Kyrkösjärven tekojärvi (42.071.2.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Kyrkösjärvi on Kyrönjoen tulvien säännöstelemiseksi rakennettu tekojärvi. Se sijaitsee Seinäjoen kaupungin kupeessa, pinta-ala on ylärajalla 6,4 km². Keskisyvyys on tällöin 2,4 metriä ja suurin syvyys noin 6 metriä. Varastotilavuus on 11 milj. m3, säännöstelyrajat N43+79,25 m ja N43+81,25 m.

Kyrkösjärvi valmistui vuonna 1981. Se kerää vesiä Seinäjoen valuma-alueelta (837 km²), mutta osa vesistä juoksutetaan altaan ohi tai [[Kalajärven_tekojärvi_(42.073.2.001)|Kalajärven tekojärven]] kautta Lapuanjokeen. Alun perin järvi oli pieni soinen lampi; noin puolet allasalueesta oli suota.

Tekoaltaan yhteyteen on rakennettu 10 km maapatoa ja Seinäjoen Energia Oy:n omistama voimalaitos. Tekojärveen vesi johdetaan Seinäjoesta 3,3 km:n pituista täyttökanavaa pitkin. Täyttökanavan alkupäähän on rakennettu säännöstelypato ja täyttökanavan yli Seinäjoki-Jalasjärvi maantiesilta. 

Kyrkösjärven voimalaitoksen putouskorkeus on 42 metriä, rakennusvirtaama 20 m3/s ja koneteho 7,3 MW. Voimalaitokselta vesi johdetaan 1,4 km pituista tyhjennystunnelia pitkin takaisin Seinäjokeen. Nykyinen säännöstelyluvanhaltija on Länsi-Suomen ympäristökeskus.

==Säännöstely==
Kyrkösjärven altaan vedenjuoksun säännöstely on suoritettava siten että vedenkorkeus ei ylitä säännöstelyn ylärajaa, joka on korkeudella N43 + 81,25 m, eikä alita alarajaa, joka kesä-, heinä- ja elokuussa on korkeudella N43 + 80,90 m ja muuna aikana vuotta korkeudella N43 + 79,25 m. Mahdollisen kuivakauden sattuessa saadaan altaan alaraja kuitenkin alittaa kesä-, heinä- ja elokuun aikana siinä määrin kuin se Kyrönjoen alivirtaamatavoitteen, noin 5 m3/s saavuttamiseksi on tarpeen. Alarajan alitus on sallittu myös patojen ja penkereiden korjauksen vuoksi. 

Juoksutus voimalaitoksen kautta on suoritettava siten, ettei voimalaitoksen turpiinin kautta juoksutettu vesimäärä ylitä arvoa 20 m3/s, ja lisäksi siten, ettei virtaama välittömästi Seinäjoen kaupungin vesilaitoksen padon alapuolella Seinäjoessa hetkellisestikään alita kesä-syyskuussa arvoa 0,9 m3/s eikä muuna aikana vuotta arvoa 0,1 m3/s. 

Luvan saajan on laadittavien ennusteiden mukaisesti erityisesti huolehdittava siitä, että virtaama Rengon padon ja Seinäjoen kaupungin vesilaitoksen padon välisessä Seinäjoen osassa pidetään vakion jääpeitteen muodostumisen ajan. Jääpeitteen aikana on sanotun joenosan virtaama pyrittävä pitämään vakiona.

Kyrkösjärven juoksutuksia on SYKEn rekisterissä vuosilta 1992–2004. Keskijuoksutus on ollut 6,4 m3/s, suurin juoksutus on ollut kaikkina vuosina 21–22 m3/s.

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==