Järvi-meriwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tiedosto:Juppalan lampi elokuussa 2024.JPG

2024-12-30T13:04:24Z

VHVSYHV:

Tiedosto:Juppalan lampi elokuussa 2024.jpg

2024-12-30T13:02:15Z

VHVSYHV:

Ei nimeä (35.829.1.002)

2024-12-30T13:01:47Z

VHVSYHV: /* Kalat, linnut ja muu vesiluonto */

{{Järvi}} 

==Juppalan lampi==

Juppalan lampi on 1,2 hehtaarin kokoinen, saven otossa syntynyt lampi. Sen lounaiskulman tulopuroon, kertyy vedet useaa haaraa pitkin laajalta kaupunkialueelta. Lammesta vedet laskevat Riihiviidanojaa pitkin Punkajokeen.

==Lampi ja sen ympäristö==

Lammella on rantaviivaa lähes 500 metriä. Lammen ympäristö on pääasiassa hakamaiseksi harvennettua koivikkoa. Kaakkoiskulman rannalla on muutama kiinteistö, joilla on rannassa laituri.
Juppalan lampi oli yleinen uimapaikka vielä 1950-luvulla. Uimakäyttö on kuitenkin loppunut, kun lampeen on päässyt jätevesiä, mm. tulo-ojan rannalla olevasta jätevesipumppaamosta. Joulukuussa 2013 ollut jätevesivuoto aiheutti kalakuolemia lammessa.

Juppalan lammella on maisemallista arvoa. Lammen rannalta on myös helppo onkia. Keväällä 2015 lammella järjestettiinkin nuorten onkipäivä.

[[Tiedosto:Juppalanlampi.JPG|center|200px|alt=Juppalanlampi huhtikuussa.]]

==Veden laatu==

Juppalanlammen veden laatua on tutkittu muutaman kerran. Maaliskuussa 2006 lammen vesi oli lievästi ruskeaa ja vähän sameaa. Puolimetrisen jääkannen alla veden happipitoisuus oli matala, 3,1 mg/l. Ravinnepitoisuudet lammessa olivat korkeita ja vedessä oli paljon ulosteperäisiä bakteereita.

Kun joulukuussa 2013 lampeen oli päässyt jätevesiä, lammesta otetun vesinäytteen perusteella lammen vedenlaatu vastasi viemärivettä. Maaliskuussa 2014 lammen vedenlaatu oli jo parantunut nopean veden vaihtuvuuden ansiosta. Lammen vesi oli sameaa, mutta happitilanne oli hyvä, happipitoisuus 10,6 mg/l. Veden ravinnetaso vastasi rehevän järven tasoa, kokonaisfosforipitoisuus 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2100 µg/l. Vedessä oli edelle ulosteperäisiä bakteereita, eikä se olisi soveltunut vielä uimiseen.

Juppalan lampeen päätyy paljon hulevesiä kaupunkialueen peitetyiltä pinnoilta, kuten kaduilta ja katoilta. Hulevesien mukana vesistöön kulkeutuu talvisin liukkaudentorjunnassa käytettyjä suoloja, joka ovat näkyneet lammessa veden sähkönjohtavuuden nousuna.

Vuonna 2024 lammesta otettiin näyte maaliskuussa ja kesällä, jolloin näytepaikka oli lammen luusuassa. Juppalanlampi on hyvin matala, keskialueella runsaan vain metrin syvyinen ja veden vaihtuvuus siinä on nopeaa. Lammen pohja oli pehmeä.

Maaliskuussa lampea peitti 30 cm vahvuinen jääkansi ja lammen vesi oli hyvin kylmää, 0,8 oC. Vesi oli vain lievästi ruskettunutta (väriluku 26 mg Pt/l), mutta sameaa (25 FTU). Kesän näytteessä väriluku oli vähän laskenut (18 mg Pt/l), mutta vesi oli sameaa (22 FTU). Taajamavesien vaikutus näkyi selvästi lammen vedenlaadussa mm. kohonneena sähkönjohtavuutena (20–23 mS/m). pH vedessä oli neutraali.
Talvella lammen kylmässä vedessä happipitoisuus oli hyvä. Kesällä lammesta lähtevässä vedessä pitoisuus (5,6 mg/l) oli välttävä ja on mahdollista, että lammen pohjan läheisyydessä happitilanne oli analysoitua heikompi. Vaikka lammessa veden vaihtuvuus on nopeaa, runsasravinteisessa, voimakkaasti kasvittuneessa lammessa hapen kulutus on suurta. Lammen kokonaisfosforipitoisuudet (60–100 µg/l) olivat erittäin korkeita ja liukoista leville ja kasveille helposti käyttökelpoista fosfaattia oli vapaan vedessä. Talvella veden kokonaistyppipitoisuus (3000 µg/l) oli korkea, mutta kesällä (730 µg/l) melko matala.

Juppalanlammessa ulosteperäisten indikaattoribakteerien pitoisuudet vaihtelivat seurantanäytteissä 16–100 kpl/100 ml eli olivat varsin hyvällä tasolla taajamavesien kuormittamaksi lammeksi. Jätevesiohitustilanteissa tilanne on ollut merkittävästi huonompi. Bakteeripitoisuudet ovat olleet päästöjen aikana kymmeniä tuhansia bakteereita/100 ml ja vielä muutaman viikon kuluttua päästöjen päätyttyä kertaluokkaa seurantavuoden 2024 näytteitä korkeampia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
[[Tiedosto:Juppalan lampi elokuussa 2024.JPG|center|200px|alt=Juppalanlampi huhtikuussa.]]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Ei nimeä (35.829.1.002)

2024-12-30T12:58:59Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

Ei nimeä (35.829.1.002)

2024-12-30T12:56:29Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Juppalan lampi==

Juppalan lampi on 1,2 hehtaarin kokoinen, saven otossa syntynyt lampi. Sen lounaiskulman tulopuroon, kertyy vedet useaa haaraa pitkin laajalta kaupunkialueelta. Lammesta vedet laskevat Riihiviidanojaa pitkin Punkajokeen.

==Lampi ja sen ympäristö==

Lammella on rantaviivaa lähes 500 metriä. Lammen ympäristö on pääasiassa hakamaiseksi harvennettua koivikkoa. Kaakkoiskulman rannalla on muutama kiinteistö, joilla on rannassa laituri.
Juppalan lampi oli yleinen uimapaikka vielä 1950-luvulla. Uimakäyttö on kuitenkin loppunut, kun lampeen on päässyt jätevesiä, mm. tulo-ojan rannalla olevasta jätevesipumppaamosta. Joulukuussa 2013 ollut jätevesivuoto aiheutti kalakuolemia lammessa.

Juppalan lammella on maisemallista arvoa. Lammen rannalta on myös helppo onkia. Keväällä 2015 lammella järjestettiinkin nuorten onkipäivä.

[[Tiedosto:Juppalanlampi.JPG|center|200px|alt=Juppalanlampi huhtikuussa.]]

==Veden laatu==

Juppalanlammen veden laatua on tutkittu muutaman kerran. Maaliskuussa 2006 lammen vesi oli lievästi ruskeaa ja vähän sameaa. Puolimetrisen jääkannen alla veden happipitoisuus oli matala, 3,1 mg/l. Ravinnepitoisuudet lammessa olivat korkeita ja vedessä oli paljon ulosteperäisiä bakteereita.

Kun joulukuussa 2013 lampeen oli päässyt jätevesiä, lammesta otetun vesinäytteen perusteella lammen vedenlaatu vastasi viemärivettä. Maaliskuussa 2014 lammen vedenlaatu oli jo parantunut nopean veden vaihtuvuuden ansiosta. Lammen vesi oli sameaa, mutta happitilanne oli hyvä, happipitoisuus 10,6 mg/l. Veden ravinnetaso vastasi rehevän järven tasoa, kokonaisfosforipitoisuus 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2100 µg/l. Vedessä oli edelle ulosteperäisiä bakteereita, eikä se olisi soveltunut vielä uimiseen.

Juppalan lampeen päätyy paljon hulevesiä kaupunkialueen peitetyiltä pinnoilta, kuten kaduilta ja katoilta. Hulevesien mukana vesistöön kulkeutuu talvisin liukkaudentorjunnassa käytettyjä suoloja, joka ovat näkyneet lammessa veden sähkönjohtavuuden nousuna.

Vuonna 2024 lammesta otettiin näyte maaliskuussa ja kesällä, jolloin näytepaikka oli lammen luusuassa. Juppalanlampi on hyvin matala, keskialueella runsaan vain metrin syvyinen ja veden vaihtuvuus siinä on nopeaa. Lammen pohja oli pehmeä.

Maaliskuussa lampea peitti 30 cm vahvuinen jääkansi ja lammen vesi oli hyvin kylmää, 0,8 oC. Vesi oli vain lievästi ruskettunutta (väriluku 26 mg Pt/l), mutta sameaa (25 FTU). Kesän näytteessä väriluku oli vähän laskenut (18 mg Pt/l), mutta vesi oli sameaa (22 FTU). Taajamavesien vaikutus näkyi selvästi lammen vedenlaadussa mm. kohonneena sähkönjohtavuutena (20–23 mS/m). pH vedessä oli neutraali.
Talvella lammen kylmässä vedessä happipitoisuus oli hyvä. Kesällä lammesta lähtevässä vedessä pitoisuus (5,6 mg/l) oli välttävä ja on mahdollista, että lammen pohjan läheisyydessä happitilanne oli analysoitua heikompi. Vaikka lammessa veden vaihtuvuus on nopeaa, runsasravinteisessa, voimakkaasti kasvittuneessa lammessa hapen kulutus on suurta. Lammen kokonaisfosforipitoisuudet (60–100 µg/l) olivat erittäin korkeita ja liukoista leville ja kasveille helposti käyttökelpoista fosfaattia oli vapaan vedessä. Talvella veden kokonaistyppipitoisuus (3000 µg/l) oli korkea, mutta kesällä (730 µg/l) melko matala.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

Riihimäki

2024-12-30T12:51:00Z

VHVSYHV: /* Vedenlaadun seuranta */

{{Kunta}} 
==Kunta ja sen vesistöt==

Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välisellä alavalla tasangolla, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueilla. Kaupungin keskustaajamaa halkoo puron levyisenä uomana Erkylänjärvestä laskeva Vantaanjoki. Arolammi on joen ensimmäinen ja ainoa Vantaanjoen lampimainen leventymä kaupungin eteläosassa.

Riihimäen laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat kunnan lounaisosissa. Siellä sijaitsevat myös kaupungin järvet. [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärvi] on järvistä suurin ja syvin, lähes 30 metriä. Siitä vedet laskevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärven] kautta metsien reunustamaan [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_(21.033.1.001) Suolijärveen] ja edelleen Hyvinkään puolella Kytäjärveen. Nämä järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää, ja niissä on säännöstelypadot.

Hirvijärven koillispuolella sijaitseva matala [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärvi] ja siihen laskeva [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(21.025.1.002) Vähäjärvi] laskevat Paalijoen kautta Vantaaseen. Vaikka kunnan alueella on vain kuusi järveä, kaksi niistä on Vähäjärviä. Paalijärven Vähäjärvestä kaksi kilometriä lounaaseen on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4h%C3%A4j%C3%A4rvi_(21.033.1.012) Hirvijärveen laskeva Vähäjärvi]. Kyläläiset kutsuvat sitä myös Pikkujärveksi.

==Vedenlaadun seuranta==

Riihimäen kaupunki aloitti säännöllisen järvi- ja lampien vedenlaadun seurannan vuonna 2006. Tavoitteena on lisätä tietoa vesien laadusta ja käytettävyydestä ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Seurantatietoa käytetään vesienhoitotyössä, kun vesien ekologista tilaa on arvioitu.

