaa.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441919 2014-03-03T11:01:20Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven<br /> rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole<br /> saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä. Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja<br /> ja sen rannalle rakennetaan neljää hirsihuvilaa.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441918 2014-03-03T11:00:54Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Järven<br /> rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole<br /> saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä. Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja<br /> ja sen rannalle rakennetaan neljää hirsihuvilaa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441917 2014-03-03T11:00:07Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441916 2014-03-03T10:59:53Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen.<br /> Valuma-alueella ei ole peltoja tai karjataloutta. Valuma-alue on pääosin metsää.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=M%C3%A4kij%C3%A4rvi_(18.071.1.003)&diff=441915 2014-03-03T10:58:55Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441914 2014-03-03T10:54:13Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella.<br /> Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut.<br /> Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus<br /> 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä).<br /> Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003<br /> on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut<br /> hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.<br /> <br /> Vähäjärvi on pääosin luonnonhuuhtouman ja ilmaperäisen laskeuman kuormittama.<br /> Näiden osuudet järven laskennallisesta fosforikuormituksesta olivat 62 % ja<br /> 32 % vuonna 1991. Loma-asutuksen osuus oli tällöin vain 1,4 % (Henriksson ja Myllyvirta<br /> 1991).<br /> Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei<br /> ole Vähäjärvestä mitattu.<br /> <br /> Vähäjärvessä tehtyjä toimenpiteitä:<br /> Vähäjärvessä on imuruopattu mutaa ja savea vuonna 1999. Kyseiseen toimenpiteeseen<br /> ei ollut pyydetty lupaa tai tehty mitään ilmoitusta. Toimenpiteen jälkeen vesi<br /> oli poikkeuksellisen sameaa, minkä vuoksi ruoppauksesta tehtiin valitus. Tarkastuskäynnillä<br /> veden todettiin olevan sameaa, savista ja veden pinnalla kellui irtonaisia<br /> vesikasveja. Kesämökkiläiset ovat myös omatoimisesti niittäneet vesikasvillisuutta<br /> pois. Tämä on tapahtunut ainakin kesällä 2003. Myöskään niitosta ei tehty mitään<br /> ilmoitusta. Talvella 2002 - 2003 Vähäjärveä ilmastettiin uppopumpun avulla.<br /> Yhteenveto Vähäjärven tilasta:<br /> Järvi on ilmeisesti rehevöitynyt jostain syystä nopeasti. Syytä tähän on vaikea löytää.<br /> Ilmakuvasta näkyy suuret metsän hakkuut valuma-alueella, joista olisi voinut tulla<br /> järveen kiintoainekuormitusta. Myös tehdyt imuruoppaukset ja niitot voivat olla<br /> syyllisiä ravinteiden vapautumiseen pohjan sedimentistä. Vähäjärven rannoilla on<br /> vain muutama kesämökki, eikä yhteisrantaa käytetä. Vähäjärvellä ei ole siis suurta<br /> virkistyskäyttöarvoa. Aktiivisuutta löytyy mökkiläisten keskuudesta, mutta se pitäisi<br /> ohjata oikeanlaiseen toimintaan asiantuntijan avulla. Mahdollisena toimijana tulevaisuuden<br /> kunnostuksissa voisi toimia Sälinkään osakaskunta<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja<br /> lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä.<br /> Kasvillisuus on hyvin runsasta.<br /> <br /> Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta.<br /> Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias<br /> on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441913 2014-03-03T10:53:54Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella.<br /> Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut.<br /> Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus<br /> 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä).<br /> Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003<br /> on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut<br /> hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.<br /> <br /> Vähäjärvi on pääosin luonnonhuuhtouman ja ilmaperäisen laskeuman kuormittama.<br /> Näiden osuudet järven laskennallisesta fosforikuormituksesta olivat 62 % ja<br /> 32 % vuonna 1991. Loma-asutuksen osuus oli tällöin vain 1,4 % (Henriksson ja Myllyvirta<br /> 1991).<br /> Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei<br /> ole Vähäjärvestä mitattu.