Herajärvi (04.412.1.003)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Herajärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä, [[Kontiolahti|Kontiolahdella]] Pohjois-Karjalassa. Järven ala on 8,8 km², keskisyvyys 8,5 m ja suurin syvyys 36 m. Pituutta järvellä on 14 km. Leveys on enimmäkseen 0,5-1 km.

Vaikka järvi on melko syvä, siinä on noin 80 saarta, joista suurin on Kekosaari (4 ha). Pienehköksi järveksi selkiä on nimetty runsaast: Eteläpäänselkä, Riihiselkä, Mäntyselkä, Yläselkä, Alaselkä, Kukkonurmenselkä ja Pohjoispäänselkä. 

Järvessä on useita kapeita salmia. Mäntyselän erottaa Riihiselästä 50 metrin levyinen Enonsalmi, Yläselän ja Mäntyselän välinen salmi on sitä hieman kapeampi, Yläselän ja Alaselän välinen vain noin kuusi metriä. 

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 101 km², josta vettä 14,7 %. Suurin osavaluma-alue on lännestä laskeva Pusonjoki. Joki on vain vajaan kolmen kilometrin pituinen, mutta korkeuseroa joen alkupisteestä [[Pusonjärvi (04.412.1.014)|Pusonjärvestä]] Herajärveen on peräti 52 metriä. Pohjoisesta Herajärveen laskee Myllypuro, 20 metriä ylempänä olevasta [[Jero (04.412.1.025)|Jerosta]].

Herajärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä hajanaisesti vuosien 1950-2004 väliltä.  Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 99,52 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 46 cm. 

Järvi laskee Alaselän Lähtevänlahdesta [[Pielinen (04.411.1.001)|Pieliseen]], 1,5 km pituista Herajokea pitkin. Korkeuseroa järvillä on noin kuusi metriä. Ennen 1750-lukua sitä oli noin 10 m enemmän - Herajärven pintaa on siis laskettu rutkasti.

Herajärveä reunustavat korkeat vaarajonot. Osa järven ja Pielisen välisestä kannaksesta kuuluu Kolin kansallispuistoon.

Suomessa on [[Herajärvi|18 Herajärveä]], tämä on niistä suurin.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==