Vihtilammi (23.093.1.008)

2016-02-02T07:35:00Z

VHVSY SL: /* Järvi ja sen ympäristö */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Hyvinkään lounaisosassa, Sääksjärven harjualueella sijaitseva Vihtilammi saa vetensä sen koillisosaan laskevaa ojaa pitkin läheisestä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/M%C3%A4rki%C3%B6_(23.093.1.009) Märkiöstä] sekä lammen länsipuolella sijaitsevalta suoalueelta. Lammen luontainen purkautumissuunta on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vihtij%C3%A4rvi_(23.093.1.001) Vihtijärven] suuntaan. Vuodesta 1979 alkaen Vihtilampea on säännöstelty, ja sieltä on voitu johtaa vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(23.097.1.002) Sääksjärveen]. Tätä varten Vihtilammen molempiin laskuojiin on tehty säännöstelypato. Säännöstely laskee kesäisin lammen veden pintaa luontaisesta.

Vihtilammen suurin syvyys on 3,7 m ja keskisyvyys 1,6 m. Lammen pinta-ala on 21 hehtaaria ja sen valuma-alueen koko 190 hehtaaria. Lammen kaakkoisreunan, lähes rakentamatonta rantaa, rajaa Kiljavannummen harju. Lammen pohjois- ja etelärannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja luoteispuolella kulkee Hangonväylä.

Vihtilammi ja Sääksjärvi kuuluvat [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Sääksjärven Natura2000-alueeseen] sekä [http://www.ym.fi/fi-fi/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojeluohjelmat Valtakunnallisen harjujen suojeluohjelman alueisiin].

==Veden laatu==
[[Tiedosto:Vihtilammi b.JPG|right|240px||alt=Vihtilammi]]
Vihtilammen veden laatua on tarkkailtu Nurmijärven kunnan säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Havaintopaikka on Vihtilammi, itäosa 1, josta näytteitä on otettu metrin syvyydestä. Kaikki tarkkailutulokset eivät ole ympäristöhallinnon Oiva-palvelussa. Oheisiin kuviin ne on lisätty tarkkailuraporteista.

Vihtilammen vesi on lievästi tai kohtalaisesti ruskeaa ja humuspitoista. Vuodenaikaista vaihtelua on paljon ja selvästi ruskeinta vesi on ollut talvella. Joinakin talvina lammen happitilanne on ollut selvästi heikentynyt jo metrin syvyydessä. Kesäisin happitilanne on ollut ilmeisesti hyvä.

Vihtilammissa fosforipitoisuus on lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen, eikä vuosien välistä muutosta pitoisuustasossa ole havaittavissa, vaikka vuoden aikana pitoisuudet vaihtelevatkin. Typpipitoisuudet ovat säilyneet myös vakaalla tasolla viime vuosikymmenet. Lammen rehevyystasosta kertova klorofylli ''a''-pitoisuus, 4-10 µg/l, on lievästi rehevän veden tasoa. Vihtilammessa havaittiin kesäkuussa 2000 ''Microcystis'' –sukuun kuuluvaa sinilevää.

==Vesistön suojelu ja kunnostus==

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/etusivu.html Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä].

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=4 caption=>
Tiedosto:Vihtilammi variluku.gif|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:Vihtilammi klorofylli.gif|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:Vihtilammi fosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Vihtilammi typpi.gif|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Vesistön käyttö==

Nurmijärven kunnalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupa käyttää Vihtilammesta Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomisssa olevia patoja, johtaa vettä Vihtilammesta Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilampea. Lupa on voimassa vuoden 2021 loppuun tai kunnes uusi lupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Veden johtamisen tarkoituksena on Nurmijärven kunnan Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden
vedenottamisen turvaaminen. Ottamot ovat tärkeitä Nurmijärven kunnan vesihuollolle, muun muassa niiden hyvän vedenlaadun ja pohjavesialueen helpon suojeltavuuden takia. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat vähäiset siitä saatavaan hyötyyn nähden.

Vesistön säännöstelylupa edellyttää viikoittaista vedenkorkeuden tarkkailua sekä veden laadun tarkkailua Vihtilammissa ja Sääksjärvessä kolmesti vuodessa.

