Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Ruotsalainen (14.141.1.001)

2015-07-30T06:14:37Z

TR: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ruotsalainen on Suomen 58. suurin järvi ja sen suurin saari on Hevossaari (Wikipedia).
Ruotsalainen on pinta-alaltaan 74,12 km<sup>2</sup> ja se on suurin Heinolan alueella sijaitseva järvi. Osittain Ruotsalainen ulottuu myös Asikkalan puolelle.
Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön ja Kymijoen vesistön vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen, joka on Kymijoen alkuosan järvireitin ensimmäinen järvi (Wikipedia).

Järven pinta-ala vaihtelee säännöstelystä riippuen, mutta keskimäärin se on 74 km², keskisyvyys on 9,87 m ja tilavuus 0,73 km³. Syvimmillään järvi 56,43 metriä syvä. Suurin pituus taas on 20,5 km.
Järvi on paikoittain hieman jokimainen ja sen rannat ovat melko kallioisia, jyrkkiä ja karuja. Vesi on kirkasta ja vähäravinteista ja ympäristökeskus on todennut sen käyttökelpoisuusluokituksessa erinomaiseksi (Wikipedia).

Koordinaatit: 61°14′N, 25°55′E.
Pinta-ala: 81 km²,
Keskisyvyys: 11 m ja
Tilavuus: 0,86 km³

==Säännöstely==
[[Tiedosto:Konniveden_ja_Ruotsalaisen_säännöstelylupa20021220.pdf | Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan muutos 20.12.2002]]

==Nykytila ja suojelu==
Järven arvioidaan olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Järven tilaa seurataan vesistönäytteenotoilla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Saatuja kaloja on ainakin: Ahven, hauki, lahna, kuha, made, järvitaimen, kiiski ja siika.
Parhaat viehevärit ovat musta, kulta, messinki ja ambulanssi.
Vesistön kalapaikat: Hopeaselkä, Jyrängönvirta, Kausanselkä, Kollari, myllyoja, Nynastenlahti, Nyynästenlahti, Voudinlahti (http://www.kalasaalis.com/vesistot/Ruotsalainen/195/).

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Järven nimi "Ruotsalainen" on herättänyt ihmetystä. Heinolan kaupunginkirjastosta on löytynyt nimelle mahdollinen selitys kirjasta: Mitä kylännimet todistavat Heinolan -Hollolan asutuksen alkuperästä, kirjoittanut Jussi Rainio, 1940 Ruotsalainen-järven nimihistoriaa.
"Hannu Pietarinpoika, Marjoniemen tiettävästi ensimmäinen isäntä, oli ympäristön väestölle "ruotsalainen" ja järvi, josta hän omisti suuren osan, sai luonnollisesti nimen "ruotsalaisen vesi" eli lyhyesti vain Ruotsalainen. Tai on käytetty muotoja "ruotsi" ja "ruotsinvesi", mihin silloiset kirjoitustavat ehkä viittaavatkin, ja myöhemmin vasta pitempiä Ruotsalainen tai Ruotsalaisenjärvi, -selkä, kuten nykyisin." (s. 322)

Tämä Hannu Pietarinpoika on omistanut Marjoniemen tilan todennäköisesti 1400-luvun loppupuolella.

==Aiheesta muualla==
*[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/l141411001y/wqfi.html Ruotsalainen] (Vesistöennusteet, ymparisto.fi)
*[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_%28j%C3%A4rvi%29 Ruotsalainen] (Wikipedia)

Ruotsalainen (14.141.1.001)

2015-07-30T06:11:38Z

TR: /* Tarut ja tositarinat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Ruotsalainen on Suomen 58. suurin järvi ja sen suurin saari on Hevossaari (Wikipedia).
Ruotsalainen on pinta-alaltaan 74,12 km<sup>2</sup> ja se on suurin Heinolan alueella sijaitseva järvi. Osittain Ruotsalainen ulottuu myös Asikkalan puolelle.
Järvi kuuluu Kymijoen vesistöön ja Kymijoen vesistön vedet laskevat vesistön pääjärvestä Päijänteestä Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen, joka on Kymijoen alkuosan järvireitin ensimmäinen järvi (Wikipedia).