Riihimäen suurimmat järvet, Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kuntien rajalla ja niiden seuranta toteutetaan yhteistyössä alueellisen ympäristöhallinnon ja naapurikuntien kanssa.

Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita. Järvet ovat myös osa pääkaupunkiseudun vararaakavesijärjestelmää. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Järvien vedenkorkeudet olivat säilyneet seurantavuonna 2024 virkistyskäyttöä ajatellen hyvällä tasolla.

Paalijärven alueella paikallinen vesiensuojelutyö on ollut aktiivista. Viime vuosina rehevän järven käyttökelpoisuus on parantunut. Sinilevien runsastumista ei ole juurikaan järvellä esiintynyt, eikä kalakuolemia. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä ja järven uimarannan viihtyisyyttä on parannettu. Lisää vesiensuojelutoimia tarvitaan edelleen järven tilan parantamiseksi.

==Aiheesta muualla==

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lisännyt Riihimäen pintavesien seurantatiedot Järvi-meriwikiin syksyllä 2015. Uutta seurantatietoa päivitetään sivuille jatkossakin. Järvikohtaiset vedenlaadun seurantaraportit löydät [http://www.vantaanjoki.fi vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilta] .

Riihimäen kaupungin luonnosta ja ympäristön tilasta löydät lisätietoa [http://www.riihimaki.fi kaupungin kotisivuilta] ja [https://kartta.riihimaki.fi kaupungin karttapalvelusta].
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tutustu [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto verkoston sivuihin], vaikka oman järvesi suojeluyhdistyksen kanssa.
Voit aloittaa leikkimielisesti järvien kunnostukseen tutustumalla aiheeseen [http://www.pelastajarvi.fi pelaamalla].

Riihimäki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) koordinoivat vesienhoitotyötä. Kolmannelle vesienhoitokaudelle (2022-2027) on päivitetty suunnitelma ja alueellinen [http://www.ymparisto.fi/vesienhoito toimenpideohjelma].

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2024-12-30T12:43:52Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|400px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsia-vari.jpg|450px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut järven päällysvedessä hieman alle 20 µg/l, ja heikkohappisessa alusvedessä hieman korkeampi (kuva 2) . Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsia-happi-fosfori.jpg|450px|Kuva 2. Vatsianjärven happi- ja kokonaisfosforipitoisuus järven alusvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea. Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Vatsianjärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Vatsianjärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Suolijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

Vatsianjärvi (21.033.1.007)

2024-12-30T12:30:46Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ympäristöineen==

Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) [[Riihimäki|Riihimäen]] lounaisosassa. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)|Hirvijärvestä]] laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen [[Suolijärvi_(21.033.1.001)|Suolijärveen]]. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyä. Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.

Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.

[[Tiedosto:Vatsia 2015.jpg|400px|]]

==Veden laatu==

Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.

Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.

Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.

[[Tiedosto:Vatsia-vari.jpg|450px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]]

Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.

[[Tiedosto:Vatsia-happi-fosfori.jpg|450px|Kuva 2. Vatsianjärven happi- ja kokonaisfosforipitoisuus järven alusvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]]

Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea. Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.

Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Järven yhteisöt==

Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Vatsianjärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Vatsianjärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Suolijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Asutus==

Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]

Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

Tiedosto:Vatsia-vari.jpg

2024-12-30T12:20:28Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Vatsia-vari.jpg

Tiedosto:Vatsia-happi-fosfori.jpg

2024-12-30T12:20:06Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Vatsia-happi-fosfori.jpg

Myllylammi (21.033.1.010)

2024-12-30T12:06:39Z

VHVSYHV: /* Vedenlaatu */

{{Järvi}} 

==Lampi ja sen ympäristö==

Myllylammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,4 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on lähes 4 metriä. Viereinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalatonlammi_(21.033.1.011) Kalatonlammi] on Myllylammia hieman suurempi. Myllylammista vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä].
Myllylammilla on rantaviivaa noin 450 metriä. Lammen läheisyyteen ei ulotu polkuja, sillä sen rannat ovat soistuneet ja vaikeakulkuiset. Lammen ympäristö on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta.

==Vedenlaatu==

Myllylammin vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki#Kunta_ja_sen_vesist.C3.B6t Riihimäen järviseurantaa] kuuden vuoden välein.
Myllylammissa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku jopa 480 mg Pt/l ja selvästi hapanta, pH 5,6-6,3. Kesällä lammen päällysveden fosforipitoisuus, 25-38 µg/l, osoittaa pienveden rehevyyttä ja kohonnut typpipitoisuus, 1400-1900 µg/l, on soistuneen alueen humusvedelle tunnusomainen. Levätuotantoa kuvaava ”a”-klorofyllin pitoisuus lammessa on ollut korkea, noin 50 µg/l.
Happea Myllylammin vedessä on ollut seurantakerroilla vain vähän. Tuuli ei pysty sekoittamaan suojaisan lammen vettä ja happea kuluu paljon runsashumuksisessa vedessä hajotustoimintaan. Näin heikko happitilanne estää kalojen selviämisen lammessa.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Myllylammi (21.033.1.010)

2024-12-30T12:01:54Z

VHVSYHV: /* Lampi ja sen ympäristö */

{{Järvi}} 

==Lampi ja sen ympäristö==

Myllylammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,4 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on lähes 4 metriä. Viereinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalatonlammi_(21.033.1.011) Kalatonlammi] on Myllylammia hieman suurempi. Myllylammista vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä].
Myllylammilla on rantaviivaa noin 450 metriä. Lammen läheisyyteen ei ulotu polkuja, sillä sen rannat ovat soistuneet ja vaikeakulkuiset. Lammen ympäristö on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta.

==Vedenlaatu==

Myllylammin vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki#Kunta_ja_sen_vesist.C3.B6t Riihimäen järviseurantaa] vuosina 2006 ja 2012.
Myllylammissa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku jopa 400 mg Pt/l ja selvästi hapanta, pH 6. Kesällä lammen päällysveden fosforipitoisuus, 25-38 µg/l, osoittaa pienveden rehevyyttä ja kohonnut typpipitoisuus, 1500 µg/l, on soistuneen alueen humusvedelle tunnusomainen. Levätuotantoa kuvaava ”a”-klorofyllin pitoisuus lammessa on ollut korkea, 50 µg/l.
Happea Myllylammin vedessä on ollut seurantakerroilla vain vähän. Tuuli ei pysty sekoittamaan suojaisan lammen vettä ja happea kuluu paljon runsashumuksisessa vedessä hajotustoimintaan. Näin heikko happitilanne estää kalojen selviämisen lammessa.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Kalatonlammi (21.033.1.011)

2024-12-30T11:59:00Z

VHVSYHV: /* Lampi ja sen ympäristö */

{{Järvi}} 

==Lampi ja sen ympäristö==

Kalatonlammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,58 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on 5 metriä. Kalattomasta vesi laskee Hirvijärven Hallberginlahteen. Läheisen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylammi_(21.033.1.010) Myllylammin] vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä].
Kalatonlammella on rantaviivaa noin 550 metriä ja se on metsää. Lammen länsipuolen mäenrinteessä on uudehkoa asutusta ja itärannalla vanhaa loma-asutusta, joiden pihapiirit eivät ulotu lammen rantaan asti. Lammen länsi- ja pohjoispuolen rannat ovat luonnonsuojelualuetta.

==Vedenlaatu==
Kalatonlammen vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki Riihimäen kaupungin toteuttamaa järviseurantaa] kuuden vuoden välein vuodesta vuosina 2006 alkaen. Kalaton on humusvetinen metsälampi, jossa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku 200-250 mg Pt/l ja hapanta, pH 6,5. Lammen päällysveden fosforipitoisuus, 15-35 µg/l, osoittaa pienveden tyypillistä rehevyyttä ja hieman kohonnut typpipitoisuus, 1000-1300 µg/l, on humusvedelle tunnusomainen.

Pienen, suojaisen lammen happivarat ehtyvät jääpeitteisenä aikana ja kesän myötä, kun tuuli ei pysty sekoittamaan lämpötilakerrostunutta vettä. Lammen hapeton, kesälläkin kylmä, alusvesi alkaa haista rikkivedylle. Hapettomassa alusvedessä ravinteita on päällysvettä enemmän, mutta voimakasta ravinteiden vapautumista sedimentistä ei ole todettu.

Hygieeniseltä laadultaan Kalattoman vesi on ollut uimakäyttöön sopivaa.

<gallery widhts=200 heights=100 perrow=2 caption=>
Tiedosto:Kalaton fosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Kalaton happi.gif|alt=
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Reitit ja paikat==

Kalatonlammelta on lyhyt matka [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] uimarannoille ja venepaikoille. Hirvijärven laskuojan läheisyydessä, Kenkiänlahden rannalla (Jänissaarentie 40) on uimapaikka. Lahden pohjukassa on myös 300-400 metrin pituinen [http://issuu.com/rhl-data/docs/hirvij_rvi_esite.fh11?e=1975705/1713809 luontopolku], jossa on kymmenen Hirvijärven ympäristöä käsittelevää opastaulua.
Hirvijärven etelärannalta (Mannilantie 85) löytyy Hyvinkään kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Alueella on nuotiokatos ja käymälä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Tiedosto:Kalaton happi.gif

2024-12-30T11:48:02Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Kalaton happi.gif

Tiedosto:Kalaton fosfori.gif

2024-12-30T11:47:12Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Kalaton fosfori.gif

Kalatonlammi (21.033.1.011)

2024-12-30T09:05:19Z

VHVSYHV: /* Vedenlaatu */

{{Järvi}} 

==Lampi ja sen ympäristö==

Kalatonlammi on toinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] itäpuolen pikkulammista, kooltaan 1,58 ha. Lammen keskellä vesisyvyyttä on 5 metriä. Kalattomasta vesi laskee Hirvijärven Hallberginlahteen. Läheisen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Myllylammi_(21.033.1.010) Myllylammin] vedet purkautuvat Hirvijärven lasku-uomaan, ennen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vatsianj%C3%A4rvi_(21.033.1.007) Vatsianjärveä].
Kalatonlammella on rantaviivaa noin 550 metriä ja se on metsää. Lammen länsipuolen mäenrinteessä on uudehkoa asutusta ja itärannalla vanhaa loma-asutusta, joiden pihapiirit eivät ulotu lammen rantaan asti.

==Vedenlaatu==
Kalatonlammen vedenlaatua on seurattu osana [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Riihim%C3%A4ki Riihimäen kaupungin toteuttamaa järviseurantaa] kuuden vuoden välein vuodesta vuosina 2006 alkaen. Kalaton on humusvetinen metsälampi, jossa vesi on erittäin ruskeaa, väriluku 200-250 mg Pt/l ja hapanta, pH 6,5. Lammen päällysveden fosforipitoisuus, 15-35 µg/l, osoittaa pienveden tyypillistä rehevyyttä ja hieman kohonnut typpipitoisuus, 1000-1300 µg/l, on humusvedelle tunnusomainen.

Pienen, suojaisen lammen happivarat ehtyvät jääpeitteisenä aikana ja kesän myötä, kun tuuli ei pysty sekoittamaan lämpötilakerrostunutta vettä. Lammen hapeton, kesälläkin kylmä, alusvesi alkaa haista rikkivedylle. Hapettomassa alusvedessä ravinteita on päällysvettä enemmän, mutta voimakasta ravinteiden vapautumista sedimentistä ei ole todettu.

Hygieeniseltä laadultaan Kalattoman vesi on ollut uimakäyttöön sopivaa.