==Järven yhteisöt==

Vihtilammen ja Märkiöjärven ympäristöalueiden luonnonsuojeluyhdistys ry

==Aiheesta muualla==

* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Kalkkilammi –Sääksjäri Natura2000 –alue]
*[http://www.nurmijarvi.fi/filebank/137-ulkoilureitit_esite.pdf Ulkoilu lähialueella]

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T08:36:53Z

VHVSY SL: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|400px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi variluku.jpg|400px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi happi kokP.jpg|400px|Kuva 2. Vatsianjärven happipitoisuus alusvedessä ja kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea (kuva 2). Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Vatsianjärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Vatsianjärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Suolijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km<sup>2</sup>. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

2015-12-08T08:05:19Z

VHVSY SL: /* Järvi ympäristöineen */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Arolammi on pieni (pinta-ala muutama ha, syvyys n. 1,5 m) [[Riihimäki|Riihimäen]] kaakkoisosassa sijaitseva kosteikkomainen lampi, jonka läpi virtaa Vantaanjoki. Riihimäen jätevedenpuhdistamo laskee puhdistamansa jätevedet Vantaanjokeen noin viisi kilometriä ennen Arolammia ja jätevesien vaikutus lammen veden laatuun on selkeästi havaittavissa. Puhdistetun jäteveden osuus joen virtaamasta jo Arolamminkoskessa on merkittävä, noin 20–50 % kokonaisvirtaamasta (ja jopa 90 % kuivina kausina). Lammen pohjoisosassa on veden laatua parantavia lähteitä.

Vuonna 2003 Arolammia perattiin ja linnuille tehtiin pesimäsaarekkeita. Kunnostustoimilla pyrittiin pysäyttämään lammen umpeenkasvu ja parantamaan kalojen ja lintujen viihtyvyyttä. Lampi on linnustonsuojelualue, ja alueella suositellaan välttämään liikkumista sekä kunnioittamaan lintujen pesimärauhaa 1.4.–15.7. Arolammin luusuassa on pohjapato.

[[Tiedosto:Arolammi 2015.JPG|496px|]]

==Veden laatu==

Arolammista on otettu vesinäytteitä vain satunnaisesti. Vuonna 1995 näytteitä otettiin Havin pesuainepäästön aikana ja vuosina 2002 ja 2003 lammen kunnostukseen liittyen. Myös vuonna 2014 Arolammin veden laatua on tutkittu. Lammen yläpuolinen Arolamminkoski on ollut Vantaanjoen yhteistarkkailun havaintopaikkana jo pitkään. Sieltä otetaan vesinäytteitänoin kerran kuukaudessa.

Lammen ravinnepitoisuudet ovat korkeat, erittäin rehevän järven tasoa, ja hygieeninen laatu on huono. Arolamminkosken vesinäytteenoton kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo vuosilta 2011–2013 oli 100 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 6200 µg/l. Ulosperäistä saastumista ja yleistä likaantumista indikoivien ''Escherichia coli'' -bakteerien pitoisuuden keskiarvo samalta ajankohdalta oli 1650 kpl/ 100 ml eli vesi ei sovellu uimiseen. Veden korkea sähkönjohtavuus kertoo myös jätevesien vaikutuksesta. Happipitoisuus on ajoittain ollut matala. Vuoden 2014 syyskuussa lammen pohjoisosasta otetun vesinäytteen tulokset olivat Arolamminkoskea vastaavat.

[[Tiedosto:Arolamminkoski happi 1970 alkaen.png|496px|Happipitoisuuden (mg/l) minimit ja alaneljännnes Arolamminkoskella 1970-2014 (vesinäytteenotto).]]

==Järven yhteisöt==

Arolammilla toimii Arolampi-seura ry.

==Asutus==

Lammen läheisyydessä on kymmenkunta viemäriverkostoon kuulumatonta kiinteistöä, joista suurin osa on vakituisesti asuttuja. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

Arolammin kylästä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Arolampi Wikipediassa]

Arolammin kylästä [http://www.hamewiki.fi/wiki/Arolampi Häme-Wikissä]

[http://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/4930/Vantaanjoki_nettiin.pdf Virkisty Vantaanjoella -esite]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen yhteistarkkailu]

Tiedosto:Arolammi 2015.JPG

2015-12-08T08:04:12Z

VHVSY SL:

