https://www.jarviwiki.fi/w/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Urjanhai 2026-05-11T10:46:54Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.10 https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Suurij%C3%A4rven_alue_(74.012)&diff=828544 2019-10-23T17:22:51Z

<p>Urjanhai: Keskustelusivu luotiin automaattisesti kun ensimmäinen ketju lähettiin.</p> <hr /> <div></div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Suurij%C3%A4rven_alue_(74.012)/Alue_on_nimetty_virheellisesti&diff=828543 2019-10-23T17:22:50Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Alue on nimetty virheellisesti</p> <hr /> <div>Vesistöalueen nimi on virheellinen. On annettu vesistöalueelle virheelisesti nimi &quot;Suurijärven alue&quot;, vaikka Suurijärvi on todellisuudessa alueen ulkopuolella. On ilmeisesti nimeämistä tehdessä luettu huolimattomasti karttaa.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Vanhassa_valuma-aluejaossa_taas_virhe/vastaus&diff=828538 2019-10-23T12:03:02Z

<p>Urjanhai: Vastaa Vanhassa valuma-aluejaossa taas virhe</p> <hr /> <div>Itse asiassa tämä virhe ei muuten näköjään perustu edes Ekholmin 1993 paperijulkaisuun, koska siinä ei tällaista aluetta ole ollenkaan, vaan tämä näyttäisi syntyneen jotenkin vahingossa aineistoa digitaalisesti käsitellessä paperijulkaisun toimittamisen jälkeen.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Vanhassa_valuma-aluejaossa_taas_virhe&diff=828481 2019-10-22T10:45:48Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Vanhassa valuma-aluejaossa taas virhe</p> <hr /> <div>Koko tämä alue on virheellinen: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Norjan_puolella_(71.000N) Oikeasti kyseessä on Norjassa Jäämereen laskevan Kotajoen valuma-alue, joka virtaa tasan päin´vastaiseen suuntaan. On ilmeisesti luettu karttaa väärin. Value-työkalun tuottamassa valuma-aluejaossa tämä näkyy oiikein. Siinä vedenjakaja ei ylitä Norjan rajaa kuin ihan pikkiriikkisen. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 22. lokakuuta 2019 kello 13.45 (EEST)</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Norjan_puolella_(71.000N)/Virheellinen_alue&diff=828480 2019-10-22T10:41:15Z

<p>Urjanhai: </p> <hr /> <div>Jos katsoo nykyistä uomaverkostoa ja vaikka tekee valuima-aluerajauksen Value-työkalulla, niin tämä alue on kokonaan virheellinen. Se sisältää pääosan Norjan puolella Jäämereen laskevan Kotajoen valuma-aluuesta ilmeisesti virheelliseen karttatulkinnan perusteella.--22. lokakuuta 2019 kello 13.40 (EEST)</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Norjan_puolella_(71.000N)/Virheellinen_alue&diff=828479 2019-10-22T10:40:49Z

<p>Urjanhai: </p> <hr /> <div>Jos katsoo nykyistä uomaverkostoa ja vaikka tekee valuima-aluerajauksen Value-työkalulla, niin tämä alue on kokonaan virheellinen. Se sisältää pääosan Norjan puolella Jäämereen laskevan Kotajoen valuma-aluuesta ilmeisesti virheelliseen karttatylkinnan perusteella.--22. lokakuuta 2019 kello 13.40 (EEST)</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Keskustelu:Norjan_puolella_(71.000N)&diff=828478 2019-10-22T10:40:21Z

<p>Urjanhai: Keskustelusivu luotiin automaattisesti kun ensimmäinen ketju lähettiin.</p> <hr /> <div></div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Norjan_puolella_(71.000N)/Virheellinen_alue&diff=828477 2019-10-22T10:40:21Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Virheellinen alue</p> <hr /> <div>Jos katsoo nykyistä uomaverkostoa ja vaikka tekee valuima-aluerajauksen Value-työkalulla, niin tämä alue on kokonaan voirheellinen. Se sisältää pääosan Norjan puolella Jäämereen laskevan Kotajoen valuma-aluuesta ilmeisesti virheelliseen karttatylkinnan perusteella.--22. lokakuuta 2019 kello 13.40 (EEST)</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/%22Painion_valuma-alue%22&diff=775502 2018-08-02T14:41:17Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: &quot;Painion valuma-alue&quot;</p> <hr /> <div>Miksi on &quot;Painion valuma-alue&quot;: <br /> <br /> https://www.jarviwiki.fi/wiki/Painion_valuma-alue_(27.04)<br /> <br /> vaikka ko. valuma-alue ei edes ole Painion valuma-alue vaan pikemm inkin Hirsjärven valuma-alue. <br /> <br /> (Ei tosin tarkasti senkään, koska mukana on myös Hirsjärven ja kirkkojärven välinen jokiosuus.)<br /> <br /> Painion valuma-aluehan muodostuu Painion lähialueesta plus Hossinojan, Vesanojan ja Siikajärven valuma-alueista (joka tosin sekin on Kairanojan eikä Siikajärven valuma-alue).<br /> <br /> - Vaikka kun uusi valuma-aluejako on jo pitkälle valmisteltu, niin tällaisilla vilauksilla ehkä ei enää ole niin merkitystä, kuun uudessa valuma-aluejaossa kaikki muuttuu joka tapauksessa.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Mihin_palautetta_vai_molempiin_vai_ei_kumpaankaan%3F&diff=752291 2018-02-21T18:54:51Z

<p>Urjanhai: fix</p> <hr /> <div>Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen palautekarttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.<br /> <br /> Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?<br /> <br /> Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?<br /> <br /> Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:<br /> <br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon<br /> <br /> (Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)<br /> <br /> Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta. <br /> <br /> Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.<br /> <br /> Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia, tai ojia tai muita uomia puuttuukin kokonaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.<br /> <br /> Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. <br /> <br /> Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.<br /> <br /> Esimerkiksi olen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että onko Leväsjoki Karvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken myöhemmässä ei varsinaisesti bifurkaatioita käsittelevässä julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on Leväsjoellla merkitty että olisi asianlaita. <br /> <br /> Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Mihin_palautetta_vai_molempiin_vai_ei_kumpaankaan%3F&diff=752272 2018-02-21T08:56:54Z