<gallery widhts=200 heights=100 perrow=2 caption=>
Tiedosto:Kalaton fosfori.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:Kalaton happi.gif|alt=
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Reitit ja paikat==

Kalatonlammelta on lyhyt matka [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_(21.033.1.009) Hirvijärven] uimarannoille ja venepaikoille. Hirvijärven laskuojan läheisyydessä, Kenkiänlahden rannalla (Jänissaarentie 40) on uimapaikka. Lahden pohjukassa on myös 300-400 metrin pituinen [http://issuu.com/rhl-data/docs/hirvij_rvi_esite.fh11?e=1975705/1713809 luontopolku], jossa on kymmenen Hirvijärven ympäristöä käsittelevää opastaulua.
Hirvijärven etelärannalta (Mannilantie 85) löytyy Hyvinkään kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Alueella on nuotiokatos ja käymälä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

[http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Vähäjärvi (21.025.1.002)

2024-12-30T08:58:08Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärveä].

Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.

==Veden laatu==
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.

Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava a-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu.
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=>
Tiedosto:VA-Pt.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:VA-fosfori.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:VA-chl.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:VA-typpi.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.

Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.

[https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Tiedosto:VA-typpi.jpg

2024-12-30T08:55:53Z

VHVSYHV:

Tiedosto:VA-Pt.jpg

2024-12-30T08:55:40Z

VHVSYHV:

Tiedosto:VA-fosfori.jpg

2024-12-30T08:55:22Z

VHVSYHV:

Tiedosto:VA-chl.jpg

2024-12-30T08:55:02Z

VHVSYHV:

Vähäjärvi (21.025.1.002)

2024-12-30T08:54:27Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärveä].

Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.

==Veden laatu==
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.

Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu.
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=>
Tiedosto:VA-Pt.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:VA-fosfori.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:VA-chl.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:VA-typpi.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.

Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.

[https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Paalijärvi (21.025.1.001)

2024-12-30T08:40:34Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Paalijärvi sijaitsee Riihimäellä noin 4 km lounaaseen kaupungista. Järven pinta-ala on 76 ha, keskisyvyys 1,6 m ja suurin syvyys 2,2 m. Järven valuma-alueen koko on 16,5 km², josta peltojen osuus on 10,6 % ja järvisyys 5,6 %. Pääosin valuma-alue on metsäistä ja soista maastoa. Keskimääräinen viipymä, aika jossa vesi vaihtuu, on 110 päivää.
Paalijärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven tilaan vaikuttaa merkittävästi siihen kohdistuva hajakuoma sekä järveä rehevöittävä sisäkuormitus. Pääosa järven tulevista vesistä tulee sen yläpuolisen Vähäjärven kautta. Paalijärvestä vedet virtaavat Paalijokena Hyvinkäälle yhtyen lopulta Vantaanjokeen.

==Nykytila ja suojelu==

Paalijärvi on rehevöitynyt luonnostaan ja valuma-alueella harjoitettava maatalous kuormittaa järveä. Järven vesi on tummanväristä ja sisältää runsaasti ravinteita. Järven pH on 6,5-7,0 eli järvi on hieman hapan. Näkösyvyys on keskimäärin 0,83m. Järven happitilanne on tyydyttävä. Talvisin esiintyy usein happivajetta ja vuonna 2003 happi loppui, jolloin esiintyi kalojen joukkokuolemia. Sinileväkukintoja on lähes joka kesä.

Järven tila on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Vähäsateisena ja lämpimänä kesänä 2006 Paalijärven vesi oli ollut seurantavuosien parhaita; kirkasta, ravinnepitoisuudet tavanomaista matalampia ja levää vain vähän. Viileänä ja epävakaisena kesänä 2012 ravinteita ja levää oli jälleen runsaasti. Kesällä 2015 ja 2021 Paalijärven ravinnepitoisuudet olivat tasaisia, kokonaisfosforipitoisuus 45 µg/l ja kokonaistyppi 800 µg/l). Näinä kesinä sinilevä ei päässyt runsastumaan ja ''a''-klorofylli pitoisuudet olivat koko kesän alle 20 µg/l. Elokuussa 2015 otettu kasviplanktonnäyte osoitti leväbiomassan järvessä matalaksi ja sinilevien osuuden pieneksi.

Järvellä on suoritettu vesikasvillisuuden niittämistä 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1998 järven pohjaa ruopattiin. Järvellä suoritettiin sedimenttitutkimuksia vuonna 2003 osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanketta. Koska järvi on hyvin matala, oli tuloksissa huomattavaa vaihtelua johtuen mataluuden aiheuttamasta sekoittumisesta. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että järvi on ollut rehevä jo pitkään.

==Veden laatu==

Paalijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein lopputalvisin ja kesäisin osana Riihimäen kaupungin toteuttamaa pintavesien seurantaa. Seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Paalijärvi, keskiosa 2, jossa vesisyvyys on noin 2,5 metriä.
Järveä seurattiin aikaisemmin 1980-luvulla Helsingin yliopiston tutkimuksissa ja 2002-2005 osana Kanta-Hämeen järvien Järki-hanketta.

Paalijärven vesi on humuksen ruskettamaa ja veden väriluku on vaihdellut vuosien ja vuodenaikojen välillä paljon. Kesällä 2006, vaikka järven vesi oli poikkeuksellisen kirkasta sen väri (100 mg Pt/l) oli silmämääräisestikin selvästi ruskeaa. Näkösyvyydeksi mitattiin tällöin 1,6 metriä. Kesällä 2021 veden väriluku oli 110-140 mg Pt/l ja näkösyvyys noin 70 cm.

Talvina, jolloin Paalijärvi on jäätynyt tavanomaiseen aikaan marras-joulukuussa ja jääkansi on pakkasissa vahvistunut puoleen metriin, on happitilanne järvessä ollut lopputalvella usein huono. Myös talvella 2021 lyhyen alakutalven jälkeen järvessä todettiin merkittävä hapen kyllästysvajaus. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Kesällä rehevässä, runsashumuksissa järvessä happitilanne on saattanut heiketä välttäväksi, mutta tuulten päästessä sekoittamaan matalaa järveä, vesi on hapettunut nopeasti.

Ravinteita, fosforia ja typpeä, Paalijärvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ''a''-klorofyllipitoisuus on ollut joinain kesinä erittäin korkea. Sinilevien runsastumista järvessä on todettu joinain kesinä.

<gallery widhts=200 heights=100 perrow=2 caption=>
Tiedosto:PAVarilukuCOD.jpg|alt=COD ja väriluku kuvaavat veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:PAchl.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.Levät lisäävät veden sameutta.
Tiedosto:PAFosfori.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:PATyppi.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Paalijärven alueella on ominaista kaislatyypit ja osmankäämi-ratamosarpio-tyyppien kasvit. Järven luontainen rehevyys, ulkoiset ravinnekuormitukset ja järvne mataluus ovat mahdollistaneet laajat ja monipuoliset vesikasvikasvustot. Hallitsevat lajit ovat ilmaversoiset ja kelluslehtiset lajit, kuten järviruoko. Muita lajeja ovat mm. leveäosmankäämi, järvikaisla, uistinvita ja ulpukka. Järven kasvillisuutta kartoitettiin vuonna 2001.

Järvi on paikallisesti arvokas levähdys- ja ruokailupaikka varsinkin muutonajan linnustolle. Osa järvellä pesivistä lintulajeista on mainittu lintudirektiivissä eli kyseisten lajien elinoloja ei saa heikentää. Tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, naurulokki, pikkulokki, nokikana, telkkä, sinisorsa ja tavi. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle.

Järven kalasto on pieni, johtuen järven pienestä koosta ja mataluudesta. Järvi soveltuu kuitenkin virkistyskalastukseen. Järvessä elää mm. hauki, lahna, ruutana, karppi, särki ja ahven. Järveen on istutettu haukia, karppeja, suutareja ja lahnoja vuodesta 1972 lähtien.

==Vesistön käyttö ja suojelu==

Järven pinnankorkeutta laskettiin 1930-luvulla, jonka seurauksena veden määrä järvessä väheni jopa 25%. Pinnan alentamisella pyrittiin parantamaan ranta-alueilla sijainneiden viljelymaiden kosteusoloja keväisin ja syksyisin. Pintaa alennettiin uudestaan vuonna 1941 0,58m peltojen kuivatustilan parantamiseksi.

Syksyllä 2014 Paalijärven pohjapato kunnostettiin.

Järven ranta-alueiden kiinteistöillä on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulee jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Reitit ja paikat==

Riihimäen kaupungilla on järven rannalla uimaranta. Uimarannan läheisyydessä, järven etelärannalla on lintutorni ja laavu.

Järven ympärillä kiertelee luontopolku.

Ranta-asukkaat ovat sopineet moottoriveneiden käyttökiellosta järvellä.

==Suojeluyhdistys==

Järven kunnosta huolestuneet asukkaat perustivat Paalijärven vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1978. Toimintaa jatkaa 2013 perustettu Paalijärven ja Vähäjärven suojeluyhdistys ry, jonka hallituksen puheenjohtaja on Jukka Aranko, puh 0400 501200, sähköposti jukka (ät) sheriffit.fi.

Tiedotusta ylläpidetään myös yhdistyksen facebook sivustolla, kts https://www.facebook.com/groups/721385367880179/

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Paalijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Paalijärven lisäksi, Hirvijärvi, Vatsianjärvi, Suolijärvi, Märkiö, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Aiheesta muualla==

* [http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]
* [http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]
* [http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Paalijärvi (21.025.1.001)

2024-12-30T08:35:05Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järven erityispiirteet==

Paalijärvi sijaitsee Riihimäellä noin 4 km lounaaseen kaupungista. Järven pinta-ala on 76 ha, keskisyvyys 1,6 m ja suurin syvyys 2,2 m. Järven valuma-alueen koko on 16,5 km², josta peltojen osuus on 10,6 % ja järvisyys 5,6 %. Pääosin valuma-alue on metsäistä ja soista maastoa. Keskimääräinen viipymä, aika jossa vesi vaihtuu, on 110 päivää.
Paalijärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh), jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven tilaan vaikuttaa merkittävästi siihen kohdistuva hajakuoma sekä järveä rehevöittävä sisäkuormitus. Pääosa järven tulevista vesistä tulee sen yläpuolisen Vähäjärven kautta. Paalijärvestä vedet virtaavat Paalijokena Hyvinkäälle yhtyen lopulta Vantaanjokeen.

==Nykytila ja suojelu==

Paalijärvi on rehevöitynyt luonnostaan ja valuma-alueella harjoitettava maatalous kuormittaa järveä. Järven vesi on tummanväristä ja sisältää runsaasti ravinteita. Järven pH on 6,5-7,0 eli järvi on hieman hapan. Näkösyvyys on keskimäärin 0,83m. Järven happitilanne on tyydyttävä. Talvisin esiintyy usein happivajetta ja vuonna 2003 happi loppui, jolloin esiintyi kalojen joukkokuolemia. Sinileväkukintoja on lähes joka kesä.

Järven tila on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Vähäsateisena ja lämpimänä kesänä 2006 Paalijärven vesi oli ollut seurantavuosien parhaita; kirkasta, ravinnepitoisuudet tavanomaista matalampia ja levää vain vähän. Viileänä ja epävakaisena kesänä 2012 ravinteita ja levää oli jälleen runsaasti. Kesällä 2015 ja 2021 Paalijärven ravinnepitoisuudet olivat tasaisia, kokonaisfosforipitoisuus 45 µg/l ja kokonaistyppi 800 µg/l). Näinä kesinä sinilevä ei päässyt runsastumaan ja ''a''-klorofylli pitoisuudet olivat koko kesän alle 20 µg/l. Elokuussa 2015 otettu kasviplanktonnäyte osoitti leväbiomassan järvessä matalaksi ja sinilevien osuuden pieneksi.