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T08:01:30Z

VHVSY SL: /* Järvi ympäristöineen */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|400px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi variluku.jpg|400px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi happi kokP.jpg|400px|Kuva 2. Vatsianjärven happipitoisuus alusvedessä ja kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea (kuva 2). Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T08:01:07Z

VHVSY SL: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|240px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi variluku.jpg|400px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi happi kokP.jpg|400px|Kuva 2. Vatsianjärven happipitoisuus alusvedessä ja kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea (kuva 2). Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T07:58:48Z

VHVSY SL: /* Järvi ympäristöineen */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|240px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi variluku.jpg|496px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi happi kokP.jpg|496px|Kuva 2. Vatsianjärven happipitoisuus alusvedessä ja kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea (kuva 2). Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

Tiedosto:Vatsia 2015.jpg

2015-12-08T07:57:49Z

VHVSY SL:

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T07:53:31Z

VHVSY SL: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi variluku.jpg|496px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsianjarvi happi kokP.jpg|496px|Kuva 2. Vatsianjärven happipitoisuus alusvedessä ja kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea (kuva 2). Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2015-12-08T07:53:11Z

2015-12-08T07:25:29Z

VHVSY SL: /* Veden laatu */

Arolammi (21.023.1.001)

2015-12-08T07:23:18Z

VHVSY SL: /* Nykytila ja suojelu */

Tiedosto:Arolamminkoski happi 1970 alkaen.png

2015-12-08T07:17:29Z

VHVSY SL:

2015-03-12T14:16:03Z

VHVSY SL: /* Aiheesta muualla */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==
Suomessa on 17 [[Sääksjärvi|Sääksjärveä]], Nurmijärven Sääksjärvi (2,6 km²) on niistä neljänneksi suurin. [[Sääksjärvi_(35.152.1.001)|Ylivoimainen ykkönen]] (33,2 km²) sijaitsee Kokemäenjoen sivujoen, Kauvatsanjoen alueella, seuraavaksi suurin on [[Sääksjärvi_(48.006.1.001)|Vimpelin Sääksjärvi]] (3,0 km²).

Sääksjärven pinta-ala on 260 ha (2,6 km²), Järven valuma-alueen, eli sadealueen koko on n. 600 ha (6 km²). Järven keskisyvyys on pinnankorkeudesta riippuen 4-5 m., syvin kohta vastaavasti 7,5-8,5 m. Sääksjärvi on yksi Etelä-Suomen kirkasvetisimmistä järvistä, näkösyvyys on keväällä - alkukesästä 5-6 m.

Sääksjärvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa järven pinta-alasta on noin neljän metrin syvyistä. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metriä. Hydrograafinen toimisto teki järvestä syvyyskartan vuonna 1927. Luotaus tapahtui jäältä; kaikkiaan tehtiin 758 reikää. Hyvinkään kaupungin sivuilta löytyy [http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_syvyyskartta.pdf. järven syvyyskartta].

Sääksjärvi on hydrologisesti mielenkiintoinen järvi sikäli, että sillä ei ole lasku-uomaa laisinkaan. Kyseessä on todennäköisesti Suomen suurin järvi, jolla ei ole laskujokea.
Sääksjärven vedet purkautuvat suotautumalla Salpausselän läpi Vantaanjoen ja Karjaanjoen vesistöihin. Sääksjärvi on siis bifurkoiva, eli kahteen vesistöön laskeva järvi.

Se on merkitty kuuluvaksi Karjaanjoen latvoilla olevan Mätäjoen (valuma-alue 41 km²) vesistöön, mutta uomayhteyttä on turha kartalta etsiä. Vesi poistuu järvestä vain maanalaisia reittejä – sekä tietysti haihtumalla. Järvessä on muutama pieni saari, joista suurin on Mustasaari (0,26 ha).

Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, happitilanne on hyvä ja näkösyvyys suuri.

