Varvojärvi (24.044.1.019)
Varvojärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Varvojärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2002 Varvojärvi on luokiteltu kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (Nuphar -tyyppi). | Varvojärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2002 Varvojärvi on luokiteltu kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (''Nuphar'' -tyyppi). | ||
Vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat haarapalpakko, järvikorte, järviruoko, kaitapalpakko, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvita sekä ulpukka. Järven erikoisuutena voidaan pitää neljän palpakkolajin, kaita-, haara-, ranta- ja siimapalpakon, esiintymistä. Yleisimmät ja runsaimmat lajit järvellä ovat ulpukka ja järviruoko. Kasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | Vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat haarapalpakko, järvikorte, järviruoko, kaitapalpakko, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvita sekä ulpukka. Järven erikoisuutena voidaan pitää neljän palpakkolajin, kaita-, haara-, ranta- ja siimapalpakon, esiintymistä. Yleisimmät ja runsaimmat lajit järvellä ovat ulpukka ja järviruoko. Kasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä. | ||
Lähde: LSVSY 2025 | |||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 19. toukokuuta 2025 kello 08.35
Järven erityispiirteet
Varvojärvi on 18 hehtaarin kokoinen, humusrikas järvi. Rannat ovat pehmeäpohjaiset ja nopeasti syvenevät. Metsät ylettyvät rantaviivaan asti.
Varvojärven valuma-alue (336 ha) koostuu lähes kokonaan metsäalueista (95,1 %), mutta myös rakennettuja alueita o 3,2 %, maatalousalueita 1,3 %, avokallioita 0,6 % ja soita ja kosteikoita 0,5 % valuma-alueesta. Itse Varvojärveä ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta.
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Varvojärven vesikasvillisuus on kartoitettu kahdesti, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2002 Varvojärvi on luokiteltu kasviekologiselta järvityypiltään ulpukkajärveksi (Nuphar -tyyppi).
Vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat haarapalpakko, järvikorte, järviruoko, kaitapalpakko, kurjenjalka, keltakurjenmiekka, myrkkykeiso, pullosara, raate, rantapalpakko, ratamosarpio, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, vehka, lumme, siimapalpakko, uistinvita sekä ulpukka. Järven erikoisuutena voidaan pitää neljän palpakkolajin, kaita-, haara-, ranta- ja siimapalpakon, esiintymistä. Yleisimmät ja runsaimmat lajit järvellä ovat ulpukka ja järviruoko. Kasvillisuus ei vaikuta järven virkistyskäyttöön, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025
