Keskimmäinen (24.044.1.015)
Keskimmäinen on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä.
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Keskimmäinen on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä. | Keskimmäinen on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä. | ||
Keskimmäisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,0 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 5,2 %, avokallioita 0,9 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Keskimmäistä (4 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (55 ha). | |||
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu) | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 19. toukokuuta 2025 kello 08.43
Järven erityispiirteet
Keskimmäinen on yhteydessä viereisiin järviin, Ylimmäiseen ja Alimmaiseen. Järven erikoisuutena voidaan pitää keinotekoista, kelluvaa saarta järven keskellä.
Keskimmäisen valuma-alue koostuu pääasiassa metsäalueista (94,0 %). Lisäksi rakennettuja alueita on 5,2 %, avokallioita 0,9 % ja soita ja kosteikoita 0,4 % valuma-alueesta. Itse Keskimmäistä (4 ha) ei ole laskettu osaksi valuma-aluetta (55 ha).
Lähde: LSVSY 2025, Corine 2018 (muokattu)
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Keskimmäisen vesikasvillisuus on kartoitettu kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2024. Vuonna 2024 havaituista lajeista vallitsevin oli ulpukka, ja järvi onkin luokiteltu ulpukkajärveksi (Nuphar-tyyppi). Vuoden 2024 kartoituksessa ei havaittu runsasravinteisia vesiä suosivia leväosmankäämiä ja haarapalpakkoa, joita havaittiin vielä vuonna 2002. Tämä voi viitata ravinteisuuden laskuun järvessä.
Ulpukan lisäksi vuonna 2024 havaittuja kasvilajeja olivat jäkki, järvikorte, järviruoko, korpikaisla, kurjenjalka, lumme, metsälauha, myrkkykeiso, raate, ranta-alpi, rantakukka, sara sp., suokukka, suoputki, terttualpi, lampisirppisammal, punarahkasammal sekä rahkasammal sp. Keskimmäisen kasvillisuus ei rajoita järven virkistyskäyttöä, eikä vesikasvillisuuden vähentämiseksi tarvitse tehdä toimenpiteitä.
Lähde: LSVSY 2025