Sääksjärvi kuuluu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kalkkilammi__Saaksjarvi(5969) Sääksjärven Natura2000-alueeseen] ja valtakunnalliseen [http://www.ym.fi/fi-fi/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojeluohjelmat harjujensuojeluohjelma-alueeseen]

==Veden laatu==

Nurmijärven kunta on tarkkaillut Sääksjärven veden laatua säännöstelyvelvoitteisiin perustuen. Järven koillisrannalla olevan uimarannan veden laatua seurataan kesäisin. Säännöstelyvelvoitteen havaintopaikka on Sääksjärvi, keskiosa 1, jossa syvyyttä on 8,5 metriä. Näytteitä on otettu useasta syvyydestä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kokoaa ja julkaisee tulokset osana Nurmijärven pintavesien seurannan [https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCQQFjAB&url=http%3A%2F%2Fweb.tuusula.fi%2Fkeskiuudenmaanymparistokeskus%2Fattachments%2Ftext_editor%2F23465.pdf%3Fchecksum%3Da0193fa78583ee91fe9c60055b3786bf&ei=ejoAVZP-N4HDPYaZgfgI&usg=AFQjCNH7XRddP8CwQW1dRUJkZGdtCUcY8w&bvm=bv.87920726,d.ZWU raporttia].

Sääksjärvi kuuluu tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh)]. Järvi on [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologiselta tilaltaan] hyvä erinomaisen sijaan, sillä järven tila vaikuttaa heikentyneen ranta-alueilla.

Sääksjärven vesi on erittäin kirkasta (sameusarvot usein alle 1 FNU) ja lähes väritöntä pohjaveden vaikutuksesta. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on ollut keskimäärin noin 7 mg Pt/l ja näkösyvyys on ollut usein jopa 5–6 m. Myös kemiallinen hapenkulutus on ollut erittäin matala. Veden pH on noussut 1980-luvun jälkeen. Viime vuosina pH on ollut hieman alle neutraalin. Alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut vain välttävää/tyydyttävää tasoa (keskiarvo 0,1 mmol/l vuosilta 2005–2014).

Sääksjärven happitilanne on ollut pääasiassa hyvä. Talvisin happitilanne on ajoittain heikentynyt pohjanläheisissä vesikerroksissa. Järveen purkautuva pohjavesi on heikkohappista eikä jääpeitteen ja talvisin Sääksjärveen muodostuvan lämpötilakerrostuneisuuden vuoksi happea pääse juurikaan alusveteen. Esimerkiksi vuonna 2013 maaliskuun puolessa välissä seitsemässä metrissä happea oli enää 2,3 mg/l ja hapen kyllästysvajaus oli 83 %. Vähähappisen veden osuus koko järven tilavuudesta on pieni.

Ravinnepitoisuudet ovat olleet karun järven tasolla. Kesä-syyskuussa pintaveden (0–2 m) kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli 9 µg/l vuosina 2005–2014. Kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo vastaavalta ajalta ja syvyydeltä oli hieman yli 300 µg/l. Kokonaistyppi-fosforisuhde on ollut usein korkea, mikä kertoo perustuotannon olevan fosforirajoitteinen eli levätuotantoa säätelee fosfori. Ravinteiden suhteessa on kuitenkin havaittu paljon vaihtelua kasvukaudella. Tämä on tyypillistä niukkaravinteisissa vesissä, joissa kilpailu ravinteista on kovaa.

Sääksjärven kasviplanktonin rakennetta ja määrää on tutkittu neljästi 2000-luvulla. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on ollut matala (0,3–1,0 mg/l) ja haitallisia sinileviä on ollut hyvin vähän näytteissä. Sinileväkukinnoista on silti havaintoja järvellä. Vuonna 2004 puolet kokonaisbiomassasta muodosti ''Gonyostomum semen'' -limalevä, joka yleensä viihtyy ruskeissa humuspitoisissa vesissä, mahdollisesti kesätulvan seurauksena. Muina vuosina limalevää ei ole havaittu kasviplanktonnäytteissä lainkaan tai vain hyvin vähän.

Kasviplanktonin määrää kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on määritetty vähintään vuosittain. Vuosien 2005–2014 ''a''-klorofyllipitoisuuden kasvukauden keskiarvo, noin 4 µg/l, kuvastaa karun järven olosuhteita. Korkein pitoisuus oli vuoden 2006 elokuun lopussa määritetty 14 µg/l. Vuosina 1999–2006 Sääksjärvellä on havaittu tavanomaista selkeästi korkeampia, lievää rehevyyttä kuvastavia, ''a''-klorofyllipitoisuuksia (kuva 1). Vuosina 2002 ja 2004, kun kasviplanktonnäytteet on otettu, ''a''-klorofyllipitoisuus on ollut matala, joten kasviplanktonnäytteet eivät kuvaa biomassamaksimin tilannetta.