Järven pinta-ala vaihtelee säännöstelystä riippuen, mutta keskimäärin se on 74 km², keskisyvyys on 9,87 m ja tilavuus 0,73 km³. Syvimmillään järvi 56,43 metriä syvä. Suurin pituus taas on 20,5 km.
Järvi on paikoittain hieman jokimainen ja sen rannat ovat melko kallioisia, jyrkkiä ja karuja. Vesi on kirkasta ja vähäravinteista ja ympäristökeskus on todennut sen käyttökelpoisuusluokituksessa erinomaiseksi (Wikipedia).

Koordinaatit: 61°14′N, 25°55′E.
Pinta-ala: 81 km²,
Keskisyvyys: 11 m ja
Tilavuus: 0,86 km³

==Säännöstely==
[[Tiedosto:Konniveden_ja_Ruotsalaisen_säännöstelylupa20021220.pdf | Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan muutos 20.12.2002]]

==Nykytila ja suojelu==
Järven arvioidaan olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Järven tilaa seurataan vesistönäytteenotoilla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==
Järven nimi "Ruotsalainen" on herättänyt ihmetystä. Heinolan kaupunginkirjastosta on löytynyt nimelle mahdollinen selitys kirjasta: Mitä kylännimet todistavat Heinolan -Hollolan asutuksen alkuperästä, kirjoittanut Jussi Rainio, 1940 Ruotsalainen-järven nimihistoriaa.
"Hannu Pietarinpoika, Marjoniemen tiettävästi ensimmäinen isäntä, oli ympäristön väestölle "ruotsalainen" ja järvi, josta hän omisti suuren osan, sai luonnollisesti nimen "ruotsalaisen vesi" eli lyhyesti vain Ruotsalainen. Tai on käytetty muotoja "ruotsi" ja "ruotsinvesi", mihin silloiset kirjoitustavat ehkä viittaavatkin, ja myöhemmin vasta pitempiä Ruotsalainen tai Ruotsalaisenjärvi, -selkä, kuten nykyisin." (s. 322)

Tämä Hannu Pietarinpoika on omistanut Marjoniemen tilan todennäköisesti 1400-luvun loppupuolella.

==Aiheesta muualla==
*[http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/l141411001y/wqfi.html Ruotsalainen] (Vesistöennusteet, ymparisto.fi)
*[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_%28j%C3%A4rvi%29 Ruotsalainen] (Wikipedia)

Ruotsalainen (14.141.1.001)

2015-07-30T05:54:51Z

TR: /* Aiheesta muualla */

Ruotsalainen (14.141.1.001)

2015-07-30T05:51:51Z

TR: /* Aiheesta muualla */

Ruotsalainen (14.141.1.001)

2015-07-30T05:50:30Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:51:11Z

TR: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

==Vedenkorkeus==
Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

==Nykytila ja suojelu==
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Taimen- ja kuhaistutusten ansiosta Simojärvi on saavuttanut suosiota vetouistelukohteena. Järvellä järjestetään vuosittain Suomen suurimpiin soutamalla tapahtuviin vetouistelukilpailuihin kuuluva Kultainen Taimen, jonka pääpalkintona on mökkitontti. Simojärvi sopii hyvin myös perheretkeilyyn, alueella on esimerkiksi vuokrakämppiä, laavuja ja useita veneiden vesillelaskupaikkoja ja moottorikelkkareittejä.
Vakinaisen asutuksen lisäksi Simojärven ympärille on kertynyt myös suuri määrä kesämökkejä, suuri osa Ranuan vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin Simojärven rannalla. (Länsirannan Erä r.y).

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simoj%C3%A4rvi
http://www.lansirannanera.net/Simoj%C3%A4rvi-info.php

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:47:51Z

TR: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

==Vedenkorkeus==
Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

==Nykytila ja suojelu==
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simoj%C3%A4rvi
http://www.lansirannanera.net/Simoj%C3%A4rvi-info.php

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:44:52Z

TR: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

==Vedenkorkeus==
Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

==Nykytila ja suojelu==
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Kuha on istutettu järveen. Ahven, made, muikki, järvitaimen, siika ja särki kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simoj%C3%A4rvi

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:44:02Z

TR: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:42:40Z

TR: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Simojärvi sijaitsee nimikkojokensa latvoilla Ranualla, Lapin maakunnassa. Sen pinta-ala on 89,9 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 48. Suurin syvyys on 27 m (mitattu Soppananselällä Porosaaren itäpuolella) ja keskisyvyys 5 m. Suurin saari on Porosaari, 458 ha. Muita suuria saaria ovat Karhusaari ja Kenttäsaari Näskänselän ja Pajuselän välissä, Koivusaari Välttämönselällä, Selkäsaaret Soppananselällä sekä Lamanginsaari Isoselällä. Saaria on järvellä yhteensä noin 40 kappaletta. (Wikipedia).

