Näkösyvyys
Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttää. Muutokset näkösyvyydessä voivat kertoa muutoksista vedenlaadussa.
Näkösyvyys nyt
Näkösyvyys vaihtelee luonnostaan vesistöstä toiseen
Kartalla näkyy korkeintaan 30 päivän ikäisiä havaintoja.
Näkösyvyys
Pieni näkösyvyys
Keskimääräinen näkösyvyys
Suuri näkösyvyys
Havaintopaikan ylläpitäjä
Järvi-meriwikissä on havaintoja näkösyvyydestä pääosin kansalaisilta, mutta joukossa on myös jonkin verran virallisten vedenlaatumittausten yhteydessä arvioituja näkösyvyyksiä.
Viranomainen
Asiantuntija
Kokenut
Käyttäjä
Uusimmat havainnot
9. kesäkuu 2026 11:36
0,8 m (Näkösyvyys)
Rotarien sinileväseuranta (Soukansalmi)
Asiantuntijan ylläpitämä
9. kesäkuu 2026 11:02
1,6 m (Näkösyvyys)
Valtakunnallinen sinileväseuranta (Suomen merimuseo)
Asiantuntijan ylläpitämä
9. kesäkuu 2026 10:20
1,1 m (Näkösyvyys)
Valtakunnallinen sinileväseuranta (Syväraumanlahti)
Asiantuntijan ylläpitämä
9. kesäkuu 2026 08:01
1 m (Näkösyvyys)
Tavallisen käyttäjän ylläpitämä
9. kesäkuu 2026 07:48
Haukivesi (Saimaa) (04.211.1.001)
1,30 m (Näkösyvyys)
Valtakunnallinen sinileväseuranta (Joroisselkä, venesataman uimaranta)
Asiantuntijan ylläpitämä
9. kesäkuu 2026 07:39
1,5 m (Näkösyvyys)
Rotarien sinileväseuranta (Pulkkaselkä, Hietalahti)
Asiantuntijan ylläpitämä
Näkösyvyys voi kertoa vedenlaadusta
Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttää. Pieni näkösyvyys kertoo siitä, että vedessä on paljon humusta, savea, planktonleviä, siitepölyä ja/tai muita hiukkasia. Niiden määrä vaihtelee luonnostaan vesistöstä toiseen, sekä muun muassa vuodenajan ja sademäärien mukaan.
Jos pidempiaikaisessa seurannassa näkyy näkösyvyyden heikkenemistä, voi se kertoa muutoksista vesistön tilassa. Veden sameus voi lisääntyä esimerkiksi metsänhakkuiden, suo-ojitusten, ruoppausten tai vesistön rehevöitymisen seurauksena.
Näkösyvyyden on havaittu madaltuneen hyvin monissa pohjoiseurooppalaisissa järvissä huolimatta siitä, että vedenlaatu on muutoin parantunut. Näkösyvyyden pieneneminen liittyy todennäköisesti valuma-alueen maaperäprosesseihin; hiilen hajotustoiminnan ja kuormitusmäärien kasvuun. Ilmiötä kutsutaan järvien ruskettumiseksi, ja siitä on meneillään vilkasta tutkimustoimintaa.
Miten näkösyvyyttä mitataan?
Näkösyvyyttä mitataan secchi-levyn eli näkösyvyyslevyn avulla. Se on pyöreä valkoinen levy, joka lasketaan narun varassa veteen. Näkösyvyys on etäisyys vedenpinnasta, jossa levy katoaa näkyvistä.
Näin teet havainnon:
- Mittaa näkösyvyys paikallaan olevasta veneestä tai laiturilta. Tee mittaus varjopuolelta.
- Varmista, että mittauspaikalla on tarpeeksi syvää (syvempää kuin näkösyvyys).
- Laske näkösyvyyslevyä veteen niin syvälle, että se juuri häviää näkyvistä. Kirjaa syvyys muistiin.
- Laske levyä vielä jonkin verran. Nosta levyä hitaasti, kunnes se näkyy jälleen. Kirjaa syvyys muistiin.
- Laske näkösyvyydeksi ensimmäisen ja toisen syvyyslukeman keskiarvo.
Näkösyvyyslevyn rakentaminen
Näkösyvyyslevyn voi rakentaa myös itse. Tarvitset pyöreän valkoisen levyn, noin 10 m narua ja painon. Levyn on hyvä olla halkaisijaltaan noin 10–20 cm. Valkoinen ämpärinkansi on esimerkiksi sopiva.
- Tee levyn ulkoreunaan kolme tai neljä reikää tasavälein.
- Solmi reikiin kiinnitysnarut, jotka yhdistyvät sekä levyn ylä- että alapuolella sopivan etäisyyden päässä levyn keskipisteestä.
- Kiinnitä alapuolen yhtymäkohtaan paino ja yläpuolen yhtymäkohtaan loput narusta.
- Merkitse naruun etäisyys levyn pinnasta noin 10 cm tarkkuudella. Käytä eri merkintätapoja täysille metreille ja desimetreille, jotta voit helposti lukea mittaustuloksen.