<p>Urjanhai: fix</p> <hr /> <div>Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen palautekarttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.<br /> <br /> Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?<br /> <br /> Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?<br /> <br /> Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:<br /> <br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon<br /> <br /> (Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)<br /> <br /> Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta. <br /> <br /> Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.<br /> <br /> Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia, tai ojia tai muita uomia puuttuukin kokonaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.<br /> <br /> Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. <br /> <br /> Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.<br /> <br /> Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Karvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita. <br /> <br /> Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Mihin_palautetta_vai_molempiin_vai_ei_kumpaankaan%3F&diff=752271 2018-02-21T08:53:20Z

<p>Urjanhai: selv.</p> <hr /> <div>Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen palautekarttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.<br /> <br /> Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?<br /> <br /> Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?<br /> <br /> Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:<br /> <br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon<br /> <br /> (Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)<br /> <br /> Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta. <br /> <br /> Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.<br /> <br /> Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia tai ojia puuttuu konaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.<br /> <br /> Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. <br /> <br /> Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.<br /> <br /> Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Kartvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita. <br /> <br /> Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Mihin_palautetta_vai_molempiin_vai_ei_kumpaankaan%3F&diff=752270 2018-02-21T08:48:45Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Mihin palautetta vai molempiin vai ei kumpaankaan?</p> <hr /> <div>Wikikipediassa tuli puheeksi, että kun on toisaalta tämä Järviwikin kahvihuone ja toisaalta SYKE:n uuden valuma-aluejakoehdotuksen karttapalvelu, niin kumpaan mahtaa olla parempi antaa palautetta nykyisen (tai joskus mahdollisesti ehkä myös uuden) valuma-aluejaon mahdollisista virheistä tai esim. mahdollisia tarkentavia lisätietoja.<br /> <br /> Vai onko parempi laittaa molempiin tai jos yksikin riittää niin kumpaan?<br /> <br /> Vai onko mahdollisesti niin, että jos uusi valuma-aluejako tuottaa nykyiseen valuma-aluejakoon korjauksen, niin tarvitseeko sitä ilmoittaa lainkaan, jos se aikanaan otetaan huomioon viran puolesta?<br /> <br /> Wikipediaan on jo ehditty luoda tällainen luokkakin:<br /> <br /> https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ehdotetut_muutokset_Suomen_valuma-aluejakoon<br /> <br /> (Siinä tosin ei ole kovin paljon sisältöä.)<br /> <br /> Luonteeltaan nämä tapaukset ovat erilaisia sikäli, että joillain kohteilla on tullut käytyä katsomassa jopa paikan päällä, että miten se vesi siellä oikein virtaa, toisia taas on saatettu tulkita vain kartoilta. Karttatulkinta on haastavaa sikäli, että peruskartassa maastoon verrattuna on usein virheitä, ojia joko puuttuu kartasta tai niitä on piirretty sinne, missä niitä ei ole maastossa, ja näin voi joskus esiintyä epävarmuutta. <br /> <br /> Toisaalta hyvin yleinen virhetyyppi näyttää olevan, että kun valuma-alueita 1990-luvulla on digitoitu peruskartan pienennöksestä, niin raja usein on piirretty karkeasti väärin vastoin itse kartan sisältöä. Näitä uusi korkeusmalliin perustuva valuma-aluejako korjaa nätisti.<br /> <br /> Mutta vastaavasti, jos ojia onkin kaivettu töyräiden läpi, tämä voi jäädä korkeeusmallin perustuvassa automaattitarkastelussa joskus huomaamatta, mutta voi joskus näkyä peruskartassa. Epävarmuutena kuitenkin on esim. se, virtaako oja todella läpi vai vaihtuuko siinä vain virtaussuunta keskellä. Tai sitten peruskartassa on fiktiivisiä ojia tai ojia puuttuu konaan peruskartasta. Näissä maastokäynnit tai suora paikallistuntemus ovat tärkeitä. - Tosin joskus myös jo vinovalovarjoste voi antaa lisätietoa, puhumattakaan pistepilvistä, ketkä niitä vain osaavat käyttää.<br /> <br /> Ja joskus on lisäksi joko peruskarttaan merkittyjä tai maastossa havaittuja tai kirjallisuudessa raportoituja bifurkaatioita. <br /> <br /> Mutta vastaavasti näissäkin tilanne voi joskus jäädä epäselväksi, jos ei ole mahdollisuutta mastokäyntiin.<br /> <br /> Esimerkiksi oilen kovin miettinyt, ja laitoinkin siitä kommentin tuohon palautepalveluun, että Leväsjoki Kartvianjoen vesistössä enää nykyään lainkaan bifurkaatio vai ei. Valuma-alueen rajaustyökalu näköjään määrittää sen bifurkaatioksi, mutta onko se vain pakottamalla lisätty tieto vaiko mallinnuksen tulos? Kirjallisuus tarjoaa aiheesta eri tietoja. Esim. Esko Kuusisto Terrassa 1990-luvulla määritteli, että bifurkaatiota ei enää Leväsjoen tapaksessa muodostu, mutta jossain syken julkaisussa väitetään päinvastaista, mutta herää epäilys oliko kysymys vain bifurkaation käsitteen väärin ymmärtämisestä, koska sehän ei ole jokibifurkaatio, jos toisesta päästä jokiuomaa vesi virtaa länteen ja toisesta päästä itään, niin kuin ainakin peruskarttaan on siellä merkitty että olisi asianlaita. <br /> <br /> Mutta miten siis on, kannattaako näitä laittaa tänne vai tuonne palautepalveluun vai molempiin vai ei kumpaankaan?</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Valkee_(23.077.1.003)/Moron_mets%C3%A4palsta&diff=666382 2016-07-08T17:11:38Z

<p>Urjanhai: </p> <hr /> <div>{{Valokuva<br /> |Tiedosto=Pikku-Valkee lokakuussa.JPG<br /> |Teksti=Pikku-Valkeen länsirantaa Lokakussa 2014<br /> }}<br /> {{Paikka<br /> |Alue=Pikku-Valkee (23.077.1.003)<br /> |Nimi=Moron metsäpalsta<br /> |Koordinaatit=60.504676933206056, 23.721601919032015<br /> |KoordPohj=60.504676933206056<br /> |KoordIta=23.721601919032015<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.721601919032015 60.504676933206056))<br /> |Kunta=Somero<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Moron metsäpalsta Pikku-Valkeen itärannalla Somerniemen Oinasjärvellä<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> Suomen kultturirahaston omistamasta Moron metsäpalstasta osa on ostettu Suomen valtiolle suojelutarkoituksiin.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tiedosto:Pikku-Valkee_lokakuussa.JPG&diff=666380 2016-07-08T17:11:10Z