Valuma-alue on järvi mukaan lukien 630 km² ja järvisyys 18,0 %. Suurimmat järveen laskevat joet ovat Paasonjoki (98 km²) ja Vahonjoki (96 km²).

Simojärvi on liuskaisen muotoinen ja se on suuntaunut luode–kaakko-suuntaisesti. Järven suurimmat selät ovat Isoselkä, Soppananselkä ja Vohonselkä järven eteläosassa, Pajuselkä ja Näskänselkä pohjoisessa sekä Välttämönselkä lännessä. Järven rantaviiva on 239 kilometriä pitkä ja se on melko mutkainen. Kapea Kultisalmi jakaa järven miltei kahtia, ja erottaa pohjoisen ja eteläisen järvialtaan. Välttämönsalmi erottaa Välttämönselän lännessä muista selistä. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. (Wikipedia).

==Vedenkorkeus==
Simojärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1962 alkaen. Keskivedenkorkeus tällä jaksolla on ollut N60+ 176,19 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 62 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 177,16 m (kesäkuussa 1973) ja alin N60+ 175,65 m (syyskuussa 1962), joten äärivaihtelu on ollut 151 cm.

==Nykytila ja suojelu==
Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen. Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä. Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu. (Wikipedia).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Simojärvi (yhd.)

2015-07-21T13:40:36Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T13:28:14Z

TR: /* Nykytila ja suojelu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Kivijärvi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa ja se kuuluu Kymijoen vesistön reittiin. Järvi on Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella. Suurin osa järvestä on Kivijärven kunnan alueella, ja järvi jakaa kunnan kahteen osaan järven länsi- ja itäpuolelle. Kantatie 77 (Sininen tie) ylittää järven Suurussalmen kohdalla Kannonkosken kunnan alueella. Järvi on Suomen 30. suurin ja on pinta-alaltaan 154,03 neliökilometriä laaja. Pituutta järvellä on noin 50 kilometriä ja leveimmillään noin 10 kilometriä. Järven syvin kohta on Lintuselällä, syvyyttä löytyy jopa 45 metriä. (Wikipedia).
Kivijärven selät etelästä pohjoiseen ovat Kuivaselkä, Lintuselkä, Lokaselkä, Rutaselkä ja Kotkatselkä.
Kivijärven suurimpia saaria ovat Riansaari, Rutasaari, Iso Talviaissaari, Lehtosaari (Kivijärvi), Lehtosaari (Kinnula), Iso Kuoresaari, Saihosaari, Veitsaari, Heitsaari, Huhmarsaari, Siikasaari, Korpisaari ja Selkäsaari. (Wikipedia).

Kivijärvi laskee suurimmakseen Hilmon voimalaitoskanavan kautta Vuosjärveen. Toinen laskureitti sijaitsee aivan järven eteläpäässä, mistä vesi kulkeutuu Potmonkosken, Naisvirran, Syväjärven, Pudasjärven ja Hilmonkosken kautta Vuosjärveen. Kivijärven veden korkeutta on säännöstelty sähkövoimalaitoskäyttöön 1950-luvulta alkaen. Alkuperäinen purkautumisuoma Vuosjärveen on järven keskivaiheilla oleva Kämärinkoski, joka on menettänyt asemansa maannousemisilmiön takia. Kannonkosken Kannonjärvi ja Enonjärvi laskevat vetensä Kivijärveen Kannonkosken kautta. (Wikipedia).

==Nykytila ja suojelu==
Kivijärvi toimii humusaineen laskeutumisaltaana, vastaanottaen vahvasti humuspitoisia vesiä Suomenselän vedenjakajaseudulta. Alueen kallioperä koostuu vähäravinteisista kivilajeista, kuten esimerkiksi graniitista ja kvartsidioriitista. Epätasainen pohjamoreeni muodostaa luode-kaakko -suuntaisia drumliineja, joihin etenkin suojan puolella liittyy louhikoita, mitkä ovatkin järvelle hyvin tyypillisiä. Kivikkoisten tai louhikkoisten moreenirantojen ohella järven rannoilta löytyvät Keski-Suomen järvialueen laajimmat hiekkarannat. Etenkin Kivijärven eteläosissa veden laatu ja happitilanne on hyvä. Väriarvo on noin 40 Pt/l. (Ympäristö.fi).