Järvellä on suoritettu vesikasvillisuuden niittämistä 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1998 järven pohjaa ruopattiin. Järvellä suoritettiin sedimenttitutkimuksia vuonna 2003 osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanketta. Koska järvi on hyvin matala, oli tuloksissa huomattavaa vaihtelua johtuen mataluuden aiheuttamasta sekoittumisesta. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että järvi on ollut rehevä jo pitkään.

==Veden laatu==

Paalijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein lopputalvisin ja kesäisin osana Riihimäen kaupungin toteuttamaa pintavesien seurantaa. Seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Paalijärvi, keskiosa 2, jossa vesisyvyys on noin 2,5 metriä.
Järveä seurattiin aikaisemmin 1980-luvulla Helsingin yliopiston tutkimuksissa ja 2002-2005 osana Kanta-Hämeen järvien Järki-hanketta.

Paalijärven vesi on humuksen ruskettamaa ja veden väriluku on vaihdellut vuosien ja vuodenaikojen välillä paljon. Kesällä 2006, vaikka järven vesi oli poikkeuksellisen kirkasta sen väri (100 mg Pt/l) oli silmämääräisestikin selvästi ruskeaa. Näkösyvyydeksi mitattiin tällöin 1,6 metriä. Kesällä 2021 veden väriluku oli 110-140 mg Pt/l ja näkösyvyys noin 70 cm.

Talvina, jolloin Paalijärvi on jäätynyt tavanomaiseen aikaan marras-joulukuussa ja jääkansi on pakkasissa vahvistunut puoleen metriin, on happitilanne järvessä ollut lopputalvella usein huono. Myös talvella 2021 lyhyen alakutalven jälkeen järvessä todettiin merkittävä hapen kyllästysvajaus. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Kesällä rehevässä, runsashumuksissa järvessä happitilanne on saattanut heiketä välttäväksi, mutta tuulten päästessä sekoittamaan matalaa järveä, vesi on hapettunut nopeasti.

Ravinteita, fosforia ja typpeä, Paalijärvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ''a''-klorofyllipitoisuus on ollut joinain kesinä erittäin korkea. Sinilevien runsastumista järvessä on todettu joinain kesinä.

<gallery widhts=200 heights=100 perrow=2 caption=>
Tiedosto:PAvaricod.jpg|alt=COD ja väriluku kuvaavat veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:PAch.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.Levät lisäävät veden sameutta.
Tiedosto:PAfosfori.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:PAtyppi.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Paalijärven alueella on ominaista kaislatyypit ja osmankäämi-ratamosarpio-tyyppien kasvit. Järven luontainen rehevyys, ulkoiset ravinnekuormitukset ja järvne mataluus ovat mahdollistaneet laajat ja monipuoliset vesikasvikasvustot. Hallitsevat lajit ovat ilmaversoiset ja kelluslehtiset lajit, kuten järviruoko. Muita lajeja ovat mm. leveäosmankäämi, järvikaisla, uistinvita ja ulpukka. Järven kasvillisuutta kartoitettiin vuonna 2001.

Järvi on paikallisesti arvokas levähdys- ja ruokailupaikka varsinkin muutonajan linnustolle. Osa järvellä pesivistä lintulajeista on mainittu lintudirektiivissä eli kyseisten lajien elinoloja ei saa heikentää. Tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, naurulokki, pikkulokki, nokikana, telkkä, sinisorsa ja tavi. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle.

Järven kalasto on pieni, johtuen järven pienestä koosta ja mataluudesta. Järvi soveltuu kuitenkin virkistyskalastukseen. Järvessä elää mm. hauki, lahna, ruutana, karppi, särki ja ahven. Järveen on istutettu haukia, karppeja, suutareja ja lahnoja vuodesta 1972 lähtien.

==Vesistön käyttö ja suojelu==

Järven pinnankorkeutta laskettiin 1930-luvulla, jonka seurauksena veden määrä järvessä väheni jopa 25%. Pinnan alentamisella pyrittiin parantamaan ranta-alueilla sijainneiden viljelymaiden kosteusoloja keväisin ja syksyisin. Pintaa alennettiin uudestaan vuonna 1941 0,58m peltojen kuivatustilan parantamiseksi.

Syksyllä 2014 Paalijärven pohjapato kunnostettiin.

Järven ranta-alueiden kiinteistöillä on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetus], mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle.
Lannoitettaessa tulee jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.

Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelystä].

==Reitit ja paikat==

Riihimäen kaupungilla on järven rannalla uimaranta. Uimarannan läheisyydessä, järven etelärannalla on lintutorni ja laavu.

Järven ympärillä kiertelee luontopolku.

Ranta-asukkaat ovat sopineet moottoriveneiden käyttökiellosta järvellä.

==Suojeluyhdistys==

Järven kunnosta huolestuneet asukkaat perustivat Paalijärven vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1978. Toimintaa jatkaa 2013 perustettu Paalijärven ja Vähäjärven suojeluyhdistys ry, jonka hallituksen puheenjohtaja on Jukka Aranko, puh 0400 501200, sähköposti jukka (ät) sheriffit.fi.

Tiedotusta ylläpidetään myös yhdistyksen facebook sivustolla, kts https://www.facebook.com/groups/721385367880179/

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Paalijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Paalijärven lisäksi, Hirvijärvi, Vatsianjärvi, Suolijärvi, Märkiö, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi

==Aiheesta muualla==

* [http://www.riihimaki.fi/ymparisto Riihimäen ympäristö ja luonto]
* [http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]
* [http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Tiedosto:PAchl.jpg

2024-12-30T08:32:38Z

VHVSYHV:

Tiedosto:PAVarilukuCOD.jpg

2024-12-30T08:31:50Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:PAVarilukuCOD.jpg

Tiedosto:PATyppi.jpg

2024-12-30T08:31:20Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:PATyppi.jpg

Tiedosto:PAFosfori.jpg

2024-12-30T08:30:40Z

VHVSYHV: VHVSYHV tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:PAFosfori.jpg

Suolijärvi (21.033.1.001)

2024-12-30T07:46:21Z

VHVSYHV: /* Kasviplankton */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä, enimmillään lähes 20 metriä syvän pääaltaan sekä sen lahtien rannat ovat rakennettuja. Kapea ja jyrkkärantainen Suolijärven eteläosan rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. Järven länsirannalla ja kaakkoiskulmassa on arvokkaita kallioalueita. Suolijärven eteläosa on osa Kytäjä-Usmin metsäalueen ympäröimä, mikä on mukana [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Suolijärven valuma-alue, 48 km2, on metsävaltainen. Välioja on merkittävin Suolijärveen laskevista puroista. Se tuo vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärven] alueelta ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pojanj%C3%A4rvi_%2821.033.1.008%29 Pojanjärvestä]. Muita järveen laskevia puroja ovat Lepänoja ja Kypäränoja. Väliojan kautta järveen tuleva vesimäärä on suuri ja vaikuttaa merkittävästi järveen tulevaan kuormitukseen.

Suolijärvestä vedet laskevat patojen kautta ensin nk. Ala-Suolijärveen ja edelleen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_%2821.032.1.001%29 Kytäjärveen]. Suolijärveä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).

==Veden laatu==

Suolijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein. Järven pohjoisosan havaintopaikalla Suolijärvi, Holma vesisyvyyttä on 16 metriä ja järven eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Järven veden laadun seuranta on osa Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien pintavesienseurantaa.

Suolijärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Pieni humusjärvi (Ph)] ja sen ekologinen luokka on hyvä. Suolijärveen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Pitkän syystäyskierron aikana järven vesi jäähtyy pinnasta pohjaan asti kylmäksi, 2-3 oC, sillä järvi jäätyy usein myöhään mm. säännöstelyyn liittyvästä juoksutuksesta johtuen.
Keväisin lämpötilan harppauskerros eli termokliini muodostuu hieman viiden metrin alapuolelle. Veden lämpötila on ehtinyt ennen kerrostumista kohota usein lähes 10 oC.

Kesällä melko lämpimässä alusvedessä hajotustoiminta on kohtuullisen nopeaa ja happivaroja kuluttavaa. Holman syvänteessä sekä järven eteläpään syvänteissä Suolijärven happipitoisuus on laskenut etenkin kesällä huomattavasti, ollen alimmillaan alle 2 mg/l. Täydellistä hapen loppumista ei syvänteissä ole todettu.

Suolijärvessä vesi on kirkasta, sameusarvot päällysvedessä alle 2 FTU. Vesi on ollut usein lievästi humusväritteistä, väriluku 45 mg Pt/l. Kesäisin veden näkösyvyydeksi on mitattu noin 2-3 metriä eli käytännössä levätuotantoa voi syntyä koko päällysvesikerroksessa.

Suolijärven havaintopaikoilla kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 7-10 µg/l. Alusvedessä pitoisuus on kaksinkertainen, mutta liukoisen fosfaatin osuus on pieni, eikä edes heikentynyt happitilanne ole lisännyt fosforin vapautumista sedimentistä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet Suolijärvessä 500-800 µg/l. Matalien ravinnepitoisuuksien ansiosta Suolijärven veden laatu on erinomainen.

Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi on ollut uima- ja kastelukäyttöön sopivaa. Holman havaintopaikan näytteissä on esiintynyt ulostesaastutukseen viittaavia bakteereita, mutta melko pieniä määriä, etenkin vuoden 2006 jälkeen.

<gallery widths=240px heights=140px perrow=2>
Tiedosto:SJfosfori2024.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:SJhappi2024.jpg|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Tiedosto:SJchl2024.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:SJvari2024.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
</gallery>

==Vesiluonto==

===Kasviplankton===

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet ovat olleet elokuuta 2021 lukuun ottamatta noin 6 µg/l eli karun järven tasoa. Satunnaisesti Suolijärven pohjoispäässä on todettu vähän sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä.

Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 60-70 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,57-1 mg/l, ovat olleet matalia. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 5-26 %, mikä on tavanomaista hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä.

===Sulkasääsket===
Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Suolijärven sulkasääskikannan runsautta on selvitetty vuonna 2011. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin. Suolijärven sääskikannan tutkimukset ovat osa Kytäjärven tutkimusta, missä sulkasääskiä on todettu esiintyvän runsaasti.

Tutkijat T. Malinen ja M. Vinni löysivät Suolijärven sedimentistä runsaasti sulkasääsken toukkia kesäkuussa 2011. Syvännealueella toukkatiheys oli noin 500 yks./m2 ja biomassa noin 1,37 g/m2. Tutkijat päättelivät, että Suolijärven sedimentissä esiintyi niin runsaasti sulkasääsken toukkia, että niillä täytyi olla merkitystä järven ravintoverkossa. Tutkijoiden mukaan sulkasääski suojautuu niitä syöviä kaloja vastaan oleskelemalla sellaisella järven pohja-alueella, missä happipitoisuus on matala, alle 1 mg/l. Aivan näin matalia happitasoja ei Suolijärvessä ole esiintynyt, mutta tarkkaa happiseurantaa on järvessä tehty melko vähän. Tutkijat pohdiskelevat, että jos Suolijärvessä happitilanne alusvedessä heikkenisi huonoksi, sinilevien massaesiintyminen saattaisi yleistyä ja voimistua.

==Vesistön käyttö==

===Säännöstely===

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Säännöstellyt järvet ovat edelleen vedenhankinnan varajärjestelmää.

Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin [[Vatsianjärvi_(21.033.1.007)|Vatsianjärveen]] ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Suolijärven säännöstelypadot on otettu käyttöön 1963, ja ne luokitellaan patoturvallisuuslain alaisiksi padoiksi. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.

Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.

Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen. Suolijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331001y/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä Välilampeen lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Suolijärven padolla.