<br /> <br /> Vähäjärvessä tehtyjä toimenpiteitä:<br /> Vähäjärvessä on imuruopattu mutaa ja savea vuonna 1999. Kyseiseen toimenpiteeseen<br /> ei ollut pyydetty lupaa tai tehty mitään ilmoitusta. Toimenpiteen jälkeen vesi<br /> oli poikkeuksellisen sameaa, minkä vuoksi ruoppauksesta tehtiin valitus. Tarkastuskäynnillä<br /> veden todettiin olevan sameaa, savista ja veden pinnalla kellui irtonaisia<br /> vesikasveja. Kesämökkiläiset ovat myös omatoimisesti niittäneet vesikasvillisuutta<br /> pois. Tämä on tapahtunut ainakin kesällä 2003. Myöskään niitosta ei tehty mitään<br /> ilmoitusta. Talvella 2002 - 2003 Vähäjärveä ilmastettiin uppopumpun avulla.<br /> Yhteenveto Vähäjärven tilasta:<br /> Järvi on ilmeisesti rehevöitynyt jostain syystä nopeasti. Syytä tähän on vaikea löytää.<br /> Ilmakuvasta näkyy suuret metsän hakkuut valuma-alueella, joista olisi voinut tulla<br /> järveen kiintoainekuormitusta. Myös tehdyt imuruoppaukset ja niitot voivat olla<br /> syyllisiä ravinteiden vapautumiseen pohjan sedimentistä. Vähäjärven rannoilla on<br /> vain muutama kesämökki, eikä yhteisrantaa käytetä. Vähäjärvellä ei ole siis suurta<br /> virkistyskäyttöarvoa. Aktiivisuutta löytyy mökkiläisten keskuudesta, mutta se pitäisi<br /> ohjata oikeanlaiseen toimintaan asiantuntijan avulla. Mahdollisena toimijana tulevaisuuden<br /> kunnostuksissa voisi toimia Sälinkään osakaskunta<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja<br /> lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä.<br /> Kasvillisuus on hyvin runsasta.<br /> <br /> Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta.<br /> Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias<br /> on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441912 2014-03-03T10:53:15Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella.<br /> Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut.<br /> Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus<br /> 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä).<br /> Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003<br /> on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut<br /> hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja<br /> lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä.<br /> Kasvillisuus on hyvin runsasta.<br /> <br /> Vähäjärvessä esiintyy ahventa, haukea ja särkeä. Järveen on istutettu haukea ja ankeriasta.<br /> Haukia on istutettu vuosittain 500 kpl vuosien 1995 - 1999 aikana. Ankerias<br /> on mahdollisesti hävinnyt (Herlevi 2000).<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441911 2014-03-03T10:52:49Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella.<br /> Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut.<br /> Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus<br /> 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä).<br /> Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003<br /> on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut<br /> hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Vähäjärven kasvillisuus koostuu ainakin kelluslehtisiin kuuluvista ulpukoista ja<br /> lumpeista ja uposlehtisistä ahven- ja uistinvidasta. Myös vesihernettä esiintyy Vähäjärvessä.<br /> Kasvillisuus on hyvin runsasta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441910 2014-03-03T10:52:28Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Vähäjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuoden 1991 elokuussa tehdyn vesianalyysin perusteella.<br /> Järven tila on sen jälkeen ilmeisesti huonontunut.<br /> Vähäjärven kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 elokuussa 24 μg/l ja klorofyllipitoisuus<br /> 8 μg/l. Nämä viittaavat järven ilmentävän mesotrofi aa (keskirehevyyttä).<br /> Vähäjärvessä ei ole ilmoitettu olevan leväkukintoja levähaittarekisteriin. Kesällä 2003<br /> on kuitenkin havaittu levää veden pinnalla. Kasviplankton koostui vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan lähes kokonaan sinilevistä. Kesäaikainen happipitoisuus on ollut<br /> hyvä. Talvella 2002 - 2003 havaittiin järvessä kalakuolema.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441909 2014-03-03T08:56:34Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Vähäjärven<br /> rannalla on muutamia (5 kpl) kesämökkejä. Vähäjärvessä ei ole yleistä rantaa,<br /> mutta yksi yhteisranta on. Yhteisranta ei ilmeisesti ole lainkaan käytössä.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441908 2014-03-03T08:55:42Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Vähäjärven pinta-ala on 0,11 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Valuma-<br /> alueen pinta-ala on 0,6 km2. Valuma-alueesta suurin osa (70 %) on metsää. Soita<br /> valuma-alueella on 12 %. Peltoja Vähäjärven valuma-alueella ei ole ollenkaan.Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441907 2014-03-03T08:55:16Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441906 2014-03-03T08:55:03Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441905 2014-03-03T08:54:53Z