Kivijärvi on ruokojärvi. Natura 2000 -rajauksen alueelle ovat tyypillisiä kasvillisuudeltaan heikosti kehittyneet rannat. Rantojen vesikasveista tavallisia ovat mm. nuottaruoho, järvisätkin ja järviruoko. Kivijärven linnusto on arvokasta selkävesilinnustoa. Arvokkainta aluetta ja varsinaista kuikan, tukkakoskelon, isojen lokkien ja jalohaukkojen paratiisia ovat Kivijärven keskisen järven selkävesialueet saarineen. (Ympäristö.fi).

Kivijärven rannoilla on muun muassa vanhoja metsiä. Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Hiidenniemi on hyvä esimerkki Kivijärven rantojen kivikkoisesta ilmeestä. Metsä on hyvin luonnontilaista, varttunutta sekametsää, jossa on varsin monipuolinen lahopuusto. Alue sijoittuu pienvetenä arvokkaan puron varteen ja juuri puron varressa kasvaa runsaasti vanhoja, ikääntyneitä haapoja. Muita vanhan metsän alueita löytyy Huhmarlahden rannalta ja Kinnulan puolelta Aittolahden luonnonhoitometsästä ja sen lähellä olevista saarista sekä Rutasaaren aarnialueelta. Aittolahden aluetta luonnehtivat kivikkoiset mäntykankaat ja louhikkorannat, joissa vanhan metsän arvot ovat vielä vähäisiä. Rutasaaren aarnialueella metsä on sekapuustoista ja osin hyvin lehtipuuvoittoista. Alueella on myös metsälehmusta ja isoja haapoja. (Ympäristö.fi).

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Rantojensuojeluohjelma (Kismanniemi)

- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Hiidenniemi l. Kusiaisniemi)

- Metsähallituksen aarnialue: Rutasaari

- Seutukaavan 1. vk SU, 5. vk SL 600 (Kivijärven Kallioniemenselän saaret), 5. vk SL 617 (Koiravuori), 1. vk 600 (Aittolahden erikoismetsä), 1. vk SU1, 5. vk SL 619 (Hiidenpuron lehmusesiintymä), 4. vk SL, 5. vk SL 621 (Pieni Kuorresaari), 5. vk SL 622 (Kusiaisniemi), 5. vk SL 623 (Tervasaari), 1. vk VI2, 5. vk V 102 (Lintuselän saaret), 4. vk av, 5. vk av 830 (Lintuselkä-Kallionieminselkä), 4. vk av, 5. vk av 831 (Kuivaselkä-Tyytiänselkä), 1. vk SU, 5. vk S 600

- Rantakaavojen rakentamattomaksi merkittyjä varauksia

Suojelun toteutuskeinot:

- Hiidenniemen vanhojen metsien suojeluohjelaman kohde: Luonnonsuojelulaki

- Rantojensuojeluohjelman rannat: Luonnonsuojelulaki, rakennuslaki

- Rutasaari, Kallioniemenselän saaret, Hiidenpuron lehmusesiintymä, Pieni Kuorresaari,
Tervasaari, Yrjönsaaret, Niemisaaret, Peurasaaret, Kissasaari, Lokkisaari, Lehmisaari, Kerttu, Pankki, Pieni Koirasaari: Luonnonsuojelulaki

- Muut ranta-alueet: Rakennuslaki, metsälaki

- Vesilalueet: Vesilaki

(Ympäristö.fi).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Linnut:
ampuhaukka,
kalatiira,
kuikka,
metso,
palokärki,
pyy ja
teeri

Muuttolinnut:
härkälintu,
jouhisorsa,
naurulokki,
nuolihaukka,
selkälokki ja
tuulihaukka

Muuta lajistoa:
harjasorakas ja
ruohokanukka

(Ympäristö.fi).