==Vesistön kunnostus==

===Vesikasvien niittoa Väliojanlahdessa===

Suolijärven pohjoisimpaan Väliojanlahteen laskeva Välioja tuo matalaan Väliojanlahteen kiintoainesta ja ravinteita. Pehmeäpohjainen matala lahti on suurvesikasveille hyvä kasvuympäristö. Kasvillisuus ja kasvien pinnoille kiinnittyvät päällyslevät sitovat tehokkaasti puron tuomia ravinteita. Kasvillisuus tarjoaa myös tärkeitä suojapaikkoja mm. kalanpoikasille. Väliojanlahden rannalla on paljon vapaa-ajanasutusta ja asukkaat ovat avanneet kulkuyhteyksiä lahdesta ulos. Kasvillisuutta lahden alueella on niitetty säännöllisesti.

===Kuormituksen vähentäminen===

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

==Reitit ja paikat==

[http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kytäjä-Usmi alueella] on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Patikkareitin varrella, Suolijärven itärannalta on pieni leiripaikka, josta löytyy laavu, nuotiopaikka, käymälä ja laituri. Tilaa on myös muutamalle teltalle. Kytäjärven ja Suolijärventien risteyksen parkkipaikalta kävelymatkaa kertyy 4,7 km. Luonnonsuojelualueesta huolimatta järven rannalla marjastus ja sienestys on sallittu. Rannoilta voi myös kalastaa.

Suolijärven rannalla ei ole virallista veneenlaskupaikkaa. Kanootin saaminen vesille onnistuu kuitenkin, Hapulahdentien varressa, missä tie sivuaa järveä. Kytäjärveen päästäkseen Suolijärven padolla pitää rantautua ja siirtää kanootti Välilampeen, alapadolla jälleen nousta ja kantaa kanootti muutamia satoja metrejä jatkettaessa matkaa Kytäjärveen.

==Järven yhteisöt==

Suolijärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Suolijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi], Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Ala-Suolijärvessä eli Välilammessa on nk. Välilammen virkistysalue, Kytäjän kartanon mailla. Siellä toimii yksityinen kalastus- ja luontomatkailukohde. Alueella onnistuu niin kalastus, yöpyminen, ruokailu kuin kokouspalaveritkin. Kalastusalueelle istutetaan lohikaloja useita satoja kiloja vuosittain kalastajille, jotka kalastavat saalista perholla, virvelillä ja pilkillä. Kalastusluvat ovat vuorokausilupia, joita myydään paikanpäältä. Kalastaja kiintiö on 10 kalastajaa/kalastusvuorokausi. Kalastusalueelta löytyy soutuveneitä ja kalastukseen soveltuvia kalastuslaitureita. Lisätiedot Kytäjän kartano, p. 019 464 024.

[http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/ Lisätietoa kalastusluvista alueelle]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.kytaja-usmi.fi Kytäjä-Usmin ulkoilualue]
* [http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]
* [http://hyre.fi/vantaanjoki.html Hyvinkään retkeilijät]
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014]

Suolijärvi (21.033.1.001)

2024-12-30T07:43:43Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä, enimmillään lähes 20 metriä syvän pääaltaan sekä sen lahtien rannat ovat rakennettuja. Kapea ja jyrkkärantainen Suolijärven eteläosan rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. Järven länsirannalla ja kaakkoiskulmassa on arvokkaita kallioalueita. Suolijärven eteläosa on osa Kytäjä-Usmin metsäalueen ympäröimä, mikä on mukana [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Suolijärven valuma-alue, 48 km2, on metsävaltainen. Välioja on merkittävin Suolijärveen laskevista puroista. Se tuo vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärven] alueelta ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pojanj%C3%A4rvi_%2821.033.1.008%29 Pojanjärvestä]. Muita järveen laskevia puroja ovat Lepänoja ja Kypäränoja. Väliojan kautta järveen tuleva vesimäärä on suuri ja vaikuttaa merkittävästi järveen tulevaan kuormitukseen.

Suolijärvestä vedet laskevat patojen kautta ensin nk. Ala-Suolijärveen ja edelleen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_%2821.032.1.001%29 Kytäjärveen]. Suolijärveä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).

==Veden laatu==

Suolijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein. Järven pohjoisosan havaintopaikalla Suolijärvi, Holma vesisyvyyttä on 16 metriä ja järven eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Järven veden laadun seuranta on osa Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien pintavesienseurantaa.

Suolijärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Pieni humusjärvi (Ph)] ja sen ekologinen luokka on hyvä. Suolijärveen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Pitkän syystäyskierron aikana järven vesi jäähtyy pinnasta pohjaan asti kylmäksi, 2-3 oC, sillä järvi jäätyy usein myöhään mm. säännöstelyyn liittyvästä juoksutuksesta johtuen.
Keväisin lämpötilan harppauskerros eli termokliini muodostuu hieman viiden metrin alapuolelle. Veden lämpötila on ehtinyt ennen kerrostumista kohota usein lähes 10 oC.

Kesällä melko lämpimässä alusvedessä hajotustoiminta on kohtuullisen nopeaa ja happivaroja kuluttavaa. Holman syvänteessä sekä järven eteläpään syvänteissä Suolijärven happipitoisuus on laskenut etenkin kesällä huomattavasti, ollen alimmillaan alle 2 mg/l. Täydellistä hapen loppumista ei syvänteissä ole todettu.

Suolijärvessä vesi on kirkasta, sameusarvot päällysvedessä alle 2 FTU. Vesi on ollut usein lievästi humusväritteistä, väriluku 45 mg Pt/l. Kesäisin veden näkösyvyydeksi on mitattu noin 2-3 metriä eli käytännössä levätuotantoa voi syntyä koko päällysvesikerroksessa.

Suolijärven havaintopaikoilla kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 7-10 µg/l. Alusvedessä pitoisuus on kaksinkertainen, mutta liukoisen fosfaatin osuus on pieni, eikä edes heikentynyt happitilanne ole lisännyt fosforin vapautumista sedimentistä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet Suolijärvessä 500-800 µg/l. Matalien ravinnepitoisuuksien ansiosta Suolijärven veden laatu on erinomainen.

Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi on ollut uima- ja kastelukäyttöön sopivaa. Holman havaintopaikan näytteissä on esiintynyt ulostesaastutukseen viittaavia bakteereita, mutta melko pieniä määriä, etenkin vuoden 2006 jälkeen.

<gallery widths=240px heights=140px perrow=2>
Tiedosto:SJfosfori2024.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:SJhappi2024.jpg|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Tiedosto:SJchl2024.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:SJvari2024.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
</gallery>

==Vesiluonto==

===Kasviplankton===

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet ovat olleet kaikkina seurantakertoina noin 6 µg/l eli karun järven tasoa. Satunnaisesti Suolijärven pohjoispäässä on todettu vähän sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä.

Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 60-70 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,57-1 mg/l, ovat olleet matalia. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 5-26 %, mikä on tavanomaista hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä.

===Sulkasääsket===
Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Suolijärven sulkasääskikannan runsautta on selvitetty vuonna 2011. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin. Suolijärven sääskikannan tutkimukset ovat osa Kytäjärven tutkimusta, missä sulkasääskiä on todettu esiintyvän runsaasti.

Tutkijat T. Malinen ja M. Vinni löysivät Suolijärven sedimentistä runsaasti sulkasääsken toukkia kesäkuussa 2011. Syvännealueella toukkatiheys oli noin 500 yks./m2 ja biomassa noin 1,37 g/m2. Tutkijat päättelivät, että Suolijärven sedimentissä esiintyi niin runsaasti sulkasääsken toukkia, että niillä täytyi olla merkitystä järven ravintoverkossa. Tutkijoiden mukaan sulkasääski suojautuu niitä syöviä kaloja vastaan oleskelemalla sellaisella järven pohja-alueella, missä happipitoisuus on matala, alle 1 mg/l. Aivan näin matalia happitasoja ei Suolijärvessä ole esiintynyt, mutta tarkkaa happiseurantaa on järvessä tehty melko vähän. Tutkijat pohdiskelevat, että jos Suolijärvessä happitilanne alusvedessä heikkenisi huonoksi, sinilevien massaesiintyminen saattaisi yleistyä ja voimistua.

==Vesistön käyttö==

===Säännöstely===

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Säännöstellyt järvet ovat edelleen vedenhankinnan varajärjestelmää.

Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin [[Vatsianjärvi_(21.033.1.007)|Vatsianjärveen]] ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Suolijärven säännöstelypadot on otettu käyttöön 1963, ja ne luokitellaan patoturvallisuuslain alaisiksi padoiksi. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.

Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.

Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen. Suolijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331001y/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä Välilampeen lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Suolijärven padolla.

==Vesistön kunnostus==

===Vesikasvien niittoa Väliojanlahdessa===

Suolijärven pohjoisimpaan Väliojanlahteen laskeva Välioja tuo matalaan Väliojanlahteen kiintoainesta ja ravinteita. Pehmeäpohjainen matala lahti on suurvesikasveille hyvä kasvuympäristö. Kasvillisuus ja kasvien pinnoille kiinnittyvät päällyslevät sitovat tehokkaasti puron tuomia ravinteita. Kasvillisuus tarjoaa myös tärkeitä suojapaikkoja mm. kalanpoikasille. Väliojanlahden rannalla on paljon vapaa-ajanasutusta ja asukkaat ovat avanneet kulkuyhteyksiä lahdesta ulos. Kasvillisuutta lahden alueella on niitetty säännöllisesti.

===Kuormituksen vähentäminen===

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

==Reitit ja paikat==

[http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kytäjä-Usmi alueella] on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Patikkareitin varrella, Suolijärven itärannalta on pieni leiripaikka, josta löytyy laavu, nuotiopaikka, käymälä ja laituri. Tilaa on myös muutamalle teltalle. Kytäjärven ja Suolijärventien risteyksen parkkipaikalta kävelymatkaa kertyy 4,7 km. Luonnonsuojelualueesta huolimatta järven rannalla marjastus ja sienestys on sallittu. Rannoilta voi myös kalastaa.

Suolijärven rannalla ei ole virallista veneenlaskupaikkaa. Kanootin saaminen vesille onnistuu kuitenkin, Hapulahdentien varressa, missä tie sivuaa järveä. Kytäjärveen päästäkseen Suolijärven padolla pitää rantautua ja siirtää kanootti Välilampeen, alapadolla jälleen nousta ja kantaa kanootti muutamia satoja metrejä jatkettaessa matkaa Kytäjärveen.

==Järven yhteisöt==

Suolijärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Suolijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi], Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Ala-Suolijärvessä eli Välilammessa on nk. Välilammen virkistysalue, Kytäjän kartanon mailla. Siellä toimii yksityinen kalastus- ja luontomatkailukohde. Alueella onnistuu niin kalastus, yöpyminen, ruokailu kuin kokouspalaveritkin. Kalastusalueelle istutetaan lohikaloja useita satoja kiloja vuosittain kalastajille, jotka kalastavat saalista perholla, virvelillä ja pilkillä. Kalastusluvat ovat vuorokausilupia, joita myydään paikanpäältä. Kalastaja kiintiö on 10 kalastajaa/kalastusvuorokausi. Kalastusalueelta löytyy soutuveneitä ja kalastukseen soveltuvia kalastuslaitureita. Lisätiedot Kytäjän kartano, p. 019 464 024.

[http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/ Lisätietoa kalastusluvista alueelle]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.kytaja-usmi.fi Kytäjä-Usmin ulkoilualue]
* [http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]
* [http://hyre.fi/vantaanjoki.html Hyvinkään retkeilijät]
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014]

Suolijärvi (21.033.1.001)

2024-12-30T07:41:07Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä, enimmillään lähes 20 metriä syvän pääaltaan sekä sen lahtien rannat ovat rakennettuja. Kapea ja jyrkkärantainen Suolijärven eteläosan rannat ovat pääosin Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta]. Järven länsirannalla ja kaakkoiskulmassa on arvokkaita kallioalueita. Suolijärven eteläosa on osa Kytäjä-Usmin metsäalueen ympäröimä, mikä on mukana [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/ Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.