Vuoden 1998 jälkeen myös veden hygieenisessä laadussa on havaittavissa heikentymistä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien, jotka ilmentävät mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista, vuosien 1980–1998 keskiarvo on alle 1 kpl/100 ml ja vuosien 1999–2014 keskiarvo noin 7 kpl/100 ml (kuva 2). Arvot täyttävät kuitenkin edelleen selvästi uimavedelle asetetut laatuvaatimukset.

Sääksjärven ''a''-klorofyllipitoisuudessa ja hygieenisessä laadussa on tapahtunut muutos huonompaan 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa. Veden laadun seuranta jatkossa on tärkeää, jotta vastaavat muutossuunnat huomataan ajoissa ja järven tilasta voidaan pitää huolta.

<gallery widths=300px heights=190px perrow=4 caption=>
Tiedosto:Saaksjarvi klorofylli.jpg|alt=Kuva 1. Kasviplanktonin määrää ja siten vesistön rehevyyttä kuvastavan a-klorofyllin pitoisuus Sääksjärven keskiosan havaintopaikalla vuosina 1980–2014. Lievästi rehevissä järvissä a-klorofyllipitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. Sääksjärven tyyppisissä vähähumuksisissa järvissä erinomaisen ja hyvän tilan raja-arvo on 4 µg/l, hyvän ja tyydyttävän 7 µg/l ja tyydyttävän ja välttävän 14 µg/l.
Tiedosto:Saaksjarvi koliform. bakt..jpg|alt=Kuva 2. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit (kpl/100 ml) Sääksjärven keskiosan havaintopaikalla vuosina 1982–2014. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ilmentävät mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista. Sisämaan uimavesien hyvän laadun raja-arvo on 1000 kpl/100 ml.
</gallery>

==Vedenkorkeus ja jäähavainnot==
Sääksjärven vedenkorkeutta mittasi Nummela-sanatorio vuosina 1905–1918 ja Röykän ilmastoasema 1914–1922.Vuodesta 1960 tämä toiminta jatkui geofysikaalisessa observatoriossa järven eteläpäässä (Sääksjärvi-esite 2004, Matti Kivinen).

Vuodesta 1960 alkavan havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut N60+99,39 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut vain 30 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+100,03 m (toukokuussa 1985) ja alin N60+98,70 m (lokakuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 133 cm. Vedenkorkeushavainnoissa on hieman epävarmuutta.

Järven pinnakorkeuden pitkän ajan vuosikeskiarvo on 99,8 mmpy ja se on vaihdellut 1960- 2010 havaintojaksolla siten, että alimmillaan vuoden keskiveden korkeus on ollut 98,7 mmpy ja korkeimmillaan 99,9 mmpy. Vuoden sisällä järven pinnakorkeus vaihtelee 20- 80 cm: Ylin havaittu pinnankorkeus on ollut 100,03 mmpy ( huhtikuu 1999) ja alin 98,64 mmpy ( lokakuu 1976).

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1959–1960 alkaen Havaintopaikka on geofysikaalisen observatorion kupeessa, näköpiiri kattaa lähes koko järven. Varhaisin jäätyminen on ollut 4. marraskuuta 1970, myöhäisin 12. tammikuuta 2007. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 14. toukokuuta 1985.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Sääksjärven kalastoon kuuluu siika, ahven, hauki ja made. Järveen on istutettu myös ankeriasta, kirjolohta ja järvitaimenta, joiden kanta on sittemmin taantunut. Järven kalalajeista mainittakoon myös kymmenpiikki (Pungitius pungitius), joka on relikti ajoilta, jolloin järvi on ollut yhteydessä muinaiseen Balttian jääjärveen.

Maininnan arvoinen on Sääksjärvestä v. 1958 saatu ahven, joka painoi 2 kg 300 g, pituus 50 cm. Ahvenesta lähetettiin suomunäyte silloisen Maataloushallituksen Kalataloudelliseen tutkimustoimistoon, jossa kalastusbiologi arvioi ahvenen iäksi 13-15 vuotta, mutta totesi kyseisen ahvenen olleen "verrattain nopekasvuinen".

Sääksjärvellä pesiviä lintulajeja on haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, kalalokki, harmaalokki, naurulokki, kalatiira ja rantasipi.