<p>SusanneNieminen: /* Nykytila ja suojelu */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(19.003.1.008)&diff=441904 2014-03-03T08:54:42Z

<p>SusanneNieminen: /* Järven erityispiirteet */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Venunj%C3%A4rvi_(19.003.1.005)&diff=441903 2014-03-03T08:50:26Z

<p>SusanneNieminen: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Venunjärven pinta-ala on 0,12 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen.<br /> Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven<br /> keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 km2.<br /> Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja valumaalueella<br /> ei ole lainkaan.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992.<br /> Venunjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 11 μg/l kesäkuussa ja 14 μg/l heinäkuussa<br /> vuonna 1991. Venunjärvi voidaan luokitella karuksi järveksi näiden pitoisuuksien<br /> perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 24 μg/l samana vuonna. Tämä pitoisuus viittaa<br /> jo rehevyyteen. Kasviplankton koostui limalevästä ja piilevistä vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan. Loppukeväisin Venunjärven happipitoisuus on ollut aika huono,<br /> 1,3 mg/l vuonna 1991 ja 1,2 mg/l vuonna 1996. Kesällä 1991 alusvesi oli myös lähes<br /> hapeton. Koska järvi on syvä, se myös kerrostuu. Lämpötila oli 16,4 °C metrin ja<br /> 6,4 °C 4,5 m:n syvyydessä.<br /> Venunjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta suurin osa (69 %) oli vuonna<br /> 1991 peräisin luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus oli 6,1 % ja loma-asutuksen<br /> vain 2,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei<br /> ole Venunjärvestä mitattu.<br /> Yhteenveto Venunjärven tilasta:<br /> Venunjärvi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuus<br /> kuvastaa rehevyyttä. Kesäaikainen alusveden hapettomuus kertoo rehevyydestä,<br /> mutta jos happea on riittävästi ylemmissä vesikerroksissa, tämä ei aiheuta ongelmia.<br /> Lämpötilakerrostuneisuus estänee ravinteiden pääsyn pohjalta pinnanläheisiin<br /> vesiin. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata virkistyskäyttöä.<br /> Suurta virkistysarvoa järvellä ei ole, järven rannoilla on kymmenkunta kesämökkiä<br /> eikä yleisesti käytettäviä rantoja ole. Venunjärven länsipuolelta alkaa Natura-luonnonsuojelualue,<br /> joka on osittain järven valuma-alueella. Kunnostuksissa toimijana<br /> voisi olla osakaskunta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuuden peittävyyttä arvioitiin Venunjärvellä ilmakuvasta. Sen mukaan järven<br /> molemmissa päissä kasvillisuus on hyvin runsasta. Etenkin luoteisosa näyttää aika<br /> umpeenkasvaneelta. Kasvillisuusrajat piirrettiin ilmakuvan mukaan karttaan. Muita<br /> kasvillisuustietoja ei ollut saatavilla (kuva 20). Myöskään kalastosta ei ole tietoja<br /> saatavilla.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Peltoja valumaalueella<br /> ei ole lainkaan. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 10 kesämökkiä. Kesämökkien<br /> määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Venunjärvellä ei ole yleistä<br /> eikä yhteisrantaa.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Venunj%C3%A4rvi_(19.003.1.005)&diff=441902 2014-03-03T08:50:14Z

<p>SusanneNieminen: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Venunjärven pinta-ala on 0,12 km2 ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen.<br /> Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven<br /> keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 km2.<br /> Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja valumaalueella<br /> ei ole lainkaan.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on<br /> kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992.<br /> Venunjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 11 μg/l kesäkuussa ja 14 μg/l heinäkuussa<br /> vuonna 1991. Venunjärvi voidaan luokitella karuksi järveksi näiden pitoisuuksien<br /> perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 24 μg/l samana vuonna. Tämä pitoisuus viittaa<br /> jo rehevyyteen. Kasviplankton koostui limalevästä ja piilevistä vuoden 1991 tutkimuksen<br /> mukaan. Loppukeväisin Venunjärven happipitoisuus on ollut aika huono,<br /> 1,3 mg/l vuonna 1991 ja 1,2 mg/l vuonna 1996. Kesällä 1991 alusvesi oli myös lähes<br /> hapeton. Koska järvi on syvä, se myös kerrostuu. Lämpötila oli 16,4 °C metrin ja<br /> 6,4 °C 4,5 m:n syvyydessä.<br /> Venunjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta suurin osa (69 %) oli vuonna<br /> 1991 peräisin luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus oli 6,1 % ja loma-asutuksen<br /> vain 2,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991).<br /> Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei<br /> ole Venunjärvestä mitattu.<br /> Yhteenveto Venunjärven tilasta:<br /> Venunjärvi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuus<br /> kuvastaa rehevyyttä. Kesäaikainen alusveden hapettomuus kertoo rehevyydestä,<br /> mutta jos happea on riittävästi ylemmissä vesikerroksissa, tämä ei aiheuta ongelmia.<br /> Lämpötilakerrostuneisuus estänee ravinteiden pääsyn pohjalta pinnanläheisiin<br /> vesiin. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata virkistyskäyttöä.<br /> Suurta virkistysarvoa järvellä ei ole, järven rannoilla on kymmenkunta kesämökkiä<br /> eikä yleisesti käytettäviä rantoja ole. Venunjärven länsipuolelta alkaa Natura-luonnonsuojelualue,<br /> joka on osittain järven valuma-alueella. Kunnostuksissa toimijana<br /> voisi olla osakaskunta.<br /> <br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> Kasvillisuuden peittävyyttä arvioitiin Venunjärvellä ilmakuvasta. Sen mukaan järven<br /> molemmissa päissä kasvillisuus on hyvin runsasta. Etenkin luoteisosa näyttää aika<br /> umpeenkasvaneelta. Kasvillisuusrajat piirrettiin ilmakuvan mukaan karttaan. Muita<br /> kasvillisuustietoja ei ollut saatavilla (kuva 20). Myöskään kalastosta ei ole tietoja<br /> saatavilla.<br /> Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> Peltoja valumaalueella<br /> ei ole lainkaan. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 10 kesämökkiä. Kesämökkien<br /> määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Venunjärvellä ei ole yleistä<br /> eikä yhteisrantaa.<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

SusanneNieminen