<p>Urjanhai: Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pikku-Valkee_lokakuussa.JPG</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pikku-Valkee_lokakuussa.JPG<br /> == Lisenssi ==<br /> {{cc-by-sa-3.0}}</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pikku-Valkee_(23.077.1.003)/Moron_mets%C3%A4palsta&diff=666377 2016-07-08T17:06:21Z

<p>Urjanhai: Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Alue=Pikku-Valkee (23.077.1.003) |Nimi=Moron metsäpalsta |Koordinaatit=60.504676933206056, 23.721601919032015 |KoordPohj=60.504676933206056 |KoordIta=23.721601919032015 ...</p> <hr /> <div>{{Paikka<br /> |Alue=Pikku-Valkee (23.077.1.003)<br /> |Nimi=Moron metsäpalsta<br /> |Koordinaatit=60.504676933206056, 23.721601919032015<br /> |KoordPohj=60.504676933206056<br /> |KoordIta=23.721601919032015<br /> |Zoom=15<br /> |Base=<br /> |WKT=GEOMETRYCOLLECTION(POINT(23.721601919032015 60.504676933206056))<br /> |Kunta=Somero<br /> |AreaVal=<br /> |AreaUnit=ha<br /> |Kuvaus=Moron metsäpalsta Pikku-Valkeen itärannalla Somerniemen Oinasjärvellä<br /> |Tyyppi=Näköalapaikka<br /> |Ylläpito=user<br /> }}<br /> Suomen kultturirahaston omistamasta Moron metsäpalstasta osa on ostettu Suomen valtiolle suojelutarkoituksiin.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Levo-Patamo_(23.073.1.013)&diff=666331 2016-07-08T16:06:16Z

<p>Urjanhai: fix</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> Levo-Patamo on melko matala ja keskikokoinen ruskeavetinen järvi [[Somero|Somerolla]]. Se koostuu kolmesta altaasta, joita erottavat matalat kynnykset. <br /> <br /> Vesi laskee Levo-Patamoon idästä Vainijokea pitkin [[Patamo (23.073.1.016)|Patamosta]]. Järveen laskevat myös pienet lammet [[Maulammi (23.073.1.014)|Maulammi]] ja [[Lautalampi (23.073.1.017)|Lautalampi]]. Lasku-uomana toimii Välijoki, jota pitkin vedet virtaavat [[Myllyjärvi (23.073.1.010)|Myllyjärveen]]. Levo-Patamo kuuluu [[Karjaanjoki (23)|Karjaanjoen vesistöön]] eli vesi on matkalla muun muassa [[Lohjanjärvi (23.021.1.001)|Lohjajärveen]] ja sieltä Mustionjokea pitkin [[Pohjanpitäjänlahti|Pohjapitäjänlahteen]] ja [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Levo-Patamo Levo-Patamo Wikipediassa]</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Tervakas_(24.073.1.018)&diff=625898 2015-10-17T12:17:55Z

<p>Urjanhai: /* Aiheesta muualla */ Wikipedia</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * https://fi.wikipedia.org/wiki/Tervakas</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)/Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_tarinaan_liittyen-_Kankaannummessa_on_my%C3%B6s_Konnunkuoppa/vastaus_(4)&diff=625897 2015-10-17T12:15:29Z

<p>Urjanhai: Vastaa Pitkäjärven tarinaan liittyen- Kankaannummessa on myös Konnunkuoppa </p> <hr /> <div>Jaa niin, löytyihän se tuosta linkistä, mutta ilman tuota linkkiä en olisi sitä löytänyt.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)/Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_tarinaan_liittyen-_Kankaannummessa_on_my%C3%B6s_Konnunkuoppa/vastaus_(3)&diff=625896 2015-10-17T12:14:09Z

<p>Urjanhai: Vastaa Pitkäjärven tarinaan liittyen- Kankaannummessa on myös Konnunkuoppa </p> <hr /> <div>Olen niin vähän käyttänyt tätä Järviwikiä, että en kyllä edes löydä nyt täältä mitään toiminnot-kohtaa, missä olisi toiminto lähetä sähköpostia, vaikka kuinka hakisin.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu:Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)/Pitk%C3%A4j%C3%A4rven_tarinaan_liittyen-_Kankaannummessa_on_my%C3%B6s_Konnunkuoppa/vastaus_(2)&diff=625894 2015-10-17T12:07:37Z

<p>Urjanhai: Vastaa Pitkäjärven tarinaan liittyen- Kankaannummessa on myös Konnunkuoppa </p> <hr /> <div>Kas, kiitos viestistä. Koska kirjaudun tänne harvoin, niin huomasin tämän viestin vasta nyt. Niissä artikkeliin merkitsemissäni lähteissä, joita käytin, ei (muistaakseni) esiintynyt Konnun kuoppaa, mutta nimi on luullakseni jostain muualta hämärästi tuttu, ja on mahdollista, että olen itsekin joskus kuullut siitä joltain paikalliselta. Oikeastaan voit kyllä hyvin koota nuo tiedot itsekin ja lisätä ne tuonne itse periaatteella &quot;muokkaa rohkeasti&quot;. Tiedon jatkokäyttöä helpottaa jos lisäksi kerrot, keneltä olet tiedot saanut, tai jos kertovat eivät halua nimiään julkistettavan, niin vaikka minkäikäinen kertoja ja mistä. En nyt saa varmasti päähäni, keneltä tuon olisin kuullut. Sen tiedän kyllä, että kuoppia on ollut enemmän, ja se näkyy vuoden 1956 peruskartassakin, mutta soranotto on sittemmin johtanut siihen että vain pari taitaa olla jäljellä.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Nimikorjauksia_karttapaikasta&diff=618132 2015-08-30T10:40:37Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Nimikorjauksia karttapaikasta</p> <hr /> <div>Nimikorjauksia karttapaikasta:<br /> <br /> * Vataalammi (27.043.1.019) = Kaakkolammi<br /> * Kilkkoonlammi (27.043.1.016) = Kilkkonlammi<br /> <br /> Mutta Disclaimer: en ole paikallinen, korjattu vain karttapaikkaan verraten.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Tervakka%3DTervakas/vastaus_(2)&diff=618131 2015-08-30T10:30:10Z

