Lähdekoodi sivulle Höytiäinen (04.821.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Höytiäinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Juuan, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien alueilla. Järven pinta-ala on 283 km², valuma-alueen ala järven luusuassa 1460 km². 

Höytiäisen vesialan osuus valuma-alueen alasta (vähennettynä Höytiäisen vesialalla) on 24,0 prosenttia. Tämä on suurjärvien sarjassa sijalla kuusi:

{| border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" {{Vesialan osuus valuma-alasta}}
|- 
! 
! Valuma-alue (ilman järveä)km<sup>2</sup>
! Järvi (= sen vesiala)km<sup>2</sup>
! Järvi/valuma-alue %
|-	                 
|[[Puruvesi_(Saimaa)_(04.181.1.001)|Puruvesi]] || <center>601</center> || <center>416</center> || <center>69,2</center>
|-
|[[Pyhäjärvi_(34.031.1.001)|Säkylän Pyhäjärvi]] ||<center>461</center> ||<center>155</center> ||<center>33,6</center>
|-
|[[Pyhäjärvi_(04.391.1.001)|Karjalan Pyhäjärvi]] || <center>771</center> || <center>248</center> || <center>32,2</center>
|-
|[[Suontee_(yhd.)|Suontee]] || <center>483</center> || <center>143</center> || <center>29,6</center>
|-
|[[Vesijärvi_(14.241.1.001)|Vesijärvi]] || <center>406</center> || <center>108</center> || <center>26,6</center>
|-
|[[Höytiäinen_(04.821.1.001)|Höytiäinen]] || <center>1177</center> || <center>283</center> || <center>24,0</center>
|}

==Höytiäisen purkautuminen 1859==
Höytiäinen on kuuluisa hurjasta purkautumisestaan vuonna 1859. Järvi purkautui sitä ennen Mertajärven kautta Viinijärveen. Järven pintaa aiottiin laskea, koska uuden viljelysmaan tarve oli suuri. Jaamankankaan hiekkaan kaivettiin lasku-uomaa ja homma karkasi käsistä. Vesi syövytti suojapadon hiekalla seisovat perustukset ja 4. elokuuta patorakennelmat sortuivat kokonaan. Vasta parin viikon kuluttua paljastui kalliokynnys, joka lopetti Höytiäisen vedenpinnan alenemisen. Pinta oli tuolloin alentunut noin 7 metriä. 

Paikalle syntynyttä Puntarikoskea perattiin seuraavana vuonna niin, että vesi laski vielä pari metriä, jolloin järvenlaskun kokonaismääräksi kertyi 9,6 metriä. Järven pinta-ala supistui kaikkiaan yli kolmanneksella, uutta maata paljastui lähes 160 km². Tilavuus pieneni noin 3,5 kuutiokilometrillä. Höytiäisen kanavan kautta lienee purkautunut vettä enimmillään noin 5 000 m3/s. Pyhäselän pinta nousi elokuussa 1859 noin kaksi metriä, Etelä-Saimaa elo-syyskuussa noin 60 senttiä.

Suomen järvien pinta-alatilastossa Höytiäinen on sijalla 15. Ennen vuotta 1859 sijoitus olisi ollut yhdestoista.

Höytiäisessä on 575 saarta, joista monet syntyivät vuonna 1859. Suurin on Teyrisaari, 641 ha. Ennen järvenlaskua se oli muutaman hehtaarin laajuinen, nyt se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 97. Muita merkittäviä saaria ovat Ruopansaari (254 ha), Jouhteninen (173 ha) ja  Kintainen (130 ha).

==Vedenkorkeus ja virtaama==
Höytiäistä on säännöstelty vuodesta 1958 Puntarikosken voimalaitoksella. Säännöstelyn yläraja on NN+87,50 m ja alaraja NN+86,65 m. Vedenkorkeushavaintoja on vuodesta 1913, jonkin verran on puuttuvia tietoja. Seuraavassa vedenkorkeuden tunnuslukuja (NN-järjestelmässä):

{|border="1" {{vedenkorkeuden tunnuslukuja}}
|-
! Jakso
! HW
! MHW
! MW
! MNW
! NW
|-				
|1913-1939 || 88,58 || 87,85 || 87,55 || 87,33 || 87,02
|-
|1958-1991 || 87,84 || 87,50 || 87,17 || 86,72 || 86,41
|-
|1992-2008 || 87,55 || 87,48 || 87,25 || 86,69 || 86,53
|}

Havaintoasema siirtyi Sorpanniemeen vuonna 1992.