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=182801&lan=fi Kivijärvi] (ymparisto.fi)
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=148477&lan=fi&clan=fi Natura-alue: Kivijärvi] (ymparisto.fi)
*[http://www.kivijarvenkalastusalue.fi//index.php?page=kartta Kivijärven kalastusalue] (kivijarvenkalastusalue.fi)
*https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivij%C3%A4rvi_%28Kannonkoski%29 (Wikipedia)

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T13:12:21Z

TR: /* Nykytila ja suojelu */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T13:11:16Z

TR: /* Nykytila ja suojelu */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T13:06:27Z

TR: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T13:05:51Z

TR: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T12:49:52Z

TR: /* Aiheesta muualla */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T12:48:50Z

TR: /* Aiheesta muualla */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T12:47:41Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

Kivijärvi (14.443.1.001)

2015-07-21T12:40:33Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

Kuusijärvi (81.048.1.003)

2015-07-16T04:33:59Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Kuusijärvi on pienestä koostaan (ala 7,2 ha) huolimatta Vantaan suosituin virkistykseen käytetty järvi. Itä- ja länsipäässä on ulpukka- ja lummekasvustoja. Järven rannalla on kahvila-ravintola, hiekkainen uimaranta ja avantouintipaikka, useita saunoja, lenkkipolkuja ja nuotiopaikkoja. Kuusijärveltä lähtee polkuja ja latuja Sipoonkorven kansallispuistoon. Kuusijärvelle pääsee kätevästi Helsingin rautatieasemalta bussilla 730 ja 731.

Uimaranta on melko pitkä, 150m ja koko matkaltaan hiekkapohjainen. Ranta syvenee melko pian yhden metrin syvyyteen, jonka jälkeen se syvenee loivasti, eikä siinä tule "äkkinäisesti" syveneviä kohtia. Uimarannan laiturin päässä veden syvyys on noin 2,3 m, hiekkapohja ulottuu suunnilleen laiturin päähän asti.

Rannalla on ilmoitustaulu, josta löytyvät viimeisimmät veden laatua koskevat tutkimustulokset, uimarannan turvaohje, kartta uintialueesta ja veden syvyyksistä, ajankohtaiset tiedotteet, tiedot uimavalvonnasta, tiedot mahdollisista levähavainnoista ja uintikielloista.

Pukukoppeja on useita, ja osa niistä sijaitsee rannalla laiturin vieressä, loput leikkikentän takana. Rannan tuntumassa on talviuimareille tarkoitetut pukutilat, joita uinninvalvojat käyttävät kesällä valvomonaan. Päärakennus sijaitsee noin 25 m etäisyydellä rannasta.
Päärakennuksessa sijaitsevat kahvila-ravintola, wc- ja saunatilat. Päärakennuksen wc-tiloja voi käyttää kahvion aukioloaikoina. Saunatilat ja päärakennuksen säilytyslokerikot ovat maksullisia ja käytössä erikseen ilmoitettuina aikoina ympäri vuoden. Saunoja, grillikotaa, kokoustiloja sekä päärakennuksen saleja
voi myös vuokrata omaan käyttöön yleiskäytön jälkeen. Talvella uidessa uimareiden käytössä ovat lämpimät pukeutumistilat päärakennuksessa kahvion aukioloaikoina sekä erillisessä rakennuksessa olevat lämpimät pukutilat avainpantin ja kausimaksun maksaneille.

Lemmikkieläinten ulkoilutus on Kuusijärvellä kiellettyä.

==Nykytila ja suojelu==
Järven suuren käytön vuoksi veden laatua tarkkaillaan kesäisin säännöllisesti joka toinen viikko ja talvella joka toinen kuukausi.
Rannoilta otetaan vesinäytteitä säännöllisesti kesän aikana ja samalla arvioidaan veden laatua aistinvaraisesti. Näytteenoton yhteydessä tarkkaillaan syanobakteerien eli sinilevien esiintymistä ja tarvittaessa tiedotetaan uimareille tilanteesta.

Kuusijärven uimaranta on Vantaan ainoa EU-uimaranta, ja sille on laadittu uimavesiprofiili: http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/63675_Kuusijarven_uimavesiprofiili.pdf Profiiliin on kartoitettu uimaveden ominaisuuksia ja sen laatuun haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ja niiden myötä uimareiden terveyteen vaikuttavia saastumisen syitä.

Viime vuosina Kuusijärvi on tullut myös suosituksi avantouintipaikaksi. Järven pohjaan on vuosien kuluessa kertynyt paksu sedimenttikerros, mutta järven madaltuminen ei ole toistaiseksi haitannut järven virkistyskäyttöä Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksen tekemän selvityksen mukaan.

Kunnostustoimenpiteeksi on suositeltu veden vaihtuvuuden nopeuttamista.

