Saarijärvi (24.044.1.018)
Saarijärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Saarijärvi on syvä, jopa 13 metriä, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä. | Saarijärvi on syvä, jopa 13 metriä, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä. | ||
Saarijärven valuma-alue koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,8 %), mutta myös avokallioita on 2,9 %, rakennettuja alueita 1,3 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Saarijärveä (10 ha) ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen (38 ha). | |||
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
1 960 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Saarijärvi on syvä, jopa 13 metriä, ja sitä luonnehtivat jyrkät rannat, joissa metsä ulottuu rantaviivaan asti. Rannat ovat paikoitellen kallioisia. Järven keskellä on saari, joka ilmenee myös järven nimestä.
Saarijärven valuma-alue koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,8 %), mutta myös avokallioita on 2,9 %, rakennettuja alueita 1,3 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Saarijärveä (10 ha) ei ole laskettu mukaan valuma-alueeseen (38 ha).
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
Saarijärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Uusimmassa kartoituksessa havaitut lajit olivat järvikorte, järviruoko, rantapalpakko, sara sp., terttualpi, lumme ja ulpukka. Vuonna 2002 järvi luokiteltiin kasviekologiselta järvityypiltään niukkaravinteiseksi ruokojärveksi. Vesikasvillisuus Saarijärvessä on niukkaa ja lajien määrä on vähäinen, minkä seurauksena vesikasvillisuudella on suhteellisen pieni merkitys järvessä.
Kaikki vuoden 2024 kartoituksessa havaitut lajit ovat ravinteisuudesta riippumattomia. Tämä koskee myös niitä lajeja, jotka näyttävät kadonneen tai vähentyneen. Täten kasvillisuuden perusteella ei voida havaita trendiä järven rehevöitymisessä. Vesikasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä kasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025