Suolijärven valuma-alue, 48 km2, on metsävaltainen. Välioja on merkittävin Suolijärveen laskevista puroista. Se tuo vesiä [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärven] alueelta ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pojanj%C3%A4rvi_%2821.033.1.008%29 Pojanjärvestä]. Muita järveen laskevia puroja ovat Lepänoja ja Kypäränoja. Väliojan kautta järveen tuleva vesimäärä on suuri ja vaikuttaa merkittävästi järveen tulevaan kuormitukseen.

Suolijärvestä vedet laskevat patojen kautta ensin nk. Ala-Suolijärveen ja edelleen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_%2821.032.1.001%29 Kytäjärveen]. Suolijärveä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).

==Veden laatu==

Suolijärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein. Järven pohjoisosan havaintopaikalla Suolijärvi, Holma vesisyvyyttä on 16 metriä ja järven eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Järven veden laadun seuranta on osa Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien pintavesienseurantaa.

Suolijärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Pieni humusjärvi (Ph)] ja sen ekologinen luokka on hyvä. Suolijärveen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Pitkän syystäyskierron aikana järven vesi jäähtyy pinnasta pohjaan asti kylmäksi, 2-3 oC, sillä järvi jäätyy usein myöhään mm. säännöstelyyn liittyvästä juoksutuksesta johtuen.
Keväisin lämpötilan harppauskerros eli termokliini muodostuu hieman viiden metrin alapuolelle. Veden lämpötila on ehtinyt ennen kerrostumista kohota usein lähes 10 oC.

Kesällä melko lämpimässä alusvedessä hajotustoiminta on kohtuullisen nopeaa ja happivaroja kuluttavaa. Holman syvänteessä sekä järven eteläpään syvänteissä Suolijärven happipitoisuus on laskenut etenkin kesällä huomattavasti, ollen alimmillaan alle 2 mg/l. Täydellistä hapen loppumista ei syvänteissä ole todettu.

Suolijärvessä vesi on kirkasta, sameusarvot päällysvedessä alle 2 FTU. Vesi on ollut usein lievästi humusväritteistä, väriluku 45 mg Pt/l. Kesäisin veden näkösyvyydeksi on mitattu noin 2-3 metriä eli käytännössä levätuotantoa voi syntyä koko päällysvesikerroksessa.

Suolijärven havaintopaikoilla kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 7-10 µg/l. Alusvedessä pitoisuus on kaksinkertainen, mutta liukoisen fosfaatin osuus on pieni, eikä edes heikentynyt happitilanne ole lisännyt fosforin vapautumista sedimentistä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet Suolijärvessä 500-800 µg/l. Matalien ravinnepitoisuuksien ansiosta Suolijärven veden laatu on erinomainen.

Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi on ollut uima- ja kastelukäyttöön sopivaa. Holman havaintopaikan näytteissä on esiintynyt ulostesaastutukseen viittaavia bakteereita, mutta melko pieniä määriä, etenkin vuoden 2006 jälkeen.

<gallery widths=200px heights=120px mode= perrow=2>
Tiedosto:SJfosfori2024.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:SJhappi2024.jpg|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.
Tiedosto:SJchl2024.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:SJvari2024.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
</gallery>

==Vesiluonto==

===Kasviplankton===

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet ovat olleet kaikkina seurantakertoina noin 6 µg/l eli karun järven tasoa. Satunnaisesti Suolijärven pohjoispäässä on todettu vähän sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä.

Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 60-70 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,57-1 mg/l, ovat olleet matalia. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 5-26 %, mikä on tavanomaista hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä.

===Sulkasääsket===
Sulkasääsken toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Suolijärven sulkasääskikannan runsautta on selvitetty vuonna 2011. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin. Suolijärven sääskikannan tutkimukset ovat osa Kytäjärven tutkimusta, missä sulkasääskiä on todettu esiintyvän runsaasti.

Tutkijat T. Malinen ja M. Vinni löysivät Suolijärven sedimentistä runsaasti sulkasääsken toukkia kesäkuussa 2011. Syvännealueella toukkatiheys oli noin 500 yks./m2 ja biomassa noin 1,37 g/m2. Tutkijat päättelivät, että Suolijärven sedimentissä esiintyi niin runsaasti sulkasääsken toukkia, että niillä täytyi olla merkitystä järven ravintoverkossa. Tutkijoiden mukaan sulkasääski suojautuu niitä syöviä kaloja vastaan oleskelemalla sellaisella järven pohja-alueella, missä happipitoisuus on matala, alle 1 mg/l. Aivan näin matalia happitasoja ei Suolijärvessä ole esiintynyt, mutta tarkkaa happiseurantaa on järvessä tehty melko vähän. Tutkijat pohdiskelevat, että jos Suolijärvessä happitilanne alusvedessä heikkenisi huonoksi, sinilevien massaesiintyminen saattaisi yleistyä ja voimistua.

==Vesistön käyttö==

===Säännöstely===

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Säännöstellyt järvet ovat edelleen vedenhankinnan varajärjestelmää.

Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin [[Vatsianjärvi_(21.033.1.007)|Vatsianjärveen]] ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Suolijärven säännöstelypadot on otettu käyttöön 1963, ja ne luokitellaan patoturvallisuuslain alaisiksi padoiksi. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.

Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.

Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen. Suolijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331001y/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä Välilampeen lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Suolijärven padolla.

==Vesistön kunnostus==

===Vesikasvien niittoa Väliojanlahdessa===

Suolijärven pohjoisimpaan Väliojanlahteen laskeva Välioja tuo matalaan Väliojanlahteen kiintoainesta ja ravinteita. Pehmeäpohjainen matala lahti on suurvesikasveille hyvä kasvuympäristö. Kasvillisuus ja kasvien pinnoille kiinnittyvät päällyslevät sitovat tehokkaasti puron tuomia ravinteita. Kasvillisuus tarjoaa myös tärkeitä suojapaikkoja mm. kalanpoikasille. Väliojanlahden rannalla on paljon vapaa-ajanasutusta ja asukkaat ovat avanneet kulkuyhteyksiä lahdesta ulos. Kasvillisuutta lahden alueella on niitetty säännöllisesti.

===Kuormituksen vähentäminen===

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

==Reitit ja paikat==

[http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kytäjä-Usmi alueella] on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Patikkareitin varrella, Suolijärven itärannalta on pieni leiripaikka, josta löytyy laavu, nuotiopaikka, käymälä ja laituri. Tilaa on myös muutamalle teltalle. Kytäjärven ja Suolijärventien risteyksen parkkipaikalta kävelymatkaa kertyy 4,7 km. Luonnonsuojelualueesta huolimatta järven rannalla marjastus ja sienestys on sallittu. Rannoilta voi myös kalastaa.

Suolijärven rannalla ei ole virallista veneenlaskupaikkaa. Kanootin saaminen vesille onnistuu kuitenkin, Hapulahdentien varressa, missä tie sivuaa järveä. Kytäjärveen päästäkseen Suolijärven padolla pitää rantautua ja siirtää kanootti Välilampeen, alapadolla jälleen nousta ja kantaa kanootti muutamia satoja metrejä jatkettaessa matkaa Kytäjärveen.

==Järven yhteisöt==

Suolijärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

===Kytöjärven kalastuskunta===

Kalastusasioita Suolijärvellä hoitaa [http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta]. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi], Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Ala-Suolijärvessä eli Välilammessa on nk. Välilammen virkistysalue, Kytäjän kartanon mailla. Siellä toimii yksityinen kalastus- ja luontomatkailukohde. Alueella onnistuu niin kalastus, yöpyminen, ruokailu kuin kokouspalaveritkin. Kalastusalueelle istutetaan lohikaloja useita satoja kiloja vuosittain kalastajille, jotka kalastavat saalista perholla, virvelillä ja pilkillä. Kalastusluvat ovat vuorokausilupia, joita myydään paikanpäältä. Kalastaja kiintiö on 10 kalastajaa/kalastusvuorokausi. Kalastusalueelta löytyy soutuveneitä ja kalastukseen soveltuvia kalastuslaitureita. Lisätiedot Kytäjän kartano, p. 019 464 024.

[http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/ Lisätietoa kalastusluvista alueelle]

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.kytaja-usmi.fi Kytäjä-Usmin ulkoilualue]
* [http://www.hyvinkaa.fi/globalassets/liikenne-ja-kartat/teemakartat/teemakartat-pdf/kytaja_usmi_ulkoilualue_2013.pdf Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle]
* [http://hyre.fi/vantaanjoki.html Hyvinkään retkeilijät]
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014]

Tiedosto:SJvari2024.jpg

2024-12-30T07:38:16Z

VHVSYHV:

Tiedosto:SJhappi2024.jpg

2024-12-30T07:37:56Z

VHVSYHV:

Tiedosto:SJfosfori2024.jpg

2024-12-30T07:37:30Z

VHVSYHV:

Tiedosto:SJchl2024.jpg

2024-12-30T07:36:51Z

VHVSYHV:

Tiedosto:HIhappi2024.png

2024-12-30T07:06:56Z

VHVSYHV:

Tiedosto:HIfosfori2024.png

2024-12-30T07:05:01Z

VHVSYHV:

Tiedosto:HIchl2024.png

2024-12-30T07:04:17Z

VHVSYHV:

Hirvijärvi (21.033.1.009)

2024-12-30T07:03:38Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Vantaanjoen vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet, kuten Hirvijärvi, ovat yleensä kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella pääosin Riihimäellä, osin Hyvinkäällä ja Lopella, sijaitseva Hirvijärvi on noin 430 hehtaarin laajuinen melko kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi. Valuma-alueen koko on noin 27 km2, ja kokonaisrantaviivaa järvelle kertyy noin 17 km.

Hirvijärvi on syvin Vantaanjoen vesistöalueen järvistä. Vuonna 2007 järvellä tehdyssä syvyyskartoituksessa järven syvimmäksi kohdaksi löydettiin 29,6 metriä. Hirvijärven keskisyvyys on 14 metriä.

Hirvijärvestä vedet laskevat padon kautta ensin [[Vatsianjärvi_(21.033.1.007)|Vatsianjärveen]] ja edelleen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärveen]. Järviä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).

==Veden laatu==

Hirvijärven veden laatua seurataan osana Hyvinkään ja Riihimäen pintavesien seurantaa kolmen vuoden välein, viimeksi 2021. Lisäksi järvi on mukana Hämeen ELY-keskuksen seurantaverkostossa. Vesinäytteet on otettu keskisyvänteen havaintopaikalta, jossa syvyyttä on noin 25 metriä.
Hirvijärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Pieni ja keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh)], jonka ekologinen tila on hyvä. Järven väriarvo on hieman humusjärvien puolella 30-40 mg Pt/l, mutta näkösyvyys on ajoittain yli 3 metriä. Järven lähivaluma-alueella on soita, jotka nostavat väriarvoa luontaisesta.

Uusimman vesistön tila-arvion perusteella Hirvijärven ekologinen luokka on hyvä. Lasku-uoman pato on vaelluseste kaloille, mutta järven oma kalasto on tilaltaan erinomainen. Järvessä ajoittain esiintyvät sinilevät eli syanobakteerit rajoittavat hieman virkistyskäyttöä, mutta levänäytteiden perusteella leväbiomassat ovat olleet silti vähäisiä.