<p>Urjanhai: Vastaa Tervakka=Tervakas</p> <hr /> <div>Uudessa valuma-aluejaossa se näkyy muuten myös vaihtavan vesistöä. Maastossa tilanne on kuitenkin monimutkaisempi: Suo-ojat näyttävät kartalla (ja maastossa, tarkistin paikan päällä toukokuussa) muodostavan bifurkaation. Virtausta on sekä Hossojanlähteiden suuntaan Karjaanjoen vesistöön että Säräjärven suuntaan Kiskonjoen vesistöön.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai&diff=498363 2014-12-24T13:59:13Z

<p>Urjanhai: /* Käyttäjä Urjanhai */</p> <hr /> <div>==Käyttäjänä täällä==<br /> <br /> Olen [http://fi.wikipedia.org suomenkielisen wikipedian] käyttäjä tällä samalla nimimerkillä. <br /> <br /> Siellä olen (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) muokannut myös muun muassa järvi-, joki ja vesistöaihepiiriä ja luokitellut jokia järviä vesistöalueluokkiin. <br /> <br /> Muista wikeistä olen rekisteröitynyt tällä samalla nimimerkillä myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämään [http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu Häme-wikiin] ja muokannut suomenkielisessä Wikipediassa (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) myös paikallisia aiheita, joista osa osuu Hämeeseen. <br /> <br /> Järviwikiä ja Häme-Wikiä olen toistaiseksi muokannut vähän. Suomenkielisessä wikipediassa sen sijaan muokkauksia on enemmän, ja osallistun myös Häme-wikissä ja Järviwikissä mielelläni mahdolliseen keskusteluun eri wikien välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja niiden toisiaan täydentävyydestä ja olen myös tarvittaessa kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen kehitystyöhön tällä saralla.&lt;br&gt;<br /> <br /> == Muokkauksiani järviwikissä ==<br /> * [[Hirsjärvi (27.041.1.001)]] (tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Laukkonlammi (27.060.1.001)]] (tarina härkäparista, joka meni Laukkonlampeen ja tuli pois Sulkalammesta)<br /> * [[Pitkäjärvi (27.032.1.001)]] (tarina jättiläisämmästä, tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Lammijärvi (27.060.1.002)]] (tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Painio (27.042.1.001)]] (tarina Visan tietäjästä)<br /> * [[Väärijärvi (25.007.1.013)]] (runo muinaisesta surmatyöstä)<br /> <br /> == Käyttäjäsivuni muissa wikeissä ==<br /> <br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni suomenkielisessä Wikipediassa]&lt;br&gt;<br /> <br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni Häme-Wikissä]&lt;br&gt;</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai&diff=498361 2014-12-24T13:57:38Z

<p>Urjanhai: /* Muokkauksiani järviwikissä */</p> <hr /> <div>==Käyttäjä Urjanhai==<br /> <br /> Olen [http://fi.wikipedia.org suomenkielisen wikipedian] käyttäjä tällä samalla nimimerkillä. <br /> <br /> Siellä olen (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) muokannut myös muun muassa järvi-, joki ja vesistöaihepiiriä ja luokitellut jokia järviä vesistöalueluokkiin. <br /> <br /> Muista wikeistä olen rekisteröitynyt tällä samalla nimimerkillä myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämään [http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu Häme-wikiin] ja muokannut suomenkielisessä Wikipediassa (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) myös paikallisia aiheita, joista osa osuu Hämeeseen. <br /> <br /> Järviwikiä ja Häme-Wikiä olen toistaiseksi muokannut vähän. Suomenkielisessä wikipediassa sen sijaan muokkauksia on enemmän, ja osallistun myös Häme-wikissä ja Järviwikissä mielelläni mahdolliseen keskusteluun eri wikien välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja niiden toisiaan täydentävyydestä ja olen myös tarvittaessa kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen kehitystyöhön tällä saralla.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Muokkauksiani järviwikissä ==<br /> * [[Hirsjärvi (27.041.1.001)]] (tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Laukkonlammi (27.060.1.001)]] (tarina härkäparista, joka meni Laukkonlampeen ja tuli pois Sulkalammesta)<br /> * [[Pitkäjärvi (27.032.1.001)]] (tarina jättiläisämmästä, tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Lammijärvi (27.060.1.002)]] (tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Painio (27.042.1.001)]] (tarina Visan tietäjästä)<br /> * [[Väärijärvi (25.007.1.013)]] (runo muinaisesta surmatyöstä)<br /> <br /> == Käyttäjäsivuni muissa wikeissä ==<br /> <br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni suomenkielisessä Wikipediassa]&lt;br&gt;<br /> <br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni Häme-Wikissä]&lt;br&gt;</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai&diff=498359 2014-12-24T13:53:58Z