Uimavesinäytteiden tuloksia: http://www.vantaa.fi/fi/sosiaali-_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/ymparistoterveys/uimavedet

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Kuusijärvi (81.048.1.003)

2015-07-16T04:24:15Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

Kuusijärvi (81.048.1.003)

2015-07-16T04:19:04Z

TR: /* Nykytila ja suojelu */

Pitkäjärvi (81.055.1.010)

2015-07-13T11:43:51Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee [[Vantaa]]n puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä [[Espoo]]n [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue.

Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 850 metriä.

Koordinaatit: 60°15′10″N, 24°44′50″E,
Sijainti: Espoo, Vantaa,
Pinta-ala: 1,71 km²,
Pinnankorkeus: 19,2 m,
Rantaviiva: 13,1 km,
Suurin syvyys: 5,59 m,
Keskisyvyys: 2,26 m,
Tilavuus: 0,0039 km³,
Valuma-alue: 65,8 km²,
Laskujoki: Myllykylänpuro.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.

Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.

Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.

Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_%28Espoo%29
Kuvia: http://www.panoramio.com/map/?tag=pitk%C3%A4j%C3%A4rvi#lt=60.255358&ln=24.751511&z=3&k=1&a=1&tab=3&pl=all
Vesistöennusteet: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/81/l810551010y/wqfi.html

Pitkäjärvi (81.055.1.010)

2015-07-13T11:42:19Z

TR: /* Järven erityispiirteet */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee [[Vantaa]]n puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä [[Espoo]]n [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue.

Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 850 metriä.

Koordinaatit 60°15′10″N, 24°44′50″E
Sijainti Espoo, Vantaa
Pinta-ala 1,71 km²
Pinnankorkeus 19,2 m
Rantaviiva 13,1 km
Suurin syvyys 5,59 m
Keskisyvyys 2,26 m
Tilavuus 0,0039 km³
Valuma-alue 65,8 km²
Laskujoki Myllykylänpuro

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.

Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.

Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.

Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_%28Espoo%29
Kuvia: http://www.panoramio.com/map/?tag=pitk%C3%A4j%C3%A4rvi#lt=60.255358&ln=24.751511&z=3&k=1&a=1&tab=3&pl=all
Vesistöennusteet: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/81/l810551010y/wqfi.html

Pitkäjärvi (81.055.1.010)

2015-07-13T11:40:08Z

TR: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee [[Vantaa]]n puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä [[Espoo]]n [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.

Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.

Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.

Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_%28Espoo%29
Kuvia: http://www.panoramio.com/map/?tag=pitk%C3%A4j%C3%A4rvi#lt=60.255358&ln=24.751511&z=3&k=1&a=1&tab=3&pl=all
Vesistöennusteet: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/81/l810551010y/wqfi.html

Pitkäjärvi (81.055.1.010)

2015-07-13T11:38:44Z

TR: /* Asutus ja vesistön käyttötavat */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Pitkäjärveen tulee vesiä järven pohjoisosaan, joka sijaitsee [[Vantaa]]n puolella, [[Pikkujärvi (81.055.1.011)|Pikkujärven]] kautta laajalta alueelta Vantaan länsiosista, sekä [[Espoo]]n [[Kurkijärvi (81.055.1.014)|Kurkijärvestä]], josta laskee Herukkapuro. Lisäksi järven luoteisosaan laskee Vanhankartanonpuro. Pitkäjärven eteläosasta vedet laskevat Espoonlahteen [[Espoonjoen valuma-alue (81.055)|Espoonjoen vesistöön]] kuuluvan Glimsinjoen kautta, jonka varrella on [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet/Kvarnbyan_lehtopurolaakso%2848293%29 Kvarnbyån lehtopurolaakson] luonnonsuojelualue.

==Nykytila ja suojelu==
Pitkäjärven vesi on humuspitoista ja ajoittain sameaa. Järvi luokitellaan erittäin reheväksi ja sinileväkukinnot ovat ollet yleisiä. Pitkäjärven hapetus on aloitettu vuonna 1997 talvisin ja kesäisin vuodesta 1999 alkaen. Järvellä on kolme hapetuslaitetta, jotka pumppaavat hapekasta pintavettä pohjalle. Hapetuksen avulla lisätään veden happipitoisuutta ja vähennetään ravinteiden liukenemista pohjasta. Järvellä olevat hapetuslaitteet on merkitty keltaisilla merkkipoijuilla.

Espoon ympäristökeskus seuraa Pitkäjärven tilaa vuosittain ja raportit ovat nähtävillä [http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Ymparistovalvonta/Vesiensuojelu/Pintavesien_tarkkailu Espoon kaupungin ympäristövalvonnan] sivuilla. Ravinnenpitoisuuksien ja levän määrän osalta ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Pitkäjärvessä levän määrä oli vuosina 2009-2013 suurempi kuin aiemmin 2000-luvulla.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Pitkäjärven rantoja kiertää paikoitellen hyvin leveät ilmaversoisvyöhykkeet, jossa esiintyy mm. järviruoko, järvikaisla, osmankäämi ja saroja.

Järven eteläosassa sijaitseva Träskandan alue ja järven pohjoisrannalla sijaitseva Äpnäsviken on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi linnuston suojelualueeksi.

Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan ja ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Pitkäjärveä reunustavat järven luoteispuolella Järvenperän kaupunginosan lisäksi Vanhakartano, järven kaakkoispuolella ovat Laaksolahden (Jupperi, Lähderanta) ja Lippajärven kaupunginosat. Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanon Koskelossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Pitkäjärvi (81.055.1.010)

2015-07-13T11:37:54Z

TR: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

Tuusulanjärvi

2015-07-13T11:07:35Z

TR:

{{Nimi}} 
==Nimen historia ja merkitykset==

Järven aikaisempi nimi: Kaukajärvi ja Pitkäjärvi.
Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä.

Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.

Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja.

Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.

Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.

Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.

Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.

Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.

Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr).

Veden fysikaalis-kemiallinen tila:
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 87,5 mikrogrammaa/litrassa, eli välttävä.
Päällysveden kokonaistyppipitoisuus vuosina 2006-2012 kesäaikaan on ollut keskimäärin 1000 mikrogrammaa/litrassa, eli tyydyttävä.
FYKE tila on vuosina 2006-2012 ollut välttävä.

Biologinen luokka: Kasviplankton.
Kesäajan klorofylli a–pitoisuudet (2006–2012) ollut keskimäärin 33,9 mikrogrammaa/litrassa eli tyydyttävä.
Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut 4,9 mg/l,
haitallisten sinilevien osuus 11,4%.

Biologinen luokka: Pohjaeläimet.
Luokka on laskettu erinomaisesta hyvään sen lajiston yksipuolisuuden perusteella.

Kalaluokka: välttävä.

Ekologinen luokka: välttävä.

Vuonna 2014 toimenpiteet vesistön tilan parantamiseksi on ollut:
Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen (Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet:
vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta ja vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys) ja järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus), joita on ollut biomanipulaatio (hoitokalastus ja petokalojen istutus), alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus, lisäveden johtaminen ja tiheän vesikasvillisuuden poisto.
Kunnostustyöt tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2021 asti, jolloin Tuusulanjärven ekologisen tilan on määrä olla hyvällä tasolla. Mahdollisena uhkana kunnostustöiden onnistumiselle nähdään ilmastonmuutos, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin.

==Aiheesta muualla==
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi
Yleiset säännöt kalastuksesta Tuusulan järvellä: http://www.kalastaja.info/asiakassivut/tuusulanjarvi/
Tuusulan Järvi-hankkeen sivut: http://www.tuusulanjarvi.org/
Tuusulan järven tila ja kunnostus vuonna 2014: http://www.tuusulanjarvi.org/wp-content/uploads/2015/02/Katsaus_260215.pdf

Muokkaa paikkasivua: Saimaa (04.112.1.001)/Murheistenranta

2015-07-13T10:08:39Z

TR: Tarut ja uskomukset. Mistä ranta on saanut nimensä.

Murheistenranta on viehättävä vanha asuinalue uimarantoineen ja kivikautisine asuinpaikkoineen, siellä sijaitsee Pontuksen kaivanto (ensimmäinen yritys Saimaan kanavan rakentamiseksi). Rannan edustalla sijaitseva Laihianselkä on uistelijoiden ja verkkokalastajien suosima järvenselkä.

Tarujen mukaan murheistenranta on saanut nimensä siitä, kun nykyisen Ilottulan alueella käydyn sodan voitokkaan osapuolen sotilaat olivat yönaikana kadonneet rannalta. Ranta-alueella on yhä sotilaan hauta, jossa ristin lisäksi lukee vain "ammuttu".