Virtaamahavaintoja on Puntarikosken voimalaitokselta vuodesta 1958 lähtien. Keskivirtaama on ollut 16 m3/s, keskiylivirtaama 62 m3/s ja keskialivirtaama 0,02 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 100 m3/s (kesäkuussa 1998) ja 0,00 m3/s.

==Jäähavainnot==
Jäätymishavaintoja on vuosilta 1961–1990, jäänlähtöhavaintoja 1913–1991. Varhaisin jäätyminen on ollut 14. marraskuuta vuonna 1971, myöhäisin 29. joulukuuta 1974. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 25. huhtikuuta 1950 ja 2. kesäkuuta 1929 ja 1941.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Höytiäisen rannalla sijaitsee lomakeskus Huhmari. Siinä niillä paikkeilla on myös vene/vesibussi m/s Tuula, mäntyä ja mahonkia, mikä tekee kesäisin (harvakseltaan) ajeluja Höytiäiselle. "Risteilyiksikin" niitä sanotaan.

Kesälomalla voi vaikka käydä majoittumassa, yöpymässä, Huhmarilla ja varata veneajelu itsellen ja kenties joillekin muille myös. 

Höytiäisen saaren tiettävästi on valinnut asuinpaikakseen ministerinäkin toiminut Tarja Cronberg.

==Tarut ja tositarinat==
1850-luvulla Höytiäisen vedenpinta laski ja maata paljastui, kun tehtiin kanava Pyhäselkään. Tapahtui padon murtuminen. Kirjailija Seppo Lappalainen (joka oli kotoisin Polvijärveltä) on kirjoittanut näytelmän "Höytiäisne lasku". Näytelmää on esitetty Polvijärvellä Kinahmon kesäteatterissa parin, kolmen viime vuosikymmenen kuluessa muutamana kesänä.

Järven "karkaamiseen" suunnittelemattomalla tavalla liittyy tarinoita. Vesi vei mukanaan jonkin rakennuksen katon ja katolla oli kukko kiekumassa. (Tuo tarina on taidettu kertoa muidenkin Vuoksen vesistön tapahtumien yhteydessä, ehkä sellaista on tapahtunut eri paikoissa.)

Polvijärven kirkonkylässä on Höytiäisen laskun muistomerkki. Selailu nettiin saa ajattelemaan, että ehkä se ei ole ainoa muistomerkki siitä.

Vielä ainakin 1990-luvun alkupuolella maanviljelyksen arkeen on kuulunut heinätössä käynti Höytiäisen jättömailla. Koska pellot ovat sijainneet kaukana kotoa, on työpäivää varten otettu mukaan evästä, piimääkin. Jotakin tietä on kutsuttu "Piimätieksi".

==Tarja Cronbergin haastattelu: Saarielämää Höytiäisellä 1969–2009==

(tekijä Esko Kuusisto, julkaistu [http://www.vesitalous.fi/upload/lehtiarkisto/2010/1_2010a.pdf| Vesitalous-lehdessä 1/2010]])

Viisi vuosikymmentä sitten Höytiäisen Teyrisaaren väkiluku oli yli kaksisataa. Saaressa oli koulu ja jopa oma pesäpallojoukkue. Suuri muuttoliike syrjäseuduilta kaupunkeihin ja Ruotsiin oli kuitenkin jo alkamassa. Vuosikymmenen lopulla moni talo oli tyhjentynyt ja horsma rehotti suljetun koulun pihalla.

– Melkein koko saari oli myynnissä. Kävimme katsomassa montakin paikkaa. Saari näytti ystävälliseltä ja mukavalta.

Tarja Cronberg osti miehensä Christerin kanssa saaren pohjoispäässä sijaitsevan Teerisaaren tilan vuonna 1969. Neljän vuosikymmenen aikana hän on asunut saaressa vakinaisesti runsaat kymmenen vuotta, ensin luomuviljelijänä ja lammasfarmarina 1983–1987, sitten maakuntajohtajana 1995–2001. Vaikka työ on muulloin ollut Ruotsissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa tai Helsingissä, Teyrisaari on pysynyt elämän kiintopisteenä.

– Olen käyttänyt myös paljon vieraita Teyrisaaressa. Se on antanut heille kuvan syvästä maaseudusta. Ulkomaalaiset ovat kysyneet, miten talvella liikutaan. Olen kertonut, että silloin se on hyvin yksinkertaista – jäätä pitkin.

Aina ei jäiden ylittäminen ole ollut yksinkertaista. 

– Kerran jäin autolla lumimyrskyssä kiinni kinoksiin. Minulla oli sen ajan painava puhelin, jolla sain yhteyden Urho Puumalaiseen. Hän lähti traktorilla minua etsimään, mutta autoni oli jo lähes peittynyt lumeen. Urho löysi minut vasta palatessaan mantereelta takaisin.

Toisella kertaa oli jäälle pumpattu vettä, pakkasta oli lähes 30 astetta. Auto jäätyi sohjoon kiinni.

– Silloin minulla oli vain pikkukengät, joilla en olisi päässyt pois. Olisin voinut kuolla sinne. Sen jälkeen varmistin, että minulla oli aina bensatankki täynnä ja lämpimät vaatteet mukana.

Teyrisaari on 622 hehtaarin laajuinen. Ennen vuoden 1859 järvenlaskua se oli vain hehtaarin kokoinen luoto, jonka kohdalla kartassa lukee "Vanhasaari". Kaikkiaan Höytiäisellä syntyi vesijättöä yli 15 000 hehtaaria.

– Maita annettiin myös köyhille ja tilattomille. Oli siis myös sosiaalinen jakoperuste. 

Ihan helppoa maiden jakaminen ei kuitenkaan ollut. Polvijärvellä vesijättömaiden järjestelytoimitus saatiin päätökseen vasta vuonna 1955. Tässä kunnassa vesijätöille muodostettiin yhteensä 633 tilaa, Juuan puolella niitä oli 104 ja Kontiolahdella 118.

Sähkötön ja kaukana mantereesta sijaitseva Teyrisaari tyhjeni 1960-luvulla ennätyksellistä vauhtia. Vuonna 1975 vakinaisia asukkaita oli enää kolmekymmentä. Lossia tai yhteysalusta ei ollut, kilometrien matkasta mantereelle oli selviydyttävä omin keinoin. 

– Urho Puumalaisen tytär kävi lukiota Kontiolahdella. Isä vei traktorilla rantaan, siitä veneellä tai moottorikelkalla järven yli. Sitten tytär pyöräili maantien varteen odottamaan bussia.

Teerisaaren tilalle saatiin sähköt vuonna 1984, vesijohto vasta 1990-luvun alussa. 

– Vesi tulee suoraan Höytiäisestä. Sitä vieraat ihmettelevät, pikkulapsille juomavesi on keitetty. Kun hankimme tilan, täällä oli vanha kaivo, mutta vesi oli huonoa. Haimme vuosikymmenet vettä suoraan järvestä, talvella avannosta. 

Ilmastonmuutos näkyy Tarja Cronbergin mukaan selvästi Teyrisaaressa.

– Aikaisemmin oli marraskuussa monta pakkasyötä peräkkäin. Viikon päästä jäät kestivät jo moottorikelkan, aika pian myös auton. Nyt jäät tulevat ja sulavat, kelirikkoaika on selvästi pidentynyt. Myös myrskyjä on enemmän, puita kaatuu vanhoista metsistä.

Tänä päivänä Teyrisaaressa on enää vajaa kymmenen ympärivuotista asukasta. Heinäkuussa kesäsaarelaisia voi sitä vastoin olla pitkälti toista sataa.

==Aiheesta muualla==
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/l048211001y/wqfi.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yti%C3%A4inen
http://www.kalapaikka.net/hoytiainen_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_polvijarvi___78584.asp
http://www.kalasaalis.com/kalastushaku/H%F6yti%E4inen/
http://www.google.fi/search?q=h%C3%B6yti%C3%A4inen&hl=fi&client=firefox-a&hs=c9T&rls=org.mozilla:fi:official&prmd=ivnsm&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=fYoxTqCaGIia-wb67ZjyDA&ved=0CEAQsAQ&biw=1366&bih=624
http://personal.fimnet.fi/private/hkoskel/h_lasku.htm
http://www.sirnihta.fi/palvelut/hoytiainen/
http://www.kalapedia.fi/index.php?title=H%C3%B6yti%C3%A4inen
http://hoytiainen.jns.fi/