Ei-pesiviä, mutta järvellä ruokailemassa käyviä lajeja on kuikka ja kalasääksi

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

Sääksjärvi sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkää rajalla, Ensimmäisen Salpausselän päällä. Järven rannalla on kaksi sairaalaa, alunperin keuhkotautiparantoloiksi rakennetut Röykän sairaala (Nummela sanatorium) ja Kiljavan parantola. Järven rannalla on myös Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Geofysikaalinen Observatorio, SAK:n Ammattiyhdistysopisto, Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien lerikeskukset ja hyvin suosittu Sääksin uimaranta, jossa helteisinä kesäviikonloppuina saattaa vierailla 2000 - 3000 kävijää. Röykässä on "Pikku-Sääksi", eli Kotolahden uimaranta. Ammattiyhdistysopiston naapurina on Lomakoti Kotoranta.

Nurmijärven kunta ottaa pohjavettä Sääksjärven lähialueelta. Rajamäen ja Röykän taajamat saavat vesijohtovetensä Kiljavan vedenottamon pohjavedestä. Pohjaveden ottaminen vaikuttaa osaltaan Sääksjärven vedenkorkeutta laskevasti, koska järvi saa osan vedestään pohjavesilähteistä. Pohjavedenoton ehtona on, että Sääksjärven vedenkorkeus pysyy määrätyllä tasolla. Vedenkorkeuden ylläpitämiseksi järveen juoksutetaan tarvittaessa lisävettä Vihtilammista, laskuojassa on pieni puinen säännöstelypato. Pinnankorkeuseroa näillä kahdella on vajaat kolme metriä.

==Tarut ja tositarinat==
Sääksjärven arvellaan olevan Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvi: ”Ahkerasti harjoittelivat veljekset kalastamista kirkkaalla Ilvesjärvellä” (12. luku).

==Järven yhteisöt==

Sääksjärven Suojeluseura ry

==Aiheesta muualla==

* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään karttapalvelusta] löydät mm. alueen palvelu- ja matkailukohteita.

* [http://www.nurmijarvi.fi/filebank/531-saaksi_historia_1979_2004.pdf Sääksjärven Suojeluseuran historiikki]

* [http://www.hyvinkaa.fi/fi/Kulttuurijavapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat/Virkistys-ja-ulkoilu/Uimarannat/Saaksjarven-uimaranta/#.VPm_6fysX_E Sääksjärven uimaranta Hyvinkään sivuilla]

* [http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/liikunta_ja_ulkoilu/liikuntapaikat_ja_-tilat/uimarannat_ja_-paikat Sääksjärven uimaranta ja Sääksjärven Röykän uimapaikka Nurmijärven sivuilla]

* [http://web.tuusula.fi/keskiuudenmaanymparistokeskus/attachments/text_editor/21561.pdf?checksum=ec371a0076ded8450caf485997e92f81 Sääksjärven uimarantaprofiili]

* [http://www.hyvinkaa.fi/fi/Kulttuurijavapaa-aika/Liikunta/Liikuntapaikat/Virkistys-ja-ulkoilu/Kalastusta-Hyvinkaalla/Hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/Saaksjarven-urheilukalastusalue/#.VPm-JfysX_E Sääksjärven urheilukalastusalue]

* [http://hysurf.fi/j6/ Hyvinkään surffaajat]. Järven koillisosassa sijaitsevalla uimarannalla on surffaamiseen tarkoitettu alue.

* [http://www.sfchyvinkaa.net/4 Sääksjärven karavaanialue]

* [https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCQQFjAB&url=http%3A%2F%2Fweb.tuusula.fi%2Fkeskiuudenmaanymparistokeskus%2Fattachments%2Ftext_editor%2F23465.pdf%3Fchecksum%3Da0193fa78583ee91fe9c60055b3786bf&ei=ejoAVZP-N4HDPYaZgfgI&usg=AFQjCNH7XRddP8CwQW1dRUJkZGdtCUcY8w&bvm=bv.87920726,d.ZWU Raportti: Nurmijärven järvien veden laatu 2012–2013]

* [http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/AYR_Ymp%C3%A4rist%C3%B6_luonnonsuojelu/Pintavedet/J%C3%A4rvet/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi.pdf Sääksjärvi pdf]