Hirvijärven ravinnetaso on vuosittain pysytellyt melko tasaisena ja karulle järvelle ominaisella tasolla, ja vedenlaatu on muutenkin erinomainen. Hirvijärven päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 8 µg/l eli karuille järville tyypillinen. Vedessä olevan levän määrää kuvaava ''a''-klorofyllipitoisuus lievästi rehevien järvien tasolla. Levän runsaus voi kuitenkin vaihdella nopeasti ympäristöolosuhteiden muuttuessa, joten yksi mittaustulos kesän aikana ei anna luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta.

Hirvijärven syvänne ei kärsi hapenpuutteesta lopputalvella tai -kesällä, vaikka hapen pitoisuus väheneekin kesän ja talven loppua kohti. Hapenvajaus täydentyy syys- ja kevättäykiertojen hapettaessa koko vesimassan. Elokuun 2024 alussa syvänteen alusvedestä oli happea 54 % jäljellä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä ja vesi lievästi humuspitoista.

<gallery widths=240px heights=140px perrow=2>
Tiedosto:HIhappi2024.png|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Talvella pitoisuus on korkeampi, sillä happea liukenee kylmään veteen enemmän. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä.
Tiedosto:HIchl2024.png|alt=Klorofylli-a mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli a-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:HIfosfori2024.png|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Alusveden fosforipitoisuus kasvaa pohjaa kohti usein selvästi. Hirvijärvessä alusveden fosforipitoisuus on vain vähän päällysvettä korkeampi.
Tiedosto:HItyppi2024.png|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesiluonto==

Hirvijärven erikoisuus on järven pohjalla kasvava sinilevä, ''Nostoc zetterstedtii''. Levä muodostaa sinivihreitä, hiukan lakan tai vadelman marjaa muistuttavia poimuisia yhdyskuntia, joita ympäröi hyytelömäinen aine. Laji kasvaa hyvin hapettuneilla sorapohjilla ja yleensä niin syvällä, ettei sitä huomata, ellei se jostain syystä irtoa pohjalta. Silloin se nousee ajelehtimaan veden pinnalle ja mahdollisesti ajautuu rannalle.

''Nostoc zetterstedtii'' kasvaa vain hyväkuntoisissa, karuissa järvissä. Sen esiintyminen Hirvijärvessä kertoo järven hyvästä tilasta, joten jos levää ajautuu joskus rantaan, ei ole syytä huoleen, vaan tyytyväisyyteen. Sen sijaan lajin katoaminen järvestä olisi huono merkki. ''Nostoc zetterstedtii'' lienee harvinainen, sillä sitä on tavattu Suomessa vain kahdesta järvestä Hirvijärven lisäksi. Lajin esiintymiä ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti kartoitettu.

===Kasviplankton===

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet ovat olleet seurantakertoina 6-9 µg/l eli lievästi rehevän järven tasoa. Hirvijärvessä on todettu useina kesinä sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)/Valtakunnallisen_leväseurannan_havaintopaikka|Leväseurannan]] tulosten perusteella levien määrä on ollut ajoittain runsasta viime kesinä.

Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu vuonna touko-syyskuussa 2007 kuukausittain sekä elokuussa 2009 ja kesä- ja elokuussa 2011. Näytteissä levätaksoneja on ollut noin 60. Kesällä 2007 kasviplanktonbiomassat olivat toukokuussa ajankohdalle tyypillisesti kasvukauden korkein, 2 mg/l. Muilla kerroilla levää oli 0,6-1 mg/l, mikä on hyvän ekologisen tilan tasoa. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut korkeimmillaan 13 %, elokuussa 2009, mikä sekin on hyvän tilan tasoa. Muissa näytteissä sinilevien osuus on ollut alle 5 %.

===Kalat ja linnut===

LINNUT:
Harmaalokki,
Heinäsorsa,
Isokoskelo,
Kuikka,
Mustakurkku-uikku,
Naurulokki

KALAT YMS:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuha, Lahna, Muikku, Särki

==Vesistön käyttö==

===Säännöstely===

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Nykyään järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää. Viimeisin säännöstelyluvan tarkistus on vuodelta 2017 (AVI Etelä-Suomi päätös nro 232/2017/2, Dnro ESAVI/4291/2015, 3.11.2017). Siinä on otettu huomioon mm. vähälumisten talvien vaikutukset kevään juoksutuksiin.

Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Järvien padot estävät kalojen kulun, ainakin osittain. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.

Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla.

==Vesistön suojelu ja kunnostus==

===Kuormituksen vähentäminen===
'''Haja- ja lomaasutus'''

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (ks. tarkemmin [http://www.kolmenkierto.fi/ jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.riihimaki.fi/asu-ja-rakenna/ymparisto-ja-luonto/ymparistonsuojelu/ymparistonsuojelumaaraykset/ Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] tai [https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

'''Metsätalouden vesiensuojelu'''

Huomio metsien vesienhoitoon 2019–2022 hankkeen avulla halutaan vähentää metsätalouden toimenpiteiden aiheuttamia ympäristöriskejä, tehostaa metsä-talouden vesiensuojelua ja vähentää kuormitusta herkissä vesistöissä. Hankkeessa valmistui Hirvijärven metsätalouden vesiensuojelun [http://www.vesi-ilma.fi/index.php/metsienvesienhoito2019-2021/2-uncategorised/23-koulutus-ja-infotilaisuudet yleissuunitelma]. Suunnitelman mukaan Hirvijärven valuma-alueella metsäpinta-alaa on 1 667 hehtaaria eli 63,1 % valuma-alueesta. Metsiä on uudistettu vuosittain noin 1,4 % metsäpinta-alasta, joka on Uudenmaan alueen keskihakkuualaa (0,9 %) enemmän. Uudistuskypsiä metsiköitä alueella on runsas neljännes metsäalasta (450 ha) ja hankkeessa simuloitu uudistushakkuupotenti-aali seuraavan kymmenen vuoden aikana on alueella suuri, 426 ha. Kohteet ovat pääasiassa kivennäismailla, jotka eivät ole vesiensuojelullisesti suuren riskin kohteita. Metsätalouden aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistoimet korostuvat etenkin, jos eroosioherkillä hienorakeisilla kivennäismailla ja turvemailla uudistetaan metsää. Näitä metsäalasta on 15 %.
Metsätalouden yleissuunnitelma on suositus alueen metsätaloutta koskevan kuormituksen hallintaan. Siinä annetaan käytännön esimerkkejä vesistöystävällisestä metsänhoidosta ja tarjotaan näin metsänomistajille mahdollisuus osallistua omalta osaltaan Hirvijärven hyvän tilan säilymiseen. Hirvijärven valuma-alueella on toteutettu vesiensuojelurakenteita, mm. laskeutusaltaita ja jätetty suojavyöhykkeitä.

Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin [https://hirvijarvi.wordpress.com/2013/03/20/projektin-loppuraportti/ loppuraportti].

==Reitit ja paikat==

===Luonnonsuojelualueet ja luontopolku===

Hirvijärven pohjoisrannan läheisyydessä on muutamia luonnonsuojelualueita. Näistä suurin, 6,3 hehtaaria, on [http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet/ Kolisevanmaan luonnonsuojelualue]. Pienessä Keinusaaressa on Luonnonsuojelulain rauhoittama, arvokas lehmuskohde.
Kenkiänlahden pohjukassa on 300-400 metrin pituinen [http://issuu.com/rhl-data/docs/hirvij_rvi_esite.fh11?e=1975705/1713809 luontopolku], jossa on kymmenen Hirvijärven ympäristöä käsittelevää opastaulua.

===Leiripaikka ja uimaranta===

Hirvijärven etelärannalta (Mannilantie 85) löytyy Hyvinkään kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Alueella on nuotiokatos ja käymälä.

Järven laskuojan läheisyydessä, Kenkiänlahden rannalla (Jänissaarentie 40) on uimapaikka, jonka läheisyydestä löytyy luontopolku.

===Kalastus ja veneily===

Kalastusasioita Hirvijärvellä hoitaa [https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/luonto/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta].Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Hirvijärven lisäksi Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa, Hirvijärvessä myös muikkua. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Osakaskunnan alueella viehekalastus onnistuu läänikohtaisella luvalla ja osakaskunnan luvalla.

Oman veneen säilyttämistä varten hyvinkääläisillä on mahdollisuus vuokrata [https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/hirvijarvi/ venepaikka].

==Tarut ja tositarinat==

Hirvijärveltä on kerrottavaksi monta tarinaa. Hirvijärven suojeluyhdistys ry on julkaissut järvestä oman kirjan vuonna 1996. Kirja on artikkelikokoelma, jossa alan tutkijat ja harrastajat ovat kirjoittaneet kukin omalta alaltaan ja omalla tyylillään. Kirjan on toimittanut Pentti Viitanen (ISBN 952-90-7704-1).

==Järven yhteisöt==

Hirvijärvellä on oma [http://www.hirvijarvi.org/ järviyhdistys].

[https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/luonto/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta].

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [[Riihimäki|Riihimäen pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.hirvijarvi.org/ Hirvijärven suojeluyhdistys ry]
* [https://hirvijarvi.wordpress.com/2013/03/20/projektin-loppuraportti/ Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin loppuraportti]
* [http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet/ Kolisevanmaan luonnonsuojelualue].

Tiedosto:HItyppi2024.png

2024-12-30T07:01:27Z

VHVSYHV:

Hirvijärvi (21.033.1.009)

2024-12-30T06:58:22Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Vantaanjoen vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet, kuten Hirvijärvi, ovat yleensä kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella pääosin Riihimäellä, osin Hyvinkäällä ja Lopella, sijaitseva Hirvijärvi on noin 430 hehtaarin laajuinen melko kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi. Valuma-alueen koko on noin 27 km2, ja kokonaisrantaviivaa järvelle kertyy noin 17 km.

Hirvijärvi on syvin Vantaanjoen vesistöalueen järvistä. Vuonna 2007 järvellä tehdyssä syvyyskartoituksessa järven syvimmäksi kohdaksi löydettiin 29,6 metriä. Hirvijärven keskisyvyys on 14 metriä.

Hirvijärvestä vedet laskevat padon kautta ensin [[Vatsianjärvi_(21.033.1.007)|Vatsianjärveen]] ja edelleen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärveen]. Järviä on säännöstelty 1960-luvulta saakka Helsingin vedenhankintaan liittyen (ks. Vesistön käyttö).

==Veden laatu==

Hirvijärven veden laatua seurataan osana Hyvinkään ja Riihimäen pintavesien seurantaa kolmen vuoden välein, viimeksi 2021. Lisäksi järvi on mukana Hämeen ELY-keskuksen seurantaverkostossa. Vesinäytteet on otettu keskisyvänteen havaintopaikalta, jossa syvyyttä on noin 25 metriä.
Hirvijärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely Pieni ja keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh)], jonka ekologinen tila on hyvä. Järven väriarvo on hieman humusjärvien puolella 30-40 mg Pt/l, mutta näkösyvyys on ajoittain yli 3 metriä. Järven lähivaluma-alueella on soita, jotka nostavat väriarvoa luontaisesta.

Uusimman vesistön tila-arvion perusteella Hirvijärven ekologinen luokka on hyvä. Lasku-uoman pato on vaelluseste kaloille, mutta järven oma kalasto on tilaltaan erinomainen. Järvessä ajoittain esiintyvät sinilevät eli syanobakteerit rajoittavat hieman virkistyskäyttöä, mutta levänäytteiden perusteella leväbiomassat ovat olleet silti vähäisiä.

Hirvijärven ravinnetaso on vuosittain pysytellyt melko tasaisena ja karulle järvelle ominaisella tasolla, ja vedenlaatu on muutenkin erinomainen. Hirvijärven päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 8 µg/l eli karuille järville tyypillinen. Vedessä olevan levän määrää kuvaava ''a''-klorofyllipitoisuus lievästi rehevien järvien tasolla. Levän runsaus voi kuitenkin vaihdella nopeasti ympäristöolosuhteiden muuttuessa, joten yksi mittaustulos kesän aikana ei anna luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta.