<p>Urjanhai: Muokkauksiani järviwikissä</p> <hr /> <div>==Käyttäjä Urjanhai==<br /> <br /> Olen [http://fi.wikipedia.org suomenkielisen wikipedian] käyttäjä tällä samalla nimimerkillä. <br /> <br /> Siellä olen (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) muokannut myös muun muassa järvi-, joki ja vesistöaihepiiriä ja luokitellut jokia järviä vesistöalueluokkiin. <br /> <br /> Muista wikeistä olen rekisteröitynyt tällä samalla nimimerkillä myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämään [http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu Häme-wikiin] ja muokannut suomenkielisessä Wikipediassa (monien muiden täysin eri aihepiirien muokkausten ohella) myös paikallisia aiheita, joista osa osuu Hämeeseen. <br /> <br /> Järviwikiä ja Häme-Wikiä olen toistaiseksi muokannut vähän. Suomenkielisessä wikipediassa sen sijaan muokkauksia on enemmän, ja osallistun myös Häme-wikissä ja Järviwikissä mielelläni mahdolliseen keskusteluun eri wikien välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja niiden toisiaan täydentävyydestä ja olen myös tarvittaessa kiinnostunut osallistumaan mahdolliseen kehitystyöhön tällä saralla.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Muokkauksiani järviwikissä ==<br /> * [[Laukkonlammi (27.060.1.001)]] (tarina härkäparista, joka meni Laukkonlampeen ja tuli pois Sulkalammesta)<br /> * [[Pitkäjärvi (27.032.1.001)]] (tarina jättiläisämmästä, tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Lammijärvi (27.060.1.002)]] (tarina hyvästä ja pahasta haltijasta)<br /> * [[Väärijärvi (25.007.1.013)]] (runo muinaisesta surmatyöstä)<br /> <br /> == Käyttäjäsivuni muissa wikeissä ==<br /> <br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni suomenkielisessä Wikipediassa]&lt;br&gt;<br /> <br /> *[http://www.hamewiki.fi/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni Häme-Wikissä]&lt;br&gt;</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4ryhm%C3%A4t/vastaa_(4)&diff=433047 2013-09-10T11:55:33Z

<p>Urjanhai: Vastaa Käyttäjäryhmät</p> <hr /> <div>Mikä nyt on &quot;ylenmääräinen&quot;? - Ainoat artikkelit, joissa olen ylipäätään nähnyt mitään lisättyä tekstiä, ovat olleet sellaisia, joihin SYKE:n omat käyttäjät (so. ne jotka ovat samoilla tunnuksilla vastailleet mm. näihin kysymyksiin) ovat kirjoittaneet hyvinkin pitkään ja seikkaperäisesti joistain vähän isommista ja keskeisemmistä järvistä. Sen sijaan kenenkään muun tekemiä lisäyksiä en muista edes nähneeni, joskaan nyt em ole järviwikiä niin paljon selaillutkaan. Oletus tietenkin on (jos nyt näitä haluaisi johonkin käyttää), ettei voida tietä kuka mitäkin on kirjoittanut, jos ei kerran tiedetä, mutta eipä sitä ainakaan tekstin pituus tässä ratkaise.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Hirvij%C3%A4rvi_Myn%C3%A4m%C3%A4ell%C3%A4&diff=411918 2013-03-15T11:53:53Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Hirvijärvi Mynämäellä</p> <hr /> <div>Hirvijärvi Mynämäellä on merkitty kuuluvaksi Mynäjoen vesistöön. Kuitenkin korkeyskäyrät osoittavat että Hirvijärvestä on selvä painanne maastossa Hirvijoen suuntaan mutta kynnys Mynäjoen suuntaan.<br /> <br /> Onko tässä siis virhe?<br /> <br /> Hiukan samaan tapaan M. Ekholmin toimittamassa Suomen vesistöalueet -julkaisussa 1993 oli Kolmikkaanjärvi Tammelassa ja osa Torronsuota merkitty kuuluvaksi Paimionjoen vesistöön, mutta nykyisessä esimerkiksi paikkatietoikkunassa olevassa vesistöaluejaossa tämä on korjattu.<br /> <br /> Olisiko tässä samanlainen virhe, joka on jäänyt tähän asti huomaamatta?<br /> <br /> Keskustelua Suomenkielisessä wikipediassa aiheesta (sekä karttalinkkejä) on tässä:<br /> <br /> http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_luokasta:Suomen_vesist%C3%B6t#J.C3.A4rvi_laskee_vesist.C3.B6.C3.B6n_johon_se_ei_virallisesti_kuulu<br /> <br /> Ja itse wikipedian artikkeli tässä:<br /> <br /> http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%28Myn%C3%A4m%C3%A4ki%29</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/Virheet_ja_korjaukset/Kuohkimaj%C3%A4rvi&diff=401405 2012-10-02T18:26:34Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Kuohkimajärvi</p> <hr /> <div>Kolmen valtakunnan rajapyykkiä lähellä oleva järvi on kansalaisen karttapaikassa Kuohkimajärvi mutta täällä näköjään Kuokimajärvi. - Ja muitakin kirjoitusasuja kai esiintyy. Mutta jos olette muutenkin korjanneet nimiä karttapaikan mukaiseksi, niin tämä varmaan menisi siinä samalla. Silloin se on ainakin Karttapaikan käyttäjien paremmin löydettävissä.<br /> <br /> Ja läheinen kolmen valtakunnan rajapyykille ulottuva Koltajärvi ei näköjään ole lainkaan ole lainkaan aineistossanne, vaikka rajapyykin sijaitessa järvessä pieni osa siitä osuu myös Suomen puolelle. Wikipedian artikkelissa viitatun lähteen mukaan Koltajärvi olisi lisäksi bifurkaatiojärvi, ja samaan käsitykseen tulee myös Matti Ekholmin teoksen Suomen vesistöalueet (1993) valuma-aluekartasta, joskin Ekholmin julkaisun tekstiosan valuma-aluetiedoissa bifurkaatiota ei mainita. - Eikä myöskään Esko Kuusiston artikkelissa Suomen vesistöjen bifurkaatiot Terrassa 1984.<br /> <br /> Ja sitten vielä näköjään näiden Norjan puolen pienempien jokien tiedot puuttuvat koko Suomen vesistöalueluokituksesta, kun esim. Skibotnjokeen / Yykeänperänjokeen laskevien Salmijärven ja Saarijärven vesistöaluetunnus on pyöreä nolla. Norjan vesi- ja energiahallinnollahan on näistä omassa netissään hieno karttapalvelu:<br /> <br /> http://atlas.nve.no/ge/Viewer.aspx?Site=NVEAtlas#<br /> <br /> josta nämä vesistöalueet löytyvät kätevästi.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:SYKE/Kuntatietoja&diff=366698 2012-03-26T12:24:53Z

<p>Urjanhai: typo</p> <hr /> <div>Kuten muutkin aiemmin voisin esittää eräitä tarkennuksia järvien kuntatietoihin:<br /> <br /> * [[Liesjärvi_(35.982.1.001)]] ulottuu paitsi Tammelan (Kanta-Häme), myös pieneltä osin Someron (Varsinais-Suomi) ja Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Tammelan, Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Salkolanjärvi_(35.983.1.001)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös pieneltä osin Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Heinjärvi_(23.064.1.003)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös pieneltä osin Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Särkijärvi_(23.073.1.018)]] ulottuu paitsi Nummi-Pusulan (Uusimaa) myös pieneltä osin Someron (Varsinais-Suomi) alueelle (aiemmin Somernniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Nummijärvi_(26.003.1.001)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös Salon (Varsinais-Suomi) alueelle (aiemmin Someron ja Kuusjoen).<br /> <br /> * [[Valkjärvi_(27.043.1.020)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös Tammelan (Kanta-Häme) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Tammelan). - Edellyttäen siis, että järven osat Etujärvi ja Takajärvi lasketaan samaksi järveksi. - Joskin näistäkin molemmat ulottuvat sekä Someron että Tammelan puolelle, vaikka Etujärvi onkin pääosin Tammelassa ja Takajärvi pääosin Somerolla.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:SYKE/Kuntatietoja&diff=366697 2012-03-26T12:17:46Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Kuntatietoja</p> <hr /> <div>Kuten muutkin aiemmin voisin esittää eräitä tarkennuksia järvien kuntatietoihin:<br /> <br /> * [[Liesjärvi_(35.982.1.001)]] ulottuu paitsi Tammelan (Kanta-Häme), myös pieneltä osin Someron (Varsinais-Suomi) ja Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Tammelan, Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Salkolanjärvi_(35.983.1.001)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös pieneltä osin Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Heinjärvi_(23.064.1.003)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös pieneltä osin Nummi-Pusulan (Uusimaa) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Särkijärvi_(23.073.1.018)]] ulottuu paitsi Nummi-Pusulan (Uusimaa) myös pieneltä osin Someron (Varsinais-Suomi) alueelle (aiemmin Somernniemen ja Pusulan).<br /> <br /> * [[Nummijärvi_(26.003.1.001)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös Salon (Varsinais-Suomi) alueelle (aiemmin Someron ja Kuusjoen).<br /> <br /> * [[Valkjärvi_(27.043.1.020)]] ulottuu paitsi Someron (Varsinais-Suomi) myös Tammelan (Kanta-Häme) alueelle (aiemmin Somerniemen ja Tammelan). - Edellyttäen siis, että järven osat Etujärvi ja Takajärvi lasketaan samaksi järveksi. - Joskin näistäkin molemmat ulottuvat sekä Someron että Tammelan puolelle, vaikka Etujärvi onkin pääosin TYammelassa ja Takajärvi pääosin Somerolla.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4ryhm%C3%A4t/vastaa_(2)&diff=366696 2012-03-26T11:01:42Z

<p>Urjanhai: Vastaa Käyttäjäryhmät</p> <hr /> <div>Ahaa, joo selvisi: en ollut sattunut silmäilemään toistaiseksi ilmeisesti muita kuin sellaisia artikkeleita, joissa ei ollut vielä havaintopaikoille täytetty mitään tietoja, jolloin vastaavasti ei myöskään näkynyt mitään yhteyttä, jossa käyttäjäryhmätieto olisi esiintynyt, mikä sitten herätti miettimään, että miksi ne ryhmät eivät näy missään.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Viestiketju:Keskustelu_J%C3%A4rviwikist%C3%A4:Kahvihuone/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4ryhm%C3%A4t&diff=366502 2012-03-24T18:14:11Z

<p>Urjanhai: Uusi ketju: Käyttäjäryhmät</p> <hr /> <div>Wikin käyttöliittymässä näkyy eri värisiä pallukoita tarkoittamassa eri käyttäjäryhmiä ja nämä mainitaan mös wikin ohjeissa. Kuitenkin, jos artikkelien historioita tutkii, sieltä ei näy, mihin ryhmään käyttäjä kuuluu - eikä siis näin ole muuten kuin ehkä muokkausten sisällöstä tai käyttäjätunnuksen sisältämistä lyhenteistä arvuuteltavissa mihin ryhmään kuuluva käyttäjä on minkäkin tiedon lisännyt. Eli onko tämä ominaisuus nyt vielä jotenkin kesken, vai enkä vain löytänyt sitä toimintoa, millä tämän näkisi? Sinällään tällä ei niin ole väliä, mutta kun tuollainen nyt sanotaan olevaksi, mutta sitä sitten kuitenkaan ei löydy, niin kuinka tämä nyt sitten on?</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirsj%C3%A4rvi_(27.041.1.001)&diff=366501 2012-03-24T15:47:57Z

<p>Urjanhai: /* Aiheesta muualla */ Wikipediassa</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Hirsjärvestä alkavaan Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun ja niin ikään Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluvaan Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]] liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken ja Hirsjärven itäpäässä olevan Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirsj%C3%A4rvi_%28j%C3%A4rvi_Somerolla%29 Hirsjärvi Wikipediassa]</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Levo-Patamo_(23.073.1.013)&diff=366500 2012-03-24T15:46:13Z

<p>Urjanhai: /* Aiheesta muualla */ Levo-Patamo Wikipediassa</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Levo-Patamo Levo-Patamo Wikipediassa]</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painio_(27.042.1.001)&diff=366499 2012-03-24T15:43:40Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ kh</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km2, keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m.<br /> Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha. <br /> <br /> Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja [[Myllylammi_(27.031.1.002)|Myllylammi]] (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato. <br /> <br /> Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote kirposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Painio Painio] (wikipedia)<br /> * Someron vesiensuojeluyhdistys ry.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painio_(27.042.1.001)&diff=366498 2012-03-24T15:41:11Z

<p>Urjanhai: /* Järven erityispiirteet */ Myllylammikin löytyy + toisenlainen arvio geomorfologiasta (vrt. esim. T. Aartolahden tutkimukset)</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km2, keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m.<br /> Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha. <br /> <br /> Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä, kartalla viivasuorana näkyvä, maanalaista kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa yleinen, sillä useimmat Suomen vesistöt seuraavat kallioperän murroksia. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja [[Myllylammi_(27.031.1.002)|Myllylammi]] (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato. <br /> <br /> Ketjun järvien vedenpinnat ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoki (valuma-alue 102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (valuma-alue 96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista ja ravinteista vettä ja heikentää veden laatua.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote helpposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Painio Painio] (wikipedia)<br /> * Someron vesiensuojeluyhdistys ry.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirsj%C3%A4rvi_(27.041.1.001)&diff=366497 2012-03-24T15:29:16Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ fix</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Hirsjärvestä alkavaan Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun ja niin ikään Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluvaan Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]] liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken ja Hirsjärven itäpäässä olevan Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painio_(27.042.1.001)&diff=366496 2012-03-24T15:24:45Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ kh</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km2, keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m.<br /> Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha. <br /> <br /> Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa harvinainen. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja Myllylampi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato. <br /> <br /> Ketjun järvet ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoen vesistö (102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista vettä ja heikentää veden laatua.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjällä kerrotaan olleen tapana kävellä kotoaan Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote helpposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Painio Painio] (wikipedia)<br /> * Someron vesiensuojeluyhdistys ry.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Painio_(27.042.1.001)&diff=366495 2012-03-24T15:24:10Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ tarina suomenkielisen Wikipedian artikkelista &quot;Visan tietäjä&quot;</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> Somerolla sijaitseva Painio(njärvi) on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Ala on 7,8 km2, keskisyvyys 3,8 m ja suurin syvyys 12 m.<br /> Järvi kuuluu Paimionjoen vesistöön. Valuma-alue on järvi mukaan lukien 108 km2, josta järviä 9,4 %. Suurin saari on Holma eli Papinsaari, 15 ha. <br /> <br /> Painiosta alkaa noin 40 kilometriä pitkä kallioperän murroslinjaa noudattava kapea järviketju, joka geomorfologisena muodostumana on Suomessa harvinainen. Ketjun järviä ovat [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärvi]] (236 ha), [[Kirkkojärvi_(27.032.1.005)|Kirkkojärvi]] (105 ha), [[Saarentaanjärvi_(27.032.1.004)|Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi_-_Rautelanjärvi_(27.032.1.003)|Pusulanjärvi]] (62 ha), [[Åvikinjärvi_(27.032.1.002)|Åvikinjärvi]] (7 ha), [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärvi]] (34 ha) ja Myllylampi (13 ha). Pitkäjärven luusuassa, Hovirinnankoskessa on säännöstelypato. <br /> <br /> Ketjun järvet ovat Kirkkojärveen asti lähes samassa tasossa. Hirsjärveen laskee Pajulanjoen vesistö (102 km2), Kirkkojärveen Jaatilanjoki (96 km2). Ne sekä pienemmät purot tuovat tulva-aikaan niin paljon lisävesiä, että virtaus voi kääntyä Painiota kohti. Tämä tuo järveen savista vettä ja heikentää veden laatua.<br /> <br /> ==Vedenkorkeus==<br /> Painion vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1965 alkaen. Vedenkorkeusasteikko sijaitsee Somerniemellä (YKJ 6724439, 3318533). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 81,16 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 134 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 83,23 m (toukokuulta 1966), alin N60+ 80,23 m (maaliskuulta 1970), joten äärivaihtelu on ollut 300 cm.<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Somerniemeläisessä kansanperinteessä esiintyy Somerniemen Vesanojan kylässä Painion rannalla asuneeksi kerrottu Visan tietäjä. Visan tietäjän kerrotaan olleen tapana kävellä Vesanojalta Painiojärven poikki Somerniemen kirkkoon vettä pitkin kuivin jaloin. Kerran Visan tietäjä oli kirkossa nähnyt, miten piru kirjoitti kirkossa nukkuvien nimiä veriseen hevosenvuotaan. Kun vuota tuli nimistä täyteen, piru venytti sitä hampaillaan saadakseen nimet mahtumaan, mutta ote helpposi ja piru löi päänsä seinään. Tällöin Visan tietäjältä pääsi nauru. Tämä ei kuitenkaan olisi kannattanut, sillä kun tietäjä palasi kirkosta järveä myöten kotiinsa, hänen jalkansa vajosivat veteen jo ensin nilkkaa, sitten polvea myöten.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==<br /> *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Painio Painio] (wikipedia)<br /> * Someron vesiensuojeluyhdistys ry.</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Laukkonlammi_(27.060.1.001)&diff=366494 2012-03-24T15:17:59Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Hämeen härkätien varressa Somerolla sijaitsevaan Laukkonlammiin liittyy tarina, jonka mukaan härkäpari olisi joskus mennyt Laukkonlammiin ja tullut pois niin ikään Hämeen Härkätien varrella Koskella sijaitsevasta Sulkalammista.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=V%C3%A4%C3%A4rij%C3%A4rvi_(25.007.1.013)&diff=366493 2012-03-24T15:15:26Z

<p>Urjanhai: /* Lähteet */ muot.</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> Järveen liittyy runo, jossa mainitaan myös viereinen Manninsuo:<br /> <br /> ''Minä, mies, Mannin poika''&lt;br&gt;<br /> ''makaan täällä Manninsuossa''&lt;br&gt;<br /> ''lahokannon kainalossa,&lt;br&gt;<br /> ''jo vietiin, jo vietiin'' &lt;br&gt;<br /> ''viimein Väärijärveen.''<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> *&lt;small&gt;Kotimaisten kielten keskus, nimitoimisto, nimiarkisto, pitäjänkortistot, Somerniemi, nimilippu &quot;Manninsuo&quot;.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirsj%C3%A4rvi_(27.041.1.001)&diff=366491 2012-03-24T15:14:12Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ lähteet</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Hirsjärvestä alkavaan Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun ja niin ikään Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluvaan Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]] liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken ja Hirsjärven itäpäässä olevan Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Hirsj%C3%A4rvi_(27.041.1.001)&diff=366490 2012-03-24T15:13:14Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Hirsjärvestä alkavaan Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun ja niin ikään Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluvaan Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]] liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken ja Hirsjärven itäpäässä olevan Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)&diff=366488 2012-03-24T15:05:12Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ muotoilu, w</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Pitkäjärveen liittyy kaksi tarinaa.<br /> <br /> Ensimmäinen liittyy muuten pääosin savirantaiseen Pitkäjärveen etelästä työntyvään, harjuaineksesta muodostuneeseen Napinniemeen ja sen syntyyn johtaneisiin tapahtumiin. Tarinan mukaan jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.<br /> <br /> Toinen liittyy Someron Pitkäjärven ja Somerniemen Palikaisten väliseen Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun yhtäältä ja Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]] toisaalta. Tarinan mukaan Someron Pitkäjärven Hovirinnankosken sekä Somerniemellä [[Painio_(27.042.1.001)|Painion]] ja [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärven]] väliin jäävän Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei tarinan mukaan ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> *&lt;small&gt; Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. ''Kotiseutu'', 1914, nro 1.<br /> * Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> * Klemelä, Timo: [http://hallinto.somero.fi/luontokohteet/default.asp Kankaannummen Ämmänkuopat]. Someron luontokohteet. Someron kaupunki.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)&diff=366487 2012-03-24T15:00:18Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ kh, w</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Pitkäjärveen liittyy kaksi tarinaa.<br /> <br /> Ensimmäinen liittyy muuten pääosin savirantaiseen Pitkäjärveen etelästä työntyvään, harjuaineksesta muodostuneeseen Napinniemeen ja sen syntyyn johtaneisiin tapahtumiin. Tarinan mukaan jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.<br /> <br /> Toinen liittyy koko Someron Pitkäjärven ja Somerniemen [[Painio_(27.042.1.001)|Painion]] väliseen järviketjuun ja toisaalta Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]]. Tarinan mukaan toisaalta Someron Pitkäjärven Hovirinnankosken ja toisalta Painion ja [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärven]] väliin jäävän Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei tarinan mukaan ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> *&lt;small&gt; Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. ''Kotiseutu'', 1914, nro 1.<br /> * Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> * Klemelä, Timo: [http://hallinto.somero.fi/luontokohteet/default.asp Kankaannummen Ämmänkuopat]. Someron luontokohteet. Someron kaupunki.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)&diff=366486 2012-03-24T14:55:50Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ w, kh</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Pitkäjärveen liittyy kaksi tarinaa.<br /> <br /> Ensimmäinen liittyy muuten pääosin savirantaiseen Pitkäjärveen etelästä työntyvään, harjuaineksesta muodostuneeseen Napinniemeen ja sen syntyyn johtaneisiin tapahtumiin. Tarinan mukaan jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.<br /> <br /> Toinen liittyy koko Someron Pitkäjärven ja Somerniemen [[Painio_(27.042.1.001)|Painion]] väliseen järviketjuun ja toisaalta Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]]. Tarinan mukaan Pitkäjärven Hovirinnankosken ja Somerniemen Palikaisten välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei tarinan mukaan ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> *&lt;small&gt; Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. ''Kotiseutu'', 1914, nro 1.<br /> * Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> * Klemelä, Timo: [http://hallinto.somero.fi/luontokohteet/default.asp Kankaannummen Ämmänkuopat]. Someron luontokohteet. Someron kaupunki.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(27.060.1.002)&diff=366485 2012-03-24T14:49:21Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ kh</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluviiin Someron Ollilan Lammijärveen ja Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun Someron Pitkäjärven ja Somerniemen Palikaisten välillä liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken sekä Someron [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärven]] ja Somerniemen [[Painio_(27.042.1.001)|Painion]] väliin jäävän Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä. Tätä todistaa tarinan mukaan se, että joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Lammij%C3%A4rvi_(27.060.1.002)&diff=366484 2012-03-24T14:48:13Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Paimionjoen vesistöön Somerolla kuuluviiin Someron Ollilan Lammijärveen ja Paimionjoen yläjuoksun järviketjuun Someron Pitkäjärven ja Somerniemen Palikaisten välillä liittyy tarina hyvästä ja pahasta haltijasta. Tarinan mukaan Someron [[Pitkäjärvi_(27.032.1.001)|Pitkäjärven]] Hovirinnankosken sekä Someron [[Hirsjärvi_(27.041.1.001)|Hirsjärven]] ja Somerniemen [[Painio_(27.042.1.001)|Painion]] väliin jäävän Somerniemen Palikaisten kapeikon välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä, sillä joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole saman tarinan mukaan koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> <br /> *&lt;small&gt;Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> &lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Pitk%C3%A4j%C3%A4rvi_(27.032.1.001)&diff=366483 2012-03-24T14:33:41Z

<p>Urjanhai: /* Tarut ja tositarinat */ sis. linkki</p> <hr /> <div>{{Järvi}} &lt;!-- Älä poista tätä riviä --&gt;<br /> <br /> ==Järven erityispiirteet==<br /> <br /> ==Nykytila ja suojelu==<br /> <br /> ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==<br /> <br /> ==Asutus ja vesistön käyttötavat==<br /> <br /> ==Tarut ja tositarinat==<br /> <br /> Pitkäjärveen liittyy kaksi tarinaa.<br /> <br /> Ensimmäinen liittyy muuten pääosin savirantaiseen Pitkäjärveen etelästä työntyvään, harjuaineksesta muodostuneeseen Napinniemeen ja sen syntyyn johtaneisiin tapahtumiin. Tarinan mukaan jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.<br /> <br /> Toinen liittyy koko Someron Pitkäjärven ja Somerniemen Painion väliseen järviketjuun ja toisaalta Someron Ollilan [[Lammijärvi_(27.060.1.002)|Lammijärveen]]. Tarinan mukaan Pitkäjärven Hovirinnankosken ja Somerniemen Palikaisten välisessä vesistössä asuu paha haltija, mutta Someron Ollilan Lammijärvessä hyvä, sillä joka vuosi tähän Someron päävesistöön hukkuu vähintään yksi ihminen, kun sen sijaan Ollilan Lammijärveen ei ole koskaan hukkunut ketään.<br /> <br /> ==Lähteet==<br /> *&lt;small&gt; Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. ''Kotiseutu'', 1914, nro 1.<br /> * Virtaranta, Pertti: ''Someron murrekirja''. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4.<br /> * Klemelä, Timo: [http://hallinto.somero.fi/luontokohteet/default.asp Kankaannummen Ämmänkuopat]. Someron luontokohteet. Someron kaupunki.&lt;/small&gt;<br /> <br /> ==Aiheesta muualla==</div>

Urjanhai