Hirvijärven syvänne ei kärsi hapenpuutteesta lopputalvella tai -kesällä, vaikka hapen pitoisuus väheneekin kesän ja talven loppua kohti. Hapenvajaus täydentyy syys- ja kevättäykiertojen hapettaessa koko vesimassan. Elokuun 2024 alussa syvänteen alusvedestä oli happea 54 % jäljellä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä ja vesi lievästi humuspitoista.

<gallery widths=240px heights=140px perrow=2>
Tiedosto:HIhappi2021.png|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Talvella pitoisuus on korkeampi, sillä happea liukenee kylmään veteen enemmän. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä.
Tiedosto:HIchl2021.png|alt=Klorofylli-a mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli a-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:HIfosfori2021.png|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Alusveden fosforipitoisuus kasvaa pohjaa kohti usein selvästi. Hirvijärvessä alusveden fosforipitoisuus on vain vähän päällysvettä korkeampi.
Tiedosto:HItyppi2021.png|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesiluonto==

Hirvijärven erikoisuus on järven pohjalla kasvava sinilevä, ''Nostoc zetterstedtii''. Levä muodostaa sinivihreitä, hiukan lakan tai vadelman marjaa muistuttavia poimuisia yhdyskuntia, joita ympäröi hyytelömäinen aine. Laji kasvaa hyvin hapettuneilla sorapohjilla ja yleensä niin syvällä, ettei sitä huomata, ellei se jostain syystä irtoa pohjalta. Silloin se nousee ajelehtimaan veden pinnalle ja mahdollisesti ajautuu rannalle.

''Nostoc zetterstedtii'' kasvaa vain hyväkuntoisissa, karuissa järvissä. Sen esiintyminen Hirvijärvessä kertoo järven hyvästä tilasta, joten jos levää ajautuu joskus rantaan, ei ole syytä huoleen, vaan tyytyväisyyteen. Sen sijaan lajin katoaminen järvestä olisi huono merkki. ''Nostoc zetterstedtii'' lienee harvinainen, sillä sitä on tavattu Suomessa vain kahdesta järvestä Hirvijärven lisäksi. Lajin esiintymiä ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti kartoitettu.

===Kasviplankton===

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli ''a''-pitoisuudet ovat olleet seurantakertoina 6-9 µg/l eli lievästi rehevän järven tasoa. Hirvijärvessä on todettu useina kesinä sinilevää sekä rantavesissä että selkävesillä. [[Hirvijärvi_(21.033.1.009)/Valtakunnallisen_leväseurannan_havaintopaikka|Leväseurannan]] tulosten perusteella levien määrä on ollut ajoittain runsasta viime kesinä.

Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu vuonna touko-syyskuussa 2007 kuukausittain sekä elokuussa 2009 ja kesä- ja elokuussa 2011. Näytteissä levätaksoneja on ollut noin 60. Kesällä 2007 kasviplanktonbiomassat olivat toukokuussa ajankohdalle tyypillisesti kasvukauden korkein, 2 mg/l. Muilla kerroilla levää oli 0,6-1 mg/l, mikä on hyvän ekologisen tilan tasoa. Haitallisten sinilevien osuus näytteissä on ollut korkeimmillaan 13 %, elokuussa 2009, mikä sekin on hyvän tilan tasoa. Muissa näytteissä sinilevien osuus on ollut alle 5 %.

===Kalat ja linnut===

LINNUT:
Harmaalokki,
Heinäsorsa,
Isokoskelo,
Kuikka,
Mustakurkku-uikku,
Naurulokki

KALAT YMS:
Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuha, Lahna, Muikku, Särki

==Vesistön käyttö==

===Säännöstely===

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja [[Kytäjärvi_(21.032.1.001)|Kytäjärven]] säännöstelyyn. Lupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Nykyään järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää. Viimeisin säännöstelyluvan tarkistus on vuodelta 2017 (AVI Etelä-Suomi päätös nro 232/2017/2, Dnro ESAVI/4291/2015, 3.11.2017). Siinä on otettu huomioon mm. vähälumisten talvien vaikutukset kevään juoksutuksiin.

Hirvijärven vedet lasketaan säännöstelypadon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Järvien padot estävät kalojen kulun, ainakin osittain. Nykyisin säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on myös paikallista merkitystä tulvasuojelussa.

Hirvijärven veden [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/l210331009x/wqfi.html pinnankorkeutta] ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla.

==Vesistön suojelu ja kunnostus==

===Kuormituksen vähentäminen===
'''Haja- ja lomaasutus'''

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (ks. tarkemmin [http://www.kolmenkierto.fi/ jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Lappeenranta/final_mokkiopas.pdf Kesämökin jätevesioppaasta.] Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. [http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf hajajätevesiasetuksen] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.riihimaki.fi/asu-ja-rakenna/ymparisto-ja-luonto/ymparistonsuojelu/ymparistonsuojelumaaraykset/ Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] tai [https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.]

'''Metsätalouden vesiensuojelu'''

Huomio metsien vesienhoitoon 2019–2022 hankkeen avulla halutaan vähentää metsätalouden toimenpiteiden aiheuttamia ympäristöriskejä, tehostaa metsä-talouden vesiensuojelua ja vähentää kuormitusta herkissä vesistöissä. Hankkeessa valmistui Hirvijärven metsätalouden vesiensuojelun [http://www.vesi-ilma.fi/index.php/metsienvesienhoito2019-2021/2-uncategorised/23-koulutus-ja-infotilaisuudet yleissuunitelma]. Suunnitelman mukaan Hirvijärven valuma-alueella metsäpinta-alaa on 1 667 hehtaaria eli 63,1 % valuma-alueesta. Metsiä on uudistettu vuosittain noin 1,4 % metsäpinta-alasta, joka on Uudenmaan alueen keskihakkuualaa (0,9 %) enemmän. Uudistuskypsiä metsiköitä alueella on runsas neljännes metsäalasta (450 ha) ja hankkeessa simuloitu uudistushakkuupotenti-aali seuraavan kymmenen vuoden aikana on alueella suuri, 426 ha. Kohteet ovat pääasiassa kivennäismailla, jotka eivät ole vesiensuojelullisesti suuren riskin kohteita. Metsätalouden aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistoimet korostuvat etenkin, jos eroosioherkillä hienorakeisilla kivennäismailla ja turvemailla uudistetaan metsää. Näitä metsäalasta on 15 %.
Metsätalouden yleissuunnitelma on suositus alueen metsätaloutta koskevan kuormituksen hallintaan. Siinä annetaan käytännön esimerkkejä vesistöystävällisestä metsänhoidosta ja tarjotaan näin metsänomistajille mahdollisuus osallistua omalta osaltaan Hirvijärven hyvän tilan säilymiseen. Hirvijärven valuma-alueella on toteutettu vesiensuojelurakenteita, mm. laskeutusaltaita ja jätetty suojavyöhykkeitä.

Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin [https://hirvijarvi.wordpress.com/2013/03/20/projektin-loppuraportti/ loppuraportti].

==Reitit ja paikat==

===Luonnonsuojelualueet ja luontopolku===

Hirvijärven pohjoisrannan läheisyydessä on muutamia luonnonsuojelualueita. Näistä suurin, 6,3 hehtaaria, on [http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet/ Kolisevanmaan luonnonsuojelualue]. Pienessä Keinusaaressa on Luonnonsuojelulain rauhoittama, arvokas lehmuskohde.
Kenkiänlahden pohjukassa on 300-400 metrin pituinen [http://issuu.com/rhl-data/docs/hirvij_rvi_esite.fh11?e=1975705/1713809 luontopolku], jossa on kymmenen Hirvijärven ympäristöä käsittelevää opastaulua.

===Leiripaikka ja uimaranta===

Hirvijärven etelärannalta (Mannilantie 85) löytyy Hyvinkään kaupungin virkistysalue, joka soveltuu hyvin mm. kalastukseen, soutuun, uintiin, luontoharrastukseen ja telttailuun. Alueella on nuotiokatos ja käymälä.

Järven laskuojan läheisyydessä, Kenkiänlahden rannalla (Jänissaarentie 40) on uimapaikka, jonka läheisyydestä löytyy luontopolku.

===Kalastus ja veneily===

Kalastusasioita Hirvijärvellä hoitaa [https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/luonto/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta].Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Hirvijärven lisäksi Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa, Hirvijärvessä myös muikkua. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Osakaskunnan alueella viehekalastus onnistuu läänikohtaisella luvalla ja osakaskunnan luvalla.

Oman veneen säilyttämistä varten hyvinkääläisillä on mahdollisuus vuokrata [https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/hirvijarvi/ venepaikka].

==Tarut ja tositarinat==

Hirvijärveltä on kerrottavaksi monta tarinaa. Hirvijärven suojeluyhdistys ry on julkaissut järvestä oman kirjan vuonna 1996. Kirja on artikkelikokoelma, jossa alan tutkijat ja harrastajat ovat kirjoittaneet kukin omalta alaltaan ja omalla tyylillään. Kirjan on toimittanut Pentti Viitanen (ISBN 952-90-7704-1).

==Järven yhteisöt==

Hirvijärvellä on oma [http://www.hirvijarvi.org/ järviyhdistys].

[https://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/luonto/kalastus-hyvinkaalla/hyvinkaan-virkistyskalastusalueet/kytojarven-osakaskunta/ Kytöjärven kalastuskunta].

==Aiheesta muualla==

* [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [[Riihimäki|Riihimäen pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]]
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu]
* [http://www.hirvijarvi.org/ Hirvijärven suojeluyhdistys ry]
* [https://hirvijarvi.wordpress.com/2013/03/20/projektin-loppuraportti/ Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin loppuraportti]
* [http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet/ Kolisevanmaan luonnonsuojelualue].

Vähäjärvi (21.025.1.002)

2021-12-28T08:51:49Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärveä].

Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.

==Veden laatu==
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.

Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu.
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=>
Tiedosto:21vari-VA.png|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:21P-VA.png|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:VA-chl21.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:21N-VA.png|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.

Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.

[https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Tiedosto:21vari-VA.png

2021-12-28T08:49:11Z

VHVSYHV:

Tiedosto:21N-VA.png

2021-12-28T08:48:51Z

VHVSYHV:

Tiedosto:21P-VA.png

2021-12-28T08:47:17Z

VHVSYHV:

Vähäjärvi (21.025.1.002)

2021-12-28T08:46:53Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärveä].

Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.

==Veden laatu==
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.

Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu.
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=>
Tiedosto:VA-Pt21.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:21P-VA.png|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:VA-chl21.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:VA-typpi21.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.

Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.

[https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Vähäjärvi (21.025.1.002)

2021-12-28T08:42:40Z

VHVSYHV: /* Veden laatu */

{{Järvi}} 

==Järvi ja sen ympäristö==

Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001) Paalijärveä].

Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.

==Veden laatu==
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.

Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu.
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.

<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=>
Tiedosto:VA-Pt21.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.
Tiedosto:VA-fosfori21.jpg|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.
Tiedosto:VA-chl21.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.
Tiedosto:VA-typpi21.jpg|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.
</gallery>

==Vesistön suojelu ja kunnostus==
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.

Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.

[https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto]

[http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry]

[http://kartta.riihimaki.fi Riihimäen kartta]

Tiedosto:VA-typpi21.jpg

2021-12-28T08:39:14Z

VHVSYHV:

Tiedosto:VA-Pt21.jpg

2021-12-28T08:38:46Z

VHVSYHV:

Tiedosto:VA-fosfori21.jpg

2021-12-28T08:35:07Z

VHVSYHV: